Kirjoitti: Sädekehä - 20.10.2013 16:18:06
---
Elokuvat ovat ainakin omaa sydäntä lähellä, ja uskon että monen muunkin, joten päätin perustaa keskustelun niille. Tarkoituksena ei siis ole vain listata omia lempielokuvia tai -näyttelijöitä, vaan pohtia ehkä vähän enemmän asiaa.
Keskustelua voisi kehitällä vaikkapa näistä asioista: Mitä hyvään elokuvaan tarvitaan? Arvostatko eniten ohjaajan työtä, onko hän mielestäsi se, joka ansaitsee kaiken kunnian hyvästä elokuvasta vai saako hyvän elokuvan aikaan vain loistavilla näyttelijöillä? Pidätkö muita vähän pimennossa työtään tekeviä ihmisiä (käsikirjoittajia, lavastajia, puvustajia yms..) suuressa arvossa? Katsotko vain tietyn genren elokuvia vai oletko kaikkiruokainen leffojen katselija? Mikä tietyissä genreissä sitten viehättää, miksi pidät vaikka vain romanttisista komedioista tai fantasiaelokuvista? Onko mielestäsi mahdollista enää tehdä hyviä elokuvia? Ovatko aiheet mielestäsi koluttu läpi jo niin moneen kertaan, ettei uusia ideoita oikein voi saada? Sisältääkö nykyelokuvat mielestäsi liikaa kliseitä? Pidätkö enemmän nykyisistä suurella budjetilla tehdyistä leffoista vai kelpaako sinulle kotoinen suomifilmi?
Nämä ovat suuntaa antavia kysymyksiä, toivottavasti tästä saadaan aikaan hyvää keskustelua.
//Aloitus lainattu Annie Blackin viestistä
Kirjoitti: Odo - 21.10.2013 15:00:31
Itselleni ei tuo satu (Snow queen) ole tuttu tai sitten en vain jostain syystä muista sitä lapsuudesta tms. Joku mainitsi, että se lumiukko saisi palaa tulivuoressa ja itsekin, kun traileria katsoin niin olen samaa mieltä. En pidä siitä yhtään, eikä se jotenkin sovi sinne. Ehkä sen tarkoitus on olla hauska tai lapsia viihdyttävä, mutta hei oikeasti tämän ei pitäisi olla mikään Toy Story, missä on vaikka ne Perunapäät (oliko ne edes perunapäitä), joka siitä tuli mieleen sen nenänsä kanssa. Ja kuten sanoin, en kuullut asiata kuin vasta nyt, mutta siis alunperinkö sen piti olla piirretty? En tajua, miksi ne sitten teki siitä tuollaisen vai oliko kyseessä sitten vain se, että se myy... Luulisi Disneyn luottavan jo nimeensä ja vanhojen elokuvien suosioon sen verran, että uskaltaisivat vaalia perinteitä. Satuihin perustuvista vanhoista Pieni merenneitokin on rakastettu klassikko, miksi vastaavanlaisia ei enää nyt, jos kerran satuihin lähdetään tarinoita perustamaan. Tanglet oli hyvä, vaikkakin hyvin kaukana alkuperäisestä tarinasta (tarkoituksellisesti mutta kuitenkin).
Odottelen nyt kuitenkin ihan mielenkiinnolla kuitenkin tuota Frozeniä, että varmaan tulee ihan leffassakin katsottua. Elokuvateattereista puheen ollen, Vihan liekit leffaan ostettu liput ensi-iltapäiväksi. Luulin, että liput myydään hetkessä ja kesken työpäivän varailin niitä silloin varauspäivänä kiireellä, mutta eipä Kuopiossa ainakaan tunkua näyttänyt kyseiseen leffaan olevan. Varsinkaan tuohon aamunäytökseen. Oon katkera, ettei yönäytöstä ole!
Tuli myös pari päivää sitten katsottua Suuri puhallus (ihanat suomalaiset nimet... eli Now you see me). Minä ainakin tykkäsin siitä ideasta todella paljon, mutta jostain syystä henkilöt eivät sykähdyttäneet oikein mitenkään. Se, ettei leffan henkilöiden nimiä edes muista elokuvan lopussa kertoo jo hieman siitä, miten hyvin henkilöt jäivät itsessään mieleen elokuvassa... Osaisiko joku suositella jotain muita uusia hyviä dvd-julkaisuja (kaikki kategoriat käy). Kiitos uuden työpaikkani (Filmtown!♥) pääsen katselemaan niitä opiskelijabudjetilla, mutten osaa valita että mitä katsoisin. Leffassakin olisi tietty kiva käydä, mutta tosiaan nuo Finnkinon hinnat on nousseet niin hurjiksi, ettei todellakaan ole varaa lähteä katsomaan kuin silloin tällöin (13-15e ensi-illat, normaalit 10e).
Kirjoitti: Funtion - 25.10.2013 16:28:58
Mutta... kyllä se vähän kylmäks jätti. En lämmennyt leffalle täysillä, juurikin tuo lukemani artikkelin takia. Leffamaailma ei oo kuitenkaan oma maailmansa, tai siis sitä ei pysty mitenkään keinotekoisesti irrottamaan tästä maailmasta koska leffamaailma hengittää tätä maailmaa ja tää maailma hengittää leffamaailmaa. Lisäks en pitänyt siitä, miten leffa yritti puolustaa itseään, lainaan tähän nyt hieman repliikkejä leffasta, siispä: SPOIL! Julian: The Wikileaks movie? Which one. That one? It's based on the worst two books. Full of lies and distortion, like all bad propaganda. SPOIL!
Nythän "vastaiskuna" Wikileaks teki oman leffansa, ihan ilmaiseksi katsottavan Mediastanin. Musta tuntuu että aion katsoo tuon(kin), koska toi The Fifth Estate ei oikein tarjonnut mulle mitään. Olihan se ihan kivaa katteltavaa, Benedict näytti hyvältä ja sen ääntä oli kiva kuunnella, tykkäsin kauheesti päähenkilöiden välisestä dialogista... mut jotenkin silti mulla jäi paha maku suuhun. Tavallaan. Mä mietin et vaikuttaako tähän mun mielipiteeseen liikaa tuo Wikileaksin artikkeli, yrittääkö se tahallaan kääntää mut tota leffaa vastaan, vai enkö mä oikeasti pitänyt siitä? Mulla ei leffan jälkeen ollut minkäänlaisia selkeitä ajatuksia.
Tositapahtumiin perustuvat leffat on aina hankalia. :DD
Kirjoitti: miukeli - 25.10.2013 21:34:55
En kävinkaan paljoa tiedä todellisista tapahtumista tai kuinka hyvin leffa seurasi niitä, mutta ainakin mun mielestä aikas puolueettoman kuvan se loi asettumatta oikein kenenkään puolelle kokonaan. En tosiaan tiedä, olisivatko asianosaiset itse tätä mieltä mutta silti, hyvin inhimillisen yms kuvan leffa antoi Julianista kyseenalaistaen kuitenkin hänen tekonsa jossain määrin, aikalailla jätti katsojalle päätettäväksi mitä mieltä on.
Ja no, näyttelijäsuorituksista pidin oikein kovasti, etenkin Benin, joka oli suurikin syy siihen että katsoin tuon. Aihe oli toki kiinnostava ja mun mielestä on ihan kiva nähä eri näkökulmia tositapahtumiin. En olisi kuitenkaan ehkä pitänyt siitä niin paljon ilman Benin aikas intensiivistä roolisuoritusta (oudolla aussiaksentilla), ei ole ihan mun juttunu yleensä tollaset tarinat ja ehkä hieman tuntu siltä, että jotain jäi puuttumaan.
Kirjoitti: Funtion - 25.10.2013 22:12:06
Aihe on joo kiinnostava, mut toi leffa tarjos just sen kuvan, mitä niissä kahdessa kirjassa oli. Niitä kirjoja kirjoitettaessa on valittu tietty näkökulma, tietynlainen totuus, joten minkäänlaista puoluettomuutta tässei ollu, mun mielestä. Mä pidin kyllä siitä, miten katsoja sai ite arvioida tekikö Julian moraalisesti vai ei, mut yhtä hyvin tätä juttuu vois pohtii muuteki Wikileaksin kohdalla; onko oikein että ne vuodattaa salaisia tietoja? Lisäks leffassa väitettiin että USA:n hallitukselle olis koitunut haittaa Wikileaksista, mikä ei myöskään pidä paikkaansa, USA:n hallitus on sanonut ettei Wikileaks oo aiheuttanut harmia yhdellekään ihmiselle (mistä leffa oli ihan eri mieltä).
Emmä tätä leffaa huonoks sano, mutta tää totuuspohja vaivaa mua iha hirveesti (mikä on faktaa ja mikä on fiktiota). Tykkäsin kyllä siinä lopussa olleesta SPOIL! Julianin puhuttelusta, tai siis kun siinä Julian ikään kuin puhui suoraan katsojalla SPOIL!, se oli tosi vaikuttava kohtaus.
// Eek, en muuten yhtään tienny mitä kohtia laittaa spoilerilla ja mitä ei, koska periaatteessa kaikesta voi "spoilaantua" kun nää jutut on oikeesta elämästä. Mut mut.
Kirjoitti: miukeli - 25.10.2013 23:47:25
^ Hyvin inhimillisen kuvan? Julianhan esitettii egoistisenä friikkinä. :DD Tai no, ehkä sana 'friikki' on liian julma, mut kyl siitä aika kauhee kuva annettiin. Lisäks siinä lopussa tuli ne tekstit, joissa väitettiin että SPOIL! Juliania olis syytetty raiskauksesta Ruotsissa SPOIL!, vaikka sitä ei ole syytetty yhtään mistään missäkään maassa. Et musta oli iha törkeetä laittaa vääriä syytöksiä leffaan, joka kuiteki perustuu tositapahtumien ympärille. Ne jotka ei vaivaudu ottamaan totuudesta selvää (mitä ironiaa tän leffan kohdalla), luulee että näin on oikeesti tapahtunut. Sen takia mä ymmärrän täysin, miks Wikileaks on tätä leffaa vastaan.Ei mutta kyllähän sitä on oikeasti syytetty Ruotsissa (x (http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/107544-assange-%E2%80%9Druotsi-mustamaalaa-%E2%80%93-hairitseva-merkki%E2%80%9D), x (http://www.theguardian.com/media/2010/dec/17/julian-assange-q-and-a) - vai olinko ymmärtänyt nuo jotenkin aivan väärin, en tosiaan ole perehtynyt asiaan kunnolla). Tosin oot kyllä siinä oikeessa että toi mun "hyvin inhimillinen kuva" ei ehkä ollu maailman paras kuvaus - osaksi varmaan johtuu siitä, että olin puoliksi odottanut paljon pahempaa. Ja tosiaan kun eikös tuo kerro periaatteessa pikemminkin Daniel Domscheit-Bergin näkökulmasta tuota niin periaatteessa ymmärrän sen värittäneen luotua kuvaa. Tarkoitin että vaikka siitä ei mitään sankaria tehty niin ei täyttä hirviötäkään, ja painostettiin sitä kuinka hän välittää uhreista ja ihmisten kärsimyksestä - tai ainakaan musta ne hetket eivät tuntuneet epäaidoilta.
Toi lopetus oli kyllä hyvä, sillä varmasti on vaikeaa leffan tekijöiden keksiä kunnollinen lopetus tarinalle, joka jatkuu yhä. Ja etenkin, kun ainakin mun käsittääkseni pari kohtaa siitä oli aivan oikeasti Julianin sanomaa.
Kirjoitti: Funtion - 26.10.2013 00:10:49
Joo, Danielin näkökulmasta toi kai enemmän kertoi, mikä on ihan naurettavaa koska leffan Daniel Domscheit-Berg on ihan fiktiivinen, oikea Domscheit-Berg ei ollut läsnä kun esim. Cablegate tai Irakin sodan logit (mikä tää on suomeks?) vuodettiin. Oon kyllä samaa mieltä tuosta, että siitä ei ihan täydellistä hirviötä maalattu, se pikemminkin (elokuvan perusteella) arvioi tilanteen kokonaisuhrien lukumäärän perusteella, ajatteli ns. tulevaisuutta etukäteen, kun taas Daniel ajatteli vain sillä hetkellä kuolevia. Moraalisesti mun mielestä Julian teki ihan oikein ja mua oikein suututti se kohta kun SPOIL! Daniel "poltti" sen huoneen missä niitä tietokoneita oli. SPOIL!
// Ai niin, unohdin mainita sen SPOIL! kulttijutun. Ei jessus, mistä ihmeestä tää oli repästy? Ihan fiktiivistä jälleen ja musta tuntui pahalta Julianin puolesta, kun sille keksittiin tuollainen lapsuus. SPOIL! Vaikka, juonellisesti se olikin aika kiva lisä.
Kirjoitti: miukeli - 30.10.2013 21:51:35
Ennen ton alkua näytettiin Hobitin traileri ja olin iloisesti yllättynyt etten ollut ainoa, joka odottaa Hobittia kuin kuuta nousevaa, ainakaan jos niistä vislauksista ja aplodeista trailerin alussa ja lopussa voi jotain päätellä ;)
P.S. Kotimatkalla metrossa vieressä istui saman eläkuvan nähny poikajoukko, jotka kovaan ääneen valittivat Lokin ja Hobitin (jonka totesivat olevan kultti, mistä olen kyllä aikas samaa mieltä^^) faneista ja heti perään ihkuttivat Mjölniriä ja Thorin liikkeitä sen kanssa siihen malliin, että olisivat voineet perustaa sille oman kulttinsa xD
Kirjoitti: Sofiesque - 30.10.2013 22:06:22
Tulipa yltiönegatiivisen kuuloinen kommentti, mutta oon itsekin niin hämmentynyt siitä, kuinka vähän tosta elokuvasta oikeasti tykkäsin. Erikoistehosteet oli kyllä tosi hienoja ja visuaalisesti miellyttävää katsottavaa, SPOIL etenkin Friggan ja muiden kaatuneiden hautajaiset oli törkeän kauniisti toteutettu.
Kirjoitti: Eririn - 30.10.2013 23:57:53
Mutta se leffa, mitä tässä eniten odotan, on kyllä tuo Desolation of Smaug. Enkä ole sitä odottanut kuin noin vuoden. Lisäksi odotan Frozenia, joka trailerin perusteella vaikuttaa ihan hyvältä (menen varmaan katsomaan enkuksi, mikä olisi eka kerta, kun menen Disney-leffaa katsomaan teattereihin enkuksi. Yleensä menen katsomaan dubatun version, koska suomidubbaukset ovat ainakin omasta mielestä ihan laadukkaita).
Kirjoitti: Q+Black - 01.11.2013 09:25:52
Onkos kukaan lukenut sitä Divergent - sarjaa? Siitähän tulee eka suomennos ensi vuonna ja elokuvakin, joka vaikutti kyllä todella mielenkiintoiselta. Katso traileri täällä (http://www.youtube.com/watch?v=S6HHCxLZftQ).
Hei, ja jes! TMI:n toinen kirjakin tulee elokuvaksi! Alunperin se oli vähän epävarmaa kun Luukaupunki menestyi melko vaatimattomasti, mutta nyt kakkososa on tulossa! Jesh! Olen niin onnellinen! <3
Huh, mulla on jotenkin jäänyt elokuvien katselu vähemmälle ja leffoja on kasaantunut katsottavien listaan. Tänään käydään vissiin katsomassa kaverin kanssa se Leijonasydän. En tykkää suomalaisista elokuvista, mutta tää herätti kyllä mielenkiinnon.
Sit pitäs kattoo Thor 2, Wolverine, Iron Man 3, Kirottu, The Bling Ring ja ja ja...
Kirjoitti: Odo - 01.11.2013 13:06:41
Nälkäpeli : Vihan liekit - leffasta on julkaistu uusi traileri (http://www.youtube.com/watch?v=zoKj7TdJk98). Tuo pätkä oikeestaan vasta sai mun Nälkäpeli-innostuksen taas syttymään. Mahtava!
Hyvältä kyllä näyttää! Itsekin odottelen tuota leffaa innolla ja sain sovittua työvuorotkin niin, että ehdin katsoa tuon ensi-illassa. Meni hieman tiukille, kun työvuoro olisi alkanut 17 ja elokuvan arvioitu päättymisaika oli n. 16:50. :D Onneksi pomo oli kiltti ja lupasi tehdä hieman pidemmän aamuvuoron niin ei tarvitse lähteä elokuvasta ainakaan kesken kaiken.
Itsellänikin kyllä jäänyt elokuvien katsominen vähemmälle ja varsinkin elokuvateattereissa. Ei yksinkertaisesti ole vara, mutta ei kyllä ole aikaakaan. Sen sijaan tullut tuijotettua Walking deadia, mutta kunhan sen saa katsottua loppuun niin ehkä sitten paremmin aikaa olisi taas elokuville. Listalla nyt ainakin Lone ranger, ehdottomasti!
Kirjoitti: miukeli - 05.11.2013 01:42:13
Taisin kuolla ja päätyä taivaaseen, en saa mitään kovin järkevää ajatusta koottua - kädet on täynnä hampaiden jälkiä etten ulinalla herättäis koko taloa ja kyyneleet ei meinaa millään tyrehtyä eikä tärinä lakata.
Eli jos joltain on mennyt jostain syystä ohitse tuo, niin tänään/eilen Peter Jackson & kumppanit piti live tapahtuman ympäri maailman tettereita + suorana lähetyksenä netissä, jonka voi käsittääkseni katsoa täältä (http://www.youtube.com/watch?v=Zq6VibJxFFU) (alkaa vasta 10 minuutin kohdalta suunnilleen :P )
Ketään muuta täällä jonka Smaugin ääni jätti hengettömäksi uudelleen? Ja huhhuh, Järvikaupunkia ja Bardia näkyy vähän lisää, sekä ihanan paljon Thranduilia josta en vain saa tarpeekseni. Ja voi Thorin pikkuinen ja Bilbo-raukka...
Yritä nyt sitten tässä tilassa mennä nukkumaan kahelta yöllä kunnon fanihysterikohtauksen jälkeen...kiva, 5 tuntia aikaa enää ja hobitit juoksee ympyrää kääpiöiden ypärillä mun pään sisällä xD
Kirjoitti: Eririn - 05.11.2013 11:48:50
Hobitti-fanit ohoi, täällä olisi uusi traileri(sneak peak) kliketi klik (http://www.youtube.com/watch?v=lfflhfn1W-o)!Etpä kuule ole ainoa, joka reagoi tuohon malliin. Mun piti itse asiassa mennä aikaisin nukkumaan. Thorinia lainatakseni, en ole eläissäni ollut niin väärässä. Ei hemmetti oikeasti tuo sneak peek! Miksei ole jo joulukuu? Tahtoo nähdä!
Taisin kuolla ja päätyä taivaaseen, en saa mitään kovin järkevää ajatusta koottua - kädet on täynnä hampaiden jälkiä etten ulinalla herättäis koko taloa ja kyyneleet ei meinaa millään tyrehtyä eikä tärinä lakata.
Ja sitten se uusi videoblogi! Ei jessus kun repeilin xD Tauriel näyttää keskaria Thranduilille! Rakastan Taurielia jo nyt^^
Okei, okei, en taida saada tämän selvemmin ajatuksiani kulkemaan, pahoittelen. Mutta olisi jo joulukuu!
Kirjoitti: Angelina - 05.11.2013 16:17:41
Täytyy heti kättelyssä myöntää, etten oo mikään vannoutunut Thor-fani (mikä on outoa koska yleensä rakastan melkein kaikkia supersankareita), mutta en vaan jaksanut lämmetä juonelle, leffa tuntui tuplasti todellisuutta pidemmältä ja vitsit oli tosi väkinäisiä. Loki oli ihan jees ja oikeastaan koko elokuvan sielu, ilman sitä olisin varmaan nukahtanut tuoliini. Sen sijaan Thor ja Jane on musta vaan niin tappavan tylsä kombo eikä niiden rakkaustarina itsessään jaksa kiinnostaa mua pätkän vertaa.
Oon samaa mieltä siitä, että jotkut vitsit oli vähän 'awkward'-linjalla, mutta kokonaisuudessaan mun mielestä oli ihan hauska leffa. Plus mä taas nimenomaan tykkään Thor/Janesta, vaikka yleensä oon ihan canonvastanen ihminen : D Ne on vaan jotenkin söpsöjä. Loki on kyllä loistava, mutta tykkään kyllä ihan ite Thoristakin. (Sanoinkin leffan jälkeen, et kauhee ongelma ku en osaa päättää kummasta tykkään enemmän.)
Kirjoitti: Q+Black - 06.11.2013 21:07:15
Dome Karukosken elokuva Leijonasydän on koskettava ja särmikäs kertomus pikkukaupunkilaisesta uusnatsista, Teposta (Peter Franzén), joka rakastuu kiihkeästi temperamenttiseen Sariin (Laura Birn). Uudella avovaimolla on tummaihoinen poika Ramu (Yusufa Sidibeh). Kasvaako Teppo ulos ennakkoluuloistaan? Voittaako rakkaus vai kaveriporukan luoma paine? Entä miten käy Ramun, joka saa isäpuoliehdokkaakseen uusnatsin? Elokuvan yllättävän ja kulmikkaan huumorin taustalla on suuria tunteita ja sen ytimessä sykkii rohkea ja lempeä leijonasydän.
Leijonasydämen keskeisissä rooleissa nähdään Peter Franzén, Laura Birn, Yusufa Sidibeh, Jasper Pääkkönen, Timo Lavikainen, Jussi Vatanen, Pamela Tola ja Jani Toivola. Leijonasydän on palkitun ohjaajan Dome Karukosken viides pitkä elokuva. Karukosken edellinen elokuva Napapiirin sankarit oli vuoden 2010 katsotuin elokuva Suomessa. Leijonasydämen on käsikirjoittanut ja tuottanut Aleksi Bardy.
Voin laskea yhden käden sormilla suomalaiset elokuvat, jotka olen jaksanut ja pystynyt katsomaan alusta loppuun. En tiedä mikä siinä on, että kotimaiset pätkät ei kiinnosta pätkääkään. Jätän suosiolla katsomatta monet tuotokset. Tämä elokuva kiinnosti ehkä eniten siksi, että tätä kehuttiin kovasti ja että aihe on ns. lähellä sydäntä eräästä katselukulmasta ja vaikka tämä leffa oli (taas kerran) yksi niistä elokuvista, joissa on pääosissa Peter Franzén. Pidin kaikista roolihahmoista, mutta jotenkin ehkä Jasper Pääkkönen veti kaikista parhaimman roolin. Hän oli päästä varpaisiin niin roolihahmossaan, että aiheutti melkein vilunväreitä. Plussaa tottakai, että elokuvaan oli saatu huumoria mukaan. Hiukan ehkä ärsyttää joskus, että näihin elokuviin pitää työntää jokin opetus ja onnellinen loppu koska veikkaan, että tosielämän nahkapäät eivät ehkä hyväksyisi tummaihoista lasta omakseen. Vai voiko rakkaus todella "parantaa" niin kuin sanotaan? Todella hyvä suomalainen pätkä aiheesta, joka ei koskaan tule vanhenemaan suomessa, ja tämä on paljon sanottu minun suustani.
Kirjoitti: Dolls - 07.11.2013 14:00:59
Kirjoitti: Odo - 07.11.2013 15:07:53
Lainaus
Mites teidän suhde suomalaisiin leffoihin?En ole erityisesti suomileffojen ystävä, vaikka myönnän, että klassikot (kuten edellä mainitullakin) Helmiä ja sikoja sekä Pitkä kuuma kesä löytyykin hyllystä. Jälkimmäisestä jopa tykkään aika paljon. Myös Napapiirin sankarit oli ihan jees, mutta yleensä suomileffoissa on vain se jokin mikä ei nappaa. Kotimaisista leffoista katselulistalla nyt kuitenkin 8-pallo, joka pitää jo katsoa varmaan senkin takia, että sitä on kuvattu täällä meillä päin (Kuopiossa) ja tuntuu olevan paikallisten must-see-elokuva. Voisihan tuo muutenkin olla ihan katsottava, vaikka kaverilta sainkin kuulla sen olevan surkea. :D
Onko kukaan käynyt muuten katsomassa Don Jon elokuvaa? Itse mietin, että pitäisiköhän se lähteä katsomaan elokuviin, mutta toisaalta raha tilanne on sen verran huono, että mietin onko se sen arvoista vai odottaako dvd -julkaisua? Joseph Gordon-Levitt pääroolissa, sekä ensikertailaisena ohjaamassa ja käsikirjoittamassa kiinnostaa kyllä aika paljon, sillä ainakin näyttelijänä olen tykännyt hänestä valtavasti.
Kirjoitti: Eririn - 07.11.2013 19:31:02
Enemmän katson kyllä ulkomaisia leffoja, mutta on niitä joitain suomalaisiakin, jotka nappaavat. Yksi suuria suosikkejani on Komisario Palmun erehdys, joka on mielestäni paras suomalainen leffa ikinä. Pidän myös Agapetuksen komediasta Hilman päivät, josta on meidän perheelle tullut kunnon traditio. Se katsotaan joka marraskuu kun on Hilman päivä. Napapiirin sankarit on myös yksi suosikkeja, aivan loistavat roolisuoritukset ja hyvää huumoria. Nämä kolme tulee ekana mieleen, kun suomalaisista leffoista puhutaan. On niitä varmasti muitakin, mistä pidän. No, Komisario Palmut on hyviä, niitä katsoo ihan mielellään. Ja hitto, miten meinasinkin unohtaa Tuntemattoman sotilaan? Pitääpi katsoa se nyt taas kun itsenäisyyspäivä pukkaa.
Kirjoitti: miukeli - 07.11.2013 20:05:32
Täällä onkin mainittu pari suosikkiani, Komissario Palmu-leffat ja Joulutarina, joiden lisäksi suunnilleen jumaloin Rölli ja metsänhenki -elokuvaa, kesto suosikki ollut aina ja tuli itse asiassa taas katsottua pari viikkoa sitten tyttöystävän synttäreillä.
Suoraan sanottuna kuitenkin inhoan nykyisiä leffoja, joita Suomessa tehdään - näyttelijät ja heidän taitonsa yleensä korkeintaan keskinkertaisia ja aiheet on aina yhtä synkeitä: alkoholi- ja huumeongelmia, perheväkivaltaa ja parisuhdesotkuja. Ei siinä, ihan hyviä ja tärkeitä aiheita joita ulkomaalasissakin leffoissa vilisee, mutta kun muuta niissä suomalaisissa ei tunnu olevan. Tai sitten ne on erittäin huonolla ja usein mauttomalla huumorilla höystettyjä komediantapaisia, joiden päähahmona on yleensä epäonnistunut tavismies joka ei edes blondia sinisilmästä naista onnistu saamaan rakastumaan/vaimo heittää pihalle. Hahmot aina lähes kopioita toisistaan ja miljöö samoin.
Tuntuvat toistavan jatkuvasti itseään ja jotenkin kaikki se charmi jota vanhoissa mustavalkoelokuvissa oli on tyystin kaikonnut. Ne ovat tietysti vähän naiveja yms mutta oikeasti, mä kerta kaikkiaan rakastan vanhoja suomalaisia leffoja ja niitten näyttelijäkaarti on paljon tutumpi kuin näiden nykyisten :P
Kirjoitti: Xin - 15.11.2013 17:10:09
Kirjoitti: turkinpippuri - 15.11.2013 18:35:32
Pariisi, rakkaudella ja New York, I love you on kans katsomisen arvoisia. Kummatkin ovat pienistä tarinoista muodostuvia kokoelmia.
Kirjoitti: Xin - 16.11.2013 09:23:26
Kirjoitti: unskilo - 16.11.2013 10:59:43
Xin, Memento ei oo ehkä ihan tuollainen leffa mitä pyytelit, mutta siinäkin tavallaan kikkaillaan ajalla. Päähenkilö ei pysty muistamaan uusia asioita, kerronta ei etene kronologisesti, ja sellaista. Päiväni murmelina kans!Muistui mieleen vielä yksi: 21 grammaa.
Pariisi, rakkaudella ja New York, I love you on kans katsomisen arvoisia. Kummatkin ovat pienistä tarinoista muodostuvia kokoelmia.
Kirjoitti: Eririn - 16.11.2013 20:14:20
This movie, I like it. ANOTHER!
Trailerin perusteella vaikutti loistavalta, eikä tosiaankaan pettänyt. Siis se vain oli ihan tajuttoman hyvä! Tom Hiddlestonin ja Chris Hemsworthin tiimityöskentelyä oli ihana katsoa, pelasivat niin hyvin yhteen että oksat pois. (Ja rakastan Darcya, Darcy rulettaa! Haluaisin spin-offin, jossa päähenkilöinä olisivat Loki ja Darcy, jotka heittelisivät toisilleen sarkastisia kommentteja xD)
Ja ihan offina ne näytti Desolation of Smaugin trailerin ennen leffan alkua. Tuli kylmät väreet, kun Smaug puhui. Äää, miten tässä jaksaa oikein odottaa joulukuulle??
Kirjoitti: thefirenationattacked - 20.11.2013 03:24:40
Pakkohan se oli yönäytös käydä kattomassa, kun tätä leffaa on odotettu jo vaikka kuinka kauan, ja kun kävi vielä niin kivasti että huomenna on meikäläisel vapaata niin ei haittaa tää valvominenkaan.
Catching Fire lyö kyllä ekan leffan kuus-nolla! Nyt ekaks tulee mieleen kehuu maisemia, jotka oli paljon parempia kun mä olisin ikinä osannu omassa päässä kuvitella, ja tokaks ylistän Jena Malonea! Ihan täydellinen Johanna, rakastuin Jenaan jo heti silloin ku se sai roolin, tiesin heti et Jenan 'hento' (kolmelt aamul en nyt muita sanoja keksi) ääni tulisi olemaan kiva kontrasti Johannan ärhäkkään luonteeseen. Oon jotenki niin häkeltyny leffan jäljiltä, etten muista oikein mitään, mutta kohtaus, joka on mun päässä kirkkain just nyt, on se missä spoilerJohanna kiroili haastatteluissa. Virnuilen tyhmästi ku vaan ajattelenki sitä, + tietty the infamous stripping-scene, mjiau ;).
Mags oli ihan yli-sulonen, oli kauheeta istua siellä kattelemassa sitä, kun tiesi mitä tapahtuu :(. Ja kai mun on Finnickin mainittava, se traaginen rantakolli, kymppi-plus! Ainoa juttu, mistä en Catching Firestä tykänny, oli Wiress. Kirjaa lukiessani kuvittelin aivan toisenlaista ns. mielenvikaisuutta, jotain etäisempää ja kyynisempää, kun tuo hymyilevä nainen leffassa. Wiress oli jotenkin tosi lapsekas, mistä mä, monet headcanonit keksineenä, en tykänny yhtään, koska mun Wiress ei ole tollanen. Tiedän, että kaikilla on omat kuvitelmat, mutta tää on mun henkilökohtainen valitus, ja varmasti monet on eri mieltä. Beetee taas oli ihan spot-on, sopi just mun headcanoniin.
Joo tota noin jäipäs leffan päähahmot nyt kokonaan mainitsematta, mutta mitäpä pienistä ;) Onko kukaan muu rohkea sielu uskaltautunut yönäytökseen?
Kirjoitti: miukeli - 20.11.2013 17:01:15
Lainaus
Onko kukaan muu rohkea sielu uskaltautunut yönäytökseen?Minä myös ystäviäni kanssa, tosin me nyt ollaan leirissä tennispalatsin takana oltu sunnuntaista lähtien, niin ei ollut kummoinen matka leffateatterista ;D
Itsehän en siis ole kirjoja lukenut, ekan osan olen nähnyt pariin otteeseen ja pidän kyllä todella paljon siitä. Ja ainakaan mulla ei ollut mitään ongelmaa seurata juonta ja tapahtumia vaikken niistä paljoa etukäteen tiennytkään. Ihana tunnelma läpi leffan ja pidin kaikista näyttelijöistä, sopivasti toimintaa ja hiljaisempia hetkiä oli siroteltu matkan varrelle :)
Hohoo, enää pari päivää kun saan käsiini liput Hobittiin!!! Sattuuko kukaan finiläinen olemaan jonottamassa? Meijän vihreä teltta on tokana jonossa, saa tulla koputtelemaan jos haluaa juttuseuraa :D
Kirjoitti: Katherine Casandra - 20.11.2013 17:19:35
Kirjoitti: Eririn - 20.11.2013 19:57:12
Kirjoitti: Zacharias - 21.11.2013 01:25:29
Liityn Jena Malonen hehkuttajiin! Rakastin neitokaista Sucker Punchissa ja olin enemmän kuin iloinen kuullesani, että hänet on valittu Johannan rooliin. Kyseinen hahmo kun on yksi suosikeistani. En joutunut pettymään - hissikohtaus meni aivan nappiin! Samaan syssyyn julistan taas kuolematonta palvontaani Jennifer Lawrenceen. Ihanan ilmeikästä toimintaa. Ja lopun close up, jossa Jen näyttelee pelkällä katseella, huh huh. Siis siinä on kyllä Oscarinsa arvoinen nainen. Eniten pelottanut Sam Claflin suosikkihahmoni Finnickin roolissa veti myös täysillä. Sam on söpö, toisin kuin Finnick the seksijumala, mutta emotionaalinen puoli sujui niin taidokkaasti ja herra otti hahmon haltuunsa selkeästi tietäen mitä teki ja tuntien tarinan, joten a+ täältä. Perun kaikki pahat puheeni!
Ärsytti ihan taukoamatta ne tekstitykset. Yli puolia lauseita ei oltu viitsitty suomentaa, tai ne menivät ihan väärin tai sitten kymmenen sanan litanja oli tiivistetty kahteen hassuun. Todella rasittavaa! SPOIL!Miinukset elokuvalle kirjaan nähden menevät kyllä Haymitchin backstoryn puutteelle ja Snown lapsenlapselle? Nauroin koko touhulle epäuskoisena :'D /SPOIL!
Francis Lawrencelle kaikki kiitos vakaasta kamerasta <3 Ja hyvin eheästä kokonaisuudesta. Perjantaille olisi varattuna liput kolmatta kertaa varten ja sunnuntain näytökseen jo ostettuna ;p Hups.
Kirjoitti: thefirenationattacked - 21.11.2013 15:12:03
Lainaus
SPOIL!Miinukset elokuvalle kirjaan nähden menevät kyllä Haymitchin backstoryn puutteelle ja Snown lapsenlapselle? Nauroin koko touhulle epäuskoisena :'D /SPOIL!spoilMutta eikö Snowlla ollut kirjassakin lapsenlapsi? Eikös Johanna maininnut asiaa Mockingjayn lopussa kun ne äänesti siitä viimeisestä Nälkäpelistä?
Mä pidin niistä lapsenlapsi-kohtauksista. Snown hahmo on aina kiehtonut mua, olen aina miettinyt että onkohan sillä joku, kenestä se välittää. Kirjoissa Snow kuvattiin vaan antagonistina, joka ei melkein edes ollut ihminen, vaan pelkkä pahuuden ruumiillistuma, siksi musta oli kiva, että leffassa nähtiin Snown inhimillisempi puoli, varsinkin kun niitä kohtauksia katsellessa ei tullut edes mieleen, että tuossa istuu mies, joka on vastuussa satojen lapsien murhasta. Kaikesta huolimatta, Snowkin on vain ihminen, ja se siinä on just häiritsevää, että tuo pahuus on ihmisen aikaansaannos.
Kirjoitti: Zacharias - 21.11.2013 18:16:02
Kirjoitti: Varjuska - 22.11.2013 22:11:06
Catching Firestä voisin itsekin sanoa jotain. Olen todella uusi Hunger Games -fandomissa, sillä trilogian luin läpi muutama päivä sitten ja ykkösleffan katsoin joskus vuosi sitten, joten taidan tyytyä aika kevyeen analysointiin. : D Muttasiisjoo. Tykkäsin itsekin tosi paljon tästä leffasta. ´(Ykkönenkin oli minusta aika hyvä eikä minua muuten pätkääkään haitannut käsikameroilla kuvaaminen, sehän vain elävöittää leffaa ja vahvistaa vaikutelmaa, että tarina kerrotaan Katnissin näkökulmasta.) SPOILER Kakkosleffaan on todella onnistuneesti sisällytetty kaikki oleellinen. Jennifer Lawrencen näyttelijäntyö on jälleen ilmiömäistä. Pari kohtausta olivat erityisen riipaisevia ja yllätyksekseni vuodatin jopa pari kyyneltä niitä katsellessani. Toista en enää muista, mutta toinen oli se karmaiseva matkijanärhikohtaus. En leffaa katsellessani ehtinyt ajatella pois jätettyjä juttuja, mutta nyt kun aiemmat postaajat mainitsivat muun muassa Haymitching pelin, niin kyllä, tämä häiritsee nyt hiukan. Mutta enemmän minua ärsyttää se, ettei Vyöhykettä 13 tuotu oikeastaan esille kuin vasta aivan loppumetreillä. Olisin toivonut, että Katnissin löytämät kasivyöhykkeen pakolaiset tai edes jotain Vyöhyke 13:n asuttamiseen viittaavia yksityiskohtia olisi sisällytetty leffaan. SPOILER
Oliko tosiaan, että se löytyi kirjastakin? Noh, sitten se selittyy. Onhan Snow toki myös vain ihminen, mutta koen silti, että elokuvissa hänestä on tehty vähän turhankin ristiriitainen - ensimmäisen elokuvan jälkeen kaverini luuli, että hän on hyvis :'DSPOILERItse pidän tavasta, jolla Snow esitetään leffassa. Kirjoissa on ok, että Snow on enimmäkseen etäinen, koska ne kuitenkin kerrotaan Katnissin näkökulmasta. Elokuvassa sama ei toimisi. Snow'n kohtaukset ovat siinä mielessä kiehtovia, että ne antavat hetkeksi mahdollisuuden nähdä asiat Capitolin ja järjestelmän näkökulmasta. Tätä eivät kirjat mahdollista. Tämän vuoksi on oikeutettua sanoa, että elokuvissa Snow on ristiriitainen henkilöhahmo, sillä sitähän hän todellisuudessa onkin. Kirjoissa se ei niin hyvin ilmene juuri sen takia, että tarina on Katnissin kertoma, mutta elokuva kuvaa tätä puolta paremmin. En itse pidä Snow'ta varsinaisena pahiksena, antagonisti on parempi sana. Toki etenkin vyöhykkeiden näkökulmasta Snow on oikea sortaja, mutta myös oman aikakautensa ja yhteiskuntaluokkansa kasvatti. Hän uskoo systeemiin ja sen välttämättömyyteen (vaikka tunnustaakin sen haurauden ja ongelmat), mutta kuten Matkijanärhessä selviää, hänkin voi joutua muiden pelinappulaksi. Pidin myös tavallaan Snow'n lapsenlapsen mukaan tuomisesta. Se jos mikä muistuttaa että, jopa Snow on pohjimmiltaan ihminen inhimillisine motiiveineen. SPOILER
//Edit: Oho. Satuin äsken vilkaisemaan televisiosta paraikaa tulevaa Mission Impossiblea ja oikein hätkähdin, kun tuttu naama Philip Seymour Hoffman (Plutarch Heavensbeen näyttelijä) näkyi yllättäen ruudussa. : D Sanokaa muuten, etten ole ainoa ihminen jonka mielestä PSH (ja muuten myös David Caruso) näyttää vähän Nalle Puhilta. *köhöm*
Kirjoitti: Odo - 23.11.2013 11:54:49
Aika paljon samoilla linjoilla olen aiempienkin kommenttejen kanssa, että tämä oli huomattavasti Hunger Gamesia parempi. Ja itse pidin tuosta Snown lapsenlapsesta. Tiesin kyllä, että lapsenlapsi on, mutta olisin kirjoissakin ehkä halunnut siitä hieman tietää enemmän ja laajemmin Snown hahmosta SPOILER Matkijanärhi: Kun kuitenkin lopussa selviää ettei Snow olekaan pääasiassa se pahin, tavallaan. Ja se oli hieman hämmentävää toisaalta, kun kirjoissa se kuvattiin kokoajan verenhajuisena pahoilesena tyyliin ilman inhimillisyyttä ollenkaan.
