Joskus hän todella unohti hartioidensa olevan niin leveät.Ensin minä vähän pyörittelin tälle silmiäni, mutta sitten ajattelin asiaa tarkemmin ja totesin, että voi perkele, minä samaistun :'D Ei niiden hartioiden tarvitse edes leveät olla niitä kopautellakseen sinne sun tänne! Minä olen vähän samanlainen reisieni kanssa, mitä tulee yhteen meidän matalaan laatikkoon. Vaikka ainakaan seitsemään vuoteen tuota laatikkoa ei ole siirretty paikaltaan mihinkään, niin silti aina välillä onnistun itseni kolhimaan siihen (ja vielä kirkkaassa päivänvalossa!). Ei siitä ole edes aikaa, kun reiteni oli ikävällä mustelmalla tuon samaisen laatikon takia... Fiilaan kyllä Shiroa kovasti :-P
”Hyvän sään aikana, kadetti!”Minä vahingossa tämän viimeisen dialoginpätkän lukaisin, kun tsekkasin, kuinka pitkä ficci on, ja pakko sanoa, että koko ficin ajan myös odotin, että milloin pääsen tähän kohtaan :-D Tämä on niin mainiosti sanottu! Shiro yrittää vielä vähän liimailla särönneen auktoriteettinsa rippeitä ottamalla heidän valta-asetelmansa esiin <3 Huijui, nyt tuli äkkinäinen himo kirjottaa jotain Galaksikasarmi-aikaan sijoittuvaa Shancea :'D Voi mihin shippauspyörteeseen olenkaan joutunut! Kovin helppoa oli, kun vain Klance oli ainoa asia, mitä ajattelin.
Joskus hän todella unohti hartioidensa olevan niin leveät.Voi muru XD ♥
”Kuinkas sinä olet ylhäällä näin aikaisin?”Ja tässä meillä on toinen muru XD Lance on niin tota tyyppiä, että valvoo, valvoo ja valvoo, kun vähän ehkä ilta venähti, ja menee nukkumaan mitä ihmeellisimpiin aikoihin.
Lance näytti vähän syylliseltä ottaessaan kupin kaapista maitoa varten. ”Mä olin oikeastaan vasta menossa tästä nukkumaan.”
”Sä muuten unohdit ainakin vittusaatanan.”XDD Pakko kyllä yhtyä Lancen puheisiin ja todeta, että virkistävää kuulla/lukea Shiro kiroilemassa, ja muutenkin vähän vaihtelua kuultuihin manauksiin. Kyrpein takatalvikin jäi kuulematta, mut ehkä se oltais päästykin kuulemaan ellei Lance olis tullut keskeyttämään Shiron pientä purkausta.