Kai tämäkin on SPOILER kun kyse on kirjassa olevasta kohtauksesta ja elokuvan lopusta:
Leffaa katsoessa en edes tullut ajatelleeksi sitä, että Vyökykkeen 13 pakolaiset puuttuivat, vaikkei kirjan lukemisesta ole pitkäkään aika. Hyvin siinä mielessä onnistuttu elokuvan tekemisessä, että kohtauksen pois jättäminen ei jättänyt suurta aukkoa, vaikkakin loppu tuli sitten tietysti yllätyksenä. Toisaalta se olisi ollut aika tärkeää kun Vyöhykkeestä 13 ei juurikaan elokuvissa ole mainittu tai kerrottu kuin ohi mennen, joten nyt jälkeenpäin ajateltuna ne pakolaiset alkavat tuntua tärkeämmiltä jo senkin vuoksi. Olisin myös halunnut kuulla Haymichin tarinaa, koska lemppari. Luulisin kyllä, että elokuvan tekijöillä on vielä mahdollisuus liittää Vyöhyke 13 pakolaiset Matkijanärhi elokuvaan. Mutta sen kyllä huomasin ja ärsytti, kun elokuvassa ei ollut niitä palvelijoita (en saa millään mieleeni, millä nimellä niitä kutsuttiin), joilta on leikattu kieli! Tai olihan siellä yksi taustalla, mutta siis kun niillähän nimenomaan Katnissia kiusattiin you know. Sekavasti selitettynä taas, mutta kuitenkin puuttuvat kohtaukset olisivat kyllä voineet ollakin leffassa, vaikka aika hyvin tuo toimi ilmankin. Kaikkea kun ei valitettavasti voi saada elokuvaan, mitä on kirjassakin.
Jotenkin aivot lyö tyhjää tällä hetkellä. D: Mutta hehkutetaan nyt myös Jenaa Johannana, joka oli aivan uskomaton ja tietysti Jennifer aivan loistava Katniss, edelleen. :-* Minä taas en saa päähäni mahtumaan, että Finnick näyttäisi tuolle, en sitten millään ja ärsyttää siltäosin ettei se hahmo näytä tai tunnu omalta, vaikka yritystä ja tuntemusta hahmoon olikin, kuten unrealistic sanoi. Ei vain napannut, mutta se voi johtua niin vahvasta headcanonista sen hahmon osalta myöskin.
Niin ja Hobittiin liput varattuna yönäytökseen! <3
Kirjoitti: Q+Black - 23.11.2013 18:53:03
Olen lukenut tämän trilogian pariin kertaan ja Vihan liekit nousi jo ensimmäisellä lukukerralla suosikiksi. Siinä vaan oli jotenkin enemmän sisältöä ja jännittäviä tapahtumia kuin ensimmäisessä osassa mikä on huvittavaa koska yleensä jatko-osat eivät yllä ensimmäisen tasolle.
Huomaa, että ensimmäinen elokuva oli jo omalta osaltaan menestys koska jatko-osaan on käytetty paljon enemmän rahaa ja aikaa. Sen miljöö on jotenkin paljon upeampi kuin ensimmäisessä osassa.
Elokuva alkaa melko pitkälti siitä kun Katniss ja Peeta lähtevät voittokiertueelleen vyöhykkeille. Elokuvaan oli loistavasti saatu ylös Katnissin tunnetilat sekä vyöhykkeillä paistava suru, viha ja kaikennielevä epätoivo. Kapina on kytemässä.
Jouduin oikeastikin pariin kertaan nieleskelemään kyyneleitä elokuvassa koska siinä vallitseva raskaus tavoitti katselijansa. Vihan liekit olikin minun mielestäni paljon surumielisempi ja brutaalimpi kuin edeltäjänsä vaikka huumoriakaan ei oltu unohdettu kaiken sen vakavuuden keskellä.
Pakko sanoa, että päänäyttelijät osuvat rooleihinsa kuin nyrkki silmään ja Lawrence sen kuin parantaa roolisuoritustaan ilmiömäisesti. Finnickin näyttelijä oli myös aika nappivalinta vaikka jäinkin odottamaan ehkä hitusen enemmän vielä sitä kirjan Finnickiä.
Yksi elokuvan parhaista hahmoista oli ehdottomasta Johanna, joka veti räävittömästi rooliaan ja kirvoitti hymyn useammin kuin kerran. Myös muut hahmot olivat minusta hyvin valittuja ja koskettavia jokainen omalla tavallaan.
Areena oli upeasti toteutettu ja kaikki efektit saivat hengen melkein salpaantumaan. En vain yksinkertaisesti löydä mitään moitetta visuaalisesta puolesta.
Loppu tottakai jäi kutkuttavaan kohtaan, mutta kirjan lukeneena sai jonkinlaista rauhaa siitä kun tiesi mitä odottaa jatkolta. Vihan liekit ylitti totaalisesti kaikki odotukseni ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille.
Kirjoitti: Angelina - 24.11.2013 20:19:43
Finnickin näyttelijä oli myös aika nappivalinta vaikka jäinkin odottamaan ehkä hitusen enemmän vielä sitä kirjan Finnickiä.
Mä taas muistelin, että kirjaa lukiessani en jotenkin tykänny koko hahmosta, mutta ton leffan jälkeen kyllä mieli muuttu! Olin ihan et OMG nyt mulla on Galen lisäks toinenkin lemppari ;D Muutenkin kyllä näyttelijävalinnat on kohdillaan, en taida keksiä yhdestäkään pahaa sanottavaa. Tulipa taas fiksu kommentti...
Tykkäsin! Käykää katsomassa!
Kirjoitti: Black Pearl - 24.11.2013 21:46:46
Sisko kävi kattomassa sen jo keskiviikkona ja ylisti maasta taivaisiin niin tiesin kyllä et mahtava leffakokemus tulossa mut silti onnistuin yllättymään positiivisesti :)
Tää leffa oli mun mielestä paljon ykkösosaa onnistuneempi vaiks ehkä kirjana tykkäsin ykkösestä enemmän, en tiiä miks. Vaiks se oli pitkä, ei missään vaiheessa tullut sellasta "hohhoijaa, lopu jo" -fiilistä vaan se onnistui pitämään mielenkiinnon yllä koko ajan. Nälkäpeli on kokonaisuudessaan tosi miten sitä nyt sanois synkkä tarina (paljon synkempi kuin joku Twilight esimerkiks :D) ja varsinkin leffan alkupuoli oli musta tosi rankkaa katottavaa kun siinä kuvattiin tosi onnistuneesti Capitolin julmuutta kuin se kohtelee ihmisiä kuin jotain nukkeja D: Ja se Katnissin puhe Ruesta ja se mies siellä Vyöhykkeellä 11 :'( Siinä kohtaa sai vähän taistella kyyneliä vastaan. Mutta joo, siis musta tää onnistui olemaan vielä rankempi elokuva kuin Nälkäpeli, katotaan sit mitä Matkijanärhet tuo tullessaan :)
Ja lempihahmo... ei oikeesti, rakastuin Johannaan heti. Se hissikohtaus... voi luoja 8'DD Jena oli ihan täydellinen ja veti kaiken täysillä ja häpeilemättä. Niin ja Mags... aawwss <3 Seriously, I died. Finnick oli kyllä tosi hyvännäköinen ja Sam oli hyvä siihen rooliin mut mulle ei oo vaan syntynyt sellasta Finnick-hysteriaa kuin kaikille mun tutuille jotka nyt ees vähän tykkää Nälkäpelistä :D Muutenkaan mulla ei oo mitään pahaa sanottavaa kenenkään roolisuorituksesta, Jennifer on aivan ilmiömäinen Katniss ja äskölddslöös.
Elokuva jäi kyllä tosi ärsyttävään kohtaan varsinkin niille jotka ei oo kirjoja lukeneet. Itseä se ei nyt niin kauheesti jäänyt kaivelemaan kun kuitenkin tiiän perusjuonen ja näin. Vähän harmitti kuitenkin se et kaikki kohtaukset meni vähän pikakelauksella (se on nyt periaatteessa ymmärrettävää kun eihän elokuvaan nyt voi kaikkea kirjan sisältöä mahduttaa) ja monia tärkeähköjä juttuja oli jätetty kokonaan pois mut ei se nautintoa kuitenkaan suuremmin häirinnyt :)
Niin kuin muutkin, tykkäsin hirveesti ja suosittelen lämpimästi kattomista kaikille. Ja oli se niin hyvä et ehkä vois toisenkin 12 euroa vielä tuhlata lippuun ja mennä joku viikonloppu uudestaan :3
Kirjoitti: Melkor - 25.11.2013 00:16:53
Liput Hobittiin varattu, olisin halunnut jonottaa lippuja, siellä varmaan upea tunnelma.
Kirjoitti: raitakarkki - 25.11.2013 22:36:20
Todellakin oli niiiiin paljon parempi kuin ykkösosa, jee oon niin ilonen että tällä kertaa tärppäsi! Siis oikeesti, siinä missä ykkösosa tuntui väkisin väännetyltä elokuvalta joka oli vaan pakko saada nopeesti pihalle rahaa tekemään, toi kakkonen vaikutti oikeesti siltä että itse tarinaan oli panostettu ja nähty vaivaa ja aaah ihanaa. Siis oli totta kai tuossakin sekä plussia että miinuksia mutta kaiken kaikkiaan oon niin iloinen että se yleisilme oli saatu kuosiin. Kaikki kuvaustyyleistä vuorosanoihin (no okei "that is mahogany!" on voittamaton edelleen) ja lavastuksista puvustukseen oli paljon parempaa kuin Nälkäpelissä.
Tykkäsin erityisesti että nyt tää oli nimenomaan Katnissin tarina, katsoja eli täysin Katnissin näkökulmasta hänen tunteidensa ja ajatustensa kanssa. Tämä toki johti siihen että sarjan pojjaat Gale ja Peeta jäivät vähän vähemmälle huomiolle - olin oikeasti aika pettynyt että niiden merkitys jäi toisaalta tosi pieneksi mikä heikensi tehoa siltä draamalta joka liittyi Katnissin ystävyys/rakkaus-suheisiin molempia kohtaan. Imo myös ne Snown kohtaukset oli tehokeino siihen, että se hyvispahis-asetelma joka varsinkin leffoissa on usein tärkeä, korostuisi. Lisäks myös piti saada tuotua esille se fakta että pelinrakentaja ei ollutkaan siltä miltä näytti ;) Ainoa mikä mua askarrutti oli kohtaukset Snown lapsenlapsen kanssa, en ihan tajunnu mitä niillä haettiin. Inhimillistettiinkö Capitolia vai tehtiinkö Snowsta vaan entistä mädempää ja inhottavampaa henkilöhahmoa kun se oli niin imelää poikaa sen lapsen kanssa, vaikka oikeesti tapatti ihmisiä vallan takia?? Idk, ehkä tarkoituksena oli tehdä molempia.
Mutta niin siis, Jennifer Lawrence Katnissina on viimein saanu mun täyden hyväksynnän - ei siis sillä etten rakastaisi JLawia mutta kun se castattiin Katnissiks niin olin vähän :o koska se ei sopinu mun Katniss-muottiin about lainkaan... :D Nyt asia on jees! Sama Peetan ja Galen kanssa, molemmat hoitivat roolinsa moitteettomasti. Jena Malone Johannana oli myös jotain mikä ei mun mielikuviin sopinut yhtään, mutta hyvin hänkin roolinsa veti ja näyttelytyöltään oli nappisuoritus Johannana! Vaikka tbh olin koko ajan vähän silleen "siis Johanna on TUON näköinen?!", vähä sama fiilis ku kärkikolmikosta ekassa leffassa ;D Kai mä tuostakin yli pääsen. Sam Claflin Finnickinä oli taas sitten ulkonäöllisesti hyvinkin jees, mutta varsinkin alussa mä tulin hirveen epäluuloiseks että "oliks Finnick tollanen???". Loppua kohden tilanne tasoittui ja viimeistään siinä lintujen hyökkäyksessä mun Finnick/Annie-fiilikset levis ihan täysin ja purin vaan alahuulta tippa linssissä.
Okei, se näyttelijähehkutuksesta, sovitaan että kukaan ei ollut pohjanoteeraus ja kaikki on plussaan päin :D Haluaisin nimittäin erityisesti kehua sitä tapaa, millä leffa sai katsojan otteeseensa juurikin tuon Katnissin hahmon avulla. Nyt kun oli näin selkeesti keskitytty yhteen hahmoon eikä niinkään sellaseen ekan leffan "köyhät vs. rikkaat"-asetelmaan josta jäi vähän pliisu vaikutelma, katsojan oli paljon helpompi samaistua koko touhuun. Katsoja sai tietää juttuja sitä mukaa kuin Katnisskin ja jos ei olis kirjoja lukenu niin se yllätyksellisyys ois varmaan jotain kokemisen arvoista. Tykkäsin myöskin siitä että katsojalle se sama rebel-aate kasvoi vähän samaa matkaa kuin Katnissilla; tykkäsin just tosta että siitä ei oltu tehty mitään vapahtajaa, joka ois toki hahmona vahva ja leffassa toimisi. Sen sijaan pysyttiin uskollisena kirjalle, jossa Katniss myös vähän ku kasvaa siihen Mockingjayn rooliin kaiken jälkeen mitä tapahtuu. Ja ei oikeesti oltu kaunisteltu sitä asiaa, että Katnissille ekana tulivat perhe ja läheiset, jotka sytytti siinä ton kipinän, ei niinkään mikään "haluan pelastaa koko maailman" jnejne. Ja oikeesti en mielestäni itke kovin helposti mut nyt nousi pala kurkkuun tosi monessa kohtaa, voi sydänparkaani :'( Jotenkin se koko mielenosoituksellinen ja vallankumouksellinen tunnelma rakennettiin tosi taitavasta ja viimeistään siinä vikassa kohtauksessa kun Katnissin ilme oli jotain sanoinkuvaamattoman siistiä tuli sellane fiilis että nyt haluun nousta barrikadeille ja osottaa mieltäni, aah se oli mahtava lopetus.
Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen siihen että ne on saavuttanu sen missä eka leffa failasi. Tosiaan ohjaajavaihdoksen huomaa ja uskallan odottaa suuria lopuilta osilta (kolmoskirja on käsittääkseni jaettu kahteen osaan, vai??). Vihan liekit saa suosituksen siis minultakin! :)
Kirjoitti: Vanilje - 05.12.2013 15:04:08
Voin sanoo, että tykkäsin tosi paljon. Tykkäsin siitä, miten hyvin tuo oli tehty kirjan mukaan. Toki oli siellä jotain juttuja, minkä puuttuminen vähän harmitti (kuten Haymitchin peli ja avoxit), mutta enimmäkseen elokuva oli hyvin toteutettu. En oo oikein ikinä osannu olla kauheen kriittinen castauksien suhteen (johtuu ehkä osittain siitä, että katon ylipäätään aika vähän elokuvia) ja olin tyytyväinen Vihan liekkien castauksiin. Ehkä noi jotenkin osu aika lähelle omaa headcanonia, koska yhdenkään kohdalla ei tullu sellasta 'ei tuo voi olla tuo' -reaktioo. Mags oli ihana ja Jena Malone onnistui nostamaan Johannan pisteitä, ite kun en hahmosta niin paljoa kirjoja lukiessa välittänyt. Kaiken kaikkiaan näyttelijät veti sen verran hyvät suoritukset, että minuun uppos ainakin. Ei voi kun hattua nostaa.
Ainoa juttu, mistä en Catching Firestä tykänny, oli Wiress. Kirjaa lukiessani kuvittelin aivan toisenlaista ns. mielenvikaisuutta, jotain etäisempää ja kyynisempää, kun tuo hymyilevä nainen leffassa. Wiress oli jotenkin tosi lapsekas, mistä mä, monet headcanonit keksineenä, en tykänny yhtään, koska mun Wiress ei ole tollanen. Tiedän, että kaikilla on omat kuvitelmat, mutta tää on mun henkilökohtainen valitus, ja varmasti monet on eri mieltä.Mutta kirjassahan Wiress oli just ainakin areenalla kuvattu vähän lapsekkaana? Lapsekkaana, mutta kuitenkin fiksuna ja intuitiivisena. Ja ainakin Katnissin näkökulmasta Wiress ja Beetee vaikutti mukavilta, koska se taisi olla fiksuuden lisäksi toinen syy, miksi Katniss halusi heidät liittolaisikseen. Ihan mielenkiintoista, miten erilaisia mielikuvia ihmisillä on eri hahmoista. Miusta kun Wiress taas oli leffassa just täydellinen. : D
Ja oikeesti en mielestäni itke kovin helposti mut nyt nousi pala kurkkuun tosi monessa kohtaa, voi sydänparkaani :'(Ihan samat fiilikset miulla! Tuntu et vähän väliä meinas olla tippa linssissä, haha. Plus kylmiä väreitä meni monessa kohtaa!
Kokonaisuudessaan tykkäsin Vihan liekeistä paljon. Voin suositella! Matkijanärhen ekaa osaa odotellessa.
Kirjoitti: miukeli - 11.12.2013 09:21:04
Olen ihan rättiväsynyt kenties yhen tunnin unilla kun kotiin asti selvisin, mutta oli ehdottomasti sen arvoista. Sanotaan nyt vaikka niin, että eihän tuo kirjaa seurannut kuin epämääräisesti, mutta omalla kohdallani se ei juurikaan haitannut, etenkään kun en olettanutkaan sen menevän kirjan mukaan. Ja sit paitsi, eihän tätä Hobitti-trilogiaa ole tehty yksinomaan kyseisen kirjan mukaan vaan on käytetty muuta aineistoa apuana mikä on vain plussaa minusta sillä kirjaa on paljon aukkoja yms selittämättömiä juttuja, jotka lastenkirjassa eivät haittaa mutta leffassa eivät vain toimisi.
Kannattaa katsoa avoimin mielin, niin varmasti saa enemmän irti ;)
Spoilereita luvassa!
Aaahhh, en ole vielä oikein tajunnut nähneeni sen, kenties illalla toisen katsomakerran jälkeen ymmärrän paremmin. Mutta oijoi, omasta mielestäni ton leffan parasta antia olivat Smaugin ja Bilbon (+kääpiöiden) ja Thranduilin kohtaukset, rakastin etenkin Bilbon ja Smaugin vuoropuhelua, jossa oli ihanan hyvin pitäydytty kirjassa, olin pelännyt että tynnyrillä ratsastaja yms Bilbon hupsuttelut jätettäisiin pois. Ja musta oli tosi hyvä että Thranduilin menneisyyttä tuli lisää valoon, sillä ensimmäisen leffan takia Thranduil sai aikas paljon lokaa niskaansa niiltä, jotka eivät tienneet hänen taustaansa ja motiivejaan. Ja no, Lee Pace sopi täydellisesti Legolaksen isäksi, loistavaa loistavaa <3
Hieman olisin toivonut kenties lisää Beornia, ehkä pidennetyssä versiossa sitten, samoin kuin vähän lisää Bilbo-kohtauksia/näkökulmia :P
Oooh ja musta oli myös todella hyvä juttu että sormusta oli otettu enemmän tähän mukaan, jos tossa olis seurattu kirjaa niin se ois vieny aika lailla pohjat lotreilta, mikäli sormuksen vaikutus ei näkyis mitenkään Bilbossa. (Ja niin nerokasta että hämähäkkien puhe, joka oli kaiketi mustaa kieltä, muuttui ymmärrettäväksi kun sormus oli sormessa, yksi lempi kohtauksiani varmasti^^)
Äh, ja liikutuin ihan hirveästi Legolaksen nähdessä kuvan Gimlistä, aahh kaikki ne tunteet! En ehtä pitäny tässä Legolaksesta niin paljoin kuin lotreissa, tai ainakaan se ei samaa vaikutusta saanut aikaa mutta toisaalta onhan sillä nyt isäpappa kilpailemassa mun huomiostani ;D
Tauriel/Kíli ei ollut niin paha kuin ollin pelännyt, tavallaan jopa pidin Taurielista. Tosin ärsyttää hieman kun vaikuttaa siltä että jos on lisätään naisahmo niin se tarkoittaa automattisesti romanssia, huoh. Etenkin toi että legolaksellakin oli sitten jotain tunteita sitä kohtaan, ihme draamaa...mut no, nääh ei se nyt niin kauheesti haitannu, nauratti vaan vähän.
Ja Smaug oli yksinkertaisesti sanottuna täydellinen. Ulkomuodosta dialogiin ja Benedictin ääneen, joka kyllä värsytti luissa ja ytimissä asti. Mun mielestä oli lisäksi ihan hyvä, että kääpiöt eivät vain odotelleet joutilaina Bilboa vaan yrittivät tappaa Smaugin, niiltähän olis menny kokonaan uskottavuus - ja Erebirin sisuksien näkeminen tarkemmin oli loistavaa!
Lisäksi pakko vielä sanoa, että pidin todella Dol Guldurista ja Noidan/Sauronin "hahmosta", todella kekseliäästi toteutettu jos multa kysytään :D
Nyyyt tämä pikku Thorin varmaan yrittää saada pari tuntia unta kun parta ei enää kutita ja peruukista yms varustuksista olen päässyt eroon^^
Spoil P.S. Saiko kukaan muu sätkyä, kun Synkmetsän kellarissa uudettiin haltiaa nimeltä Elros? Olin aiemmin ihmetellyt että mitäs hitsiä Elrondin kauan sitte kuollut kaksoisveli tekee tossa leffassa, mutta näköjään päättivät vain kierrättää nimeä ilman hahmoaan^^
Kirjoitti: SuklaaKissa - 11.12.2013 16:35:44
En melkein usko, että se on jo nyt. Kerrankin en valita siitä, miten nopeasti vuosi meni!
Kirjoitti: Sofiesque - 11.12.2013 18:18:07
Mulla jäi vähän ristiriitaiset fiilikset tosta kakkososasta. Oon nähnyt jotain hyvinkin positiivisia arvosteluja, mutta mulla nousi ongelmaksi toi leffan "rytmitys" (aka pacing, en keksinyt parempaa suomenkielistä vastinetta). Jotkut kohtaukset tuntui mielettömän pitkiltä ja niitä olis saanut rauhassa pätkiä kovemmalla kädellä. Etenkin loppua kohden mua alkoi puuduttaa SPOIL Smaugin osuus - tässä tuli ekaa kertaa semmoinen fiilis, että 'voisko tää loppua jo'. Bilbon ja Smaugin sanailu oli ihan kivaa seurattavaa ja tykkäsin siitä, miten Smaug oli toteutettu, mutta taistelu lohikäärmettä vastaan oli mun mielestä yksinkertaisesti liian myöhäisessä vaiheessa melkein kolmetuntista elokuvaa, jotta olisin jaksanut eläytyä siihen täysillä. Yleisesti ottaen musta kakkososassa oli hiukan erilainen dynamiikka kuin ykkösessä - ykkösessä hahmojen suhteiden rakentaminen oli suuressa osassa, kun kakkososassa toiminnalla ja tarinankerronnalla oli suurempi rooli.
Taurielista tykkäsin tosi paljon ja arvostin sitä, että vaikka hän edusti pitkälti tota action girl -tropea, joka on nykyään kovin yleinen, häneen oli saatu syvyyttä. Oikeastaan ärsyynnyin yhdelle arvostelulle, jossa väitettiin ettei Taurielilla olis ollut leffassa juuri muuta tekemistä kuin örkkien nirhaaminen. SPOIL Vaikka en kolmiodraamasta kauheasti perustanut, tykkäsin kohtauksesta, jossa Tauriel epäröi Legolasin seuraamisen ja Kilin pelastamisen välillä. En tulkinnut sitä niinkään tyyliin 'kumman hän valitsee', vaan enemmänkin moraalisena kamppailuna. Mulle jäi tosin aika ristiriitaiset fiilikset sen suhteen, että oliko Taurielilla oikeasti jotain tunteita Legolasta kohtaan. Keskustelu Thranduilin kanssa toi vähän semmoisia viboja, esim. se kohta kun Tauriel puhui omasta taustastaan ja siitä, kuinka ei ollut tarpeeksi korkeaa statusta Legolasille. Toisaalta ton keskustelun olis voinut tulkita myös niin, että hän yritti puhua itsensä kuivalle maalle tukalasta tilanteesta ja vakuutella omaksi helpotuksekseen, ettei häntä voitaisi naittaa Legolasille, josta piti vain ystävänä. Hmm.
Thranduilin tulkinnasta en välittänyt. Tuntui, että Lee Pace ylinäytteli omat kohtauksensa piinallisen perusteellisesti - ja ymmärrän kyllä, että Thranduilin hahmoon liittyy tiettyä dramatiikkaa, mutta muhun toi esitys ei oikein uponnut. Tuli mieleen enemmänkin joku ooppera tai Broadway-musikaali kuin elokuva. Oli kiva nähdä Legolasta, vaikka TSH-leffoihin verrattuna hän tuntui aika erilaiselta. Paljon aggressiivisemmalta? No joo, ehkä se oli tarkoituskin.
Komppaan miukelia sen suhteen, että SPOIL oli hienoa, kuinka sormusta ja sen vaikutusta Bilboon käsiteltiin kunnolla. Toi on kuitenkin yks elokuvan tärkeimmistä jatkumoista, jotka liittää sen TSH-trilogiaan, ja oli mielenkiintoista katsoa, millainen vaikutus sormuksella oli Bilboon jo lyhyellä aikavälillä, saatika sitten vuosien saatossa. Toi sekä yleinen huumorin vähyys verrattuna ensimmäiseen osaan toi fiiliksen, että leffa oli hiukan aikuismaisempi kuin edeltäjänsä.
Kaiken kaikkiaan mun tuomioni on, että leffa oli ihan jees. Jotenkin tuntuu, etten tykkää nykyään yhtä paljon spektaakkelimaisista elokuvista, kun Thorkin jätti niin nihkeän fiiliksen. Musta on tulossa semmoinen vanha harppu, joka tuhahtelee kaikille korkean budjetin blockbustereille :D Toivottavasti ei sentään.
Kirjoitti: Varjuska - 11.12.2013 21:25:46
SPOILER Kaiken kaikkiaan elokuva on vaikuttava. Se sisältää sopivasti toimintaa, huumoria ja henkilösuhteiden käsittelyä. Tietyissä kohdissa on ehkä hivenen laahaava tunnelma, esimerkiksi Bilbon ja Smaugin keskustelu tuntuu toistavan itseään (tosin onhan siinä toki ideana se, että Bilbo yrittää kovasti puhua itseään elävänä ulos tilanteesta jne.). Kirjan ulkopuoliset kohtaukset tuntuivat aluksi oudoilta, mutta tottuihan niihinkin ja ihan hyvin ne istuvat varsinaiseen tarinaan.
Olin ennakkoon varmaan kaikkein eniten huolissani Taurielin osuudesta tarinassa, mutta loppua kohden hän alkoi jo vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta hahmolta. Taurielin ja Kílin orastava romanssi tuo edeltävään hiukan lisäulottuvuutta pelkän action heroine -tyypin tueksi, vaikka tuo romanssi itsessään sortuu myös harmillisiin kliseisiin ja on tavallaan ristiriidassa Tolkienin näkemysten kanssa. Mutta onhan se suloista katseltavaa ainakin Kílin puolesta, koska mokoma kääpiönuorukainen on niin suloinen nappisilmä. En oikein tiedä mitä ajatella Taurielin ja Legolasin väleistä, mutta eipä sitä elokuvassa oikeastaan käsitellä. Loistavaa tässä leffassa on sen sijaan Legolasin ja Gimlin "ensikohtaaminen". Meillä koko leffateatteri hihkui tuossa kyseisessä kohdassa.
Synkmetsän haltijat ovat muutenkin aika erikoista katsottavaa. Kontrasti LotR-leffoihin on suuri, sillä niissä kaikki haltijat näytetään niin salaperäisinä ja eteerisinä, Hobitissa taas on mm. juopottelevia haltijoita ja Legolaskin näköjään vuotaa verta ihan siinä missä muutkin. : D Thranduil ei tee ihan samanlaista vaikutusta kuin Elrond tai Galadriel, mutta tykkään Lee Pacesta tässä roolissa yhtä kaikki.
On myös hienoa nähdä henkilöhahmojen kehittyvän leffatrilogian toisessa osassa. Bilbo kiinnittyy yhä tiiviimmin Sormukseen ja Thorin muuttuu dramaattisesti, kun Ereborin aarre on käsillä. Kaiken kaikkiaan nautittava leffakokemus, jonka huipensi aivan mahtava leffaseura (sekä kaverit että koko parinsadan hengen saliyleisö). Ehkä ensi kerralla voisin itsekin harkita hahmopukeutumista...
Tänään kävin ostamassa Hobitti I:n Extended Edition -boxin ja jouluksi on vielä tilauksessa LotR Extended Edition -setti. Ultimate Tolkien Film Marathonia odotellessa...
Kirjoitti: Gil Galad - 11.12.2013 22:00:23
Spoil
Kokonaisuutenaan leffa oli mahtava kokemus eikä tuntunut yhtään liian pitkältä. Alun Brii kohtaus oli hauska ja mielestäni hyvä sillä siinä kerrottiin miten Gandalf tuli järjestäneeksi Thorinin ja kumppanit matkaan Ereboirlle. Huomasko kukaan muuten Jacksonin cameo roolia Briissä, missä herra oli se porkkanaa syövä heppu, jota Jackson näytteli jo Sormusten Ritareissa Briissä.
Örkkien ja Hukkien kääpiö metsästys alussa oli ihanhauska samoin kuin Beorn. Olin vähän huolissani miltä Beorn näyttää sillä olin nähnyt joitain huonoja kuvia hänestä mutta kokonaisuutena oli jees.
Synkmetsä kohta oli mielenkiintoisesti toteutettu, toisaalta olisin toivonut että Bombur olisi tippunut metsävirtaan ja nukahtanut. Taurielkin oli loppupeleissä ihan jees. Thranduilin kertomus siitä miksi ei auttanut kääpiöitä silloin kuin Smaug hyökkäsi Ereboriin oli jännä käänne.
Kääpiöiden pako tyrmistä ja Bilbon melkein kiinni jääminen olivat hauskaa katsottavaa etenkin se tynnyreillä ratsastus joessa. Se Kilin haavottuminen tosin oli sääli.
Bard oli jees hahmo omine kamppailuineen. Kaupungin johtaja oli hauska samoinkuin sen apuri, mutta siitä apurista tuli liiaksi Käärmekieli vibat. Järvikaupungissa tapahtunut örkkien isku oli omalla tavallaan jännittävä.
Gandalfin retket Dol Gulduriin ja Rhudauriin olivat omalla tavallaan mielenkiintosia, koska tiedetään että Gandalf kävi siellä. Ereborin toiminta oli mielenkiintoinen kimara täpäriä pelastumisia.
Nyt Jacksonilla on mielenkiintonen pulma miten saada Oin, Bofur, Fili ja Kili Ereborille viiden armeijan taistelua varten ja vuoren sisään ilman että joku tajuaa niitä kääpiöitä tai käyttää niitä panttivankeina.
Miekin komppaan Doloresia Miukelia Sormus kohdassa sillä jos olis menty orjallisesti kirjan mukaan Bilbo ei ois huomannu mitään eroa mutta nyt nähtiin miten sormus vaikuttaa kantajaansa ja kuinka nopeasti.
Kirjoitti: SuklaaKissa - 11.12.2013 22:05:10
Lienee turha sanoa, mitä mieltä olin Taurielista ajatellen Tolkienia - hänen viitattiin nähneen asioita, jotka ovat tapahtuneet jopa haltiamittakaavalla kauan sitten eikä yksikään salohaltia ole Silmarilin valon nähtyään ainakaan palannut satuilemaan siitä kääpiölle, johon sitten samantien rakastuukin. Noin minä Taurielin puheet kärjistäen käsitin, ja vaikka kyllä, se kuulosti sinänsä hienolta ja näin... en ihan valittamatta niele. Anteeksi sekava muotoilu, palasin teatterista vasta jonkun aikaa sitten. Mutta tosiaan, nyt tuntuu vähän siltä, että Hobitista yritetään ehkä tehdä vähän liian dramaattinen. Se on kuitenkin lastenkirja, seikkailu, jonka kääpiöt ja rohkea hobitti kokevat. Kirjassa ei ole vielä niin synkkiä vaiheita eikä selkeitä viittauksia LotRiten sotaan ja kauhuun. Sormus on yksinkertaisesti hieno esine, joka tekee näkymättömäksi. Tätä ei pidä ymmärtää väärin: totta kai mä rakastin kaikkea lisätietoa, mitä elokuvasta irtosi, mutta toisaalta jäin kaipaamaan jotain tunnelmaa. Tämä oli dramaattinen fantasialeffa, ei se Hobitti jonka löysin lastenosastolta kolmannella. Mutta jälleen: tämä oli erittäin miellyttävä fantasialeffa hienoine hahmoineen ja taisteluineen ja harvinaisine vitsailuineen, hihkuin suurimman osan ajasta ja ihailin sitä sun tätä. Ilahduttihan Legolas ja - Tauriel samoin - taistelutaitoineen ja ylimielisine haltiajuttuineen. (Mulla ei muuten ole valittamista Thranduilista ...koska irrotin sen täysin muusta ympäristöstään ja keskityin vain Thrandyyn :P Paitsi että tahdon vielä nähdä hirven.)
Muodostan yhä mielipiteitäni ja moni näistä tulee varmasti muuttumaan, mutta joskus on vain pakko päästä puhaltamaan edes hiukan höyryjä ulos, jotta pääsee ajattelemaan kunnolla. Oli elokuvassa ainakin sisältöä sellainen määrä ja juonessakin edettiin vähän odotuksiani pidemmälle. Katsotaan vain, jos minulta kysyy ensi viikolla millainen elokuva oli, puheitani ei tunnista saman henkilön sanomiksi : D SPOILER
Ei muuta kuin odottamaan kolmosta.
// SPOILER
Lainaus käyttäjältä: Gil Galad
Kaupungin johtaja oli hauska samoinkuin sen apuri, mutta siitä apurista tuli liiaksi Käärmekieli vibat. ---Nämä jäivätkin multa sanomatta. Ja hitsi, alan jo nyt tykätä sormuksen toiminnan selvittämisestä paljon enemmän...
Kääpiöiden pako tyrmistä ja Bilbon melkein kiinni jääminen olivat hauskaa katsottavaa etenkin se tynnyreillä ratsastus joessa.
Kirjoitti: Gil Galad - 11.12.2013 22:17:02
Kirjoitti: Kharon - 12.12.2013 00:04:12
In other news, en tiennyt että Kirjavarkaasta tehdään leffa! En kyllä malta odottaa että pääsen sen näkemään, sen verran moneen otteeseen kirja on kaluttu ja puhkikulutettu. :---)
Kirjoitti: Zacharias - 12.12.2013 00:12:14
Jotenkin tuntuu, että ollaan lähestytty nyt sitä alkuperäistä ongelmaa: Hobitti ei ole saman kohdeyleisön teos kuin Lotrit. Se on lastenkirja. Ja nyt sitten ollaan tehty elokuvaa, jonka pitäisi palvella niin alkuperäistä Lotrien kohdeyleisöä, kuin myös olla edes jotenkin uskollinen kirjalle. Eikä se nyt tietenkään ole mitenkään mahdollista. Peter Jackson on lisännyt paljon ristiriitaisesti heitellen eri legendoja Tolkienin tarustoista ja päättänyt vielä kuorruttaa kakkua omilla - ei mitenkään erityisen omaperäisillä - ideoillaan. Lopputulos näkyi nyt eritoten Desolation of Smaugissa. Miä en ole edes tolkienisti tai fandomin ykkösfani, vaan silti häiritsi elokuvissa ihan jumalattomasti.
Kaverini julisti juurikin sitä, että nämä olisivat todella tylsiä elokuvia, jos mentäisiin sen kirjan mukaan. No, ensinnäkin pituus putoaisi heti, sillä alusta saakka ihmettelin 300 sivun kirjan jakamista kolmeen osaan. Venyyhän se automaattisesti. Jos Lotrit tehtiin aikoinaan oikein mukaviksi kokonaisuuksiksi 1 elokuva/kirja, niin miten tässä ollaan lähdetty tälle linjalle? Ensimmäisen osan, eli Unexpected Journeyn kanssa se tavallaan toimi, vaikka siinäkin tuntui kyllä pituus ja pitkitetyt kohtaukset. Tunnelma oli kuitenkin kirjalle edes jollain tapaa ominainen ja historiapätkät tukivat aidosti tarinaa ja liittyivät juoneen. Kappas kummaa kun toista osaa seuratessa kirjaan liittyvän tavaran voi tiivistää lähes puoleen tuntiin. Hahmoista oli kadonnut myös se aito tunne, jota UJ:ssä sai seurata. Syytän kyllä tästä osin kuitenkin korostettua kolmiodraamaa, jonka ainekset olivat muoti-ilmiönsä mukaiset. Ylipäänsä ne Jacksonin tunkemat kuviot olivat pinnallisia ja niin nähtyjä. Peiteltiin sitä retkeilyhenkeä ja kivaa tarinaa loputtomien örkkitappelujen alle, mikä oli sääli :<
Olihan tässä hyvääkin! Varsinkin alku oli huomattavasti toimivampi. Näyttelijävalinnat ovat myös osuvia, tykkäsin tässä hirveästi Thorinista. Se hulluus, joka ei liittynyt edes valtasormukseen - joka taas oli aivan mahtava suoritus Martin Freemanilta, if I may say! Se hetki hämähäkkien seassa oli la perfecto. Toisin kuin täällä joku Lee Pacea moittinut, niin miä kyllä rakastuin vain entistä enemmän. Se ylevyys oli ihan omaa luokkaansa. Pienet viittaukset Lotreihin (siis ne osuvat, en nyt puhu SPOIL! Sauronista, koska hei haloo, maailman suurin ristiriita Sormusten ritarien alotukseen!! /SPOIL!) olivat söpöjä ja Järvikansasta oli hauska nähdä yksityiskohtia. Visuaalisesti tämäkin jatkaa sitä taattua laatua. Siinä on kyllä aina onnistuttu, voi ihanaa Tolkienin maailmaa! Yllättävä kyllä jos pisti kirjan sivuun ja yritti katsoa pohtimatta sen kummemmin, tämä oli myös viihdyttävämpi kuin ensimmäinen. Huolimatta siitä, miten pitkäveteinen se kuitenkin oli (niin kaunis ristiriita, en tiedä enää mitä itsekään koitan selittää :DD omg). No, joka tapauksessa. Ei miulle silti palavaa halua nähdä tätä asap uudestaan tullut.
ps. Legolas näytti ikämeikissään ihan otsahiuksettomalta Joffrey Baratheonilta, lynkatkaa mut!
Kirjoitti: sicGhoul - 12.12.2013 01:17:33
Spoiler Plussaa:
-Smaug! Melkoisen vaikuttava otus, kyllä hykerrytti kun se alkoi puhumaan. "minä teille kostot näytän!!" :D Odotin Smaugin esiintymistä ihan innoissani, enkä joutunut pettymään.
-Hyvin toteutetut hämähäkit. Hyi, luulin päässeeni kammosta osittain eroon ihastuttuani kaverini lintuhämähäkkiin, mutta ne olivat vain... kuvottavia. Niljaisia, nihkeitä, hyi. Onneksi en valinnut sitä 3D:tä, olisin varmaan laskenut alleni.
-Gandalfin hyökkäys Dol Gulduriin ja matsi Sauronin kanssa. Ok, välillä kuvan siirtyessä ponnistelevaan Gandalfiin vähän pitkästytti, jotenkin siitä ei välittynyt kovin vahvoja tunteita. Mutta Sauronin ilmestyminen oli kuvattu aika jännästi, en tosiaan tiedä mistä tämä reaktio pamahti, mutta teki mieli hihkua Silmän ilmestyessä.
-Koskenlaskua tynnyreissä... juuri sellaista typerää perseilyä, mutta aikas hyvin toteutettua sellaista. :D
-Beorn! Siistimpi kuin ajattelin sen olevan.
-Maisemat ja tuo visuaalinen puoli ylipäätään. Upeaa, kuten aina.
+/- Tauriel. Tämän suhteen tunteeni ovat aika ristiriitaiset. En juuri pidä siitä, että leffaan tungetaan hahmoja joita ei ole edes olemassa. Legolas ja Radagast nyt vielä menevät, kivahan niitä on katsoa. Mutta ymmärrän pointin valinnan takana. Naishahmo ei tee pahaa tarinalle, kaunis haltiahan se on. Ja ajatus Gimlin ja Galadrielin "romanssin" uusimisesta ei minulle edusta pyhäinhäväistystä, aika kaunis idea itse asiassa. Miksei sitä olisi voinut sattua aikaisemmin? Harmi vaan, että hahmo jää ontoksi. Taurielista ei saada tarpeeksi tietoa leffan aikana, eikä siihen kykene samaistumaan yhtä hyvin kuin jo olemassa oleviin hahmoihin, niistähän tietää yhtä ja toista.
Miinusta:
-Ei enää hengailufiilistä. Ekassa osassa se oli sekä hyvä että huono asia, enemmän kuitenkin omaan makuuni hyvä. Se oli tolkienmaisempi ja hahmoista sai enemmän irti, tuntui ettei ollut kiire mihinkään. Tässä taas oli silkkaa rytinää alusta loppuun. Onhan hyvin toteutettua actionia kiva katsoa, mutta jotenkin olisin toivonut että se tosi rähinä alkaisi vasta kolmannessa osassa.
-Jotkut näyttelijäsuoritukset eivät tuntuneet yhtä vakuuttavilta kuin ensimmäisessä osassa. Ehkäpä juuri tuon toimintapainotteisuuden takia, ei sitä kauheasti kerennyt fiilistellä kun taas oltiin menossa. En sanoisi niitä huonoksi, sillä tuossa oli hyvin vaikuttavia kohtauksia (Synkmetsän hallusinaatiot, epätoivo kun ovi ei auennutkaan jne, enkä sitä paitsi osaisi itse näytellä ollenkaan), mutta havaitsin kyllä pienen notkahduksen. Gandalf jäi aika tyhjäksi, ja kääpiöt olivat nyt pelkkää massaa, eivät yksilöitä.
-Liikaa örkkejä. Onhan päiden katkominen kivaa katsottavaa, mutta Järvikaupungissa alkoi jo pikkaisen ärsyttää. "Taasko niitä tulee?!"
Spoiler
Kaiken kaikkiaan olen pätkään tyytyväinen. Kolmatta odotellessa!
Kirjoitti: Odo - 12.12.2013 04:02:42
Nyt kuitenkin haluan kysäistä, onko muut täällä katsoneet Hostin? Itse katsoin sen ja ei hitto, että loppu raivostutti! SPOILER! Luulin, että se loppuisi silloin, kun Vael "kuoli" ja näyttö pimeni sopivasti lopputekstejä varten ja jopa hieman ehkä itkustikin, mutta sitten mikä ihmeen onnellinen loppu? Ei näin. Miksi hyvä lopetus piti pilata kliseillä ja ennalta-arvattuvuudella? Ajattelin, että ehkä tämä loppuu sittenkin eri tavalla; kaikki eivät olekaan onnellisia, Vael kuolee ja ihmisten tulevaisuus jää kuitenkin hieman epävarmaksi. Mutta sitten tämä megaonnellinen loppu. Toivoin, että jes nyt ne kuolee vihdoin kaikki sitten onnellisina tai jotain, kun se avaruusolentosielu löysi ne ajelemasta, mutta ei lisätään vielä onnellisuus-siirappia sillä, että ihmiskuntakin pelastuu, kun muita ihmisiä löytyy ja näin! Argh. Pakollinen avautuminen! Mites muut, jotka olette katsoneet?
Kirjoitti: miukeli - 12.12.2013 23:55:34
Pienet viittaukset Lotreihin (siis ne osuvat, en nyt puhu SPOIL! Sauronista, koska hei haloo, maailman suurin ristiriita Sormusten ritarien alotukseen!! /SPOIL!)SPOILMietin että mitä ristiriitaa tarkoitat tuolla? Sitäkö että minkä muodon Noita eli Sauron otti tässä leffassa? Jos sitä meinaat niin mun mielestä eihän siinä ole mitään ristiriitaa, sillä Sauron ei ottanut konkreettista muotoa, johon se ei pyistyiskään ilman Sormusta, sehän oli vaan varjo, epämääräinen hahmo, silmän ja entisen olomuotonsa risteymä tässä - aineettoma kuten pitääkin. Tai no, itse pidin hyvin paljon siitä kuinka se oli toteutettu, mun mielestä se oli hauskasti keksitty ettei Sauron ollut tässä silmä - ihan hupsunhan näkönen se ois ollu ilman Barad-dûria ja se pelkkä häilyvä pimeys oli kyl hyvä myös...noh, toki tää on maku kysymys (mikäli meinasit tuota etten ole sitten selittänyt väärästä asiasta...)
Tänään kävin kolmannen kerran katsomassa ja ohhoh, joka kerta löytää uusia ihania yksityiskohtia yms. hoksattavaksi. Mun puolesta ois voinu olla vaikka puoltuntia pitempikin, nyt vaan pidennettyä versiota dvd:nä odotelemaan :D
Kirjoitti: Varjuska - 13.12.2013 10:46:05
Smaugin autioittama maa tuli käytyä kattoo yönäytöksessä ti-ke yönä, mutta en avaudu siitä (koska en jaksanut lukea muita kommentteja, sori. Palaan asiaan!) Sen verran kuitenkin kysäisen, mitä mieltä muut on ollut HFR:stä? Itselleni jäi vähän semmoinen kuva, että idea joo voisi olla toimiva, mutta sille se ei vielä näytä. Odottelen, että pääsisin katsomaan 2D:nä, mutta kiitos rahatilanteen joudun varmaan odottamaan BD-julkaisua.En itse oikein tiedä mitä mieltä olen HFR-tekniikasta. Olen nyt katsonut molemmat leffat HFR 3D -versioina. Unexpected Journeysta muistan, että silmilläni taisi mennä lähemmäs tunti tottua tähän tarkempaan kuvanlaatuun. Pitkään häiritsi mm. nopeiden liikkeiden terävyys, mutta kyllä siihen tottui. Nyt uusimmassa leffassa en huomannut mitään outoa, tuntui ihan normaalilta 3D-elämykseltä (en sitten tiedä johtuiko siitä, että lasini saattoivat olla aavistuksen sumeat). Joka tapauksessa ei HFR mielestäni huono juttu ole, mutta ilmankin olisi katseluelämys vallan mainio.
Hox hox spoilereita taas.
Minäkin pidin tavasta, jolla Sauron oli toteutettu. Oikein kekseliäs ja korostaa vielä sitä psykologista uhka-/kauhuelementtiä, kun vähän tuollaiseen psykedeliseen sävyyn oli toteutettu. Meillä puolet leffateatterista hihkaisi jotain sen tapaista kuin: "Ohhoh!" ja "Vau!" kyseisen kohtauksen aikana.Pienet viittaukset Lotreihin (siis ne osuvat, en nyt puhu SPOIL! Sauronista, koska hei haloo, maailman suurin ristiriita Sormusten ritarien alotukseen!! /SPOIL!)SPOILMietin että mitä ristiriitaa tarkoitat tuolla? Sitäkö että minkä muodon Noita eli Sauron otti tässä leffassa? Jos sitä meinaat niin mun mielestä eihän siinä ole mitään ristiriitaa, sillä Sauron ei ottanut konkreettista muotoa, johon se ei pyistyiskään ilman Sormusta, sehän oli vaan varjo, epämääräinen hahmo, silmän ja entisen olomuotonsa risteymä tässä - aineettoma kuten pitääkin. Tai no, itse pidin hyvin paljon siitä kuinka se oli toteutettu, mun mielestä se oli hauskasti keksitty ettei Sauron ollut tässä silmä - ihan hupsunhan näkönen se ois ollu ilman Barad-dûria ja se pelkkä häilyvä pimeys oli kyl hyvä myös...noh, toki tää on maku kysymys (mikäli meinasit tuota etten ole sitten selittänyt väärästä asiasta...)
Leffan aikana oli muutenkin aivan mahtava seurata, kuinka yleisö eli tapahtumissa mukana. Tunnelma oli aivan erilainen kuin muissa leffoissa. Toki muissakin leffoissa nauretaan humoristisille kohdille jne., mutta tässä oli nyt selkeästi aistittavissa jotain muutakin, jotakin kokonaisvaltaisempaa ja syvempää. Ja näytöksen jälkeen koko sali puhkesi taputtamaan. Muilla samankaltaisia kokemuksia?
Kirjoitti: miukeli - 13.12.2013 15:48:08
Leffan aikana oli muutenkin aivan mahtava seurata, kuinka yleisö eli tapahtumissa mukana. Tunnelma oli aivan erilainen kuin muissa leffoissa. Toki muissakin leffoissa nauretaan humoristisille kohdille jne., mutta tässä oli nyt selkeästi aistittavissa jotain muutakin, jotakin kokonaisvaltaisempaa ja syvempää. Ja näytöksen jälkeen koko sali puhkesi taputtamaan. Muilla samankaltaisia kokemuksia?En ole koskaan ollu leffassa, jossa ihmiset ois yhtä mukana kuin Taru sormusten herrassa ja Hobitissa, alussa joka ikiselle tekstinpätkälle taputetaan, lempihahmoille hurrataan ja eletään niin tiiviisti mukana ettei paremmasta väliä - ensi-illoista nyt lähinnä puhun. Kävin nyt tänä vuonna mm. Star trekin, Nälkäpelin ja Thorin ensi-illoissa (nälkäpelissä yönäytöksessä), mutta eivät nekään vetäneet vertoja Hobitin 1. eikä 2. osalle, vaikka kyllähän niissäkin porukka oli mukana. Mutta ite rakastan ensi-iltoja just sen fiiliksen takia, sillä parissa ensimmäisessä näytöksessähän on ne hardcorefanit useimmiten, sitten myöhemmin muita lievemmin kiinnostuneita joten ei ihmekään jos tunnelma ei ole niin hehkeä.
Pakko tulla lisäämään pari uutta Hobitti-kommenttia nyt kun olen lueskellut lisää teidän näkemyksiänne.Olen nyt käynyt tosiaan kolme kertaa katsomassa tämän kakkososan, joka kerta HFR 3D koska pidän eniten tennispalatsin 1. salista. En kuitenkaan erityisemmin välitä 3D vaikka parempi kai tuo on kuin se tavallinen. Mutta mun mielestä hyvä leffa imasee katojan mukaansa ilman mitään ärsyttäviä laseja ja pystyy luomaan sen tunnelman että katsoja on mukana tarinassa ilman 3D:tä. Mun mielestä 3D on vielä sen verran kehittymätöntä ettenn tosian paljon siitä perusta, ja yritänin seuraavan kerran varmaan joululomalla käväistä katsomassa Hobitin ihan normi 2D:nä vertailun vuoksi kute ykkösellekin tein viime vuonna.Smaugin autioittama maa tuli käytyä kattoo yönäytöksessä ti-ke yönä, mutta en avaudu siitä (koska en jaksanut lukea muita kommentteja, sori. Palaan asiaan!) Sen verran kuitenkin kysäisen, mitä mieltä muut on ollut HFR:stä? Itselleni jäi vähän semmoinen kuva, että idea joo voisi olla toimiva, mutta sille se ei vielä näytä. Odottelen, että pääsisin katsomaan 2D:nä, mutta kiitos rahatilanteen joudun varmaan odottamaan BD-julkaisua.
Kirjoitti: Angelina - 16.12.2013 01:44:29
Oli kyllä melko poikkeava kokemus yleensä katsomiini leffoihin verrattuna, mutta todella positiivinen sellanen! Paljon parempi maku jäi tästä, kun vaikkapa perjantaina katsotusta Pain & Gain -leffasta. Siltä odotin enemmän, mutta se meni vähän överiks. Eikä oikeesti hauskoja kohtia tainnu olla kuin max 3, vaikka trailerin perusteella odotin oikeesti hauskaa komediaa. Onneks Mark Wahlberg sentään oli ihQ ;)
Kirjoitti: Kharon - 17.12.2013 00:21:51
Siis se oli oikeasti aivan jäätävä. Ja jäätävän hyvä, jos noin voi sanoa. No - vaikuttava. Olin käsi suun edessä puolet ajasta ja mua oikeasti välillä pyörrytti. (Kohtaus, jossa kerrottiin kuinka niitä 70-luvulla vangittiin... Mua alkoi oksettaa.) Aivan sairasta ja käsittämätöntä tuo SeaWorldin toiminta, suoranaista valehtelua, manipulointia ja täynnä hirvittävän huonoja päätöksiä. Doku kertoo siis eläinpuistojen (ei tuo ole oikea sana mutta aika lähellä, SeaWorldit ja tällaiset) miekkavalaista ja siitä, miten vangittuna pitäminen purkautuu niissä aggressiona. Dokumentti keskittyy Tilikum-nimiseen valaaseen, joka on tappanut ilmeisesti jo kaksi kouluttajaa ja yhden ulkopuolisen. Se esiintyy vieläkin SeaWorldissa.
Mulle tuli aivan kammottava olo kun tajusin tuota katsoessa, että oon käynyt Loro Parquessa, jossa ton dokkarin mukaan oli tapahtunut yksi kuolemantapaus. Ilmeisesti mun käynnin aikaan siellä puistossa ei enää ollut miekkavalaita ja siitä käynnistä on muutenkin niin kauan aikaa, etten muista kokemuksesta paljon, mutta en oo koskaan ennen todellakaan tiennyt...
Suosittelen kyllä ehdottomasti katsomaan, yksi parhaimpia ja puhuttelevimpia filmejä jotka oon lähiaikoina katsonut. Ehdottomasti aikansa veroinen - vaikka varoitan kyllä myös, että siinä oli jotain todella kammottavia kohtauksia. Sen tiedostaminen, että ne kaikki on totta, oli kamalaa. Hui hitto.
Kirjoitti: raitakarkki - 20.12.2013 19:55:04
Katsastin 3D:nä koska se sattui aikatauluun sopimaan ja tykkäsin kyllä, tosin olis se visuaalisuus ollut varmaan jees ihan kaksdeenäkin. Tykkään kyllä katsoa 3D-elokuvia mutta piru ku on omat lasit eikä mitkään kovin pienet... saa koko ajan olla sovittamassa paremmin nenälle :-/
Anyway, itse leffaan. En oo erityisemmin ees odottanut näitä leffoja, kunhan mielenkiinnolla katsastan koska Tolkienin maailma on jeba. Mä en oo mikään hirveen pinko sen suhteen että meneekö kaikki piiruntarkkaan kuin kirjassa - kuten ei tietenkään mene jos kolme leffaa pitää yhdestä kirjasesta repiä - joten siinä mielessä ihan viihdyttävää katseltavaa. Kuitenkin minustakin se venytys näkyy paikka paikoin liikaa, tai siis okei kolme elokuvaa mutta come on jokainen on sellaset 2,5h pitkä?? Musta tässä on kaaduttu vähän johonkin suuruudenhulluuteen koska jotenkin tuntuu, että ne leffat toimis paremmin vähän tiiviimpinä paketteina. Mun oli esim. vaikea pysyä välillä Gandalfin touhuissa mukana :-D Spoil: en oikeen tajunnu miks se meni etsimään Sauronia jos ties et siel ei oo muuta ku miljoona örkkiä ja pahuus ite. Hobitin oon lukenu joskus vuonna nakki ja muusi eikä asiaa auta sekään et juoni seuraa vähän eri reittejä kuin kirja. Noh sinnehän harmaaparta jäi lintuhäkkiin... toivon että siitä juonikuviosta tulee jotain järkevää vikassa leffassa. Niin ja mäkin ajattelin että vaikka Smaugista tykkäsinkin niin sen ja Bilbon keskustelu alkoi muistuttaa jonkun ikivanhan Bond-leffan keskustelua jossa pahis kehuu itseään puol tuntia ja paljastaa kaikki suunnitelmansa :D Alko jotenki säälittääki Smaugin puolesta ku kaveri on the mahtavin lohikäärme ever eikä saanu lopulta aikaan muuta ku poltettua Thorinilta viitan.
Haltiat on ne mun suosikki nyt ja aina! Huolestuin vähän ku kuulin et Legolaskin on mukana... Taurielin nimittäin otan ilomielin vastaan näin vannoutuneena feministinä, sillä vaikka Tolkienin maailma kuinka kekseliäs onkin on se myös aika vanhoillisen miesvoittoinen. Hyvä siis, että Jackson uudisti juttuja leffaan myös sillä saralla ja päästi haltiamuidun tositoimiin :) Pistän pienellä nyt seuraavan etten spoilaa: Mua vähän harmitti että toistaiseksi Taurielilla ei ollut muuta funktiota kuin olla osa love trianglea... Nyt jään jännityksellä odottamaan että mitä kolmososassa tapahtuu. Saispa Tauriel vähän lisää taustastooria ja toivottavasti "Legolas vai Kili??" ei oo sen koko hahmon pääpointti. Ei sillä, Kili oli kyl tosi söpö haltioituessaan (pun intended) Taurielista siinä sairasvuoteella ja mielelläni katson romanttisiakin elementtejä leffassa, kunhan se ei oo kaikki mitä Taurielin hahmolle annetaan.
Mä myös tykkään hirveesti niistä actionkohtauksista!! Rakastan sitä koreografiaa ja suunnittelua mitä erityisesti haltioiden liikkeisiin on käytetty. Toki kääpiöilläkin on hetkensä mutta on ne rassukat vähän kömpelöitä ottamaan mittaa haltioiden tanssahtelusta.
Eipä kai muuta tällä erää... Palaan aiheeseen varmaan sitten kun taas havahdun että kolmososaa tulee :D Ellen innostu jostain haltiaficeistä tällä välin.
Kirjoitti: Kosmik - 20.12.2013 21:48:36
Ja huoh, se Tauriel... Monet näyttää tykänneen tuosta hahmosta ja olisin itsekin pitänyt siitä enemmän, jos sitä ei olisi sekoitettu mihinkään romanssijuttuihin Legolasin ja Kilin kanssa. >__< Jotenkin se vei screenaikaa esim. Fililtä, kun enemmän keskityttiin kuvaamaan Kilin ja Taurielin juttua, kun veljesten suhdetta. Ja just tohon Filin ja Kilin suhteeseen tykästyin niin paljon ykkösosassa ja nyt se oli valitettavasti jäänyt enemmän varjoon tässä tokassa pätkässä.
Ja Legolas, en tykännyt siitä niin paljon tässä Hobitissa, se on kivempi hahmo Sormusten herrassa. Ne sen piilolinssit näytti ihan oudoilta ja vähensi silmien kautta välittyvää tunneskaalaa. Huomasin parissa kohdassa ajattelevani, että sillä on tosi kuollut katse niiden piilareiden takia. :/ Nauroin sille Gimli-kohdalle, se oli hauska. :'D
Smaug oli hyvin tehty, näytti upealta ja ääninäyttely toimi mainiosti. Mutta jotkut mainitsikin jo siitä Smaug-kohtauksen pitkittymisestä, mustakin sen olisi voinut hoitaa lyhyemmin. Mutta Smaug näytti hienolta kullattuna. :'D Niin ja sen silmät oli upeat, samoin se tulensyökseminen, kun sen mahan läpi paistoi se tulen loimu kun se oli aikeissa syöstä tulta.
Mulla on kans vähän samat fiilikset tämän suhteen. :'D Mutta otetaan huomioon, et Smaug on vanha ja lihava lohikäärme, niin ei se enää pysty niin huimiin näytöksiin ku nuorempana. :')
Niin ja mäkin ajattelin että vaikka Smaugista tykkäsinkin niin sen ja Bilbon keskustelu alkoi muistuttaa jonkun ikivanhan Bond-leffan keskustelua jossa pahis kehuu itseään puol tuntia ja paljastaa kaikki suunnitelmansa :D Alko jotenki säälittääki Smaugin puolesta ku kaveri on the mahtavin lohikäärme ever eikä saanu lopulta aikaan muuta ku poltettua Thorinilta viitan.
Ai niin, se Sauron hommakin. En tiedä, jotenkin se tuntui vähän irralliselta tarinaan liittyen, ihan niin ku ne örkitkin. Sauron oli kuitenkin hienosti tehty, varsinkin näytti upealta HFR 3D:nä.
Kaiken kaikkiaan pidin elokuvasta, vaikka aika raskas sitä oli seurata, kun tiesi, ettei se seuraa kirjan juonta täysin ja sisältää paljon sellaista, mitä kirjassa ei ole. Piti keskittyä tarinaan ja välillä mulla meni ihan yli hilseen jotkut kohdat, niin ku se Taurielin ja Kilin keskustelu, kun kääpiöt oli siellä haltioitten vankina. Mä en oikeen tajunnut, mistä ne siinä puhui, kun Kili esitteli Taurielille sitä riimukiveään. :'D
Kirjoitti: miukeli - 20.12.2013 22:25:58
Kuitenkin minustakin se venytys näkyy paikka paikoin liikaa, tai siis okei kolme elokuvaa mutta come on jokainen on sellaset 2,5h pitkä?? Musta tässä on kaaduttu vähän johonkin suuruudenhulluuteen koska jotenkin tuntuu, että ne leffat toimis paremmin vähän tiiviimpinä paketteina. Mun oli esim. vaikea pysyä välillä Gandalfin touhuissa mukana :-D Spoil: en oikeen tajunnu miks se meni etsimään Sauronia jos ties et siel ei oo muuta ku miljoona örkkiä ja pahuus ite. Hobitin oon lukenu joskus vuonna nakki ja muusi eikä asiaa auta sekään et juoni seuraa vähän eri reittejä kuin kirja. Noh sinnehän harmaaparta jäi lintuhäkkiin... toivon että siitä juonikuviosta tulee jotain järkevää vikassa leffassa.Musta on niin jännä lukea ihmisten kommenttejä kuinka Hobitti on liian pitkä, tai siis kun mun mielestä yleensä leffa on hyvä vasta ylitettyään ton 2 ½ tunnin rajan, sillä sillon ehditään syventyä moneen asiaan. Ymmärrän kyllä ettei se kaikkien mielestä mene noin, mutta hassulta se silti tuntuu kun lähes kaikki averini ja porukka jonka kanssa käytiin ensi-illassa oltiin ihan silleen "et eikä, Smaugin autioittama maa on 9 minuuttia ykkösosaa lyhyempi! EIIIII!!" ja yleisesti tuumattiin että vielä ainakin puoltuntii ois voinu jatkua - noh, me ootellaan kiihkeästi sitä pidennettyä versiota sitten ;)
Ja ite odotin kiihkeästi juuri tuota Sauronin ja Gandalfin juonikuviota - koska vaikka se ei itse Hobitti kirjassa olekaan muuta kuin loppumainintana tavallaan, niin eihän nämä leffat perustu pelkästään siihen vaan myös muun muassa Taru sormusten herran lisämateriaaleihin yms. ja se ei ois mitenkään leffassa toiminut, mikäli Gandalfin äkkikatoamisia ei ois selitetty, etenkin kun se vaikuttaa lotrien tapahtumiin hyvin paljon. Mutta voi olla että itsestäni se tuntui niin helpolta ymmärtää jne. koska Tolkienin maailma on mulle suunnilleen yhtä tuttu kuin Suomen historia, tosin musta se oli aika selkeästi/hieman yksinkertaistaenkin toteutettu.
Nyt kun olen nähnyt Hobitin neljästi, niin onhan siellä niitä kohtia jotka aukeavat paremmin Tolkienin maailman tunteville - esim juuri Sauron, ne kääpiönkieliset kiroukset, Thranduilin kohtalo (Älkää vaan antako mun alottaa Thranduilista, tai siis aaahhhh raukkaparka, isä kuoli Dagorladin taistelussa Sauronia vastaan - samassa siis jossa Isildur leikkas Sauronilta Sormuksen- ja suuri osa niiden sotureista kuoli ja todennäköisesti makaa yhä Kalmansoilla jotka Sam, Frodo ja Klonkku ylittivät lotreissa ja aaargh)
Niin ja kävin katsastamassa Frozen- huurteinen seikkailu siskojeni kanssa tänään - pikkuiset olivat pukeutuneet Annaksi ja Elsaksi, ah tätä ylpeyden määrää (todennäköisesti oma hössötykseni thorin-cossistani vaikutti hieman asiaan xD). Itse pidin tosi paljon, vaikka kenties alussa oli hieman liikaa laulua mun makuuni. Mutta ah, mukava tarina, ja etenkin siskosten välit ja lumiukko Olaf Sven-poron kanssa oli suosikkejani, ja tarinan ratkaisu oli kerrassaan loistava, ei kliseinen kuten olin odottanut. Ja ah miten kauniisti animoitu :)
Ja hauska pieni yksityiskohta oli Tähkäpään (joka ilmeisesti on Annan ja Elsan serkku, äidit ovat kaiketi siskokset) näkeminen vilaukselta^^
Kirjoitti: Eririn - 21.12.2013 02:03:01
Siinä oli kyllä joitain kohtia, jotka vähän hämmensi ja näin, mutta kaiken kaikkiaan pidin ihan älyttömästi. Suuret oli odotukset ja Peter Jackson tiimeineen toteutti ne. Loistava leffa, rakastuin <3 Kirjoitan ehkä jotain tarkempaa arviota myöhemmin, nyt keskityn vain ihkuttamaan.
Ja Kilieliä shippaan vaikka maailman tappiin (Tumblrissa keksittiin tämä paritusnimi Kilille ja Taurielille).
Kirjoitti: ibi - 21.12.2013 13:06:36
Kirjoitti: Ingrid - 22.12.2013 14:04:46
yleisesti tuumattiin että vielä ainakin puoltuntii ois voinu jatkua - noh, me ootellaan kiihkeästi sitä pidennettyä versiota sitten ;)Komppailen! Kävin eilen katsomassa DoS:n toiseen kertaan eikä se tuntunut lainkaan liian pitkältä. Mielestäni on oikein, että Tolkienin tarinat saavat tarpeeksi tilaa valkokankaalla ja hänen maailmansa sukelletaan syvälle jokaista yksityiskohtaa myöten - näin saadaan tarvittaessa tilaa myös uusille hahmoille, kuten Taurielille (josta mulla on vähän ristiriitaiset fiilikset, en oikein vielä tiedä miten suhtautua kyseiseen haltianeitoseen).
Lainaus
Jotenkin se vei screenaikaa esim. Fililtä, kun enemmän keskityttiin kuvaamaan Kilin ja Taurielin juttua, kun veljesten suhdetta. Ja just tohon Filin ja Kilin suhteeseen tykästyin niin paljon ykkösosassa ja nyt se oli valitettavasti jäänyt enemmän varjoon tässä tokassa pätkässä.Olen tästä kyllä ihan samaa mieltä. Kuten sanoin, oli ihan kiva että screenaikaa oli annettu myös uusille hahmoille, mutta niiden ei silti pitäisi pompata yli alkuperäisten luomusten.
Mutta joka tapauksessa siis. Luulen, että jos elokuvat olisivat lyhympiä, minulle ainakin jäisi niistä vähän sellainen pintaraapaisun maku. Odottelen itsekin innolla sitä pidennettyä versiota, sillä ainakin Unexpected journeyn kyseinen versio oli huimasti parempi kuin valkokankaalla pyörinyt kipale.
Smaug, Beorn ja Sauron oli toteutettu kertakaikkiaan upeasti. Ensimmäistä kertaa Hobittia katsomaan mennessäni olin vähän huolestunut varsinkin lohikäärmeen toteutuksesta, mutta se kyllä yllätti positiivisesti. Benedict Cumberbatch oli mielestäni juuri oikea valinta lohikäärmeen rooliin. Eikä se Smaugin ja Bilbon kohtaus mielestäni venynyt liian pitkäksi. Moinen upea otus kyllä kiinnitti niin tiukasti ainakin mun huomion, ettei kohtaus tuntunut lainkaan laahavalta tai liian pitkältä.
Tuntuu, etten oikein vieläkään ole täysin ymmärtänyt, että olen sen nähnyt ja siksi järkevien kommenttienkin kirjoittaminen on hankalaa. Äh. :D Pidin elokuvasta kuitenkin todella, todella paljon. Niin pidin kyllä ensimmäisestä osastakin, ehkäpä jopa hiukan enemmän kuin DoS:sta.
Kirjoitti: unskilo - 22.12.2013 14:40:48
Tästä eteenpäin ei kannata lukea, jos ei halua spoilaantua!
- Minusta oli mukavaa, miten tuota Keskimaan kasvavaa pahuutta on kuvattu kautta linjan "pienillä" vihjeillä.
- En odottanut Sormukselle noin vahvaa roolia, mutta tarkemmin ajateltuna, onhan se loogista, varsinkin kun Hobittia selvästi yritetään alkuperäistä kirjaa enemmän yhdistää Lotreihin.
- Tykkäsin siitä, että Gandalfin salapoliisityötä selitettiin muiden Tolkienin kirjojen pohjalta, mutta edelleen harmittaa Radagastin kohtalo överiksi vietynä linnunkakkapäisenä pökkelönä, vaikka hänelläkin on hetkensä.
- Se kohtaus, jossa näytettiin Sormusaaveiden auenneet haudat.. uuuh. Ja säikähdin ihan hulluna sitä lepakkoa.
- Onko Thranduil oikeasti kohdannut lohikäärmeitä, tiedättekö? Ja en tiennyt, että haltioiden eteerisyys johtuu vain taiasta, kun Thranduil pystyi sillä lailla paljastamaan haavansa ;) Miltähän ne oikeasti näyttävät taaperrettuaan maailmassa tuhansia vuosia.
- Olen samaa mieltä monen muun kanssa, että Taurielin, Legolaksen ja Kilin kolmiodraamaa oli ihan liikaa. Eiih. Mieluummin lisää metsässä vaeltelua, Beornin luona vierailua ja Smaugia, kiitos.
- Olin vähän pettynyt Beorniin - sekä ihmis- että karhumuotoihin. Odotin niitä palvelevia koiria sun muita taikaelukoita mitä Beornilla on :D Lisäksi, ilmeisesti Beornin taustasta ei olla ihan täysin varmoja, vaikka melko varmoja ollaankin. Luulin karhumuotoa aluksi hukaksi. Ja ihmisen ajattelin olevan myös paljon tanakampi ja musta- ja runsaskarvaisempi kuin mitä Beorn lopulta oli. Mutta ei se ihan metsään mennyt! Pystyn sopeutumaan tähän.
- Spottasin Jacksonin cameon!
- En ihan täysin pysty sopeutumaan Stephen Fryhyn Isäntänä.
- Luulin ennen leffan katsomista nolosti, että Orlandollakin on tuplarooli Legolaksena ja Bardina. :D
- Ne Legolaksen silmät...
- Tykkäsin, miten paljon pikku viittauksia oli Lotreihin. "Dwarf blood!", Bardin "surffaus" sillä yhdellä pitkällä veneellä, Gimli (hiisimutantti) ja ties mitä.
- Smaug. Voi herrajjestas miten mahtava upea loistava. Se kohta, kun sen koko paljastui... Uhhuh.
- Ereborin ja kaivostoiminnan esittäminen oli myös loistavaa! Ja Smaugin haltioituminen suuresta kultapatsaasta.
Tässä nyt aluksi ajatuksia. :D
Kirjoitti: Clearwater - 22.12.2013 17:24:57
Mulla on vähän ristiriitaiset mielikuvat Taurielista. Pidän siitä, että hän on sellainen naishahmo, joka osaa tehdä itse asioita, eikä valita ja itke tai kilju apua, vaan toimii hyvin yksilönä, mutta joku asia vähän häiritsi (eikä se siis ole Kiliel, vaikka olen vähän kahden vaiheilla siinäkin). En vain ole hoksannut sitä vielä. Mutta Evangeline Lillyä ei voi kuin kehua roolisuorituksestaan.
Varokaa, spoilereita!
Mä komppaan unskiloa tossa, että se kolmiodraama oli vähän liikaa. Legolasin osa siinä kolmiodraamassa häiritsi ihan liikaa, koska ei se vaan... En mä osaa ajatella Legolasia sellaisena. Jostain syystä mun pikkuinen fanitytön alitajuntani ei osaa sisäistää sitä.
Ja mä rakastuin Bard Jousimieheen ihan täysin! Siis, oah - ensiksi: se ääni. Ei hyvänen aika, sain fanityttökohtauksen, kun Bard huusi "So riven by greed he could not see beyond his own desire!"
Ja Legolasista vielä: huomattavasti erilainen kuin Sormusten herrassa. Paitsi ulkonäöltään, myös käyttäytymiseltään. Ei mitään moittimista, haltiaprinssin taistelutyyli tuli ihanasti esiin (rakastuin siihen), mutta huomasin kyllä käyttäytymisessä eroja tosi paljon. Mielenkiintoista. Ja se oli aivan ihana, kun Legolas näki Gimlin kuvan! Sekosin siinä kohdassa ihan täysin!
Olenko ainoa, joka hajosi siinä, kun Thorin huusi Smaugille: "Olet vanha ja lihava, tule tänne senkin etana!" tai "Senkin aivoton mato!" Nauroin niille.
Ja vielä sanoakseni: Smaug oli todella hienosti toteutettu ja ääni kävi täydellisesti. Aivan ihana kohta, kun Smaug lähtee Ereborista kultaisena ja pyörii siellä ilmassa. Oah, kaunista.
Spoilerit ohi
Kaiken kaikkiaan odottelen kovalla mielenkiinnolla viimeistä elokuvaa sormet ristissä ja fanitytön sydän valmiina murtumaan. Mielenkiintoisen tästä tekee se, että näissä kahdessa on ollut paljon erilaisuuksia kirjoihin nähden, niin mitä kaikkea sitten puuttuu tai on lisätty viimeiseen osaan.
Kirjoitti: Eririn - 22.12.2013 19:08:10
Varokaa, spoilereita!Spoiler
Olenko ainoa, joka hajosi siinä, kun Thorin huusi Smaugille: "Olet vanha ja lihava, tule tänne senkin etana!" tai "Senkin aivoton mato!" Nauroin niille.
Ja vielä sanoakseni: Smaug oli todella hienosti toteutettu ja ääni kävi täydellisesti. Aivan ihana kohta, kun Smaug lähtee Ereborista kultaisena ja pyörii siellä ilmassa. Oah, kaunista.
Spoilerit ohi
Noi oli kyllä niin loistavat kohdat, tosiaan. Repesin kyllä ihan sikana kun Thorin huusi Smaugille mitä huusi (Thorin, oletko tosissasi? xDDD) ja se kun Smaug pyöri ilmassa. 10/10 Peter Jackson ja tiimi, loistavasti toteutettu.
Kirjoitti: miukeli - 22.12.2013 20:18:17
Tästä eteenpäin ei kannata lukea, jos ei halua spoilaantua!Hyvin mahdollista että on, sillä noihin aikoihin Pohjoisessa oli muitakin lohikäärmeitä kuin Smaug (kuten Thorin Hobitti-kirjassa itse asiassa sanoo), ja on viitteitä siitä että Thranduil olisi elänyt Doriathissa (haltiavaltakunta ensimmäisellä ajalla, Hobitin tapahtumat sijoittuvat kolmannelle ajalle), ja siis Thranduil ja Legolashan ovat sindarilaisia haltioita eli harmaahaltioita, kun taas muut Synkmetsän asukkaat ovat salohaltioita(silvan), kuten leffassa viitattiin Taurielin huomauttaessa olevansa salohaltia. Ja siis Doriathissahan asuivat enimmäkseen sindarilaiset, ja monia sotia käytiin noihin aikoihin Morgothia/Melkoria(Sauronin alkuperäistä isäntää) vastaan, joissa on lohikäärmeitäkin ollut mukana. Joten Thranduililla on ollut useita tilaisuuksia kohdata lohikäärmeitä, tosin tuosta haavan lumoamisesta/uudelleen näyttämisestä mistä lie olikaan kysymys en oikein osaa sanoa mitään. (Sanokaa toki jos jokin olettamistani on korjaamista, itse olen vain muutaman Silmarillionin yms. hyvin tuntevan kanssa pohtinut tuota Thranduilin historiaa...)
- Onko Thranduil oikeasti kohdannut lohikäärmeitä, tiedättekö? Ja en tiennyt, että haltioiden eteerisyys johtuu vain taiasta, kun Thranduil pystyi sillä lailla paljastamaan haavansa ;) Miltähän ne oikeasti näyttävät taaperrettuaan maailmassa tuhansia vuosia.
Tästä eteenpäin ei kannata lukea, jos ei halua spoilaantua!Tosta olen ihan samaa mieltä, että kolmiodraama oli liikaa - kiliel vielä menettelee (hitsi kun ne vain ovat niin söpöjä!) mutta en ymmärrä miksi Legolas piti änkeä mukaan. Ja harmittaa vielä enemmän kun tiedän nyt, että Evangeline Lilly oli lupautunut Taurieliksi sillä ehdolla, ettei tule kolmiodraamaa ja pam kun lisäkuvauksia varten Evageline palas lomalta niin muutamaa kohtausta muuttamalla oltiinkin saatu kolmiodraama aikaan eikä hän voinut itse oikein vaikuttaa mitenkään. Toivottavasti Jackson&kumppanit poistaisivat viimeisestä leffasta kolmiodraaman ainekset, niin että Legolas oiskin vaan huolestunut ystävä tai jotain, ei mikään lemmenkipeä ja mustasukkanen pikku haltiaprinssi. (Evangelinen haastattelu (http://www.digitalspy.co.uk/movies/news/a539345/evangeline-lilly-on-the-hobbit-films-i-didnt-want-a-love-triangle.html) kolmiodraamasta)
- Olen samaa mieltä monen muun kanssa, että Taurielin, Legolaksen ja Kilin kolmiodraamaa oli ihan liikaa. Eiih. Mieluummin lisää metsässä vaeltelua, Beornin luona vierailua ja Smaugia, kiitos.
Kirjoitti: Eririn - 22.12.2013 21:06:42
Joo, samaa mieltä. Kolmiodraamat pois! Kiliel rulettaa, ei siihen Legolasia tarvita kolmanneksi pyöräksi (jo senkin takia, että Legolas ja Gimli kuuluu yhteen - okei, ignooratkaa toi xD). En kyllä tajua, mitä varten se kolmiodraama edes on siinä. Luuleeko leffantekijät ylipäänsä, että se lisää jotenkin mielenkiintoa?Tästä eteenpäin ei kannata lukea, jos ei halua spoilaantua!Tosta olen ihan samaa mieltä, että kolmiodraama oli liikaa - kiliel vielä menettelee (hitsi kun ne vain ovat niin söpöjä!) mutta en ymmärrä miksi Legolas piti änkeä mukaan. Ja harmittaa vielä enemmän kun tiedän nyt, että Evangeline Lilly oli lupautunut Taurieliksi sillä ehdolla, ettei tule kolmiodraamaa ja pam kun lisäkuvauksia varten Evageline palas lomalta niin muutamaa kohtausta muuttamalla oltiinkin saatu kolmiodraama aikaan eikä hän voinut itse oikein vaikuttaa mitenkään. Toivottavasti Jackson&kumppanit poistaisivat viimeisestä leffasta kolmiodraaman ainekset, niin että Legolas oiskin vaan huolestunut ystävä tai jotain, ei mikään lemmenkipeä ja mustasukkanen pikku haltiaprinssi. (Evangelinen haastattelu (http://www.digitalspy.co.uk/movies/news/a539345/evangeline-lilly-on-the-hobbit-films-i-didnt-want-a-love-triangle.html) kolmiodraamasta)
- Olen samaa mieltä monen muun kanssa, että Taurielin, Legolaksen ja Kilin kolmiodraamaa oli ihan liikaa. Eiih. Mieluummin lisää metsässä vaeltelua, Beornin luona vierailua ja Smaugia, kiitos.
Kirjoitti: Mightyena - 22.12.2013 21:33:14
Joo, samaa mieltä. Kolmiodraamat pois! Kiliel rulettaa, ei siihen Legolasia tarvita kolmanneksi pyöräksi (jo senkin takia, että Legolas ja Gimli kuuluu yhteen - okei, ignooratkaa toi xD). En kyllä tajua, mitä varten se kolmiodraama edes on siinä. Luuleeko leffantekijät ylipäänsä, että se lisää jotenkin mielenkiintoa?(hyppään keskusteluun mukaan jostain puskista)
Itse ajattelin sen sillein, että ne tunteet olivat se kimmoke, jolla Legolas saatiin seuraamaan Taurielia. Toki tuon olisi voinut selittää tuhannella muullakin tapaa, ihan vain uskollisuutena ystäviä kohtaan tms (höpöttää tyyppi, joka ei erityisen hyvin tunne näitä hahmoja, mutta anygays). Tuo kolmiodraama on niin kulahtanut juttu, että haukotuttaa.
Minäkin tosiaan pidin Hobitista kovin. Aivan mahtavaa, että niinkin lyhyestä kirjasta ollaan saatu hyviä leffoja aikaan (aluksi pelkäsin, että se menisi sellaiseksi puuduttavaksi venyttämiseksi, mutta toisaalta tämän kokoluokan elokuvien on vähän pakko olla hyviä). :---D
Kirjoitti: Remoteness spectator - 22.12.2013 21:46:51
Tässäpä oma arvosteluni kys.leffasta:
Itse kävin katsomassa Hobitin aika pian ensi-illan jälkeen (taisipa olla toinen ilta) ja katsoin HFR 3D version (vaikka mieluummin olisin katsonut 2D, koska 3D on mielestäni ihan yliarvostettua shaibaa. HFR saa leffan näyttämään enemmän siltä että se on kuvattu studiossa, ja 3D ei ole kehittynyt alkuajoista mihinkään, joten suosittelen katsomaan ihan perus 2D version). En lähtenyt sitä katsomaan mitenkään sen kummemmin odotuksin, koska kuten ehkä saattoi olettaakin, ei ensimmäinen Hobitti ollut mitenkään verrattavissa LOTRiin. Hieman taustatietoa tästä toisesta leffasta minulla oli, olin katsellut tuotantopäiväkirjoja ja ensi-iltaa ja tiesin Taurielista, ja että jotain rakkausjuttuja siinä tulisi olemaan. Aikoja sitten kuulin että siihen tulisi Tauriel/Kili romanssi mutta jotenkin trailereiden perusteella tuli fiilis että tässähän on joku Tauriel/Leegolasse juttu, joista sitten molemmat vaihtoehdot osottautuivat todeksi.
Hobiteissa ei kyllä millään muotoa ole sitä kirjasta hyvin poimittua keski-maa fiilistä, mikä on saatu aikaan LOTRissa. Hobitti on kirjana aivan yhtä loistava (vaikka kevyempi onkin) ja omasta mielestäni nämä elokuvat ovat valitettavasti missanneet koko kirjan pointin, joka on nimenomaan matka ja sellainen "pieni kotona viihtyvä hobitti vs.suuri maailma"- asetelma. Tämän kaiken lisäksi Hobitti on venytetty kolmeksi kolmen tunnin elokuvaksi, mikä ehkä saattaisi toimia jos kirjaa ja sen tapahtumia olisi noudetettu paremmin. Siitäkin huolimatta tuo pituus kuulostaa liioitellulta, kun katsoo että miten ohkainen itse kirja on. Jos elokuvissa olisi rauhallisempi, kodinomaisempi tempo, eikä niin paljon ylimääräistä, olisi niistä saanut täydellisiä. Elokuvista välittyy nyt sellainen fiilis, että niistä on yritetty tehdä ihan väkisinkin eeppisiä ja hyvin rahaa tahkovia, mikä tietysti aiheuttaa sen, että ne ovat varsin keskinkertaisia elokuvina.
Yksi asia mistä suuresti yllätyin oli se, että Hobittia kuvatessa on ryhdytty käyttämään enemmänkin tietokonetta maisemien ja asioiden luomiseen, ja tämä aiheuttaa sen että kaikki näyttää aivan naurettavan epäaidolta ja photoshopatulta. Jotenkin on selvääkin selvempää, että kaikki on kuvattu vasten bluescreenia (tai sitä vihreää taustaa mitä ne nykyään käyttää), ja kaikenlisäksi studiossa. Tämä häiritsi kovasti ainakin omaa elokuvakokemustani - toinen häiritsevä asia oli järkyttävän huonot vuorosanat (ja nämä vuorosanat on ilmeisesti ne, joita tuotantotiimi on itse joutunut keksimään) sekä näytteleminen. Uskon että tuo "teennäinen" ympäristö on vaikuttanut myös näyttelijöiden suoritukseen ja kommunikointiin, mutta uskon että syitä on muitakin. Monet hahmot, kuten Legolas ja Gandalf ovat tyystin erilaisia ja sanovat asioita, joita en itse ainakaan koe sopivaksi kys. roolihahmoille. Mitä ihmettä Legolas ylipäätään tekee tässä leffassa? Toki käy järkeen, että Legolas oli "siellä" koska hän on Thranduilin poika, mutta noin suurta roolia hän ei olisi ansainnut, kun kaikenlisäksi Orlando Bloom näyttää vielä huomattavasti vanhemmalta (ja ne silmät.. wtf?). Omasta mielestäni hahmon olisi voinut jättää pois, mutta eiköhän syynä tässäkin ollut vaan se, että Legolas on niin suosittu tyttöjen keskuudessa - lisää rahaa. Vielä yksi kohtaus, joka todellakin heitti ulos leffasta -> käsikameran käyttö siinä joki/tynnyrikohtauksessa. Se näytti aivan joltakin dokumentilta.
Eräs toinen asia, jota en ymmärrä on se, että elokuvat ovat tavattoman "modernisoituja" kielenkäytön ja huumorin osalta. Kilin ja Taurielin pervohuumori, Bilbon tapa puhua ja käyttäytyä.. Jopa Gandalf heitti jotain ihmeen nykypäivästä jossain välissä. Se ei yksinkertaisesti vain sovi keski-maahan - kaikenlisäksi Taurielilla oli erittäin huomattava meikki.
Sitten kuitenkin elokuvan hyviin puoliin: Smaug näytti erittäin hyvältä ja myös kuulosti hyvältä. Inspiraatiota oli mahdollisesti otettu 70-luvun Hobitti-animaatioleffasta, jossa Smaugilla oli jokseenkin "kissamaiset" kasvot (Japanilainen animaatio - tuo elokuva on muuten melko hyvä, sen perusteella mitä olen nähnyt - kannattaa katsoa!). Harmitti kuitenkin se ihan liiallinen tunnin pituinen taistelu siellä Ereborissa ja Smaugin yltiöpäinen nöyryyttäminen, joka sai sen näyttämään lähinnä tyhmältä - mitä Smaug ei ole.
Toinen hyvä asia Hobitissa ovat Thorin ja Balin, jotka ovat myös ulkonäöllisesti ja muutenkin onnistuneita hahmoja. Järkeen ei kuitenkaan käy miksi Thorin ekan leffan lopussa hyväksyy Bilbon ja nyt tässä leffassa hän oli taas piittaamaton. Myös Balinin lause "Hänen nimensä on Bilbo!" oli aika facepalm köyhyydessään.
Loppuyhteenvetona voisin sanoa, että elokuva oli ihan viihdyttävä ja toki siitä löytyy kaikki perus mainstream-elokuvan elementit: Stereotyyppisesti tietty sitä romantiikkaa naisille ja actionia tietysti miehille (niin että ihan yli menee) ja sitten vähän huumoria, mikä ei itseäni juuri naurattanut. Myös naiskiintiö oli tietysti huomioitu ja sinne oli keksitty Tauriel nais-edustajaksi ja esikuvaksi. Turhaa mielestäni, mutta varmasti hänestä monet (varsinkin miehet) hahmona tykkää. Kyllähän näitä leffoja katsoo, ja menen sen kolmannenkin katsomaan, mutta en koskaan tule ostamaan näitä bluraylle, enkä kyllä millään lailla yhdistä niitä LOTRiin, jotka olivat elokuvina huimaavan hyviä :)
Spoilit päättyy
Kirjoitti: raitakarkki - 22.12.2013 22:01:24
Joo, samaa mieltä. Kolmiodraamat pois! Kiliel rulettaa, ei siihen Legolasia tarvita kolmanneksi pyöräksi (jo senkin takia, että Legolas ja Gimli kuuluu yhteen - okei, ignooratkaa toi xD). En kyllä tajua, mitä varten se kolmiodraama edes on siinä. Luuleeko leffantekijät ylipäänsä, että se lisää jotenkin mielenkiintoa?(hyppään keskusteluun mukaan jostain puskista)
Itse ajattelin sen sillein, että ne tunteet olivat se kimmoke, jolla Legolas saatiin seuraamaan Taurielia. Toki tuon olisi voinut selittää tuhannella muullakin tapaa, ihan vain uskollisuutena ystäviä kohtaan tms (höpöttää tyyppi, joka ei erityisen hyvin tunne näitä hahmoja, mutta anygays). Tuo kolmiodraama on niin kulahtanut juttu, että haukotuttaa.Ja todellakin Legolas ja Gimli kuuluvat yhteen
Kolmiodraamoja käytetään yleisesti herättämään naiskatsojien mielenkiinto, ainakin leffantekijöiden mukaan. Koska idk yleinen luulo lienee että jos naisille annetaan hahmo, johon samaistua, tässä tapauksessa Tauriel, niin suurin osa meistä haluaa nähdä jotain kyseisen hahmon romanttisia selkkauksia... Mikä ärsyttää mua suuresti koska okei ensinnäkin musta Tauriel olisi pärjännyt loistavasti ilman mitään sutinaa yhtään kenenkään kanssa koska come on sillä on örkkejä tapettavana ja Keski-Maa pelastettavana ei siinä ehdi mitään tollasia touhuta. Ärsytti jotenkin suunnattomasti se tyyli miten ne kohtaukset Kilin ja Taurielin välillä oli kuvattu kun Legolas kyräili jossain puskissa taustalla :D Tyylillä "hei nainen mitä teet mä oon täällä! ei! lopeta! kenelle puhut ilman mut lupaa!!!" Legolasin funktio on toistaiseksi ollut vähän mitäänsanomaton, Taurielin perään haikalun lisäksi johonkin örkkijahtiin se lähti, mutta kuulisin kyllä mielelläni selityksen miksei Tauriel voinut vaikka yksin olla se rebel ja ottanu sen Legolasille tarkoitetun storylinen kokonaan. Esim. okei olis se voinut Kiliä auttaa mutta myös jatkaa sitä taistelua... Tai silleen mua jotenkin kismitti se kohta että Tauriel jäi hoivaamaan Kiliä kun Legolas jatkoi taisteluaan ja lähti! Oikeesti olis nyt kerrankin tapahtunu joku plot twist, Legolas vaikka jääny sinne Kilin sairasvuoteelle ja Tauriel sanonu että bye boys I've got this ja lähteny örkkijahtiin! Mutta ei :( Ei silti, kyllä mä Taurielista tykkäsin ja sen kiinnostus Kiliä kohtaan oli ihan hellyyttävää, mutta kuten moni on jo sanonutkin; koko kolmiodraama alkaa olla nähty. Ja nyt kun luin ton Evangelinen haastattelunkin niin ottaa pattiin :-X Peter Jackson I'm done with ur Hollywood shit pls stop.
Kaikista eniten mua kuitenkin ärsyttää se, että vaikka suuren osan mielestä kolmiodraamat tosiaankin on out niin silti jostain kumpuaa ihmeellinen oletus että naisia varten pitää heittää soppaan jotain tollasta. Eniten ehkä vihaan sitä jos romanttisia elementtejä käytetään motiivina asialle x - se vasta onkin nähty :D Tarkotan siis tällaisia (yleensä action/räiskintä/etc) leffoja joissa päähenkilö - joka on 99,99% varmuudella mies - saa motiivin pahista vastaan siitä että sen vaimo/tyttöystävä/joku naispuolinen perheenjäsen on tapettu tai kaapattu. Toivon siis että kolmososassa ei tapahdu mitään sellasta että Tauriel joutuu pulaan ja Kili ja Legolas tyyliin tappelee et kumpi sen pelastaa ekana. Jos näin käy niin kaivan tän viestin sit vuoden päästä silleen I KNEW IT.
Kirjoitti: Sofiesque - 22.12.2013 22:53:03
Näillä isoilla studiojehuilla on joku ihmeen
Komppaan raitakarkkia aika monessa asiassa, mm. just toi Legolasin ihme kyttääminen puskissa ei tuntunut tippaakaan romanttiselta vaan lähinnä ahdisti. Legolas oli musta muutenkin huono valinta kolmiodraamaan, koska oon aina nähnyt hahmon canonissa vahvasti aseksuaalisena.
Lainaus
Tarkotan siis tällaisia (yleensä action/räiskintä/etc) leffoja joissa päähenkilö - joka on 99,99% varmuudella mies - saa motiivin pahista vastaan siitä että sen vaimo/tyttöystävä/joku naispuolinen perheenjäsen on tapettu tai kaapattu.
Äääähhh jos Tauriel tungetaan jääkaappiin (onko fridgingille edes suomenkielistä vastinetta :D) niin meikä nousee barrikadeille! Mulla oli ennen uskoa Peter Jacksoniin, mutta nykyään en yhtään ihmettelis, vaikka sille tielle mentäis.
(Mun piti oikeastaan tulla selittämään tänne Frozenista, jonka kävin just katsomassa, mutten jaksa enää vääntää mitään analyysiä. Ehkä sit huomenna...)
Kirjoitti: Zacharias - 30.12.2013 18:07:33
Lainaus
ja tarinan ratkaisu oli kerrassaan loistava, ei kliseinen kuten olin odottanut
Mahtava, mahtava, mahtava twisti! Taisi suuni loksahtaa auki hämmästyksestä, kun paljastus kävi. Puhumattakaan sitten siitä, miten se vakava kohokohta ja suurin huoli korjattiin. Lopetuksena siis mainio.
Plus söpöt Idina Menzel ja Jonathan Groff (Melchi Gabor kääntyy poromieheksi, bwahaha)! Suomennokset nyt oli jälleen kerran karua kamaa, kun kuuli ne oikeat sanat siellä taustalla, mutta lauluista kyllä pidin. Disneyta parhaimmillaan. Suosittelen lämpimästi (;
Kirjoitti: Q+Black - 01.01.2014 13:06:32
Hobitti-elokuvat ovat kauniita. Rakastan näiden elokuvien visuaalisuutta, maailmaa ja maisemia. Ne saavat elokuvan tuntumaan todella taianomaiselta vaikkakin tämä toinen osa ei yltänyt lähellekään ensimmäisen tasoa. Siinä missä kaikki oli kai niin hienoa ja uutta ensimmäisessä elokuvassa, tässä toisessa kaikki tuntui vähän nähdyltä eikä minusta tässä ollut mitään suurta ja kuohahduttavaa vaikka kuinka odotin.
Simahdin vielä kesken elokuvan leffateatterissa, joten se kertoo kenties jo jotakin elokuvan laadusta.
TSH - leffoissa rakastuin täysiään Legolakseen ja olin ikionnellinen, että komistus nähtiin tässä pätkässä vaikkakin melkoisen tuimana tapauksena verrattuna aiempaan trilogiaan. Ehkäpä se oli tarkoituskin. Tauriel oli myös ihana hahmo. Pidän näissä elokuvissa erityisesti keijuista.
Jotkut taistelukohtaukset sekä lohikäärmeen selvä puhuminen suuta liikuttaen eivät kyllä tehneet vaikutusta vaan saivat minut lähinnä ärtymään, mutta noin kaikenkaikkiaan hieno elokuva ja veikkaanpa, että kolmosessa taas tapahtuu ja kiitettävästi.
Odotettuja elokuvia:
Törmäsinpäs aika hauskaan tulevaan elokuvaan. Se on nimeltään Guardians of the Galaxy ja käsittääkseni myös tämä perustuu johonkin sarjakuvaan. Mukana nähdään joukko mahtavia nimiä. Viiden suojelijan joukkoon mahtuu Gamora, jota näyttelee Joe Zaldana sekä Peter Quillina Chris Pratt. Rocket - pesukarhun äänenä kuullaan Bradley Cooper, Drax the Destroyerina showpainija Dave Batista ja ylisöpön Groot - puun äänenä kuullaan Vin Diesel. Aikamoinen sekametelisoppa siis kasassa ja aion todellakin katsastaa tämän. Harmi ettei traileria vielä ole! Elokuva saa ensi-iltansa 1. elokuuta 2014!
(https://fbcdn-sphotos-h-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn1/1488701_10152233761563949_570085737_n.jpg)
Sitten myös kovasti odottelen Divergent - leffaa sekä Vampire Academyä vaikka jälkimmäisen traileri antaa ymmärtää, että elokuva on enemmänkin draamakomedia kuin jännittävä fantasiaseikkailu. Jos joku ei ole kattonut traikkua, tsekkaa se tästä: Vampire Academy: Blood sisters (http://www.youtube.com/watch?v=E1ERrnYunBg).
Mielenkiinnolla myös odotan FSoG:n elokuvaversiota. Lähinnä sitä miten metsään kirja voikaan mennä elokuvan muodossa koska jos siitä tehtäisiin kirjalle uskollinen, se olisi melkeinpä pornoa ;D
Kirjoitti: thefirenationattacked - 02.01.2014 00:36:48
Loppu oli täydellinen, en ollenkaan osannut odottaa sitä. spoiler En osannut odottaa Hansin petturuuttakaan, mutta nyt kun ajattelen asiaa se olikin juuri se, mitä juoni kaipasi. Kiva nähdä Disneyn poikkeavan siitä 'ensimmäinen rakkaus on tosi rakkaus'-kaavastaan. Todella yllättävä käännös, jossa kuitenkin oli paljon perää; tietenkin Hans haluaa valtaa, jos on nuorin kolmestatoista, eikä ole saanut minkäänlaista rispektiä, eikä varmaan mitään muutakaan. Lempikohtaukseni oli ehdottomasti se, missä Anna mottasi Hansia naamaan ;)
Erityisestä rakastuin Elsaan, johon minä, visusti tunteensa piilottavana ihmisenä, osasin samaistua todella paljon. Let It Go iski kovaa, se oli varmaan ensimmäinen Disney laulu ikinä, joka on todella jättänyt minuun pysyvän vaikutuksen ja josta minä toivon mukaan opin jotain. Eikä Elsan muodonmuutoskaan ollut mitään pahaa katseltavaa. Pakko sanoa, että onpa törkeän viehättävä animaatiohahmo.
Animaatiosta puheenollen, en meinannut elokuvan alkaessa osata muuhun keskittyä kuin niihin jääpaloihin, jonka pintaan aurinko heijastui niiden miesten laulaessa. Frozenin animaatio oli kyllä jotain niin kaunista, että meinasi mennä juoni ohi kun piti tuijotella kaikkia yksityiskohtia. Alkukohtauksen jääpalojen lisäksi minulle jäi mieleen Elsan jäälinna ja huurre hahmojen vaatteissa.
Mitään valitettavaa minulle ei ole, paitsi tietty dubbaus. Niinkuin unrealistickin sanoi, sitä oli kauhea kuunnella. Sisko ei edes suostunut tulla katsomaan koko elokuvaa, kun ei siedä dubbauksia. Minua jäi harmittamaan, kun en saannut kuulla Idina Menzeliä :(. Mutta joo, jos dubbaukset sietää, niin Frozen on must-see, suosittelen!
Kirjoitti: Eririn - 02.01.2014 10:21:38
Edit//: Frozen nähty, ylitti kaikki odotukset. Do You Want to Build a Snowman avasi kyynelkanavat ja Let It Go oli 3D:nä vielä upeampi elämys kuin ajattelin. Kirkkaasti jo nyt yksi suosikki-Disney-leffojani kautta aikojen. Sanon tämän ihmisenä, jonka kyseiset leffat on käytännössä kasvattanu.
Kirjoitti: Sofiesque - 02.01.2014 16:32:23
Elsa vei myös mun sydämen. Rakastin sitä, että hän oli traaginen hahmo, mutta se ei määritellyt häntä persoonana. Elsa oli rauhallisempi ja rationaalisempi kuin Anna, muttei suinkaan tunteeton tai tylsimys. Oon niin kyllästynyt siihen, että hahmot etenkin lapsille suunnatuissa leffoissa kuvataan niin yksipuolisina yhden ominaisuuden heijastuksina, mutta Elsa oli ihana sekoitus toisaalta kypsyyttä, toisaalta lapsenmielisyyttä; toisaalta tyyneyttä, toisaalta ahdistuneisuutta. Ja Annastakin tykkäsin! Musta oli hienoa, ettei hän ollut puhtaasti se villi pikkusisko, vaan osasi tarvittaessa tehdä omat päätöksensä (vaikkei kaikki niistä olleet niin harkittuja) ja ottaa ohjat. SPOIL Pidin myös siitä, että Annan vähemmän harkitulle päätökselle mennä kihloihin Hansin kanssa oli oma selityksensä, jonka Hans kusipäänä heitti myöhemmin päin tytön naamaa - juuri se ajatus, että Anna kaipasi niin hirveästi muiden rakkautta ja huomiota, että kiintyi sokeasti ensimmäiseen ihmiseen, jolta sitä sai.
Visuaalisesti elokuva oli upea (Elsan palatsi!), mäkin taivastelin alussa niitä jäälohkareita. Maisemat oli nättejä, ja vaikka Arendell on Norjan vastine, pystyin pohjoismaalaisena samaistumaan glögi- ja saunaheittoihin. Olafia inhosin jo etukäteen, mutta jotenkin se ei ollut aivan niin ärsyttävä, kuin olin kuvitellut. Sven nyt oli vähän hyödytön kiintiömaskottina ja musta peikot olisi voitu jättää kokonaan pois, tuntuu ettei kukaan niistä tykännyt.
Etukäteen parjasin leffaa, koska ärsytti koko ajatus siitä, että mukamas jäljitellään Andersenin Lumikuningatarta, mutta kuitenkin kaikki alkuperäisesti tarinasta on muutettu. Edelleen kirpaisee se, etten saanut sitä elokuvaa mitä oon kaipaillut jo pitkään, mutta Frozen toimi hyvin tuollaisenaan. Oikeastaan yhtenäisyydet Lumikuningatar-satuun oli niin pieniä, että musta koko "perustuu H.C. Andersenin satuun..." -maininnan voisi unohtaa.
Kirjoitti: Röhkö - 08.01.2014 17:29:52
Minulla oli tässä pari päivää sitten liikaa aikaa, joten pörräilin Kontuwikissä ja silmiini osui nimi David Salo. Hän toimii kieliasiantuntijana näissä kyseisissä Jacksonin leffoissa. Salo on mm. päämoderaattori Elfling-postituslistalla, jonka tarkoituksena on "edistää JRR Tolkienin keksimien kielten tieteellistä tutkimusta".
Miekkosen sukunimi herätti mielenkiintoni, koska onhan se supisuomalainen. Aavistelin, että tottakai mies kielieksperttinä tietää nimensä suomalaisuudesta ja kalevalan liittymisestä Tolkienin luomiin kieliin. Niimpä laitoin uteliaana ihmisenä viestiä Davidille, ja ilokseni hän vastasi: kyllä, hänen isänsä on kotoisin Suomesta, Pohjanmaalta :)
Kirjoitti: miukeli - 08.01.2014 18:58:03
Miekkosen sukunimi herätti mielenkiintoni, koska onhan se supisuomalainen. Aavistelin, että tottakai mies kielieksperttinä tietää nimensä suomalaisuudesta ja kalevalan liittymisestä Tolkienin luomiin kieliin. Niimpä laitoin uteliaana ihmisenä viestiä Davidille, ja ilokseni hän vastasi: kyllä, hänen isänsä on kotoisin Suomesta, Pohjanmaalta :)Itse olen vaikka kuinka kauan, varmaan yli viis vuotta, pohtinut tota mutta olen aina ollut liian laiska ottaakseni kunnolla selvää, kun wikipedia on sanonut miekkosen olevan amerikkalainen, oletin vain sitten että suku on varmaan Suomesta. Mukavaa saada varmistus tuohon, Salo on kyllä niin hienoa työtä tehnyt Tolkienin kielten parissa että huhhuh.
Kirjoitti: Florette - 10.01.2014 14:38:03
Kokonaisuudessaan olin siihen tyytyväinen, mutta jokin siinä jätti kylmäksi.
Siinä missä ykkösosa oli lämminhenkinen ja sadunomainen, kakkososa oli hiukan liian toimintapainotteinen. Ja myös vähemmän visuaalinen kuin 1.osa, jossa ihastelin maisemia jatkuvasti ;)Ymmärrettävää on, että panokset kovenevat ja tarina muuttuu synkemmäksi, mutta kaipasin välillä hitaampaa etenemistä.
Varsinkin alussa hengästytti se vauhti, jolla siirryttiin kohtauksista toiseen. Oli tosiaan hiukan pettymys, että Beorn jäi niin vähälle huomiolle.
Synkmetsän kohtauksiin olin hiukan pettynyt. Kirjassa Synkmetsä-osuus oli yksi lempikohdistani, mutta leffassa kohtaukset ohitettiin liian nopeassa tempossa.
Thorinista ja Bilbosta voisin kirjoittaa varmaan loppupäivän, enkä siltikään saisi kaikkea sanotuksi. Sanon siis vain, että niiden kehittyvä ystävyys leffassa oli ihanaa ja kamalaa, kun tiesi, mitä kolmososassa tulee tapahtumaan (itkuhuutoraivarikohtaus odotettavissa)
Ja Taurielin ja Kilin suhde. Ei, ei, ei. Narskuttelin hampaitani jo vuosi sitten, kun kuulin siitä.
Se ei vain toiminut omaan silmääni. Varmaan siksi, että olen niin kyllästynyt kolmiodraamoihin. Ja siksi, että Tauriel pelasti Kilin hengen kolme kertaa. Mielestäni tuo "hahmo-pelastaa-toisen-hahmon-josta-ei-oikeastaan-välitä-yhtään-ja-pelastettu-rakastuu-tähän" on yksi käytetyimmistä jutuista rakkaustarinoissa. Ja siksi, että Kili varasti puolet showsta. Se on sivuhenkilö >:(
Tauriel yksinään olisi ollut varmaan ihan mukavaa katseltavaa, hän oli päättäväisen ja rohkean oloinen nainen, olematta silti liikaa Mary Suemainen.
Smaug oli onnistunut. Trailereissa se ei vielä vaikuttanut oikein yhtään, mutta valkokankaalla... Oi, oi. Upeaa jälkeä. Ja se ääni, *kylmät väreet*.
Kirjoitti: Vlad - 10.01.2014 17:27:34
Yleisesti kuitenkin tykkäsin siitä leffasta, kaverille totesinkin sen elokuvan jälkeen että voisin hypätä suoraan pahisten kelkkaan ton elokuvan perusteella, koska melkein kiljuin siellä teatterissa Synkmetsän noidan ja Smaugin takia. Molemmat oli vaan niin upeita, mm. Noita oli mun mielestä toteutettu just oikein ja samalla linkitty vielä LoTRiin. Kaverikin huokas, että se oli upee. Ja se sanoo jo aika paljon, koska kaveri ei oo niin fanaattinen fanityttö kun minä (voin toki olla väärässä). Smaug sitten olikin jo asia erikseen, aivan upee. Vaikka siinäkin mua jäi häiritseen jotkut asiat, jotka oli muutettu canonista siihen elokuvaan.
Yleisesti voin kyllä olla aikalailla samaa mieltä, että varsinkin paikoitellen se leffa meni ehkä vähän turhan paljon fanfictionin puolelle. Enkä menis sanomaan sitä hyväks asiaks. Toki elokuvien kanssa ohjaajat ottaa vapauksia ilman että siitä tulee fanfictionia, mutta nyt toi kokonaisuus oli vaan jotenkin liian erilainen. Ehkä se raja menee siinä, että lisätään joku hahmo, jota ei canonissa ole ja annetaan sille kuitenkin suht merkittävältä tuntuva rooli ja romanssi canonhenkilön kanssa. Hrrr, jos on pakko lisäillä hahmoja, niin lisäilis ne ficcipuolella eikä elokuviin. Mua jurppii se siinä, että nyt sellaset jotka ei oo Hobittia lukenut saattaa kuvitella, että Tauriel on joku Tolkienin luoma hahmo ja että kirjassa Kilillä on romanssi haltian kanssa.
Kirjoitti: Varjuska - 10.01.2014 22:44:15
Onko täällä ihmisiä, jotka olisivat näitä NTL-näytöksiä käyneet katsomassa? Olisi kiva kuulla kommentteja.
Kirjoitti: miukeli - 11.01.2014 04:40:30
Onko täällä ihmisiä, jotka olisivat näitä NTL-näytöksiä käyneet katsomassa? Olisi kiva kuulla kommentteja.Käytiin tyttöystävän kanssa katsastamassa tuo Frankenstein maanantaina, ja pidettiin oikein paljon. Toki kokemus olis ollu varmasti vielä voimakkaampi, jos ollisi ihan livenä nähnyt, mutta mun mielestäni erittän hyvin saatiin teatterin tuntu välittymään valkokankaalta. Oli myös hauska nähdä Benedict hyvin erilaisessa roolissa kuin ennen olen nähnyt - tällä kertaa hän esitti hirviön osaa, ensimmäinen vartti kuluikin lähes alastoman Benin opetellessa kävelemään ja tutustuessa maailmaan vastasyntyneen tavoin. Kaikki muutkin vetivät roolinssa mainiosti ja huhhuh miten upea tehosteet yms!
Nyt surettaa etten ostanut lippuja Coriolanukseenkin, nyt kun se on jo loppuunmyyty ainakin helsingissä...
Kirjoitti: Hallahäive - 11.01.2014 10:58:41
Lainaus
Onko täällä ihmisiä, jotka olisivat näitä NTL-näytöksiä käyneet katsomassa? Olisi kiva kuulla kommentteja
Minä kävin kanssa juuri silloin loppiaisena tuon Frankensteinin katsomassa ja ai että oli nannaa. Ensin tosin hieman hätkähdytti, ettei suomisubeja ollut, mutta enkkusubeilla pärjäsi hyvin ja ilman niitäkin olisi elänyt. Benedict oli upea Olento, rooli oli fyysisimpiä häneltä. Alun kymmenisen minuuttia kestänyt kävelemäänopettelu oli varsinkin hieno. Ääntelystä alkaen Benedictin Olento sai puolelleen, oli kerrassaan valloittava lapsenomaisuudessaan. Loistavaa, loistavaa.
Jonny Lee Miller oli myös erinomainen Victor Frankensteinina, mielestäni hänen roolisuorituksensa oli paljon parempi kuin esim. Elementaryssa. Katkeruus ja muu vain huokui yleisöön saakka.
Teatterinäytös saatiin toimimaan yllättävän hyvin valkokankaalla, ja kun tarina tempasi mukaansa (yllätti oikeastaan kaikella surullisuudellaan) niin mikäs siinä oli katsellessa. Etuna oli tietenkin myös se, että näyttelijät näki paremmin kuin teatterissa, vaikka tämän vuoksi muutama ilmeistä saattoi näyttää hieman liioitelluilta.
Eli siis oli todella hieno kokemus nähdä tuo.
Kirjoitti: raitakarkki - 12.01.2014 18:20:46
Hehkutusta olin pääasiassa kuullut joten odotuksetkin olivat sen mukaiset. Nyt kun mietin niin en oikeestaan ees tiedä mitä odotin, mutta sanon suoraan että jotain muuta kuin tuon?? Ääh idk mulla on tosi tosi ristiriitaiset tunteet :D Ku toisaalta hyviä asioita oli paljon. Sisarusrakkautta Disney-elokuvissa on kuvattu tosi harvoin joten se oli tietenkin plussaa. Lisäksi tolleen yleisesti elokuvaa oli tosi hauskaa katsoa ja nauroin monelle kohdalle, pidin tosi paljon Annan hahmosta ja Olafista ja hmm. Laulut oli suomeksikin tosi kivoja (tosin Elsan ääninäyttelijä kuulosti hirmu vanhalta, siitä miinusta ://) ja englanniksikin olen niitä kuunnellut niin erityisesti tykästyin Let it go-kappaleeseen niin kuin ilmeisesti moni muukin hahah. Elokuva parani loppua kohden ja loppuratkaisusta annan erityisen plussan, oli hyvä twisti! Vähän talloi siinä joidenkin aiempien "rakkautta ensisilmäyksellä"-tyyppisten Disney-prinsessojen varpaille, mutta hyvä vain.
Ei hyvää etteikö jotain huonoakin. Tosiaan tykkäsin siitä sisarten välisestä suhteesta ja se oli ainakin yksi asioista joka parani loppua kohti, sillä mielestäni alussa se jäi tosi vajaaksi. Koko homma lähti hyvin käyntiin ja se koko selkkaus Elsan voimien ja Annan kanssa oli hyvä aloitus mutta sitten se väli kun laulettiin se lumiukonrakennuslaulu (ihan ku muistaisin näiden nimiä) oli musta vähän huono vaihtoehto :/ Mielestäni niiden lapsuutta ois voinu kuvata vaikka joukolla jotain pienempiä kohtauksia kuin taas sillä että Elsa kykki huoneessaan koko kappaleen ajan ja Anna seikkaili ympäri hiljaista linnaa. Tai siis sitä sisarsuhteen viilenemistä ois voinut kuvata jollakin muullakin tavalla kuin oveen koputtelulla, mutta no. Tokikaan varsinkaan lastenelokuvissa ei oo ihan hirveesti aikaa varattuna kaikille asioille, joten ehkä tän voi painaa villaisella :-D En voi silti väittää etteikö toi asia vaivaisi mua yhtään, sillä tota mainostetaan kovasti "sister power!!"-elokuvana mut se sisarsuhteesta ei sitten kuitenkaan mielestäni otettu ihan kaikkea irti.
Annan päättäväisyydestä pidin erityisesti ja siitä että vaikka rakkaus löytyikin partyista niin hän lähti silti rohkeasti siskonsa perään, huolimatta siitä että niiden suhde ei ollut mikään kovin hyvä. Muutenkin tykkäsin Annan tarinasta koko elokuvan ajan, mikä on sekä hyvä että huono, sillä toisaalta se tuntui enemmän hänen tarinaltaan kuin Elsan, joka kuitenkin oli se koko elokuvan avain. Elsa jäi hahmona mulle vähän kylmäksi (heh heh) siltä osin että Let it go:ta lukuunottamatta se ei oikeen saanut sellasia omia kohtauksia. Se, missä ne sotilaat meni sinne jäälinnaan ja Elsa sitten hillitsi itsensä tekemästä mitään pahempaa oli hyvä ja sellaisia olisin kaivannut ihan vähän lisää. (Tuossa kohtauksessa Hansin motiivit jäi muuten vähän kaivamaan mua - miks se halusi estää Elsaa tekemästä mitään radikaalia?? Luulis että olis hyödyttäny paljon enemmän se että Elsa ois tehny jotain oikeesti pahaa :D Outoa!)
Lisäksi Annan ja Kristofin tarinasta mulle tuli pientä Rapunzel ja Flynn-vibaa, tai siis se miten Anna tarvitsi apua päästäkseen paikkaan x, miten Kristof lopulta kiisi takaisin auttamaan Annaa ja miten tosta sitten kumpusikin rakkaustarina. Ehdin muuten leffan aikana pelätä muutamaankin otteeseen että tosta tulee joko kolmiodraama jossa Hans ja Kristof taistelee Annasta tai sitten just että se romanssi murskaa sen sisarsuhteen lopulta. Onneksi näin ei käynyt joten siitä iso plussa Disneylle! Se todellinen rakkaus voi löytyä siis siskojenkin väliltä, miehiä ei tarvittukaan :)
Yleisesti haluaisin heittää Disneylle miikkaria siitä että Rapunzelissa oli kovasti samaa näköä kuin Annassa ja Elsassa (ja vähän niin kuin Meridassa, itse asiassa). Mieshahmoille oli annettu jotain selkeitä eroja kasvonpiirteisiinkin, mutta mua vaivasi erityisesti se että näillä päähenkilönaisilla on kaikilla tällanen pyöreä pää isot silmät-tyyli. Oon lukenut jotain keskustelua tästä ja Disney on ilmeisesti kertonut että "naishahmoja on vaikeaa animoida" tai jotain mikä kuulostaa vähän omituiselta, olisi kiva kuulla että miks tällaiseen pohjaan on päädytty. Kuitenkin kun sivuhahmoissa esiintyy jos jonkinlaista variaatiota niin kuulostaa vähän kummalliselta että sit päähahmot on kuin samasta muotista. Tulevaisuudessa haluaisin siis nähdä Disneyltä vähän erilaisempia hahmoja (tarkoitan myös sitä ihonväriä - asia joka ainakin Tumblrissa saa aikaan hirveen väittelyn alle viidessä minuutissa xd)!
Ei siis mennyt lempianimaatioihini Frozen tällä kertaa, mutta ei minnekään ihan asteikon pohjallekaan. Sanoisin että elokuva, jonka katson kyllä mielelläni uudestaankin aina kun siltä tuntuu :)
Kirjoitti: miukeli - 12.01.2014 18:41:10
Kai pitää sitten hankkia DVD-julkaisu, kun se tulee ulos. Onko kukaan nähnyt suomenkielisillä elokuvateatteritekstityksillä tätä? Suomennettu nimihän siis on Adelen elämää. Mitä katsoin traileria, en hirveästi pitänyt puhekielisyydestä sen perusteella. Mietin vain, kannattaako odottaa mahdollista suomenkielistä DVD:tä vai hankkia Englannista postitse.Kävin tuon katsastamassa pari viikkoa sitten, ja mun puolesta suomitekstien puhekielisyys sopi itse asiassa ihan hyvin. Yleensähän en tykkää tekstityksen puhekielisyydestä, mutta musta ne toimi ton leffan hengen kanssa.
Adelen elämä: osa 1 ja 2 oli aika jännä elokuva, ja täytyy itse asiassa sanoa että petyin hieman siihen - tai siis kehujen perusteella oli odottanut jotenkin vielä parempaa. Ihan hyvä se oli ja realistinen muttei iskenyt ihan niin kovaa kuin olin odottanut. Joitain kohtauksia oli venytetty jotenkin kohtuuttomasti ja samalla tuntui että paloja puuttui sieltä täältä, niin että tarinaan jäi aukkoja (Spoil: oltiin esimerkiksi selitetty kuinka Adelen ystävät suhtautuivat lesboihin huonosti mutta missään vaiheessa ei sitten ilmennyt, miten he reagoivat saadessaan tietää Adelen seurustelevan tytön kanssa - sama juttu Adelen vanhempien kohdalla...tai siis ei kaikkea tietty tartte selittää, mutta tavallaan kun ollaan näytetty jo konfliktin ainekset jne ja sitten sit ei koskaan tulekaan niin itelleni jäi ainakin vähän katkonainen olo siitä :P )
Kirjoitti: Florette - 23.01.2014 10:02:37
Mietin pitkään, olinko tyytyväinen tähän leffaan vai en, mutta joo. Kyllä tykkäsin.
Frozen rikkoi mielenkiintoisesti perinteisen prinsessasadun juonia. Esimerkiksi se komea, ihana mies, joka on vannonut rakastavansa ikuisesti, on valehdellut koko ajan. Ja Anna pelasti loppujen lopuksi itse itsensä todellisen rakkauden teolla, eikä prinsessamaisesti seissyt odottamassa, että joku tekee sen hänelle.
Se, miksi mietin pitkään, pidänkö leffasta vai en, oli Annan uhrautuminen Elsan puolesta. Koska tiesin etukäteen Hansin petturuudesta, uunoilin jotakin sen tapaista tapahtuvan. Ja sitten ajattelin että eikä, siinä kävi juuri niin kuin ajattelin :-\ Harmittaa vähän, kuinka usein Disney käyttää tuota "kuolema"-temppua. Se on mielestäni menettänyt jo tehonsa, kun sitä on nähty niin monessa leffassa. Toisaalta oli helpotus, että tässä korostettiin sisarusten välistä rakkautta, eikä kumpikaan miehistä suudellut Annaa henkiin.
Elsa oli hieno hahmo! Sen ilmeet ja eleet olivat niin onnistuneita. Ahdistus ja rakkaus Annaan olivat niin vahvasti esillä. Harmi vain, että hän jäi aika vähälle huomiolle.
Enkä ole ikinä samaistunut mihinkään disneylauluun niin kuin let i go:iin. ^^
Romantiikan poikanen Annan ja Kristoffin välillä oli söpö ja uskottava, onneksi eivät mitään kuumia rakkaudentunnustuksia vannoneet parin päivän tuntemisen jälkeen.
Ja Hans. Ah, rakastan kieroja hahmoja :) Olin tosiaan mennyt spoilaantumaan Hansista, mutta silti teki vaikutuksen, kuinka aidosti se osasi esittää välittävänsä Annasta. Ja Hansilla oli hyvin inhimilliset motiivit teoilleen: se oli jäänyt koko elämänsä varjoon ja katkeroitunut. Se halusi valtaa, eikä antanut minkään estää itseään. En sano hyväksyväni tekoa, mutta kunnioitan joka ikistä pahista, jolla on inhimilliset heikkoutensa ja motiivinsa, eikä tavoitteena syöstä koko maailmaa ikuiseen pimeyteen ja julmuuteen.
Kirjoitti: Röhkö - 23.01.2014 14:21:04
Pidin melko paljon, tosin en yhtä paljon kuin Tangledista. Laulut eivät oikein napanneet, paitsi Elsan Let it go ja siihen liittyvä jää. Muutenkin leffan parasta antia oli jääelementin kaunis ja sensuelli hyödyntäminen. Alun kalevalahenkinen (varsinkin suomidubissa) musiikki oli mieleeni ja sopi talviseen teemaan.
Itse en etukäteen spoilautunut Hansista, mutta aavistelin vahvasti, että hän ei ole Annalle Se oikea. Kuvittelin, että joko Hans ihastuukin Elsaan tai tajuaa olevansa Annalle kuin veli. Olisihan minun pitänyt osata laskea 1+1, kun kerran kunnon pahista leffassa ei tuntunut näkyvän ennen puoliväliä (se Vessattomien ukko oli toki oivallinen hämäys).
Ja sitten Kristoff. Ah, unelmieni mies! Yleensä pidän pahiksista, mutta minuun tehoaa tuo "jänkhämäisyys". Hajosin varsinkin "upouusi juuri maksettu reki"-läpälle. Se räjähdys oli hyvää pilaa toimintaelokuvista.
Se, miksi mietin pitkään, pidänkö leffasta vai en, oli Annan uhrautuminen Elsan puolesta.Vähän sama homma. Mutta toisaalta, suukko-pelastus olisi ollut klisee. No, eihän Tangledissakaan suukko pelastanut vaan niinkin korni asia kuin kyynel.
Kirjoitti: Eririn - 23.01.2014 15:08:30
Ja sitten Kristoff. Ah, unelmieni mies! Yleensä pidän pahiksista, mutta minuun tehoaa tuo "jänkhämäisyys". Hajosin varsinkin "upouusi juuri maksettu reki"-läpälle. Se räjähdys oli hyvää pilaa toimintaelokuvista.Kristoff oli Elsan ohella oma suosikkihahmo^^ tuon rekikohdan lisäksi (jolle hajosi muuten koko leffateatteri) hajosin myös sille, kun hän puhuu siitä, miten miehet kaivavat nenäänsä ja syövät rään - ja varsinkin kun lopputeksteissä tulee "Kristoffin mielipide miesten nenänkaivuusta on hänen omansa eikä edusta Walt Disney Picturesin tai sen tytäryhtiöiden mielipiteitä".
Tässä nyt sitten vain odottelen, milloin Frozen tulee Blu-raylle. Soundtrack tuli hommattua viikko pari sitten, kun ihastuin kaikkiin biiseihin oikein kunnolla. (En suinkaan ole kailottanut For the First Time in Foreverin repriseä täysillä viimeisen viikon ajan, en.)
Kirjoitti: Funtion - 26.01.2014 17:59:35
Leonard Shelby (Guy Pearce) ei kykene muistamaan mitään -- paitsi sen, että hänen vaimonsa on murhattu. Aivovaurion takia mies kärsii lähimuistin menetyksestä. Kaikki hänen uudet, vaimonsa kuoleman jälkeiset muistot haalistuvat kymmenen minuutin kuluessa. Leonardin elämä on sirpaleina ja hän yrittää pitää langat käsissään ottamalla kuvia muistutukseksi ja jopa tatuoimalla itseensä tärkeitä asioita. Mies haluaa kostaa vaimonsa murhaajille; mutta tuntuuko edes oikeutettu kosto miltään, jos sitä ei pysty muistamaan ja elämään yhä uudestaan?
Monitasoinen, raastava trilleri antaa räjähdyksenomaisten muistikuvien kautta ristiriitaisen, liki skitsofrenisen läpileikkauksen kostonjanoisen mielen kiirastulesta. Guy Pearce ("L.A. Condigential") näyttelee väkevästi pääosaa elokuvassa, joka repii katsojan mukaan mielipuoliseen karuselliin. Muissa rooleissa nähdään Carrie Ann Moss ("Matrix") ja Joe Pantoliano ("Bound").
Kuulin tästä leffasta alun perin opiskellessani elokuvakäsikirjoituksen rakennetta (kolmen näytöksen malli etc.) jolloin tää esitettiin poikkeuksena epäkronologisesta kerronnasta. Mietin, miten helkkarissa leffa (tai miksei vaikka novelli) pystytään kertomaan epäkronologisesti siten, että lopusta saadaan kiinnostava (imo alut ovat aina tylsiä ja jos alusta tehdään loppu, on vaarana ettei synny tyydyttävää lopetusta). Well, tää leffa todisti mut vääräksi, tää todellakin oli kiinnostava. Tuijotin elokuvaa 1 h 48 min liikahtamatta kertaakaan, tuskin edes hengitin; olin niin helvetin pihalla koko ajan. Mementossa annettiin ensin uutta tietoa, joka jätti paljon miksi?-kysymyksiä, ja vasta tämän tiedon antamisen jälkeen se selitettiin jonka jälkeen annettiin taas uutta tietoa ja lisää miksi-kysymyksiä. Katsoja oli aina askeleen jäljessä tapahtumista. Mä syytän monia elokuvia usein liian ennalta arvattaviks, koska mä tunnen kaikki film tropesit, mutta Mementossa en kertaakaan aavistanut mitä oli tapahtumassa, se yllätti mut jokaisella sekunnillaan. Leffan loppu oli täydellinen mindblow; sulkin telkkarin, tuijotin eteeni ja olin hyvin, hyvin hiljaa.
Leffassa oli ilahduttavan paljon psykologiaa, pidin esim. Pavlovin klassisen ehdollistumisen mukaan ottamisesta. Henkilöhahmot tuntuivat uskottavilta ja päähenkilöön oli helppo samaistua. Romanssit jäivät aika sivualalle mistä annan miljoona plussaa ja ruusua. Tää leffa pyöri paljon päähenkilön sisäisten pohdintojen ympärillä, hänellä oli suunnaton vimma löytää vaimonsa murhaaja ja tappaa hänet. Ehkä juuri tämän vuoksi pidin tästä niin paljon, tää tuntui maaniselta rikosleffalta, koska päähenkilö oli ikään kuin muuttunut etsiväksi, halusi vain faktoja joiden perusteella hän teki päätelmänsä, ei luottanut muiden mielipiteisiin tai muihin subjektiivisiin tietoihin -- teoriassa, sillä ainakin yhdessä kohtauksessa päähenkilö ei kyseenalaistanut toisen ihmisen kertomusta, vaan luotti siihen sokeasti. Tästä päästäänkin siihen, miten muut henkilöt käyttivät päähenkilön muistinmenestystä hyväkseen, mistä seurasi yksi jos toinenkin juonenkäänne.
Lopetus oli edelleen se, joka tiputti mut täydellisesti tuolilta. En voi sanoa siitä mitään spoilaamatta, mutta alun tai keskivälin tai minkä tahansa perusteella elokuvan viimeistä kymmentä (?) minuuttia ei olisi voinut arvata (no, ainakaan mä en voinut). Kaikki tuli täysin puun takaa, mä oon vieläkin shokissa. Äärettömän tyylikäs ratkaisu, imo, en voisi kuvitellakaan parempaa tapaa päättää leffa. Lisäks se sai mut rakastumaan entistä enemmän päähenkilöön, koska hänestä paljastui tämän myötä täysin uusi puoli.
Memento kohos ehdottomasti mun suosikkileffojen kärjeen, siks oli pakko tulla mainostamaan. Fucking hell, mun täytyy varmaan katsoa tää leffa piakkoin uusiks, koska jotkut jutut vaivaavat mua vieläkin. Tää leffa antoi paljon ajattelemisen aihetta muistista ja sen luotettavuudesta.
Kirjoitti: Zacharias - 27.01.2014 01:09:38
-
Kävin lauantaina katsastamassa perjantaina ensi-iltaan tulleen 12 years a slave. Ihan vain jo siksikin, että kyseinen elokuva on yksi näitä Oscar-pöydän etummaisia. Yllätyin todella positiivisesti! En ole mitenkään erityisesti tämän genren suurkuluttaja ja kiinnostavat/hyvät historialliset draamat tuppaa oleen neula heinäsuovassa: Tämä oli yksi niistä.
Vahvoja näyttelijäsuorituksia A-luokan ihmisiltä, tyylikästä kuvaustekniikkaa ja oiva käsikirjoitus. En tiedä kuinka monesti orjatyöstä on tehty elokuvia, mutta tämä korostui kyllä kirkkaasti. Ehkä se oli se tarinan realistisuus (joka perustuukin ilmeisesti aika tarkasti todellisiin tapahtumiin) ja juuri nuo mainitsemani mahtavat seikat. Saw ja muut goret menee suoraan kidutuspornokategoriaan, jota en kuluta. Ylipäänsä kaikki liian fyysisesti raa'at elokuvat menee komeasti yli ymmärryksen. Tässä kaikki ruoskinta ja "kurinpalautus"kohtaukset oli toteutettu hyvällä maulla, mutta jotka silti tuntuivat nimenomaan ajatuksissa kamalilta. Ymmärrän hyvin, miksi Lupita Nyong'o (meniköhän kerrasta nimi oikein) on saanut sen ehdokkuutensa. Olin niin shokissa ruoskintakohtauksen jälkeen, että en pystynyt edes itkemään.
Oli hauska myös nähdä välillä Benedict Cumberbatchia jonain muuna kuin sinä viiksekkäänä pedarina tai antisosiaalisena. Tässä rooli oli jopa hyvin tavallinen aikaansa nähden. Michael Fassbender näyttelee aina taitavasti psykoottista tai muuten vain kieroa - saatan saada sydänkohtauksen, jos joskus törmään tähän mieheen siirappisessa romanttisessa komediassa :'D Huvittavaa on myös, että Paul Danoa en ole sitten suosikkielokuvani Little Miss Sunshinen nähnyt muissa kuin pikkupahisten ja epämiellyttävien ihmisten rooleissa.
Päärolin vetänyt se-jolla-on-liian-vaikea-nimi oli kyllä järkyttävän hyvä myös. Ja tosiaan jo mainitsemani Lupita. Damn, tekisi mieleni käydä katsomassa toisenkin kerran vain jo pelkästään näiden osaavien ihmisten vuoksi. Ei ehkä se miellyttävin elokuvakokemus aka älä mene katsomaan, jos et kestä yli kahta tuntia suu auki ja itkua pidätellen kauhistuneena -istumista. Mutta on kyllä sen arvoinen, oi oi. Hieno ja pysäyttävä tarina, joka herättää ajatuksia.
Kirjoitti: Kosmik - 20.02.2014 21:44:54
Tuntuu aika kummalta nähdä uusintaversioita elokuvista, joiden alkuperäisversiot on nähnyt lapsena. :'D Sitä tuntee itsensä vanhaksi. XD
Kirjoitti: Vostok - 28.02.2014 19:59:41
Itse en ole käynyt viimeisen James Bond - elokuvan jälkeen kunnolla elokuvateattereissa katsomassa mitään. Olen jumittunut TV:n ääreen, kun haluan katsoa jotain. Se on niin mukavaa ja vaivatonta.
Ja yllätys yllätys lempi kanavaltani Teemalta tuli eilen aivan mahtava elokuva - on oikeastaan aina tullut aivan järisyttävän erilaisia ja ihania elokuvia - mutta eilinen meni lempielokuvalistalleni.
Ashes of Time Redux (1994/2008 O:Wong Kar Wai)
Jackpot. Yleensä historialliset kiinalaiset elokuvat ovat liioitellustikin silmäkarkkeja, mutta tämä elokuva kiinnitti huomioni selvällä retroisuudellaan ja yksinkertaisuudellaan. Sinapinkeltaisesta kanariankeltaiseen ja kirkkaansinisestä holiday-siniseen... Koko elokuva on sävytetty ja se on oikeasti Taide-elokuva isolla T:llä.
Jotkut teistä kai tietävät sen tunteen, kun kiinalaisessa elokuvassa taistelulajikohtaukset alkavat joskus käydä naurettaviksi? Ashes of Time Reduxissa niin ei käy, vaan kaikki on täydellisessä harmoniassa keskenään. Ja sitten vielä jokaiseen kiinalaiseen historialliseen elokuvaan tyypillinen elämänfilosofiasyvällisyyspaketti? It's just so fine!
Sanomattakin selvää, että rakastan kiinalaisia elokuvia. Ja rakas Teema antaa minulle tien löytää uusia helmiä must have - elokuvajoukkooni. Teeman ansiosta näin myös Mustan Skorpionin Legendan (Empress Ye Yan/ The Banquet 2006) ja *GASP* elokuvan Mongol (монгол, 2007) Genghis Khanista.
Katsoitko/katsotteko Teeman elokuvafestivaaleja?
Siellä näytetään yleensä kaikkea hieman vieraampaakin, ja yleissivistys nousee kohisten. Punainen ympyrä (Le Cerclé Rouge, 1970) on monille klassikko ja se kuului elokuvafestivaalin antimiin. Mainostivat Teemalla näyttävänsä Oscar-palkittuja elokuvia tässä piakkoin, ja esimerkiksi The Artist tulee sieltä. Pakko nähdä. Ja itse sanoisin, että elokuvafestivaalit kannattaa ehdottomasti aina katsoa, sillä aina löytyy jotain sopivaa katsottavaa.
Kirjoitti: Chuuko - 03.03.2014 22:13:42
En nykyään kato mitään leffoja telkkarista. En vain pysty. Ei sillä kuvanlaadulla. Eikä oikein sillä tarjonnalla.
Teemalta toki tulisi ihan laadukkaitakin leffoja, vaan kun ei näy Yle HD:n puolella.
Tekniikkaan kun tottuu, ei telkkarin leffalaatuun enää kykene. Hyvä jos DVD:tä kykenen enää katsomaan. Teräväpiirto on ainoa oikea vaihtoehto... ::)
En katsonu Oscar -gaalaa, mutta pakko myöntää että varsinkin miesoscarit meni kyllä oikeaan osoitteeseen. Dallas buyers club oli kaikessa karuudessaan loistava. 12 years a slavea en ole vielä tsekannut ja pari muutakin oscariehdokasta on vielä näkemättä. Gravitykin on pystinsä ansainnut, siistiä että joku uskaltaa vielä tehdä ton tyyppisen elokuvan, ja vielä siistimpää että yleisö on oikeasti löytänyt sen. The Great Gatsbyn puvustus/lavastus oli hyvinkin ennalta-arvattavissa. Ite alaa opiskelevana ja aihetta paljon mm. englannin tunneilla käsitelleenä pakko arvostaa Catherine Martinin työnjälkeä. Suomalaisten ehdokkuus oli tietysti ihan huippusaavutus, vaikka pysti jäikin saamatta.
Kirjoitti: Chuva - 07.03.2014 06:11:19
Samanlainen mielipiteen muutos kävi joskus massahollywood-elokuvan Couples retreat (romanttinen komedia, vuotta en muista) kanssa. Ekalla kattomiskerralla huokailin ja pyörittelin ärtyneenä päätäni, mutta sitten kun sen katsoi toisen kerran, niin jostain syystä X tykkäsinkin paljon enemmmän.
Onko muilla taipumusta tällaiseen kelkan kääntämiseen elokuvien kanssa?
(ja totesin taas kerran, että mä vaan inhoan Richard Gereä. Mä en vaan siedä sitä sen ylimielistä pärstää)
Kirjoitti: Eririn - 10.03.2014 16:03:54
Thor: The Dark Worldia en katso vielä. Me katsotaan se jossain vaiheessa tällä viikolla koko perheen kesken, mutta täytyy sanoa että kyllä tätä Blu-ray-julkaisua on odotettu^^ nyt sitten vielä kun saisivat Frozenin julkaistua Blu-raylla Suomessa niin olisin tyytyväinen.
Kirjoitti: Vostok - 05.04.2014 21:27:43
Puvustus oli upeaa ja kolkytlukua fasistiteemalla. Inspiraationa selvästi Mussolini. Aivan ihana katselukokemus koska rakastan 20-30-lukua ja sitä tunnelmaa koko oopperassa. Kaikki oli mahtavaa!
On se tainnut tulla sieltä jo aiemmin, mutta mainitsinpahan.
Kirjoitti: skylar - 10.04.2014 23:49:58
Tässä muutamia suosikkielokuviani:
Grimmin veljekset... yksi niistä leffoista, jotka näet lapsena ja joita rakastat vain sen vuoksi.
Pan's Labyrinth... Nerokas. Jos kuuluisin johonkin leffamaailmaan, se olisi varmaan tämä.
Léon: The Professional... Vaikuttava, Mahtava. Se kasvi...
Hevoskuiskaaja... näin tämän kauan sitten, mutta se jäi vahvasti kytemään mieleeni. Ihanan aito ja amerikkalainen.
Onni puuttuu peliin & Paulie... surullisia elokuvia, joita en varmaan pysty enää ikinä katsomaan. Itken liian helposti...
Alexander... Aleksanteri Suuri on kiinnostava historiallinen hahmo ja tämä leffa on kiinnostava tulkinta hänestä. Farrel toimii päähahmona todella hyvin, samoin Jolie hänen äitinään ja Leto ystävänään... Niin, hyvä roolitus.
Kapteeni Corellin Mandoliini... ainoa Nicholas Cage-leffa, josta olen pitänyt. Erilainen, hauska.
Humiseva Harju (1992)... paras filmatisointi, jonka olen Emily Brönten klassikosta nähnyt. Juliette on tässä leffassa kirpeän, sietämättömän ihana... kuten varmasti hän todellisuudessakin oli Heathcliffille.
Mars hyökkää!... hahhah vanha suosikki ysikytluvulta...
What's Eating Gilbert Grape... suloinen syksy-leffa, jota pystyn vain harvoin katsomaan, mutta jolla on ollut minuun suuri vaikutus.
Total Eclipse... ihana ja surullinen. Nuori Leo on tässä parhaimmillaan.
Lentäjä & Shutter Island... näissä kahdessa yhteistä on Scorsese, Di Caprio ja mielisairaus...
L.A. Without A Map... pieni, suuri leffa! Tennant on tässä parhaimmillaan. Tämä leffa ei ainakaan tyrkytä mitään.
From Hell... Abberline on yksi suosikkihahmoistani, ikinä. Ihan vain leffan loppukohtauksen vuoksi.
SECRET WINDOW!!!... Tämä leffa, on paras ikinä. Vannon, että päähenkilö on henkieläimeni.
Sweeney Todd: The Demon Barber of Fleet Street... mah. Sweeney on vastustamaton ja tämä on varmaan ensimmäinen leffa, jossa nautin "laulelusta." Inhosin pienenä Disney-leffojen turhia laulantoja...
12 Apinaa... surullinen ja hauska. Ainoa Brad Pitt-elokuva, josta olen toistaiseksi pitänyt.
Kingdom Of Heaven... näin tämän ensimmäisen kerran eräässä lämpimässä paikassa. Aivan uskomaton.
The Edge of Love... koskettava, hauska ja kaunis. Tunnelmallinen kesäleffa.
Kummisetä 1-2
Huoh... en selvästikään ole katsonut tarpeeksi hyviä elokuvia.
Kirjoitti: Röhkö - 12.04.2014 11:28:01
Onko täällä muita, jotka kävivät katsastamassa tuon Divergent-elokuvan?Juuri eilen kävin katsomassa tämän, ja aika samoilla fiiliksellä mennään. Kirjasta en tiennyt juuri mitään, ja odotin vähän semmoista Nälkäpelin halpaversiota. Olihan leffassa toki yhtäläisyyksiä Nälkäpeliin, mutta joukossa oli myös omia juttuja. Ihan viihdyttävä parituntinen.
Ennalta-arvattava joo, paitsi Calebin valinta. Pidin todella paljon Uskaliaiden koettelumuksista leffan alkupuoliskolla. Jai Courtneyn suoritus Ericinä jäi päällimmäisenä mieleeni. Hän oli aika mitäänsanomaton Die Hardissa, mutta tässä leffassa julmuus vakuutti. Toivoisin, että hahmo saisi jatko-osissa enemmän syvyyttä ja vähemmän mustavalkoista pahuutta. En tiedä kirjoista tuon taivaallista, mutta soisin Ericin hahmolle kehitystä.
Pidin myös mentaalitesteistä ja Kate Winsletistä.
//Jaa ensi-ilta oli eilen! : D Ihan summamutikassa valkkasimme eilen tämän leffan... noh eipä ollut meidänkään sali täysi.
Kirjoitti: Kosmik - 17.04.2014 00:47:22
No jaa, sekä pidin että en pitänyt elokuvasta. Musiikit oli munkin mieleen ja näin, mut Trisin näyttelijävalinta ei oikein osunut nappiin. Tris on kirjassa pieni ja heiveröinen eikä järin kaunis ilmestys, niin tuo Shailene Woodley oli aikalailla sen vastakohta. Minkä ihmeen takia ne on valinnut päärooliin ihmisen, joka on niin kaukana kirjan alkuperäishahmosta? Mua se jotenkin häiritsi paikoitellen vähän liiankin paljon. Ja mitä hittoa se Christina oli niin pienikokoinen? :'D Paljon pienempi ku Tris. Se jäi myös harmittamaan, miten pinnallisiksi Will, Christina, Al, Peter, Uriah ja ne muut jäi. Eric oli kirjassa jotenkin häijympi ja pelottavampi, elokuvassa se vaikutti vaan joltain koulukiusaajalta. :'D Al jäi harmittavan pinnalliseksi. Sillä oli kuitenkin ihan näkyvä rooli kirjassa. Ja leffassa ei ollut vahingossakaan mitään viitettä siitä Christinan ja Willin seurustelusuhteesta. Myös kaikki raakuus oli jätetty leffassa ihan minimiin, varmaan vaan sen takia, et alemmalla ikärajalla saadaan enemmän katsojia elokuvalle.
SPOILER!Kate Winslet oli hyvä Jeanine, mutta jäin ihmettelemään sitä loppukohtausta, kun sitä oli muuteltu ihan ihmeelliseksi. Mikä idea oli laittaa Tris mättämään Jeaninea turpaan? Tai sit en vaan muista kunnolla, miten se loppu kirjassa meni. SPOILER!
Neljästä pidin. Hyvännäköinen ja siitä välittyi oikeanlainen fiilis koko elokuvan ajan. Tosin kirjassa se oli vielä suloisempi, kun se oli Trisin tavoin yhtä kokematon kaikista seurustelu ja seksijutuista ja tuntui sen takia enemmän samastuttavammalta. Daymn, musta Eric/Neljä olisi parituksena mielenkiintoinen. Onkohan niistä kukaan vielä ficannut mitään. xD Leffassa vaan oli välillä niiden välillä sellaista ilmeilyä ja tuijotusta, et tällänen slashari innostui heti miettiin kaikkia mahdollisia paritusjuttuja. x''D
Pidin elokuvasta kyllä ihan päällisin puolin, vaikka vähän oli jotain moitittavaakin. Olihan Tris ihan herttainen, mutta ei niin kova ja säväyttävä kuin kirjassa. Ne simulaatiot oli muuten mielenkiintoisesti toteutettu, joskin nekin oli kirjassa kuvailtu ahdistavammin.
//nami muokkasi spoilerimerkinnät
Kirjoitti: Röhkö - 17.04.2014 09:06:18
Tulipa katsottua myös tuo Divergent. Pysyittekö te kirjaa lukemattomat kärryillä tapahtumien kulusta tuossa elokuvassa?Kyllä siinä hyvin kärryillä pysyi. Vaihteeksi oli oikeastaan kiva käydä tarkistamassa raina, josta ei tiennyt mitään etukäteen! En esimerkiksi ajatellut koko ajan, että Trisin näyttelijä on väärä tai että Eric on liian kiltti :D Minusta Eric oli suht ilkeä. Aloin parittaa häntä Trisille xD
Kirjoitti: nannu - 17.04.2014 09:16:04
Mutta sitä piti kysyä, että onko totta, ettei Uriahia näy ollenkaan? Kerrotaanko siitä edes? Snif.
Kirjoitti: Kosmik - 17.04.2014 10:58:45
Mutta sitä piti kysyä, että onko totta, ettei Uriahia näy ollenkaan? Kerrotaanko siitä edes? Snif.Eipä ollut Uriahia koko leffassa, ja odottelinkin, koska se ilmestyy, mutta hahmo oli sivuutettu ihan täysin. :/ En huomannut, että siitä olisi edes mainittu missään kohdin nimeltä. Harmitti kyllä Uriahin poissaolo, kun se oli ihan kiva siinä kirjassa.
Kirjoitti: Odo - 17.04.2014 13:04:46
Harmittelin hieman sitä, miten huonosti eläimet oli loppujen lopuksi elokuvaan toteutettu. Näki aivan liian selvästi kaikki tietokonetuotoksiksi, joka pisti pahasti silmään. Muuten leffassa oli kyllä paljon kaunista katsottavaa.
Ja Emma Watson, ikuinen rakkauteni.♥ Loisti kyllä Ilan roolissa ja mitä sen leffojen olen nähnyt (Ballet shoesia lukuun ottamatta kaikki) niin katsojan näkökulmasta luultavasti haastavin rooli, mitä on aiemmin ollut. Ei sillä muutenkin kyllä roolitus oli onnistunutta, vaikka aikalailla uusia näyttelijöitä oli tai sitten en vain osannut yhdistää näyttelijöitä aiempiin rooleihinsa (poikkeuksena tietysti Russell Crowe). Erityisesti Noahin vaimon roolisuoritus oli mielestäni onnistunut.
Taas pitää spoileria heittää kehiin lopusta: Minusta oli hyvä, ettei Noahia kuvattu täydellisenä jumalan neuvojen seuraajana. Pakko myöntää, että omalta kohdalta raamatun tekstit ja muut ovat jääneet lukematta ja lyhyetkin kertomukset pääasiassa kuuntelematta. Mutta esille otettu Noahin "sekoaminen" oli hyvä. Tietysti herättihän se ajatuksia, että miksi Noah ei sitten saanut muuta rangaistusta kuin kantaa synnit harteillaan, joista kuitenkin vapautui periaatteessa ihan lopuksi. Hän kuitenkin tappoi useita viattomia seuratessaan "jumalan ohjeita" ja aikoi tappaa Ilan lapset, omat lapsenlapsensa. Unohtamatta sitä, kuinka hän jätti Haamin valitseman tytön kuolemaan. Olin iloinen, että Haam lähti sitten tutkimaan omia teitään lopuksi. Sekin tietty lopussa herätti kummastusta, kun ihmiskunnan pelastamiseksi jäi ainoastaan Ilan tyttäret, Seem (heidän isänsä) ja setänsä (se nuorin veli, jonka nimeä en muista)... No toisaalta kerrottiinhan tuolla aiemmin, että Eevasta ja Aadamista alkoi ihmiskunta ja he saivat ainoastaan kolme poikaa... No tämä nyt on luultavasti selitetty näissä raamatun tarinoissa (tai sitten ei), mutta itseäni jäi häiritsemään, vaikkei se nyt luultavasti elokuvan vika olekaan.
Täällä on puhuttu paljon tuosta Divergentistä ja oon julmasti hypännyt niiden viestejen yli, kun en ole vielä kyseistä leffaa nähnyt. Kun rahaa tulee (toivottavasti) ensikuun alussa niin pitää kyllä käydä sekin katsomassa. :)
Kirjoitti: Q+Black - 17.04.2014 21:49:53
Divergent perustuu Veronica Rothin samannimiseen kirjaan, joka on trilogian avausosa. Samainen kirja on ilmestynyt suomeksi nimellä Outolintu ja toinen osa Insurgent ilmestyy suomeksi kesäkuussa nimellä Kapinallinen. Ennen kuin Divergent edes saavutti ensi-iltansa päätökset jatko-osien filmaamisesta tehtiin ja jatko-osaa on alettu jo kuvata. Viimeinen osa nimeltään Allegiant kuvataan kaksiosaisena elokuvana.
Kirjailijan luomassa maailmassa sota on raivonnut ja jakanut jäljellä olevat ihmiset viiteen kategoriaan: Vaatimattomiin, Uskaliaisiin, Rehteihin, Teräviin ja Sopuisiin. Jokainen yhteiskunnan jäsen testataan teini-iässä, jotta he saavat tietää mihin ryhmään kuuluvat. Tästä huolimatta ihmiset voivat kuitenkin valita toisen ryhmän sanoipa testitulos mitä tahansa.
Vaatimattomien tytär Beatrice Prior (Shailene Woodley) ajattelee ettei kuulu mihinkään ryhmään ja hänen testituloksensa varmentavat asian. Trisin kaltaiset ihmiset ovat vaaraksi yhteiskunnalle ja tytön on soluttauduttava yhteen kategorioista.
Mukaan mahtuu uusia ystäviä, ilkeä Eric ja töykeä Neljä. Elämä uudessa yhteisössä ei tule olemaan helppoa Trisille.
Luin tämän kirjan ennen elokuvaa ja täytyy kyllä antaa ehdottomasti tunnustusta molemmille. Outolintu vetäisi mukaansa heti alkumetreillä ja kirjalle uskollinen elokuva viimeisteli kaiken. Pidin todella paljon elokuvan maailmasta ja sen toteutuksesta. Elokuvaa katsellessa välittyi selvästi yhteiskunnan tarkoitus ja sen raadollisuus. Tuntui kuin olisi itse elänyt samassa maailmassa.
Shailenesta taisi tulla uusi fanituksen kohteeni. Pidin hänen roolihahmostaan, joka on samalla herkkä, mutta kovapäinen eikä pelkää tiukan paikan edessä. Elokuvan toimintakohtaukset imaisivat mukaansa ja mietinkin useaan otteeseen, että elokuva olisi saattanut olla melko hienon näköinen 3D:nä katsottuna kun välillä meinasi jo muutenkin huimata elokuvateatterissa tavallista pätkää katsellessa.
Trisin ystävät olivat ehkä suuremmassa osassa kirjassa ja jäivät tässä pätkässä vähän ulkopuolelle tarinasta, mutta Neljä (Theo James) oli kyllä loistava "pahan" pojan roolissaan kuten myös Eric, jonka näyttelijä Jai Courtney kyllä veti myös aika mahti suorituksen ilkeän johtajan kengissä. Kate Winsletin esittämä pahis sen sijaan jäi minulle vähän etäiseksi.
Nyt kun näin äkkiseltään miettii, en löydä mitään moitittavaa tästä elokuvasta! Vaikka se kesti yli kaksi tuntia, olin aivan lumoutunut alusta loppuun asti. Mikäli pidit kirjasta, kannattaa ehdottomasti katsastaa elokuva. Ja vaikket luekaan kirjoja, elokuva on varmasti viihdettä sellaisenaan. Tämä täytyy saada omaan hyllyyn!
Kirjoitti: skylar - 19.04.2014 17:09:00
Kirja oli huonosti kirjoitettu. Sen lukeminen oli melkoista kituutusta. Tapahtumat olivat huonosti perusteltuja, päähenkilöt olivat typeriä ja tarina oli pääasiassa sitä, että neljätoistavuotiaat lapset hakkasivat toisiaan kanveesiin.
Leffa ei ollut juurikaan parempi, vaikka muutamia kirjan epäloogisuuksia olikin ainakin yritetty ratkoa. Olisin kaivannut vielä rohkempaa etääntymistä kirjasta. Kamalinta oli soundtrack. Näin hirveää kuraa en ole aikoihin kuullut. Kirjaimellisesti kiristelin hampaitani takarivissä.
Hyvää leffassa oli... muutama hyvä näyttelijä. Toisaalta esimerkiksi Eric oli hieman pettymys, hänessä ei ollut samaa ilkeyttä ja terävyyttä kuin kirjassa. Myös Kate Winsletin suoritus jäi mielestäni aika valjuksi.
Tuskin tulen lukemaan/katsomaan sarjaa tämän pidemmälle.
Kirjoitti: Kosmik - 20.04.2014 01:18:21
Kirjoitti: Angelina - 20.04.2014 11:11:41
Tulipa katsottua myös tuo Divergent. Pysyittekö te kirjaa lukemattomat kärryillä tapahtumien kulusta tuossa elokuvassa?
Kävin katsomassa Divergentin viime viikolla ja mielestäni pysyin kyllä ihan hyvin kärryillä, vaikken kirjaa olekaan lukenut :> Tietysti jos kirjan olisi lukenut, niin ainakin hahmot olisivat voineet aueta paremmin. Vähän Nälkäpeli-fiilarit tuli paikkapaikoin, muttei mitenkään häiritsevästi.
Daymn, musta Eric/Neljä olisi parituksena mielenkiintoinen. Onkohan niistä kukaan vielä ficannut mitään. xD Leffassa vaan oli välillä niiden välillä sellaista ilmeilyä ja tuijotusta, et tällänen slashari innostui heti miettiin kaikkia mahdollisia paritusjuttuja. x''D
Mä aloin jo melkein parittaa Ericiä itselleni, kunnes hoksasin tämän. Woah! Kirjoittakaa joku HETI, lupaan ehdottomasti lukea! Eric ja Neljä olivat molemmat mielestäni todella hyviä, leffan parhaat hahmot. Joissain kohdissa tosin Neljä alkoi vähän raivostuttaa, mutta kokonaisuutena hahmo oli hyvä. Eikä kummankaan ulkonäössäkään ollut valittamista ;) Tris oli vähän kaksijakoinen - toisaalta tykkäsin, mutta toisaalta jätti vähän kylmäksi. En osaa sanoa syytä tähän, ehkä vika on katsojassa. Muut sitten jäivätkin melkoisen etäisiksi, en oikein saanut heistä kiinni.
Mielelläni voisin katsoa kyllä uudestaan, haluaisin koittaa keskittyä hahmoihin vähän paremmin nyt kun juoni on jo selvillä. Kirjaakin täytyy harkita :>
Kirjoitti: nami - 25.04.2014 11:46:01
Toki musta leffassa oli kritisoitavaa, ja jotain epäloogisuuksia SPOILER esim. tää Trisin seksipelko, mulle jäi vähän hämäräks että mistä se juontui, ymmärsin koko homman vasta kun kysyin kirjaa lukeneelta kaverilta et mikä tää juttu oli SPOILER mut tbh en tiedä pistääkö kirjan vai leffan piikkiin, kirjaa kun en ole lukenut. Ja hahmot jäi kyllä mustakin vähän ohueks ja pinnalliseks, varsinkin Trisistä ja Fourista ois voinut saada paljon enemmän irti, ottaen huomioon kuin paljon ne oli esillä, tässäkin tietty en tiedä syyttäiskö leffaa vai kirjaa, en tiedä kuinka paljon diipimmin niitä kirjassa käsiteltiin :-D Sama pätee tohon dystopiakuvaukseen - tosin elättelen toiveita sen suhteen, että tulevissa osissa sille ois enemmän tilaa. Castauskeskusteluun on vaikee sanoa mitään kun tosiaan, kirjat on lukematta.
Mutjoo, kokonaisuudessan kyllä pidin, oon nähnyt huonompiakin ton genren edustajia. Kirjat vois lisää lukulistalle vaikka aika negatiivisia mielipiteitä oonkin kuullut, sais ehkä koko sarjasta vähän realistisemman kuvan. Ja mä ainakin pysyin muutama mindfuckia lukuunottamatta suht hyvin kärryillä leffan tapahtumista.
Lainaus
Kamalinta oli soundtrack. Näin hirveää kuraa en ole aikoihin kuullut. Kirjaimellisesti kiristelin hampaitani takarivissä.Haluaisitko perustella, miksi näin? Kaikesta ei oo pakko tykkää, sananvapaus ja makuerot jne mutta ihan oikeesti, mikä soundtrackissa ei toiminut? Eikö musiikki ollut juuri sinun makuusi? Oliko se jotenkin leffaan ja sen kohtauksiin sopimatonta? Vai mitä? Idk älä ota tätä nyt kauheena hyökkäyksenä, mut henk. koht. mua ärsyttää lukea kärkkäitä/lyttääviä mielipiteitä, joita ei vaivauduta perustelemaan muuten kuin "se nyt vaan oli kuraa koska mun maku".
Ei sillä, oon kyllä itsekin sitä mieltä että paikoin soundtrack oli vähän toimimaton. Ja vaikka Ellie Gouldingia rakastankin, niin välillä etenkin lauletut biisit taustalla tökkäsivät, tuntui tosi hassulta kuulla esim. Hanging On keskellä leffaa, se ei ihan istunut kohtaukseen :-D Mutta en mä soundtrackia kokonaisuudessaan näe epäonnistuneena.
Kirjoitti: skylar - 25.04.2014 18:31:16
Kirjoitti: nami - 25.04.2014 21:49:33
nami, siinäpä perustelit kysymäsi asian kauniisti ihan itse. Sopimatonta, sai korvat särkemään, sopimatonta, laulaja oli täysin taidoton, hirveää. Hirveää. Suorastaan rääkkäystä. :(Öö, okei? : D
Anteeks nyt jos koet seuraavan loukkaavana, mut en nyt ihan oikeesti tiedä vittuiletko sä. Jos kyllä, niin hei, chill pill. Kysyin ihan asiallisesti perusteluja sun mielipiteelle, sellaista yleensä tapahtuu keskustelufoorumeilla, varsinkin jos on tapana postata kärkkäämpiä mielipiteitä tai sanoa jonkin olevan kuraa ilman et perustelee asiaa sen kummemmin :) En tarkoittanut pahalla tai kyseenalaistaa tai mitään. Mikäli tulkitsen sut väärin ja et vittuile, vaan tää oli oikeesti perustelu sun mielipiteelle, niin in that case oon pahoillani, harmi jos sulla on noin herkät korvat :(
//ah, ai oot aistiyliherkkä! Ja oon tosiaan pahoillani jos loukkasin, ymmärsin sut siis väärin. Aiemmista viesteistä ei se käynyt ilmi, särähti korvaan kun luulin oikeesti et vaan dissaat :P no, kävipä tääkin väärinymmärrys selväks!
Kirjoitti: skylar - 25.04.2014 21:52:31
Kirjoitti: Zacharias - 30.04.2014 00:22:17
Tsekkasin myös Amazing Spider-Manin (2) ja ihan peruskauraa Marvel-viihdettähän se oli. Äh, tykkään kyllä niin paljon enemmän X-Meneistä ja niiden syvällisestä tunnelmasta näiden kaiken maailman Avengersien ja muiden rinnalla. Mutta enpä miä muuta kuin tehosterähinää ja ihan söpöö juonta näiltä muilta odotakkaan (: Onneksi Days of Future Past tulee ihan pian! Kuitenkin Spikuun liittyen kiitän taas ykkössyytäni ylipäänsä katsastaa koko leffa teatterissa asti, eli Dane DeHaan. Särki sydämeni, jälleen kerran. Rakastun siihen koko ajan uudelleen ja uudelleen, ei vain voi mitään, niin mielettömän lahjakas nuori mies. Äänimaailma oli toinen uskomaton kunniamaininnan ansaitseva. Elektronista jumputusta Zimmerin mahtipontiseen sävellykseen toimi mielettömän hyvin yhteen elokuvan teemojen kanssa. Me likey. Kivaa illanviettoa, joten suosittelen jos ei mitään erityisvakavaa katsottavaa etsi!
Kirjoitti: leofurioso - 02.05.2014 17:20:10
Rio 2- elokuva oli kyllä yllättävän hyvä. Se oli oikein hauska ja toisaalta yllättävän hyvä jatko-osaksi, sillä Rio laittoi jo kovat vaatimukset jatko-osalle. Se oli hyvä lastenleffa, joka kyllä sai nauramaan jopa näin vanhempana. Toki siinä kyllä huomaa sen animaation kehittymisen, mitä se Disneyn alkuajoista ollut, mutta toisaalta siinä oli oma viehätyksensä. Ja täytyy kyllä sanoa, että Blue ja Jewel sekä niiden muksut oli loistavia, mutta myös ne "pahikset" oli ihan mahtavia, varsinkin se sammakko. Musiikki oli hauskaa ja jopa dubattuna toimi oikein hyvin, vaikka ehkä eniten ärsyynty 3D-versiossa niistä laseista, muttei sekään kyllä kaikkea pilannut. Lasien käyttö eniten ärsyttää vain siksi, että silmälasit siellä alla tuntuu todella inhottavilta välillä.
Kirjoitti: nannu - 02.05.2014 17:59:41
Ihan kelpo kuva mutta vähän jäi etäiseksi. Tosin niin kirjatkin, että sikäli :D Positiivisin mielin olen silti ja toivon kovasti, että tämä fandom lähtisi nousuun Finissä :)
Kirjoitti: Aionka - 04.05.2014 17:13:34
Minusta sekä Divergent kirja & leffa olivat aikamoista kuraa.En ole itse kirjaa lukenut, mutta elokuva sinänsä sai mut pyöräyttelemään silmiä. Tarinassa oli monta mielenkiintoista elementtiä, mutta itse maailmassa ja juonessa on sellaisia luotijunan mentäviä aukkoja, etten oikein pystynyt eläytymään. Mielestäni idea, että on muutama luonteenpiirre, jonka perusteella ihmiset jaetaan yhteiskuntaluokkiin oli niin lapsellinen, että ei sopinut young adult -genreen enää ollenkaan. Jonain parodiana tai muuna komediana idea olisi voinut toimia, mutta eihän herran jestas kukaan aikuinen voi uskoa siihen, että rohkeat meenee yhteen riviin ja avuliaat toiseen ja niin se yhteiskunta pysyy pystyssä! Varsinaisesti tämä ideakaan ei ollut mielestäni ihan hyllyttämisluokkaa, jos tapahtumapaikka olisi ollut hieman fantastisempi, mutta kun miljöö oli dystopinen Chicago, oli koko elokuvan yhteiskuntarakenne mielestäni ihan typerä ja epäuskottava. Kenties tosiaan, jos oltaisiin menty enemmän scifin tai fantasian puolelle, niin että kyseessä olisi ollut joku uusi ihmisrotu tai muu laji, jossa tällainen ihmisluonnon yletön yksinkertaistaminen olisi mahdollista, olisi idea ollut vähän mielenkiintoisempi. Muutenkin elokuvan maailma oli ihan pöljä: Trisin ja kumppaneiden Dauntless-luokka (en tiedä näitä sanoja suomeksi, kun katselen tosiaan elokuvia täällä Skotlannissa) teloitti väkeä hyvin armottomasti naurettavin perustein. Sain sellaisen kuvan tästä, että ongelmana oli vakava ylikansoitus kun joka pikkuasiasta oltiin heittämässä pihalle tai jopa teloittamassa. Sen sijaan, että tulokkaista olisi koulutettu uusia yhteiskunnan jäseniä, tuntui, että heidän haluttiin häviävän. Myös näiden dauntlessien niin sanottu rohkeus vaikutti pelkältä typeryydeltä - millainenkohan lapsikuolleisuusprosentti tuollaisessa ympäristössä on? Luokkien jako erivärisiin vaatteisiin tuntui myös hieman höpsöltä, kuin myöskin muiden luokkien piirteet: esimerkiksi abnegation-luokan 'ei saa katsoa peiliin' tuntui ihan naurettavalta. Eivät peilit ole pelkkää turhamaisuutta varten, vaan esimerkiksi hygienian ylläpitämiseen! Mitenköhän siellä miehet ajaa partansa? Sitten vielä tämä päähenkilö Trisin Divergent-piirre jäi hyvin valjuksi... Mielestäni sitä ei perusteltu tarpeeksi, että miksi tällaiset henkilöt koetaan uhaksi. Muutenkin ns. "superpiirteenä" divergence oli aika laimea. Vau, päähenkilö osaa ajatella monipuolisesti, miten jännittävää... Kaiken kaikkiaan maailma jäi erittäin ontoksi!
Kirja oli huonosti kirjoitettu. Sen lukeminen oli melkoista kituutusta. Tapahtumat olivat huonosti perusteltuja, päähenkilöt olivat typeriä ja tarina oli pääasiassa sitä, että neljätoistavuotiaat lapset hakkasivat toisiaan kanveesiin.
Leffa ei ollut juurikaan parempi, vaikka muutamia kirjan epäloogisuuksia olikin ainakin yritetty ratkoa. Olisin kaivannut vielä rohkempaa etääntymistä kirjasta.
Olen melko valmis katsomaan ihan kirjailijan puoleen näiden puutteiden takia ja olenkin päätynyt siihen tulokseen, että Divergentin kirjoittaja ei ole mikään järin älykäs nainen. Elokuva sinänsä oli muuten hyvin viihdyttävä toimintapainotteisuudessaan. Vähän ehkä pitkä, mutta olihan siinä paljon juontakin käytäväksi. Tykkäsin Trisin hahmosta ja siitä tatuoijanaisesta. Romanssikaan ei ollut hullumpi. Varsinkin Trisin hahmonkehitys oli elokuvan parhaita ominaisuuksia.
Kirjoitti: Vostok - 04.05.2014 20:11:09
Lainaus
Mielestäni idea, että on muutama luonteenpiirre, jonka perusteella ihmiset jaetaan yhteiskuntaluokkiin oli niin lapsellinen, että ei sopinut young adult -genreen enää ollenkaan.
Niin totta. Heti kun otin selvää juonesta, teki mieli hakata päätä seinään. Todella lapsellista. Ja oikeastaan koko luokkajaon takana sanotaan olevan kirjailijan harras kristitty uskonnollisuus, sillä esim. Selfless- porukka oli uhrina Erudite-porukalle. Tämän on tulkittu tarkoittavan sitä ns. "älykkäitten ateistien" sotaa "uskonnollisten hyväntekijöiden" välillä. Esimerkiksi nimenomaan sodanjulistus Eruditelta Selfless-porukkaa kohtaan ja Eruditet on kirjassa tehty pahiksiksi. Erudite edustaa kirjassa älymystöä ja logiikan seuraajia jotka unohtavat niin sanotusti älyllistä paremmuutta etsiessään ihnhimilliset puolensa ja hyökkäävät juuri Selfless-luokkaa kohtaan, jossa ihmiset haluavat vain rauhaa.
Tällä tavalla luokkajakoa tutkiessa kirjailijan lapsellisuus saa uuden ulottuvuuden, mutta silti. Naurettavaa kokonaisuudessaan.
Kirjoitti: Melba - 04.05.2014 20:42:11
Lainaus
Mielestäni idea, että on muutama luonteenpiirre, jonka perusteella ihmiset jaetaan yhteiskuntaluokkiin oli niin lapsellinen, että ei sopinut young adult -genreen enää ollenkaan.Tämä kiinnitti minunkin huomioni yhtenä tärkeimmistä. Muutenkin minua häiritsi leffan mustavalkoinen jako hyviksiin ja pahiksiin. Tuo Vostokin edellisessä viestissä tarjoama selitys tosin vähän valottaa tätä. Nyt tuo ilkeät tiedeateistit vs. vaatimattomat uskovaiset -vastakkainasettelu vähän selittyy, ei se tosin muuta sitä mielestäni yhtään vähemmän typeräksi... SPOIL SPOIL siltä varalta että joku keskustelija ei oo vielä katsonut, esimerkiksi Trisin vanhempien kuolemat olivat jotenkin kummallisia, ne vain tapahtuivat yhtäkkiä eivätkä tuntuneet haittaavan Trisiä yhtään, tä. Esimerkiksi tuo söi ihan valtavasti uskottavuutta koko leffalta: hahmot olivat aika muovisen tuntuisia eikä leffassa ollut oikein mitään aitoutta.
Siitä huolimatta yleinen mielikuva leffasta oli kyllä omalla kohdallani positiivinen yllätys. Päällimmäinen mielikuva on kuitenkin vähän jotain tyyliin köyhän miehen Nälkäpeli: vähän samanlaisia teemoja tässä käsiteltiin ja sivuttiin, huomattavasti kömpelömmin vain. Itseänikin olisi kyllä kiinnostanut tietää vielä enemmän noista taustoista. Vaikka tuo yhteiskuntaluokkajako olikin kömpelö, se oli myös aika mielenkiintoinen valinta. Luulen kuitenkin että taustoitukset ja juonenkehittelyt eteenpäin on jätetty sivuun juuri sen vuoksi, että aika moni leffan katsoja on jo kirjojen fani, siksi sinänsä ymmärrettävää. Ja varmasti jotain on haluttu jättää hihaan myös tulevia osia varten.
Itse tykkäsin kyllä castingista (koska en voi tietenkään verrata kirjoihin), Shailene Woodley ansaitsi paikan kategoriassa "en tiedä onko tämä henkilö maailman ärsyttävin näyttelijä vaiko yksi lemppareistani"
Tykkäsin siitä, että tämän leffan kohdalla ei oltu vain mäiskitty erikoistehosteilla. Se häiritsee yleensä valtavasti, tämän leffan kohdalla taas oli onnistuttu pitäytymään juuri sopivan maanläheisellä tasolla. Esimerkiksi ne harjoituskohtaukset siellä Uskaliaiden (toivottavasti meni nimi oikein) harjoittelupäämajajutskassa oli kivoja, tosin niistäkin mulle tuli vaan mieleen Nälkäpeli. Lempikohtaus leffasta oli kuitenkin se missä Tris laski vaijeria pitkin sen kaupungin läpi, en tiiä miks mut tykkäsin siitä hirveästi! Ja kans esim. ne unimaailmajutut (lol muistan niin huonosti enää mitään) missä piti kohdata ne pelkojen kohteet oli siistejä. Ja minä taas tykkäsin soundtrackistakin, sekin oli jotenkin entiedä, sopivan normaalia musiikkia ja sopi hyvin leffaan. Vähän kyllä ihmetytti, miksi Ellie Gouldingia huudatettiin jatkuvasti joka kohdassa.
Oli miten oli, jos ja kun tästä leffasta tulee jatko-osa, mitä luultavimmin aion käydä sen katsomassa. Niin paljon en kuitenkaan vakuuttunut että aikoisin kirjat lukea: vaikka nämä aiheet ja teemat vielä menivät jotenkuten leffassa läpi, juoni oli kuitenkin niin heppoisen tuntuinen etten oikein usko, että nauttisin näistä kirjoista mitenkään erityisesti. Parasta tässä leffassa olivatkin visuaalinen ilme ja ihan hyvät näyttelijät, perusjuoni sen sijaan ei hirveästi onnistunut vakuuttamaan.
Kirjoitti: Zacharias - 05.05.2014 23:09:19
Lainaus
Saatoit tietty tarkoittaa just vaan sitä, että Hämis on Marvelin hahmo, mut halusin tuoda tämän todella tärkeän pointin esille
Siis juu, tarkoitin nimenomaan hahmona :'D Toi koko oikeuspolitiikka on ihan typerää ja vastustan suuresti mm. seuraavassa Avengerissa nähtävää Quicksilveria ja Scarlet Witchia ajatuksena, koska hei, ne on X-Men hahmoja ja Magneton lapsia! Ja tällä tavalla oikeuksia jaettua niiden alkuperää ja edes sitä että ne ovat mutantteja ei voi edes lausua elokuvassa, vaan niistä on tehty jotain uuden ajan supersankareita. Voi huoh. Oliko pakko? Ja sitten kun X-Meniin ilmestyy myös Quicksilver tai pikemminkin Pietro, niin eihän tässä ole mitään järkeä.
Kirjoitti: raitakarkki - 06.05.2014 12:44:14
LainausSaatoit tietty tarkoittaa just vaan sitä, että Hämis on Marvelin hahmo, mut halusin tuoda tämän todella tärkeän pointin esille
Siis juu, tarkoitin nimenomaan hahmona :'D Toi koko oikeuspolitiikka on ihan typerää ja vastustan suuresti mm. seuraavassa Avengerissa nähtävää Quicksilveria ja Scarlet Witchia ajatuksena, koska hei, ne on X-Men hahmoja ja Magneton lapsia! Ja tällä tavalla oikeuksia jaettua niiden alkuperää ja edes sitä että ne ovat mutantteja ei voi edes lausua elokuvassa, vaan niistä on tehty jotain uuden ajan supersankareita. Voi huoh. Oliko pakko? Ja sitten kun X-Meniin ilmestyy myös Quicksilver tai pikemminkin Pietro, niin eihän tässä ole mitään järkeä.
Uugh muakin ottaa päähän tää sama asia... Toki Wanda ja Pietro on hyviä hahmoja mutta en vaan ymmärrä miks ne pitää ängetä Avengers-remmiin väkisin kun ei saada kuitenkaan koko tarinaa mukaan. On spekuloitu että niiden voimat selitetään tällä Marvelin inhumans-rodulla, mutta se oikeastaan tekee koko tilanteen vaan ärsyttävämmäksi koska miksei sitten voitu käyttää hahmo(j)a jotka sopisi sarjakuvacanoniinkin. Wandan ja Pietron tarinassa on tärkeässä osassa juuri vanhemmat, perimä jnejne. Olisivat edes jättäneet nuo romanisukujuuret hahmoille mutta näyttelijöistä päätellen hahmojen menneisyys on laitettu ihan uusiksi Age of Ultronia varten :/ Ja tokihan Evan Peters toisena Quicksilverina hämmentää (pakko kyllä sanoa että Avengers!Pietron ulkomuoto näytti ainakin behind the scenes-kuvien perusteella paremmalta kuin se Days of Future Pastin julisteessa nähty Xmen!Pietro... :D).
Aika paljon odotan siis Avengers kakkoselta, koska päähäni ei vaan mahdu miten nuo kaksi hahmaoa saadaan sopimaan elokuvaan luontevasti ja toivon että tälle valinnalle on jokin erinomainen syy. Hyvääkin olen leffasta kuullut, ainakin että Hawkeyella olisi nyt vähän enemmän ruutuaikaa kuin kymmenen minuuttia josta 90% on Lokin vallan alaisena, lol.
Jos jatketaan supersankarileffa-aiheella, niin tulevaan Batman vs. Supermanleffaan on castattu ilmeisesti ainakin Wonder Woman (!!!!! Gal Gadot<33) ja Cyborg. Lex Luthorina tullaan vissiin näkemään Jesse Eisenberg joka kuulostaa maailman randomeimmalta valinnalta mutta ei nyt vielä tuomita, toteutus jää nähtäväksi :-D Vitsi haluan niin että tuo leffa menestyy ja että sen jälkeen saadaan joku kunnon Justice League-leffa. Pitänee varmaan muutama vuosi odotella, toivon että on sen arvoista.
Kirjoitti: Zacharias - 23.05.2014 14:14:48
Mutta niin, niin. Odotin tätä elokuvaa tosiaan suurella hypellä, sillä X-Menit on aina ollut se juttu pienestä saakka. Sitten kun julkistettiin, että hei, tähän tosiaan saapuvat original casting uusien rinnalle, niin pompin jo kuun pinnalla. Ihanasti toki annettiin tilaa niille uusille, menneisyydessä kun tässä lähinnä ollaan, mutta heti alusta lähtien Kittyn ja Bobbyn näkeminen tuotti kyllä melkoisen nostalgiavyöryn. Puhumattakaan siitä, että seuraavaksi ruudulle astelivat Patrick Stewartin Xavier ja voi miun suuresti rakastamani Storm! Tulevaisuuspalloilut oli loppujen lopuksi mielenkiintoista seurattavaa ja kun sitten tapahtuu mitä tapahtuu lopussa, niin huomasi jälleen miten hienosti näyttelijät olivat ottaneet suorituksessaan kaiken huomioon.
Ah, Quicksilver. Voisin toki leikkiä zeniä tässä asiassa, mutta who cares, oon alusta asti toitottanut että omituinen asu ei tee hahmoa. Aka Evan Peters veti homman kotiin. Niin mielettömän upeaa kasvotyöskentelyä ja tunteella repimistä, että mietityttää miten Avengers oikein aikoo pystyä näinkin hyvään lopputulokseen. Juuri se kusipäinen pikkunilkki, jota on vain pakko rakastaa. Varoitan, että näin myös käy. Kaikki salissa vaikuttivat liittyvän team PETER Maximoffiin (ihan totta, tää oikeusjärjestely on perseestä :'DD Pietro itkee nurkassa). Oon ylpee Evanista, se ansaitsee kaiken suitsutuksen! Oli ihanaa myös, että tekijät olivat huomioineet Magneton jollain tapaa. Pienesti ja vihjaillen, mutta kuitenkin!
En ole koskaan ollut mikään suuri Wolverine-fani, vaikka Hugh Jackman on kiva ja ei hahmossa sinällään mitään vikaa. Hyvin pääosamainen veto, ei sen kummempia. Jennifer Lawrencen Mystique oli selkeästi kasvanut jo enemmän siihen Rebecca Romijnin versioon. Tykkäsin tästä, loi mukavaa kontrastia First Classiin. Vetivät muuten hienosti vuorovaikutusnäyttelyllä Nick Houltin kanssa sen, mihin Mystique ja Beast jäivät viime leffassa. Magneton ja Mystiquen jutut toimivat myös, vaikka yritän yhä tottuutella Fassbenderin tyyliin. Eipä se huono ole, ei sillä. Ian McKellen on vain Ian McKellen. Haha.
Ja annetaan toki aplodit James McAvoylle vaativan roolisuorituksen mainiosta ja koskettavasta täyttämisestä. Bravo.
Teknillinen puoli: Tehosteet oli yllättävän hyviä. Oikein ilo silmälle Godzillan jälkeen katsoa elokuvaa, jossa oikeasti ollaan panostettu. Eli siis eipä ole elokuva massiivista budjettiaan turhaan hukannut. Score oli ihan kiva. Ei mikään ihmeellinen ja paikoitellen jopa vähän turhan kertaalleen kuultu, mutta muutamina kertoina säväytti yllätyksillään. Nauroin kyllä jäätävästi Roberta Flackin sulosoinnuille heräävälle Wolverinelle :'D Toinen laulettu biisi, joka leffassa soi, oli myös mielenkiintoisesti toteutettu. Okei, siinä mennään jo puolueellisille linjoille, koska Quickie, mutta silti. Tehosti jännällä ja toimivalla tavalla kohtausta.
Itse juoni oli tietty aika tuttu. En ymmärrä, miksi joku tätä leffaa kritisoi lyhyydestä, sillä toi kaksi tuntia tuntui juuri passelilta. Vähänkin pidempi ja olo olisi ollut venytetty. Nytkin sinne oli ehkä muutamia turhia juttuja ympätty, tai ehkä tää on vain makuasia kun en niin välitä flashbackeista. Taattua X-Men laatua kuitenkin, eli syvällinen ja poliittinen ja silti toimintapläjäys.
Jäin kyllä leffan jälkeen miettiin juttuja, joita ei avattu (ehkä sitten Apocalypsessa? Saa nähdä, kunhan ensin julkaisevat castingin). Mm. miten Havokin liivi oli päätynyt viranomaistaholle luotilasien taakse Angelin siipien kanssa, vaikka herra oli "pakosalla" Vietnamissa? Tai miten tulevissa leffoissa kuulemma näkyvä nuori Nightcrawler on saanut alkunsa... Tosin tästähän mulla on teoria muutamista pienistä reploista päätellen (;
MEGAHYPERSPOIL! Ja ääääää Scott ja Jean elää! Herran jumala meinasin saada pienen sydärin, vaikka olin jotain heidän ilmestymistään uumoillutkin. En kuitenkaan, että tuotantotiimi vetäisi menneeltä täysin maton alta ja saattaisi pieniä takaisin elävien kirjoihin. Ihana!! /SPOILEND
Btw, and I repeat: Älä lähde elokuvasta ennen lopputekstien päättymistä. Älä lähde elokuvasta ennen lopputekstien päättymistä! Hämärin näyttelijävalinta ikinä, koska oisin voinut lyödä vaikka vetoa, että se oli Aaron Johnson. Mutta ei se VOI olla Aaron oikeusjuttujen ja muun takia! Siis jos joku tietää, että kuka tätä seuraavan leffan nuorta versiota esitti, niin info me.
Okei lopetan fangirlauksen ja varaudun taas näkeen tän uudestaan kohta.
Kirjoitti: skylar - 24.05.2014 22:05:30
Tosi hyvä leffa. Aikaisemmat osat on ihan peruskamaa, mutta tässä oli sitä jotain. Sir Ianin suoritus ei tässä oikein vakuuttanut ja Erikin nuorempi versio herätti ainakin aluksi melko vähän tunteita... mutta sitten kun se sai sen haarniskan, viitan ja kypärän päälleen... Uhhuh. Nuori Charles oli myös aika hyvä, mutta en tykännyt siitä rakkaustarina jutusta. Pedon näyttelijä oli oikein söpö, aikaisemmissa leffoissa en ole hahmosta pitänyt. Peterin hahmo oli hieman tylsästi kirjoitettu, yksipuolinen "paha tieteilijä" hahmo.
Loppu oli aivan liian romanttinen. Kuitenkin tämä leffa oli aika järisyttävä, vaikka juoni itsessään jäikin erikoisefektion alle. Tässä oli aika tavalla sellaista Inception-henkeä. Tykkäsin kuitenkin, mutta leffa ei välttämättä useampaa katselu kertaa kärsi.
Roguen näkeminen lopussa oli parasta.
Kirjoitti: Zacharias - 25.05.2014 20:46:31
Lainaus
Nuori Charles oli myös aika hyvä, mutta en tykännyt siitä rakkaustarina jutusta.
Mitä rakkaustarinaa meinaat? Miä en huomannut elokuvassa mitään romanttisia vivahteita, mitä nyt flashbackia ja sitä Wolverinen perus itkemistä Jeanin perään :'D Charlesin ja Ravenin välithän ovat täysin platoniset. Ja niin väittävät kyllä myös Erikin ja Charlesin väleistä, vaikka sinne hassuja piilovivahteita onkin ängetty fanien iloksi.
Kirjoitti: skylar - 25.05.2014 21:22:00
LainausNuori Charles oli myös aika hyvä, mutta en tykännyt siitä rakkaustarina jutusta.
Mitä rakkaustarinaa meinaat? Miä en huomannut elokuvassa mitään romanttisia vivahteita, mitä nyt flashbackia ja sitä Wolverinen perus itkemistä Jeanin perään :'D Charlesin ja Ravenin välithän ovat täysin platoniset. Ja niin väittävät kyllä myös Erikin ja Charlesin väleistä, vaikka sinne hassuja piilovivahteita onkin ängetty fanien iloksi.
Oli sitten platonista tai jotain muuta, mielestäni C:n ja Ravenin välistä suhdetta oli turhaan paisuteltu. Valokuva pöydällä, "sydäntä särkevät" telepatia-kohtaukset, itkusilmät... etc, ja puh, plääh, poks. Muissa leffoissa ne kaksi ovat olleet kuin viilipytyt. Minä en nähnyt mitään vivahteita E:n ja C:n välillä, päinvastoin...
Kirjoitti: nami - 25.05.2014 22:11:33
Muutenkin, tykkäsin, ööh. Just nyt oon tuosta vielä niin mindblown et äärimmäisen vaikeeta puristaa yhtään minkäänlaista järkevää mielipidettä irti, apua en osaa kuin kompsia muita ahaha. Mutta joo, liityn kehujien laumaan ja sanon että nyt kaikki kipikapi katsomaan, tää on ihan supersuperhyvä!!
Kirjoitti: Röhkö - 30.05.2014 08:47:40
Mutta itse tulin tänne puhumaan Maleficentistä, jonka näin eilen.
Siinä oli sekä paljon hyvää että jotain vähän kornia. Seuraava teksti spoilaa:
Ensinnäkin Angelina Jolie oli kuin luotu Pahattaren rooliin. Parasta hänessä oli tumma ääni ja veistokselliset kasvot. Jolie näytteli mielestäsi sellaisella vakavalla otteella, kuitenkin ripaus huumoria lisänä. Joidenkin arvostelujen mukaan leffassa on liikaa ylinäyttelyä, mutta minusta Pahattaren kuuluukin olla vähän dramaqueen.
Toiseksi pidin musiikeista ja valon käytöstä. Välillä Pahatar-keiju kuvattiin enkelimäisenä luonnonrakastajana, välillä tummanpuhuvana S&M-tyyppisenä pahiksena. Once Upon a Dream on Lana del Reyn tulkitsemana hyytävän hyvä biisi.
Vähän omaan korvaan/silmään särähti, kun puhuttiin alusta asti Pahattaresta. Se ei vain jotenkin istunut sen sievän pikkutytön imagoon. Mutta ehkä keijuilla on omat nimeämisperinteensä, who knows.
Se, että prinssin suudelma ei herättänytkään Auroraa, oli ihan kiva vaikkei superyllättävä juttu (vrt. Frozen). Tämä sopii kuitenkin hyvin moderniin lastensatuun. Itse tosin toivoin, että Diavalin suudelma olisi herättänyt Ruususen. Sam Rileyn herkkä korppityyppi sopi muutenkin Pahattaren apuriksi ja omaksitunnoksi. Tykkäsin, miten Diaval näytti ihmismuodossaankiin korppimaiselta. Hänen ja Auroran suhdetta olisi voinut aluksi vähän pohjustaa, mutta sitten prinssi tuleekin ja Aurora luulee hetkeksi rakastuneensa mutta lopulta valitseekin Diavalin.. no joo, eniveis, minun haaveiluni ei toteutunut :D
Myös Stefanin hahmo jäi vähän mustavalkoiseksi pahikseksi - toki olisi ollut ehkä liikaa, jos Stefankin olisi ollut semmoinen väljyvä hahmo kuten Maleficent. Joka tapauksessa Stefanin teko antoi Pahattarelle oivan motiivin kirota Aurora. Lopussa oli vähän kornia, että Maleficent sai siipensä takaisin ja käytiin hurja lopputaistelu (btw pidin siitä hidastetusta ikkunasta ulos syöksymisestä) ja sitten hullu kunkku tippuu maahan. Toisaalta se taistelu ei ollut liian pitkä.
Ne kolme haltiakummia heittivät vähän liian "ennaltanaurettua" huumoria, mutta kai se lapsiin toimii.
Maleficent keskittyi leffana selkeästi enemmän tutkailemaan yhden ihmisen kehitystä kuin olisi suuri omaperäinen seikkailutarina. Eikä siinä mitään, Jolie tulkitsi roolin hyvin.
Kirjoitti: Zacharias - 01.06.2014 21:52:50
Muutenkin. Miksi nykyään koetaan tarpeelliseksi tehdä omat versiot joka jutusta? Ei se ole yhtään sen omaperäisempää, mutta saa vain Disney-leffoja ja jopa alkuperäisiä tarinoita (erityisesti niitä) fanittavat itkeen syviä meriä verta. Kassamagneettinimet tungetaan päärooleihin vetämään katsojia saleihin ja visuaalisesta puolesta tehdään niin vaikuttavaa kuin osataan (ja silti se näyttää niin selvästi green screenilta), mutta juonellinen puoli jää köyhäksi. Kuten Snow White and the Huntsman, Red Riding Hood ja mitä näitä nyt kaikkia jo on. Ei vain oikein inspaa katsoa, kun ne lempisadut väännetään kaikki ylösalaisin ja lempihahmot (krhm, Ruususen prinssi Phillip) tökitään jonnekin sivuun asenteella "meillä on teille naiset parempaa!" Eikä sitten kuitenkaan ole. Nyyh, no, ehkä lopetan itkuni tähän.
Kai ne toimii kun niitä katsotaan. Itse en vain ole vieläkään vakuuttunut ja seriously: voisiko joku hakea Johnny Deppin ja Helena Bonham-Carterin pois Tim Burtonilta ja antaa itse Burtonille lähestymiskiellon Mary Poppinsiin? Kirjailija salee kääntyy jo valmiiksi haudassaan.
// Luojan kiitos!
Kirjoitti: Lyygia - 01.06.2014 22:05:20
Lainaus
seriously: voisiko joku hakea Johnny Deppin ja Helena Bonham-Carterin pois Tim Burtonilta ja antaa itse Burtonille lähestymiskiellon Mary Poppinsiin? Kirjailija salee kääntyy jo valmiiksi haudassaan.
Tim Burton ei oo oikeesti tekemässä tota elokuvaa, se oli pelkkä aprillipila. x (http://www.insidethemagic.net/headlines/april-fools-tim-burton-isnt-remaking-mary-poppins-upcoming-disneyland-area-art-gallery-is-behind-the-poster-gone-viral/)
Kirjoitti: miukeli - 02.06.2014 17:42:06
Eniten ehkä tykkään näistä tän kaltasista leffoista siksi, että saduistahan on hirveän monta erilaista versiota ympäri maailmaa joten musta on tosi kiva nädä enemmänkin versioita kuin noi perus disneyt (yms. sen kaltaset piirretyt). Ja sadut viehättävät mua muutenkin, sillä niissä on yllättävän paljon synkkyyttä ja hahmot on kiehtovia, joten noh niin...ens vuonna tulevaa Tuhkimoakaan en malta odottaa.
Tietysti mun puolesta voitas tehä enemmän alkuperäisiä(vanhempia) satuversioita muistuttavia leffoja, oisin oikeen innostunut niistä, mutta mä aattelen näitä uudempia versioita tavallaan elokuvaficceinä, kiehtovina au-tarinoina^^
Tosin onhan näissä piirteitä joista en niin pidä, esim. Punahilkassa ja Hannussa & Kertussa häiritsi kamalasti ympäristön ja etenkin aseiden modernistaminen, vaikka muka olivat olevinaan keskiaikaisessa miljöössä. En ollut ihan niin rakastunut toon leffaan kuin olin odottanut mutta pidin silti siitä tosi paljon.
Spoil: Diaval oli kyllä tosi kiva ja se prinssi oli vähän random, mutta ite pidin siitä miten kaikki meni. Siipien takaisin saaminen oli tosi kliseistä mutta noh, kai saduissa saa olla jotain kliseistä. Ja toki Diavalin ja Ruurusen suhdetta ois voinu syventää, mutta oma sydämeni sykkii PahatarxAurora-paritukselle, joka kukoisti tossa leffassa :3 En malta odottaa kaikkia ficcejä ja fanarttia, jota itekin olen saanut inspistä tehä^^ Pimento-Flora oli kyllä ensin pikkuinen järkytys, ei voitu olla nauramatta joka väliin sille tyttöystävän kanssa, selvästi olivat tarkoituksella ton tehneet xD
Kirjoitti: Q+Black - 06.06.2014 11:00:55
Elokuva kyllä vetäisee katsojansa taianomaiseen maailmaan heti ensi minuuteilta lähtien ja visuaalinen kauneus lumojaa katsojansa etenkin 3D:nä katsottaessa.
Vaikka pidänkin Angelina Joliesta todella paljon näyttelijänä, olin alkuun hieman skeptinen siitä, että hänet nähtäisiin Pahattaren roolissa. Huoleni oli kuitenkin turha koska Jolie veti kyllä naisen roolin täysillä loppuun asti aina ilkeydestä hiukan hellempäänkin tunneskaalaan.
Kolme haltiakummia oli kyllä yhtä pöhelöitä kuin odottaa saattoikin ja heidän säätämisensä aiheutti muutamat naurutkin elokuvan aikana. Yhtenä kummeista nähdään Potteristakin tuttu Imelda Staunton, joka esitti Potterissa ilkeää Dolores Pimentoa.
Hauska keksintö oli Pahattaren korppi (Sam Riley), jolla oli kaikesta huolimatta hyvä sydän, mutta joka kuitenkin totteli johtajansa käskyjä. Varsinaisessa elokuvassahan korppi taisi olla vaan korppi, ei ihminen tms.
Ainut, joka ei minua vakuuttanut oli Auroraa esittävä Elle Fanning, joka oli kyllä varsin herttainen tyttö, mutta joka ei minusta sopinut rooliinsa laisinkaan. En vain jostain syystä nähnyt häntä prinsessana.
Siinä missä prinssi Philip jäi melko pienehköön rooliin, Pahatar korjasi potin ja näytti hiukan erilaisen tarinan ja hiukan erilaisesta näkökulmasta kuitenkin ollen melko uskollinen kaikkien rakastamalle tarinalle.
Suosittelen kaikille satuklassikon ja fantasian ystäville ehdottomasti. Elokuva lumoaa katsojansa alusta loppuun!
Kirjoitti: Hopsumort - 30.06.2014 20:34:14
Yhtenä kummeista nähdään Potteristakin tuttu Imelda Staunton, joka esitti Potterissa ilkeää Dolores Pimentoa.Mietinkin, että mistä ne kasvot oli tutut. Tiesin, että jotain hahmoa hän oli näytellyt Potterissa, mutta en yhtään muistanut että ketä. Noh, täältähän se selvisikin.
Kirjoitti: Eririn - 17.07.2014 02:12:28
Ehkä paras animaatioleffa jonka olen nähnyt pitkään aikaan. En keksi siitä yhtään valitettavaa. Erityismaininnat annan lentokohtauksille ja musiikille. Puhdasta taikaa. Hampaaton oli törkeän suloinen kuten ekassakin osassa ja täytyy sanoa että Hikotuksesta on tullut ehkä kuumin animoitu jätkä ikinä xD ja sitten Astrid, ah mikä nainen <3 Ronski samoin, löysin tosi paljon samastumispintaa^^ Oli myös äärimmäisen mielenkiintoinen kokemus itkeä niin, että päässä oli sekä omat rillit että 3D-lasit, sen enempää spoilaamatta. Mutta oli ihan älyttömän loistava leffa! Haluan kolmososan nyt heti!
Kirjoitti: leofurioso - 17.07.2014 20:29:08
Kirjoitti: nannu - 17.07.2014 22:52:38
En tiiä mikä lasketaan SPOILaukseksi mutta tulipahan näin varoitettua varmuudeksi, kun en osaa eritellä tiettyjä kohtia.
Mun on edelleen näin melkein viikon jälkeenkin vähän vaikea sanoa mitään isompaa itse leffasta, koska hämmennyin niin kovasti siitä pitkän aikaa teatterisalissa (ja esityksen jälkeen teatterin ulkopuolella...) velloneesta itkumerestä. Liioittelematta puolet niiskutti ja muutama ulvoi ihan kunnolla, lähin suoraan mun takana. Onhan se tosi surullinen tarina, ja olisin voinut itekin liikuttua, mutta näköjään ton luokan ryhmäitku vaan hämmensi mua. Ja olen sentään jo 90-luvulla ravannut kattomassa Leijonakuningasta ja Titanicia eli leffassa itkeminen sinänsä ei ole koskaan ollut ihmeellinen juttu.
Itkun ja naurun yhdistelmä viehätti mua kirjaa lukiessa ja kummankin aineksia oli leffassakin, mutta vähän jäi pliisuksi. Saattaapi olla, että kirjalliset teokset ylipäätään iskee muhun syvemmin. Tosin erityisesti tämän tarinan kohdalla ihmettelin, miten ihmeessä se aiotaan saada väännettyä elokuvaksi menettämättä jotain olennaista. Enkä valitettavasti yllättynyt iloisesti, joskaan en näistä alkuasetelmista negatiivisestikaan. Kyllä leffan mielellään katsoi, mutta tuskin olisi esimerkiksi telkkarista randomisti nähtynä erityisesti jäänyt mieleen. Kiitosta siitä, ettei kaikkia Greenin nerokkaita/tekotaiteellisia (en osaa päättää) laineja ollut ympätty mukaan.
Shailene ei edelleenkään noussut suosikikseni, mutta hän passasi mielestäni tähän rooliin paremmin kuin Divergentin Trisiksi. Augustus taas oli jokseenkin turhan ööö "pehmeä" ja jatkuvasti hymy korvissa. Kaipasin myös jotenkin enemmän tunnetta/tietoa/kuvausta siitä, mitä nämä kaksi merkitsivät toisilleen (hengissä ollessan), näkökulmasta johtuen toki lähinnä Gus Hazelille.
Isaac-kohtaukset olivat mun lemppareita :)
Olisi erityisen kiinnostavaa kuulla ajatuksia joltakulta, joka on nähnyt leffan lukematta kirjaa. Onko heitä? :D
Kirjoitti: mariesdec - 17.07.2014 23:26:28
Olisi erityisen kiinnostavaa kuulla ajatuksia joltakulta, joka on nähnyt leffan lukematta kirjaa. Onko heitä? :D
Miä menen katsomaan TFIOS:n jossakin ensi viikolla kaiketi - vihdoinkin! :'D Mutta kirjan olen jo lukenut, valitettavasti. Odotan todella isolla innolla elokuvaa : )
Kirjoitti: Q+Black - 28.07.2014 09:48:15
Olen toooodella skeptinen elokuvan suhteen koska kirjathan on puhtaasti K18 kamaa joten miten sellaisesta saa elokuvan ettei se mene pornon puolelle? Sehän on selvää ettei elokuva tule olemaan kuin ehkä K16, mutta katsottuani trailerin täytyy sanoa, että pieni fanityttö minussa kiljahteli kun pääsin loppuun ;)
Katsasta traileri tästä (https://www.youtube.com/watch?v=SfZWFDs0LxA)!
Nyt on myös julkaistu Matkijanärhi 1 - elokuvan ensimmäinen teaser! Hrrr :-*
Katso traileri täällä (https://www.youtube.com/watch?v=JzcYyzCZdiM)!
Kirjoitti: invisible deer - 28.07.2014 12:33:19
Kirjoitti: nannu - 28.07.2014 12:51:17
Tosiaan kohta kesä kääntyy jo syksyyn ja loppusyksy tietää nykyään Nälkäpeliä (aiemmin Sawia). Mistä kohtaa tuo Matkijanärhi muuten on pätkästy kahdeksi elokuvaksi?
Fenrir, olen hyvin samaa mieltä tuosta valituksestasi. Erityisesti kaipaan ahdistusta!
Kirjoitti: Gwenhwyfar - 28.07.2014 13:04:40
Pakko tulla vielä tuosta Tfiosista muutama sana sanomaan: Kirjasta en tykännyt ihtään. Se oli mulle just sitä syöpäkirjallisuutta, jotenkin se vaan ei tuntunut niin upealta, miksi ihmiset sitä väittävät. Elokuva kuitenkin yllätti mut tosi positiivisesti, tykkäsin siitä ihan kauheasti. Alussa kaikki vaan hymyilitti, enkä tajunnut hymyilleeni ennen kuin aloin itkemään ihan täysillä. lol. Se oli taitavasti tehty, ja Shaileenellä on ihana puheääni. + siinä oli ihan mahtava soundtrack!!!
Kirjoitti: nannu - 28.07.2014 14:40:33
Tuli tästä mieleen asia, josta on varmaan ennenkin ollut juttua, mutta otan nyt puheeksi.
Miten suhtaudut samasta tarinasta tehtyihin eri mediamuodoissa oleviin teoksiin? Esimerkiksi kirjat, elokuvat, pelit, tv-sarjat, sarjakuvat, mitä kaikkia näitä nyt on. Suositko jotain medimuotoa tai vaikuttaako esimerkiksi julkaisuajankohta siihen, mikä muoto saa huomiosi ensin tai rakkautesi ylipäänsä? Voitko lukea kirjan katsomatta elokuvaa tai annatko sarjalle mahdollisuuden vaikket tykkäisi kirjasta? Onko jokin versio sinulle se ainoa oikea vai tykkäätkö eri toteutustavoista?
(Jos tämä ei näin passaa elokuvaotsikon alle niin voidaan keskittyä leffapuoleen, mutta muukin kiinnostaisi.)
Itselläni ei ole mitään selkeää kaavaa. Harvoin pidän elokuvasta jollei kirja liikauta. Toisaalta jos näen ensin leffan enkä pidä, en yleensä vaivaudu antamaan kirjalle mahdollisuutta (Twilight ::)). Elokuvia tosin tulee katsottua huolettomammin kuin luettua kirjoja, joten joskus huomaan vasta lukiessani, että olen nähnyt kyseisen leffan. Jos pidän jostain tarinasta/toteutuksesta haluan tutustua muihinkin julkaisumuotoihin, vaikka usein valmistaudun pettymykseen.
Kirjoitti: Zacharias - 28.07.2014 14:54:41
Katkaisukohta taitanee olla SPOIL se, kun Peeta tuodaan takaisin muuttuneena /SPOIL
Miten suhtaudut samasta tarinasta tehtyihin eri mediamuodoissa oleviin teoksiin?
Mjaa. Olisi toki kiva sanoa, että kirja > elokuva joka tapauksessa, mutta aika monta leffaa on tultu tapitettua vieläkään alkuperäisteosta lukematta ja moni elokuva on kiehtonut reilusti enemmän kuin teksti (esim. klassikkokirjallisuudesta löytyy monta puuduttavaa, mutta mainiota tarinaa -> toimii paremmin ruudulla tiiviin kässärin avulla). Kyllä miä varmaan tuppaan aina kunnioittamaan kuitenkin ensimmäisenä sitä lähdemateriaalia, koska muut adaptiot jättävät pois/muuttelevat ja antavat muutenkin sen oman versionsa, eli siitä katoaa kuitenkin jotain.
Sitä en ole koskaan tehnyt, että olisin lukenut elokuvasta tehtyä kirjaa. Miusta niissä ei vain yksinkertaisesti ole mitään järkeä c': Elokuvien idea on olla visuaalisia paketteja, joissa tunne välitetään eleillä ja äänillä. Siitä on hankala lähteä muotoilemaan mitään, kun tarina ei ole enää pään sisällä kaikkien tulkittavissa eri tavoilla.
Kirjoitti: Talviomena - 28.07.2014 15:31:43
Suhtaudun aika ristiriitaisesti, toki tarinasta riippuen. Olen täysin varma siitä, että mikään vanhaan tarinaan pohjautuva elokuva ei koskaan ole uskollinen alkuperäiselle juonelle, koska elokuvien pitää olla mahdollisimman näyttäviä.
Esimerkiksi Dracula -> olen katsonut Dracula-leffoja vuoden 1931 leffasta Christopher Leen mökötyksiin ja nykyaikaisiin väännöksiin, enkä oikeasti usko, että on olemassa kirjalle uskollista Dracula-leffaa. Elokuva "Bram Stokerin Dracula" ei ole mitään muuta kuin isolla rahalla toteutettu fanficci, mutta se sentään oli hyvä elokuva. :D
Potterit ovat vähän niin ja näin. Jaksoin juuri ja juuri lukea suurimman osan kirjoista, näkemäni leffat ovat ihan hauskoja, mutta pelit. Ah, ne pelit. : D Nehän jättävät 70% kaikesta kirjoissa tapahtuneesta pois, eivät seuraa juonta ja niin edespäin, mutta ne ovat lapsuuteni ikimuistoisimpia pelejä.
Sitten on taas peleistä tehtyjä elokuvia, kuten Silent Hill. Pidin sekä pelien (paitsi nelosen) ja elokuvan tarinoista, ne olivat mielestäni hyvin nerokkaita, mutta inhosin niitä siksi, että ne olivat niin hemmetin masentavia. D8 Minulla on kauhupelien ja -elokuvien suhteen aika nirso meininki, sillä haluan pelästyä, en masentua.
Kirjoitti: Eririn - 01.08.2014 00:00:16
Kirjoitti: Dolls - 01.08.2014 02:16:20
Miten suhtaudut samasta tarinasta tehtyihin eri mediamuodoissa oleviin teoksiin?Pakko kompsia. Rakastan LOTRia sydämeni pohjasta, mutta ne kirjat... tarina on loistava, hahmot ovat mahtavia, mutta en vaan syty kerronnalle. Ja oon erittäin monta kertaa yrittänyt väkisin kahlata teokset läpi, mutta ei mulla pysy keskittyminen kasassa ja huomaan lukeneeni sata sivua miettien, mitä muuta järkevää pystyisin silläkin ajalla tehdä.
Mjaa. Olisi toki kiva sanoa, että kirja > elokuva joka tapauksessa, mutta aika monta leffaa on tultu tapitettua vieläkään alkuperäisteosta lukematta ja moni elokuva on kiehtonut reilusti enemmän kuin teksti (esim. klassikkokirjallisuudesta löytyy monta puuduttavaa, mutta mainiota tarinaa -> toimii paremmin ruudulla tiiviin kässärin avulla). Kyllä miä varmaan tuppaan aina kunnioittamaan kuitenkin ensimmäisenä sitä lähdemateriaalia, koska muut adaptiot jättävät pois/muuttelevat ja antavat muutenkin sen oman versionsa, eli siitä katoaa kuitenkin jotain
Elokuvissa on se surullinen juttu, ettei kaikkea yksinkertaisesti saa mahdutettua. Esim. Pottereissa oon ikuisesti katkera, ettei Riesua näkynyt tai että vitosleffassa sivuutettiin niin paljon se osio, jossa Tylypahka ovelasti taistelee Pimentoa vastaan. Varsinkin kaksosten suon puuttuminen ärsyttää. Oisin tosin valmis katsomaan kymmenen tunnin Potter-leffan, jos kaikki pienet yksityiskohdat olisivat mukana.
Mockingjaysta. Oon kirjan lukenut muutamaan otteeseen, mutta varmasti Saken tavoin vähiten luettu minunkin kohdallani. Ootan leffoja innolla, sillä edelliset ovat ylittäneet odotukseni täysin ja ootan samaa näiltä tulevilta! Joka kerta kun katson niitä leffoja, niin yllätyn miten intensiivinen ja latautunut tunnelma niissä on.
Katoin just nyt Battle of Five Armies:in trailerin, enkä voinut katsoa loppuun, koska Pippin's song. Pakko varmaan vielä tässä lomalla katsoa LOTRit kerran. Itku tässä tulee apua.
Kirjoitti: Hömöpöllö - 01.08.2014 12:56:09
Jos pidän kirjasta harvoin elokuva on hyvä, itseasiassa olen sitä mieltä ettei kirjoista -etenkään pitkistä, moniosaisista sarjoista puhumattakaan- saisi tehdä elokuvaa. :P True blood ja Game of thrones ovat todistaneet että tv-sarjat tekevät suurempaa kunniaa kirjoille, sillä elokuvista voi jäädä joitakin hyviä kohtia pois ja minusta elokuvat etenevät jotenkin hirveällä kiireellä verrattuna tv-sarjoihin. Pari tapaa-> problem-> happy ending, ja kaikki tämä tulisi sulattaa noin kahdessa tunnissa -.- Lisäksi sarjat pääsevät paremmin yllättämään kuin elokuvat, esim. True bloodissa on monta uutta sivujuonta ja pari henkilöäkin, sillä kirja on kirjoitettu vain yhden henkilön näkökulmasta eikä kukaan jaksaisi seurata vain Sookieta koko sarjan (tai edes elokuvan verran) ;D
En toki inhoa kaikkia elokuvia, vain elokuvia joista on kirja josta tykkään ja sitten siitä tehdään se elokuva.
Toki kummassakin on yksi ongelma. Omat mielikuvat ja näyttelijävalinnat. Jos on lukenut kirjan jossa mieshenkilöä kuvataan komeaksi ja näet hänet valkokankaalla, niin hän toki voi olla komea... jonkun muun mielestä -.-
Kirjoitti: Gil Galad - 06.08.2014 10:50:50
Jos oon lukenut kirjan ja niistä tehdään elokuva olen yleensä skeptinen niitä elokuvia kohtaan sillä vaikka osa kirjoihin pohjaavista elokuvisa on hyviä LotRIt ja Hobitti osa ei saa niin hyvin tunnelmaa luotua. Joistain kirjoihin pohjaavista elokuvista en ole lukenut alkuperäisteosta.
Mäkin katoin ton Batle of Five Armiesin trailerin ja Pippinin laulu trailerissa oli surilinen en kyllä itkenyt mutta jos traileri ois ollu pitempi niin varmasti oisin itkenyt. Itekkin oon aatellu että itken varmasti elokuvassa ainakin itse taistelun jälkeen.
Kirjoitti: Remoteness spectator - 08.08.2014 14:37:51
Kirjoitti: Kosmik - 09.08.2014 00:34:30
Kirjoitti: Remoteness spectator - 09.08.2014 10:45:08
Lainaus
Mun mielestä ne Hobitti-elokuvat on muutenkin jotenkin tosi sekavia ja täyteen ahdettuja. Lisäksi ne tuntuu modernemmilta kuin Sormusten herra -elokuvati
Olen aivan samaa mieltä, uskon tähän olevan yhtenä syynä huonon dialogin (Martin Freeman on ihan hyvä näyttelijä ja sopii rooliin ulkonäkönsä puolesta, mutta suoraan sanottuna esim. Bilbo on hahmona todella moderni ja käyttää nykypäivän puhetta, mikä häiritsee ainakin itseäni). Tosiaan myös tuo elokuvassa käytetty "uusi" tietokoneteknologia mitä niin kovasti mainostettiin ärsyttää minua. Se kun tuo koko juttuun epärealistisen, tietokonepelimäisen vaikutelman ja paikoitellen sekin tuntuu vähän laiskalta kun kohtauksiin on läiskäisty vaan joku sininen/punertava tausta eikä mitään pienoismalleja/oikeaa luontoa ole enää käytetty ympäristöä luomaan. Ja voi ei se Legolaksen tietokoneella tehty hevonen... Olen samaa mieltä siitäkin, että elokuvassa olisi tosiaan ollut ainesta vuosisadan leffaksi, jos se olisi toteutettu oikein ja kirjalle uskollisena kuten LOTR. Hobitti on suhteellisen pieni tarina verrattuna LOTRiin ja sellaisena sen olisi pitänyt pysyäkin, eli keskittyä vaan siihen pienen hobitin suureen matkaan, eikä mihinkään haltia-actioniin ja takaa-ajoon :(
Kirjoitti: Q+Black - 12.08.2014 23:15:10
Muun muassa The Avengersin kautta olen täysin lumoutunut Marvelin elokuvien maailmaan ja tämä nyt vaikutti jo trailerissa niin metkalta, että pitihän se mennä katsastamaan. Sekalainen sakki kovapäisiä hahmoja lyödään yhteen ja meno on sen mukaista. Mukaan mahtuu rämäpää karvapallo, lempeä puu, ärhäkkä, mutta vähän yksinkertainen Tuhoaja, naiskauneutta sekä porukan humoristinen mies. Yllätyin kovasti elokuvaa katsellessa koska olin trailerin perusteella jo mielessäni suunnitellut miten elokuva etenee, mutta mukaan mahtui siis yllättäviä juonikuvioita. Huumori oli kyllä mitä parhainta ja pyrskähtelin enemmän kuin kerran päähahmojen päättömille letkautuksille. Toimintaa tästä ei puutu ja ainakin 3D:nä tämä oli aika hieno katselukokemus avaruuksineen kaikkineen. Tämä DVD pitää hommata kyllä hyllyyn. Suosittelen lämpimästi kaikille!
Kirjoitti: Eririn - 12.08.2014 23:36:21
Kirjoitti: Zacharias - 13.08.2014 00:45:23
Mutta mutta. Tää on nyt kauhean hankalaa, koska oikeasti haluaisin sanoa, että loistava kaiken kaikkiaan, mutta kyllä mua paikoitellen vähän väsytti ja pitkästytti ja "no ei mitään uutta auringon alla", vaikka trailerit sellaista olivat lupailleet. Ja hype. Ensi-illassa sali täynnä porukkaa, mutta fiilis ei yltänyt muhun asti. Ei siinä loppujen lopuksi mitään ihmeellistä ollut. Ainoastaan dance-off pisti katsoon pitkään ruutua ja pohtiin, että oh yeah, nyt puhumme asiaa!
Karen Gillan oli tajuttoman söpö kaljuksi siniseksi naiseksi, btw.
Kirjoitti: Nukkemestari - 29.09.2014 15:08:07
Asian nimi on...
MIKSI elokuvien julisteet ovat perseestä? Ne näyttää melkein copypastetetuilta, joihin on vaihdettu näyttelijä. Ei ihmekkään kun välillä tulee julisteista tulee olo että ihan kun olisin törmännyt tähän leffaan jo aikoja sitten. Samasta asiasta valittaa mm. tässä videossa (https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=VXJiBkFgprQ). Räyr.
Kirjoitti: Quibbler - 29.09.2014 17:05:10
Monet suorastaan vihaavat Potter-elokuvia, mutta ne nousevat suosikeikseni! Kyllä, niistä puuttuu paljon oleellisia ja ihania asioita, Voldemort on naurettava jne... mutta visuaalisuus on hienoa, sekin on hienoa, että pääosaesittäjät ovat pysyneet samoina, musiikki, näyttelijät, taianomaisuus, WAU. Näin ensin elokuvan ennen kuin olin lukenut yhtäkään kirjaa ja hahmojen ulkonäöt eivät ole olleet siis ongelma. Kirjat ja elokuvat ovat erilaisia ja se on vain hyväksyttävä. Muita suosikkileffojani ovat Christopher Nolanin Batman-trilogia, Inception, Aamiainen Tiffanylla, Pilvikartasto, Elämäni seinäruusuna ja muutama muu... Mahtavia näyttelijöitäkin on useita kuten Johnny Depp, Helena Bonham Carter...
Hmmh... voisin joskus tulla tänne lisää höpisemään... (:
Kirjoitti: Aionka - 30.09.2014 10:22:34
MIKSI elokuvien julisteet ovat perseestä? Ne näyttää melkein copypastetetuilta, joihin on vaihdettu näyttelijä. Ei ihmekkään kun välillä tulee julisteista tulee olo että ihan kun olisin törmännyt tähän leffaan jo aikoja sitten. Samasta asiasta valittaa mm. tässä videossa (https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=VXJiBkFgprQ). Räyr.Oon huomannut samaa. Jossain vaiheessa olisin halunnut laittaa elokuvajulisteita seinälle, mutta hitto vie, oli tosi vaikea löytää mitään oikeasti esteettisesti miellyttävää! Jonkun fanittamansa elokuvan julisteen olisi seinälle voinut lätkäistäkin, mutta ei noita näyttelijöiden naamoja muuten jaksa - tulee joku esiteinityttöolo. En kestä omia piirrustuksiakaan seinällä, ellei ne ole michelangelosta seuraavia, miksi siis jotain kämäsiä photarikuvia.
Kirjoitti: Q+Black - 01.10.2014 20:28:45
Lionsgate yhdessä Stepenie Meyerin, Facebookin, Women in Filmin sekä Tongalin kanssa ovat perustaneet kampanjan jonka tavoitteena on tehdä sarja lyhytelokuvia Twilightin maailmasta joiden ohjaajina nähdään naisia.
Huhujen mukaan kaartissa olisi mukana Meyerin lisäksi Bellana tunnettu Kristen Stewart, Twilight - elokuvan ohjaaja Catherine Hardwicke, Titanicista tuttu Kate Winslet, Oscar-voittaja Octavia Spencer, Emmy-palkittu näyttelijä Julie Bowen, Women in Filmin presidentti Cathy Schulmanand sekä Frozen - elokuvassa ohjaajankin pallilla istunut Jennifer Lee.
Kampanjan monivaiheinen kilpailu kulminoituu siihen, että halukkaiden joukosta valitaan viisi naista ohjaamaan Twilight-lyhytelokuvia. Elokuvat saavat ilmeisesti ensi-iltansa Facebookissa.
Lionsgate kertoi hankkeen sisältyvän Meyerin Twilight saagan viralliseen käsikirjaan (The Twilight Saga: Official Illustrated Guide), jossa nähdään laaja kirjo hahmoja. Voisimme saada esimerkiksi lyhytelokuvan Victorian ja Heidin tapaamisesta Voltureiden kanssa tai siitä kuinka Renee Higginbotham rakastui Charlie Swaniin. Tai millaista on ollut kun J. Jenks tapasi Jasperin. Tai millainen tilanne oli päällä kun Sam jätti Leahin Emilyn takia. Tai kenties jonkinlainen tarina Carlislesta ja Esmestä?
Tämän hetkisten tietojen mukaan Twilight-tarinoista tutut näyttelijät eivät ole palaamassa rooleihinsa (miten me sitten saadaan oikeanlaisia tarinoita?), mutta faneilla on mahdollisuus nähdä "valkokankaalla" ennennäkemättömiä kohtauksia Twilight-maailmasta.
HIENO UUTINEN! Vaikkakin minulle jäi nyt vähän auki se, että miten elokuvat toteutetaan jos niissä on faneille tuttuja hahmoja jotka nähtiin myös elokuvissa.
Kirjoitti: Quibbler - 02.10.2014 06:35:10
Kirjoitti: Remoteness spectator - 04.10.2014 02:18:01
Kirjoitti: Q+Black - 08.10.2014 23:48:20
Niimpä ;)Tämän hetkisten tietojen mukaan Twilight-tarinoista tutut näyttelijät eivät ole palaamassa rooleihinsa (miten me sitten saadaan oikeanlaisia tarinoita?), mutta faneilla on mahdollisuus nähdä "valkokankaalla" ennennäkemättömiä kohtauksia Twilight-maailmasta.Pakko sanoa, että olisin ollut kiinnostuneempi jos samat näyttelijät olisivat olleet mukana. Vaikken suuri Twilight-fani olekaan, on sillä joku spesiaali paikka mun sydämessä :-D Tulee mieleen ne alkuajan fanityttöilyt.
POTTER-UUTISIA!
J.K. Rowling on kuohuttanut fanejaan jo hetken aikaa Twitterissä kirjoittamilla päivityksillään:
"- Minua houkuttelee kovasti julkaista anagrammi tai arvoitus. Minun täytyy kuitenkin vastustaa kiusausta… Täytyy tehdä töitä…"
Myöhemmin kirjailija kuitenkin muisti fanejaan anagrammilla:
"- Cry, foe! Run amok! Fa awry! My wand won’t tolerate this nonsense."
Fanien keskuudessa alkoi kuitenkin kohista heti ja ei aikaakaan kun anagrammi oli selvitetty:
"Harry returns! Won't say any details now. A week off. No comment."
Eli tarkoittaako tämä sitä, että Harry palaa oikeasti?! Mistähän elokuva tulisi kertomaan? Kenties Harryn Aurori-elämästä? Jännittävää joka tapauksessa!
Kirjoitti: Nukkemestari - 09.10.2014 00:19:23
Niimpä ;)Tämän hetkisten tietojen mukaan Twilight-tarinoista tutut näyttelijät eivät ole palaamassa rooleihinsa (miten me sitten saadaan oikeanlaisia tarinoita?), mutta faneilla on mahdollisuus nähdä "valkokankaalla" ennennäkemättömiä kohtauksia Twilight-maailmasta.Pakko sanoa, että olisin ollut kiinnostuneempi jos samat näyttelijät olisivat olleet mukana. Vaikken suuri Twilight-fani olekaan, on sillä joku spesiaali paikka mun sydämessä :-D Tulee mieleen ne alkuajan fanityttöilyt.
POTTER-UUTISIA!
J.K. Rowling on kuohuttanut fanejaan jo hetken aikaa Twitterissä kirjoittamilla päivityksillään:
"- Minua houkuttelee kovasti julkaista anagrammi tai arvoitus. Minun täytyy kuitenkin vastustaa kiusausta… Täytyy tehdä töitä…"
Myöhemmin kirjailija kuitenkin muisti fanejaan anagrammilla:
"- Cry, foe! Run amok! Fa awry! My wand won’t tolerate this nonsense."
Fanien keskuudessa alkoi kuitenkin kohista heti ja ei aikaakaan kun anagrammi oli selvitetty:
"Harry returns! Won't say any details now. A week off. No comment."
Eli tarkoittaako tämä sitä, että Harry palaa oikeasti?! Mistähän elokuva tulisi kertomaan? Kenties Harryn Aurori-elämästä? Jännittävää joka tapauksessa!
Katsohan tarkkaan. Onko "Cry, foe! Run amok! Fa awry! My wand won’t tolerate this nonsense":ssa edes H-kirjainta? Ei. Oikea vastaus oli ä"Newt only meant to stay in New York for a few hours" ja ma ärsyttää kun kaikki sivut vetää tosta OMG HARRY PALAAA otsikoita kun koko jutussa ei oo ees h:ta.
Kirjoitti: Odo - 09.10.2014 07:33:26
Ei se voi tuokaan olla, kun siinäkin on H.Niimpä ;)Tämän hetkisten tietojen mukaan Twilight-tarinoista tutut näyttelijät eivät ole palaamassa rooleihinsa (miten me sitten saadaan oikeanlaisia tarinoita?), mutta faneilla on mahdollisuus nähdä "valkokankaalla" ennennäkemättömiä kohtauksia Twilight-maailmasta.Pakko sanoa, että olisin ollut kiinnostuneempi jos samat näyttelijät olisivat olleet mukana. Vaikken suuri Twilight-fani olekaan, on sillä joku spesiaali paikka mun sydämessä :-D Tulee mieleen ne alkuajan fanityttöilyt.
POTTER-UUTISIA!
J.K. Rowling on kuohuttanut fanejaan jo hetken aikaa Twitterissä kirjoittamilla päivityksillään:
"- Minua houkuttelee kovasti julkaista anagrammi tai arvoitus. Minun täytyy kuitenkin vastustaa kiusausta… Täytyy tehdä töitä…"
Myöhemmin kirjailija kuitenkin muisti fanejaan anagrammilla:
"- Cry, foe! Run amok! Fa awry! My wand won’t tolerate this nonsense."
Fanien keskuudessa alkoi kuitenkin kohista heti ja ei aikaakaan kun anagrammi oli selvitetty:
"Harry returns! Won't say any details now. A week off. No comment."
Eli tarkoittaako tämä sitä, että Harry palaa oikeasti?! Mistähän elokuva tulisi kertomaan? Kenties Harryn Aurori-elämästä? Jännittävää joka tapauksessa!
Katsohan tarkkaan. Onko "Cry, foe! Run amok! Fa awry! My wand won’t tolerate this nonsense":ssa edes H-kirjainta? Ei. Oikea vastaus oli ä"Newt only meant to stay in New York for a few hours" ja ma ärsyttää kun kaikki sivut vetää tosta OMG HARRY PALAAA otsikoita kun koko jutussa ei oo ees h:ta.
En oo Twitteriä pahemmin seuraillut, joten sain kuulla tästä jutusta vasta täällä. Ihan jännä. Olen surkea englannissa ja anagrammeissa niin odottelen kyllä, että joku fiksumpi saisi tuon anagrammin selvitettyä. Onko muilla jotain ideoita tähän?
// Unohtumaton, aa okei! Haha, ihan hauska temppu sinänsä. Kaikki ollut ihan tohkeissaan anagrammista, eikä siinä loppujen lopuks olekaan ollut mitään salaista. :D
Kirjoitti: Unohtumaton - 09.10.2014 07:38:20
// Täältä (https://twitter.com/jk_rowling/status/519590976243769345) löytyy kyseinen twiitti!
Kirjoitti: Q+Black - 13.10.2014 17:43:08
The Hollywood Reporter on julkaissut tiedon, että The Mortal Instruments jatkuu... kylläkin tv-sarjana! Sarjan tekeminen aloitetaan ensi vuonna. Sarjan kanssa työskentelee mm. Ed Decter. Näyttää siltä, että myös näyttelijät vaihtuvat.
"On järkevää tehdä kirjoista tv-sarja, Martin Moszkowicz kertoi THR:lle. "Meidän täytyisi jättää muuten iso osa pois kirjoista jos tekisimme niistä elokuvia. Tv-sarjassa voimme uppoutua paremmin TMI:n maailmaan."
Martinin twiittejä voi katsastaa täällä (http://themortalinstruments11.blogspot.fi/).
Kirjoitti: Odo - 13.10.2014 18:17:38
Noilla sivuilla oli myös ihan hyvä kysymys, että meinasivatkohan aloittaa tv-sarjan alusta vai jatkaa siitä, mihin eka leffa jäi?
En fani ole, mutta eka leffa oli ihan jees ja sai kiinnostumaan kirjoista. En tosin vielä ole saanut aikaiseksi niitä lukea, mutta ehkä jossain vaiheessa. Kyllä mä luulen kuitenkin, että sarjaan tulis tutustuttua, jos sellainen tulee. Etenkin, jos Jamie pääsee mukaan!
Kirjoitti: Q+Black - 13.10.2014 19:40:52
Jotenkin jännä ratkaisu muuttaa se tv-sarjaksi, mutta en valitakaan. Tiedä sitten, mitä siitä tulee, jos näyttelijöitä vaihdetaan. Jamie Campbell Bowerin takia oikeastaan leffan alun alkaen katsoin ja jäin odottamaan toistakin osaa, jota ilmeisesti ei nyt tule. Tuolla Q+Blackin linkkaamalla sivulla oli kuitenkin maininta, että Jamie haluaisi jatkaa Jacen näyttelemistä, joten voihan se olla, että päätyykin rooliin. Jos siis pyydetään.Olisi vähän typerää aloittaa sarja siitä mihin leffa jäi, etenkin jos näyttelijät vaihtuu joten mieluummin katsoisin ihan ekasta kirjasta lähtien uudelleen. Kerkesin jo tottua noihin näyttelijöihin tässä sarjassa, mutta en nyt ihan kauheasti kaihda ajatusta uusistakaan... riippuen ketä ne on ;D Joten mielenkiinnolla jään odottamaan. Jotenkin silti vaikea nähdä ainakaan leffassa olleita mukana sarjassa. Tai mistäs sitä tietää jos joku heistä onkin mukana!
Noilla sivuilla oli myös ihan hyvä kysymys, että meinasivatkohan aloittaa tv-sarjan alusta vai jatkaa siitä, mihin eka leffa jäi?
En fani ole, mutta eka leffa oli ihan jees ja sai kiinnostumaan kirjoista. En tosin vielä ole saanut aikaiseksi niitä lukea, mutta ehkä jossain vaiheessa. Kyllä mä luulen kuitenkin, että sarjaan tulis tutustuttua, jos sellainen tulee. Etenkin, jos Jamie pääsee mukaan!
Kirjoitti: Eririn - 14.10.2014 00:25:41
Kirjoitti: Gil Galad - 14.10.2014 18:27:08
Kirjoitti: Luna-FAN - 14.10.2014 19:16:12
kummalta katsoa elokuva, jos ei ole lukenut kirjoja ensin. ???
Itse kävin lauantaina katsomassa Muumit Rivieralla, Huom. älä lue jos et halua tietää mitään ko. elokuvasta!, ja se oli kyllä hyvä, muumien karumpi puoli tuli hyvin esiin kun Niiskuneiti meni kasinolle ja Muumipeikko
ui mustasukkaisuuden meressä Niiskuneidin uuden ystävän, Clarkin takia, ja Muumipapasta tuli outo seurapiireissä.
En nyt kerro enempää. ;)
Kirjoitti: Clearwater - 14.10.2014 20:16:59
Aidan Turner vastaa nyt 100% mielikuvaani Lukesta, joten myönnettävästi tulen olemaan pettynyt mikäli Luke re-castataan. Muuten pidän kyllä tästä ideasta, TMI taipuu mielestäni tosi hyvin TV-sarjaksi. Jää tilaa kaikelle hahmokehitykselle! Nyt sitten vain venaillaan lisäinfoa.
Mulla on tästä ihan samanlaiset fiilikset kuin sulla. Mä olin jo heti alusta asti sitä mieltä, että Aidan se nyt vaan on Luke ja piste. Jos Luke re-castataan, en tiedä, mitä teen.
Tv-sarja vaikuttaa mielenkiintoiselta vaihtoehdolta ihan senkin takia, että siihen voi sisällyttää niin paljon enemmän kuin elokuvaan. Sarjan myötä voisimme päästä näkemään niiin paljon enemmän varjometsästäjien maailmasta! Mutta se casting mua vähä pelottaa. Joudumme todennäköisesti luopumaan niin monesta hienosta näyttelijästä. Avarakatseisena kuitenkin kohti uusia uutisia : )
Kirjoitti: raitakarkki - 15.10.2014 20:50:52
Nooh tiedänpä ainaki mihi mun rahat menee seuraavat 10 vuotta. Ja jos Marvel sais tulevina vuosina aikaan muitakin leffoja ku Iron Man, Thor ja Kapteeni Amerikka vol 435 nii menisin kyllä mieluusti katsoon leffaa vaikka Natashasta (ja Clintistä) ::)
Kirjoitti: Zacharias - 18.10.2014 16:27:38
Lainaus
Ainoa pitkä miinus tulee Ezra Milleristä Flashina koska noh mitä helvettiä
Ei mitään miinuksia! Oon juhlinut täällä lempilapsen edistymistä uralla, koska se poika osaa näytellä - laajalla skaalalla muuntautumiskykyä. Kaikki herra Millerin näyttelijäsuoritukset tapittaneena uskon mainiosti, että tästä saadaan hyvä Flash c: eipä hahmo ole mielestäni riittävän erikoinen niin suurelle määrälle talenttia, mutta innolla odotan.
Mutta ah, viimein Wonder Woman! Ja allekirjoitan sen, että Black Widow-leffa (isona tähtenä myös nimenomaan Clint) olisi seuraava fiksu veto puolestaan Marvelilta.
Kirjoitti: raitakarkki - 18.10.2014 18:28:16
eipä hahmo ole mielestäni riittävän erikoinen niin suurelle määrälle talenttia, mutta innolla odotan.
Nööööy mitä luenkaan ?! ;D Flash on ehkä paras mahtava täydellinen (riippuu toki versiosta mutta yleistetään että kaikki heistä ovat)
Ei vaan siis Ezrasta tykkään kyllä näyttelijänä mut eniten pelottaa se, että toi on vähän erityyppinen leffa mitä se on tennen tehny. Plus ulkonäöllisesti mun on niiiin vaikee kuvitella sitä Salaman rooliin. Riippuu toki minkä Flashin ne aikoo leffaan laittaa, varsinkin kun nyt pyörii myös telkkarisarja The Flash jossa on perinteinen Salama Barry Allen niin mielenkiintoista nähdä onko Ezra myös Barry vai onko hän kenties joku muista Flasheista. Ikänsä puolesta Ezra on semi jännä valinta koska Flash on ollut yks "vanhemmista" hahmoista Justice Leaguessa, ja kuitenki Ezra on about samaa ikää Cyborgin näyttelijän Ray Fisherin kanssa eli nuori ellei nuorin. Ezra voisi siis periaatteessa olla nuorempi Flash Wally West, joka sopisi myös siinä mielessä että tää leffa!Flash ei menisi sekaisin telkkari!Flashin kanssa. Nähtäväksi jää. Ja no mitä Ezraan tulee - kai tähän tottuu, totuinhan ajatukseen Jesse Eisenbergistä Lex Luthorinakin ja se vasta oli sitkeää pureskeltavaa :-X
Wonder Womanilta en odota mitään muuta kuin täydellisyyttä ihan senkin kannalta että tää ei saa olla taas yks Elektra tai Catwoman jossa on paljon hehkutettu naispääosa mutta joka kuitenkin menee niin metsään kuin mahdollista. Jos tää WW on napakymppi niin saletisti se avaa tien myös muille naissupersankareille. Ehkä Marvelkin oottaa miten WW:n kanssa käy? Toisaalta Marvelilta olisi mielestäni tuon iänikuisen Iron Man-tuputuksen sijaan hyvä veto sylkeä markkinoille nyt Natashan ja Clintin yhteisleffa. Periaatteessa ei tarvis mennä pelkällä naispääosalla jos se nyt oikeesti on niin hirveen iso kynnys, mutta toisaalta olis kyllä tosi iso harppaus marvelversumissa. Rakastan Clintiä kyllä ja näkisin hänetkin siis valkokankaalla mielelläni vähän kauemmin kuin 10 minuuttia. Lisäks olis mielenkiintoista jos Marvel päättäis ottaa sarjakuvista mukaan Clintin kuuroutumisen, joka tois omalta osaltaan uutta aspektia supersankarileffoihin. Viittomakieltä valkokankaalla ilman että se on Sofia Coppolan elokuva? Yes pls!
Kirjoitti: Ingrid - 07.11.2014 10:47:05
Kirjoitti: Eririn - 07.11.2014 12:24:11
Ainut mikä oikeastaan pännii on se, ettei tuossa ollut Filiä melkein nimeksikään. Toivon vain, että hänellä on sitten itse leffassa kohtuu iso rooli (miksi? Öö, tyyppi on kruununperillinen i.e. aika pahuksen tärkeä henkilö siis).
Kirjoitti: Alice Katarina - 07.11.2014 14:46:12
En malta odottaa Natalien roolisuoritusta ja siihen päälle vielä entisestään tihenevä juoni. Voi kyllä.
Kirjoitti: Odo - 07.11.2014 15:39:46
Odotan kyllä paljon tulevalta Hobitilta, mutta nyt ajatuksissa pyörii aika lailla pelkästään Matkijanärhi. Onko muita, jotka odottavat Nälkäpelin jatkoa? Liput ostettu heti yönäytökseen. :DLiput ostettu kanssa! Ainut vaan, että Kuopiossa ei järjestetä yönäytöstä. :< Eka näytös ois 19.11. päivällä 14:jotakin, mutta mennään vasta siskon koulun jälkeen kattomaan se. Yönäytös ois ollut niin siisti! Odottelen kyllä leffaa tosiaan mielenkiinnolla, se vaikuttaa hienolta. Matkijanärhi on kaiken lisäksi suosikkikirjani, joten jee♥ Eikä voi unohtaa sitäkään, miten iso harppaus oli ensimmäisen ja toisen leffan välillä. Jos Matkijanärhi jatkaa samaan malliin niin ai että se on hienoo.
En malta odottaa Natalien roolisuoritusta ja siihen päälle vielä entisestään tihenevä juoni. Voi kyllä.
Hobittiakin kanssa tulee odoteltua innolla. Haaveillaan parhaankaverin kanssa vähän siitä, että Scalassa (Kuopiossa siis) järjestettäisiin tänä vuonna aiempien leffojen esitykset ennen yönäytöstä. Ainakin viime vuonna pyöri Odottamaton matka, joten toivotaan parasta. Olishan se mahtavaa kattoa kaksi ekaa leffaa ja kruunata ilta viimeisellä osalla.
Kirjoitti: räiskeperäinen sisulisko - 07.11.2014 18:07:26
Yönäytökseen ei ole kiirettä, eikä muutenkaan ole mikään hinku olla ekojen joukossa. Kyllä sitä ehtii, eikä spoilaantumisvaaraakaan ole, kun oon kirjat lukenu.
Kirjoitti: LittleDreamer - 08.11.2014 18:06:19
Jos mie nytkin itken tuolle ihan hillittömästi, niin miten hemmetissä meinaan selvitä sen ensi-illan?
Ihmettelin myös, miten Fili loistaa poissaolollaan, sillä etenkin viimeisessä leffassa sillä pitäisi olla todella suuri osuus.
En muuten pääse myöskään yli tuosta Thorinin ja Kilin otsakosketuksesta, se on niin luvattoman suloinen! <3
(Kiitos ja anteeksi hysteerinen fanityttöilyni. Pakko päästä vuodattamaan näitä vyöryäviä tuntemuksia kun siihen on mahdollisuus.)
Kirjoitti: Kosmik - 08.11.2014 19:10:26
En muuten pääse myöskään yli tuosta Thorinin ja Kilin otsakosketuksesta, se on niin luvattoman suloinen! <3Se on ihana. :'D
Ihmettelin myös, miten Fili loistaa poissaolollaan, sillä etenkin viimeisessä leffassa sillä pitäisi olla todella suuri osuus.Mä oon näissä Hobitti-elokuvissa katkerahko sen Taurielin takia. Joo sori, taas nostan sen pöydälle. Musta se syö screenaikaa esim. juurikin Fililtä ja varmaan myös muilta kääpiöiltä. :< Paljon mieluummin seuraisin veljesten yhteisiä hetkiä kuin Kili/Tauriel -romanssia. >: ( Hahmona mulla ei Taurielia vastaan ole mitään, mutta kun se paritetaan väkisin Kilille, niin se edelleen aiheuttaa mussa hampaitten kiristelyä. Miksi naishahmot on aina paritettava jollekin? Ei mee mun tajuntaan...
// Piti lisätä vielä että The Walking Dead tv-sarjan Michonne on ehkä kovin ja upein naishahmo, johon olen törmännyt nyt vähään aikaan. Sitä ei ole lähdetty parittamaan kenellekään väkisin ja hahmossa vaan on sitä jotain. Sellaisia enemmän elokuviin ja tv-sarjoihin, kiitos.
Paha sanoa, mitä tuolta elokuvalta odotan, kun se poikkeaa kuitenkin niin vahvasti siitä kirjasta.
Nälkäpeli on itselleni siitä mielenkiintoinen tarina, että aloin pitää Katnissista vasta ekan elokuvan nähtyäni. Kirjat luin ennen leffoja tietenkin ja niissä Katniss välillä ärsytti mua. Lawrence on tehnyt mielestäni hyvää työtä Katnissin roolissa, kun vasta hänen kauttaan aloin hahmosta pitää. :'D Yleensä petyn kirjoista tehtyihin elokuvaversioihin, mutta kyllähän niitä poikkeuksiakin löytyy. :) Matkijanärhen ekan osan aion mennä katsomaan jossain vaiheessa, mutta ei sillä niin kiire ole.
Onko kukaan käynyt katsastamassa Interstellarin? Ensi-ilta taisi olla eilen. Mietin tässä, viitsinkö mennä tsekkaamaan sen tässä joskus. Avaruusteema ja madonreikämatkailu tietty kiinnostaa, mutta pelkään, että elokuvassa on iso idea takana, mutta toteutus on lässähtänyt.
Kirjoitti: Silagul - 08.11.2014 22:46:53
Eräiden muiden tapaan minäkin odottelen Matkijanärheä ja Viiden armeijan taistelua ihan hyvällä innolla. Eniten minua kiinnostaa tietää, millainen on elokuvantekijöiden näkemys Nälkäpelin vyöhykkeestä 13. Siitä on taas jo vähän aikaa, kun luin Matkijanärhen kirjana. Pitäisi elokuvan katsomista varten ehkä lukea Hobittikin loppuun...
Kirjoitti: Ingrid - 09.11.2014 14:41:36
En muuten pääse myöskään yli tuosta Thorinin ja Kilin otsakosketuksesta, se on niin luvattoman suloinen! <3Sama täällä. :)
Mä olen samaa mieltä siitä, että Tauriel ylimääräisenä hahmona vie ihan liikaa aikaa päähahmoilta. Onhan se nyt jossain määrin hauskan hupsua, että Kiliä ja Taurielia yritetään sulattaa yhteen, mutta mun mielestäni siitä ei pitäisi tehdä elokuvalle niin merkityksellistä sivujuonta kuin se nyt on. Tauriel on ylimääräinen hahmo (kyllä, Hobitti -kirjan lukeneena hän on minulle henkilö, jota ilmankin pärjättäisiin vallan mainiosti ja sama pätee Legolasta) ja siksi minua ärsyttää se, että hän ja tämä aavistuksen omituinen kolmiodraama vie aikaa juurikin Fililtä ja Kililtä ja heidän veljessuhteeltaan, sekä heidän suhteestaan Thoriniin. Muut kääpiötkin saisivat olla esillä huomattavasti enemmän esillä, sillä he kaikki ovat niin uskomattomia persoonia omine piirteineen ja tarinoineen.
Täytyy toivoa, että odotus palkitaan ja itse elokuva on vähintään trailerin veroinen!
Kirjoitti: Gil Galad - 09.11.2014 17:32:46
Kirjoitti: Eririn - 09.11.2014 21:13:55
No, käy miten käy, nämä leffat eivät ole pettäneet mua kertaakaan, enkä usko niin käyvän BotFA:nkaan kanssa. Vaaditaan melkoista screw uppia että pettyisin leffateatterissa (meinaan että kaikki hahmot olisivat täysin OoC eikä juoni liippaisi läheltäkään alkuperäisteosta).
Ja tästä tuli mieleen, että Desolation of Smaugin pidennetty versio kolahti postiluukustani perjantaina ja olen nyt katsonut sen kahdesti. Pidennetyt ja uudet kohtaukset paransivat leffaa entisestään! [spoiler]Aloin ekalla katselukerralla vollottaa ihan sikana, kun Gandalf löysi Thorinin isän Thrainin Dol Guldurista, erityisesti kohdalle jossa Thrain pyytää Gandalfia kertomaan Thorinille, että hän rakasti tätä. Mulla on ihan älyttömät papa Thrain feelsit just nyt.[/spoiler]
Kirjoitti: Remoteness spectator - 09.11.2014 21:26:50
Kirjoitti: Kosmik - 09.11.2014 21:55:35
Itse taas en -vieläkään- jaksa kiinnostua Hobitista, koska se on ollut niin täysin kirjasta poikkeava ja sen alkuperäisen hengen unohtava, etten pysty käsittämään sitä lainkaan samaksi teokseksi. Ja toisekseen se ei omaan silmääni näytä hyvältä, nimittäin juurikin sen uuden tietokonetekniikan takia, joka saa kaiken näyttämään pelimäiseltä ja jotenkin voimakkaasti photoshopatulta. Ne kaikki tietokoneella tehdyt hevoset on ihan järkyttävän pahan näköisiä verrattuna vuosien takaisiin Lotreihin, joten tulee vaan fiilis että hommalla enemmänkin rahastetaan, kun että oltaisiin ihan oikeasti panostettu. But that is just my feels. Taurielin ja Legolasin olemassaoloa leffoissa en ymmärrä lainkaan :'(Mä oon edelleen itsekin aikalailla samoilla linjoilla näissä asioissa. Katsoin äidin kanssa Smaugin autioittaman maan tuossa ehkä viikko sitten ja kauhisteltiin sitä, miten pelimäiseltä ja keinotekoiselta elokuva näytti. Hevoset oli tosiaan jotain ihan järkyttävää. Elokuva näytti paljon paremmalta 3D:nä, ja kun sen katsoi kotisohvalta niin kaikki tietokonetehosteet hyppi vaan silmille ja kaikki näytti epäaidolta. :/
Harmittaa, koska TSH-trilogia oli käännetty mielestäni upeasti elokuvaversioksi. Tietty siinäkin näkee jo sen ajan kulumisen, mutta TSH:t tuntui enemmän tolkienmaiselta Keski-Maalta ja mä ihan oikeesti aina itken niitä elokuvia katsellessa, vaikka olen nähnyt ne lukemattomat kerrat, muistan jotain repliikkejäkin ulkoa vaikka olisin ollut leffoja katsomatta moneen vuoteen. Mä vietin nuoruuteni outona ja hulluna Sormusten Herra -fanina. Mulla ja veljillä oli omia inside-juttuja Sormusten herraan liittyen ja me aina leikittiin Frodoa, Merriä ja Pippiniä, missä ikinä oltiinkin. :'D Keksittiinpä huviksemme sellainen hahmo kuin Siivooja Uruk-hai, joka meitä aina kuvitteellisesti jahtasi (tai sit mä jouduin olemaan se välillä ja veljet juoksi mua karkuun Merrinä ja Pippininä lol). Me luotiin noi hobitit kaikkiin pleikkapeleihinkin, joissa pysty tekeen oman hahmon. :'D Menee offiksi, mutta siis tosiaan. Mulle TSH:t on kaikkein rakkaimmat elokuvat koskaan. Niin paljon muistoja niihin kuitenkin sisältyy. :) Joo, alan nostalgiseksi, sorry.
Ja siis Hobittiin takaisin, itsekään en ymmärrä Taurielin ja Legolaksen tunkemista Hobittiin plus kaikki se muu oheishärpäke, jota leffa on pullollaan. Yh, miksi ei haluttu lähteä lähestymään elokuvaa kirjalähtöisesti, miksi se pitää tunkea täyteen kaikkea muutakin, joka vie pois alkuperäisteoksen ydinsisällön ja sanoman? Ymmärrän kyllä sen, miksi Tauriel haluttiin ottaa elokuvaan mukaan, kun Hobitti kuitenkin on täynnä pelkkiä mieshahmoja, mutta ei se mua ainakaan olisi haitannut, vaikka elokuvassa ei olisi yhden yhtä naista vilahtanut.
On Hobitissa hyvääkin, ainakin kääpiöt näyttää veikeiltä ja olen kiitollinen siitä, että mukana on pari vähän ns. komeampaakin kääpiötä. Smaug on upea, siitä ei ole mitään valittamista ja Bilbo/Klonkku -kohtauksesta pidin ekassa elokuvassa.
Enpä tuonut nyt mitään uutta pöytään, mutta vähän halusin jotain valivalikritiikkiä Hobitista taas heittää. :'D
Kirjoitti: LittleDreamer - 09.11.2014 23:11:13
Etenkin kun se tosiaan vie aikaa huomattavasti tärkeämmiltä hahmoilta. Durinin jälkeläisten suhteita ei voi liiaksi painottaa tässä kohtaa! Olisi myös kiva nähdä entistä enemmän myös muiden kääpiöiden touhuja. Plus kuten edellä jengi mainitsikin, en todellakaan ymmärrä miksi Fili ja Tauriel piti väkisin parittaa. Sen olisi voinut jättää aivan hyvin pois, kun pakotettuja romansseja esiintyy leffoissa muutenkin jo aivan tarpeeksi. Argh!
Tykkäsin muuten myös niistä Dos:iin lisätyistä pidennetyistä kohtauksista, joista ei nyt sen enempiä. Jokatapauksessa, niiden avulla leffan ajoittain sekavat pomppimiset eheytyivät huomattavasti.
En ole ihan hirmuisesti kiinnittänyt huomiota Hobitissa käytettyyn tietokonetekniikkaan, vaikka välillä osa niistä luonnollisesti töppää aika ikävästi silmään. Täytyy seuraavalla kerralla tarkentaa huomio erityisesti niihin hevosiin!
TSH-trilogia nyt on ja pysyy aina elokuvatuotannon helmenä, siitä ei pääse minnekään. Kaikki se tunnelma, maisemat, miten upeasti hahmot on herätetty henkiin kirjojen sivuilta sekä yleinen fiilis on ihan täydellisyyttä!
Ps. Kosmik, oli ihana lukea sinnuun nostalgiointia. ^^
Kirjoitti: Remoteness spectator - 09.11.2014 23:13:02
Lainaus
Mä vietin nuoruuteni outona ja hulluna Sormusten Herra -fanina. Mulla ja veljillä oli omia inside-juttuja Sormusten herraan liittyen ja me aina leikittiin Frodoa, Merriä ja Pippiniä, missä ikinä oltiinkin. :'D
Aaa kuulostaa niin tutulta tuo huuma :D olin itse 11-13v kanssa aivan Lotrin lumoissa, kun se oli silloin ajankohtaista, ja kirjoitettiin vuosien ajan sellaista spin-off jatkosarjaa ihan käsin vihkoihin kaverin kanssa. Ihan samaa mieltä olen siitä, että jotenkin LOTR kyllä näinäkin päivinä saavuttaa sen kirjan tunnelman, ja se on suuri, vakavasti otettava elokuvateos ja ennen kaikkea kaunis.
Sitä en tule ymmärtämään, että miten Peter Jackson on voinut tehdä Hobitista niin täysin erilaisen, vai johtuuko tämä ihan siitä, että tuotantotiimissä on ihan eri ihmisiä kuin aiemmin, vai mikä mättää... Toisaalta Jacksonhan ei alun alkaenkaan edes halunnut ryhtyä noita leffoja tekemään, vaan otti sen harteilleen Guillermo Del Toron luovuttua suunnitelmasta.
Lainaus
Yh, miksi ei haluttu lähteä lähestymään elokuvaa kirjalähtöisesti, miksi se pitää tunkea täyteen kaikkea muutakin, joka vie pois alkuperäisteoksen ydinsisällön ja sanoman? Ymmärrän kyllä sen, miksi Tauriel haluttiin ottaa elokuvaan mukaan, kun Hobitti kuitenkin on täynnä pelkkiä mieshahmoja, mutta ei se mua ainakaan olisi haitannut, vaikka elokuvassa ei olisi yhden yhtä naista vilahtanut.
Jep - minä taas korostan sitä mitä olen aiemminkin sanonut, että en ymmärrä miten ne on yrittänyt tehdä siitä niin ylieeppistä, kun kirja keskittyy pienen hobitin suureen matkaan, ja siihen lämpöön ja uusiin kokemuksiin sen sijaan että siellä koko ajan jotkut örkit jahtaa miljoonine action-kohtauksineen. Elokuva olisi kirjan henkeä noudattamalla onnistunut varmasti paljon paremmin, ja saisi Lotrin lailla unohtumattoman maineen.
Ja mitä tulee Taurieliin, joo ei minuakaan olisi haitannut jos leffassa ei olisi ollut sitä kiintiönaista :D Sukupuolella ei ole väliä, jos kirjassakaan ei ole ollut naishahmoja. Miksi pitäisi olla, jos kirjoittaja ei ole niin päättänyt? Ei se minun mielestäni ole syrjintää, enkä itse kaipaa mitään samaistuttavia naishahmoja (varsinkin kun Tauriel nyt ylipäätään jää niin pinnalliseksi, ja esim. Kilin ja Taurielin kohtaus oli täsmälleen sama kuin Arwenin ja Frodon :P) Mutta ymmärrän kyllä miksi leffan suosion kannalta halutaan joku nainen sinne, mutta äh, en vain itse ole oikein noin bisnesmielinen että hyväksyisin tuollaisten vapauksien ottamisen noin vain.
//
Lainaus
On Hobitissa hyvääkin, ainakin kääpiöt näyttää veikeiltä ja olen kiitollinen siitä, että mukana on pari vähän ns. komeampaakin kääpiötä.
Niin joo ja piti vielä tähän kommentoida. Samaa mieltä, että tasapuolisuuden nimissä olen tyytyväinen, että ainakin yhdestä kääpiöstä on ihan selkeästi tarkoituksella tehty komea, koska tämähän huomioi naiskatsojat varsin hyvin ;D (itselleni sillä ei henk.koht ole väliä, mutta tuleehan siitä nyt hyvä fiilis että ei olla haluttu tehdä kaikista hahmoista epäviehättäviä ja ainakin muille on silmänruokaa!)
Kirjoitti: Eririn - 09.11.2014 23:54:12
Kirjoitti: Remoteness spectator - 10.11.2014 00:02:22
Lainaus
Omalla kohdalla mua nimenomaan kirjaa lukiessa pänni se, ettei siinä ollu yhtään naishahmoa
Jep, tämä onkin varmaan ihan puhtaasti mielipidekysymys :) minäkin mielelläni luen vahvoista naishahmoista, mutta jos se ei vaan ole sopinut kirjailijan tarinaan (ja onhan nyt miehet yleensä ne, jotka enimmäkseen sotaa käyvät) niin ei se minua haittaa yhtään. Sitäpaitsi Lotrissa oli Eowyn joka oli naissoturi, sekä myös Arwen joka ei ollut heikkoluontoinen hänkään, joten olen aivan vakuuttunut, ettei Tolkien ole missään mielessä tietoisesti jättänyt naisia pois tarinastaan tai pitänyt heitä heikkoina. Tämän takia asia ei minua oikeastaan häiritsekään, kun tasapuolisuus/sukupuolikysymykset eivät nouse mieleeni kys.kirjoja lukiessa (ihme kyllä!!). Ja usein jos miesvaltaiseen kirjaan on joku yksi naishahmo ympätty, niin monesti siinä on joku romanssimotiivi, joka on sellainen mitä karsastan, mutta jos maailma itsessään käsittää naisia ja miehiä ihan tasapuolisesti, niin se menee silloin tietysti sellaisenaan.
Lainaus
Välillä en vain ymmärrä niitä kaikkein pahimpia Tolkien-puristeja. Jos nämä leffat ovat heistä niin kamalia, mikä pakottaa heidät katsomaan ne?
Itse rakastan Tolkienin alkuperäisiä töitä, ja ne on minulle aina se ns. "raamattu" mitä tulee koko Keski-Maahan, koska toki haluan kunnioittaa koko maailman alkuperäistä keksijää ja mennä ikään kuin hänen ehdoillaan ja niin kuin hän on tarkoittanut. En pidä Hobitti-leffoista, mutta koska Peter Jackson on myös onnistunut ohjaamaan Lotrin (mikä vapauksineen päivineen oli täydellisesti onnistunut, ehkä miinus klonkku), niin ihan mielenkiinnosta aion kuitenkin kaikki Hobitit katsoa (ja tämä todennäköisesti on perusteena monella muullakin) :)
Kirjoitti: Eririn - 10.11.2014 00:17:32
Asiasta kukkaruukkuun, käyn tässä väittelyä itseni kanssa, kävisinkö katsomassa Interstellarin vai en. Toisaalta aihe kiinnostaa, mutta toisaalta en oikein pidä Matthew McConaugheysta (voi luoja toi sukunimi). Eli kysyn nyt teiltä finiläisiltä, onko leffa näkemisen arvoinen.
Kirjoitti: Alice Katarina - 10.11.2014 15:11:35
Kirjoitti: Ingrid - 10.11.2014 21:18:14
Mäkin muuten tilasin sen DoS:n pidennetyn version ja odottelen innolla, että se kolahtaa postilaatikkoon!
Kirjoitti: Kosmik - 12.11.2014 19:23:59
Ennen elokuvan näkemistä ihmettelin, miksi sitä ei ole 3D:nä, mutta jälkeen päin voi sanoa, ettei se ehkä sitä 3D:tä olisi tarvinnutkaan. Kuitenkin kuvattiin niin paljon ihmisten lärvejä jne. Aika paljon keskittymistä elokuva vaati ja tarina alkoi mielestäni tosi hitaasti, mut sitten vastavuoroisesti se tutkijatiimin matkaan lähtö tuli tosi nopeasti ja yllättäen.
Mikä mua elokuvassa välillä häiritsi oli se, että se tosiaan toi monessa kohtaa mieleen 2001: Avaruusseikkailu -elokuvan ja sen jatko-osan. Ja vaikka tuo Avaruusseikkailu onkin kai klassikko, niin itse en pitänyt siitä juurikaan. Siinä mielessä ehkä pidin tästä Interstellarista kuitenkin enemmän, vaikka siinä näkyykin vaikutteita tuosta klassikosta.
Lempi kohtia elokuvassa oli itselleni ne kohdat, joissa näkyi avaruus, varsinkin se madonreikä ja musta-aukko, plus meinas kyyneleet tulla silmiin ku Saturnus piirtyi valkokankaalle. Olen kauhee astrohullu ja se Saturnus vaan mykisti mut, sama vaikutus oli mustalla aukolla, vaikka se ei vaikuttanutkaan niin uhkaavalta kuin olisin toivonut. Sekin oli vähän sellainen ongelma tuossa elokuvassa. Painotettiin yhdessä kohtaa, että avaruudessa on vaaroja, mutta ne vaarat ei kyllä mulle asti välittyneet. Vaikka siinä olikin vähän sellaista höykytystä välillä, niin en silti kokenut niitä uhkaaviksi. Olisin toivonut tutkittavilta planeetoilta enemmän, ne jäi jotenkin vaisuiksi, mut toisaalta ehkä se on ihan realististakin.
Robotit oli mielestäni hauskoja. Naureskelin välillä niiden "juoksemiselle", oli hauskan näköistä. Eka pyörittelin niille silmiäni, kun olivat niin hölmön näköisiä, mut olihan ne aika symppiksiä, varsinkin se TARS, joka siinä oli enemmän esillä.
Sekin jäi harmittamaan, että sivuhahmot jäi hyvin pliisuiksi, niitä ei avattu kunnolla, kun keskityttiin lähes yksinomaa Cooperiin ja hänen lapsiinsa. Kuvittelin, että Anne Hathawayn hahmolla olisi ollut isompi rooli, mut aika pinnalliseksi hänkin jäi valitettavasti, vaikka näyttelijänä hyvin roolinsa vetikin.
Parissa kohtaa tuli tosiaan kyyneleet silmiin, lähinnä siinä kun Cooper katsoi niitä lastensa lähettämiä videoita ja sit ihan lopussa, jota en viitsi avata enempää, jotta en spoilaa vahingossa jotain oleellista.
Loppuratkaisuun en pettynyt, se oli mielenkiintoinen, mutta jollain tapaa se ihmiskeskeisyys silti ärsytti mua. Jotenkin tuntui ettei oltu osattu ajatella boksin ulkopuolelle. Miten rajoittunutta ihmisen ajattelu on, kun ihminen asettaa itsensä kaiken keskiöön. En osaa selittää tätä spoilaamatta, niin en viitsi enempää sanoa.
Mielenkiintoinen elokuva, jossa oli jotain hyviä elementtejä. Silti petyin ehkä hieman. Saatoin odottaa tuolta vähän enemmän. Avaruutta olisi saanut olla enemmän esillä ja madonreikä/musta aukko -kohtaukset meni aika nopeesti rykäsemällä. Loppuratkaisu oli toki hienosti oivallettu, mutta kerroin tuossa jo aikaisemmin, mikä mua jäi siinä häiritsemään. Ja keskittymistä elokuva vaatii paikoitellen lähinnä sen tiedejargonin vuoksi ja joillekin menee varmaan jotkut kohdat yli hilseen. Oli kuitenkin katsomisen arvoinen elokuva, vaikka tuntuikin paikoitellen siltä, ettei se lopu koskaan, oli sen verran kestoa tuolla kuitenkin. Koskettavakin se oli niiltä osin kun kuvattiin Cooperin ja tyttären suhdetta. Toivottavasti en nyt mitenkään rankasti spoilannut mitään. Yritin selittää näkemyksiäni aika hämyisesti.
Kirjoitti: Ingrid - 14.11.2014 20:37:18
Kirjoitti: raitakarkki - 18.11.2014 00:55:46
En oikeen tiedä ees mitä odotin Nolanilta joka päätti lähtee avaruuteen seikkailemaan. Jotain tieteellistä spekulaatiota joo mut tää oli jotenkin?? Holy wow. Leffan lähtökohdista en sinänsä tykänny, tai et joo tää meiän planeetta nyt on vaan paskana joten etsitään uus eikä yritetä ees tehdä mitään :D Nojoo jos sen unohtaa niin aihe oli tosi mielenkiintoinen. Oon kyllä aina ollu kiinnostunu spekulaatioista tollasii avaruusreissuja koskien niin tää oli kyllä miellyttävää katsottavaa. Koko ajan oli semmone mitä jos?-fiilis. Jotkut tiedehöpinät saattoi mennä ohi mut mielestäni pysyin suht. hyvin kärryillä koko leffan ajan.
Toisaalta tarina oli hyvä, toisaalta en oo ihan varma. En oo ees varma pidinkö loppuratkaisusta :D se loi semmosta kivaa uskoa että ihmiskunta pärjää älykkyydellään mut silti tuntui vähän et meni liikaa yli. Oisin myös halunnu jotain mielikuvituksellisempaa näiltä 'uusilta maailmoilta' kuin pari hassuu planeettaa ja musta aukko. Ku kaikessa muussa Nolan tuntui valinneen päräyttävimmän ja mahtipontisimman ratkaisun, niin uusi galaksi jäi mun makuun pliisuksi mustaa aukkoa lukuunottamatta.
Nolanilla on imo aina ollut sitä ongelmaa että muut paitsi päähahmo jäävät astetta etäisemmiksi. Tässä oli vähän jo Yön ritarin paluun kaltaista yritystä, mutta joihinkin hahmoihin olisi kaivannut hitusen lisää syvyyttä. Tuntuu et Nolanin hahmoilla on usein yksi pääpiirre joka vie hahmoa eteenpäin. Joitakin lisäminuutteja voisi pyhittää hahmotutkiskeluun. Sen sijaan tässä leffassa pari kohtaa tuntui hieman pitkitetyiltä ja sen ruutuajan olisi voinut käyttää hahmoihin. Parasta antia olikin ne kohtaukset joissa ajan kulumisen raadollisuus vaikutti hahmoihin ja tunteet sai näkyä. Tippa oli mun linssissä muutamaan otteeseen :'(
Visuaalisesti kuitenkin tosi hieno elokuva ja erityisesti musiikkia ja ääntä käytetty hyvin taidokkaasti kuvan kanssa. Uskomatonta millaista tunnelmaa saa aikaan oikealla musiikilla tai sen hiljentämisellä tietyissä kohdissa. Myös leffan kohtaukset oli leikattu mun makuun loistavasti ja juuri tälle leffalle sopivasti.
Nolan onnistui kyllä siinä mitä tykkää eniten tehdä eli mindfuckissa :D Välillä oli vaan holy shit kun rupes miettii jotain asiaa. Tykkään kuinka monta miettimään laittavaa elementtiä se osaa ujuttaa leffoihinsa. srsly kyllä jotain on tehty oikein kun robotitkin saatiin niin inhimillisiksi että sen voisi vetää yhdeksi leffan teemoista: voiko senkaltaista robottii käskeä uhrautumaan ?? Siitähän sais oman leffan!Toisaalta tulee vähän täyteen ahdettu fiilis mutta näääh painan sen villaisella koska aivopähkinät on aina jees.
Kyllä mä tota voisin varmaan suositella monellekin mutta ei välttämättä mene mun Nolanleffojen kärkilistalle. En tiiä, pitäis vamaan muutamaan kertaan katsoa uudelleen ennen kuin sisäistää kaiken.
Kirjoitti: Q+Black - 20.11.2014 23:32:19
Kyllä tätä odotettiinkin! Kolmas kirja jäi kahden ensimmäisen varjoon varmaan osaksi myös siksi, että siinä Nälkäpeliä ei nähdä. Katniss on pelastettu Nälkäpelistä ja hän koettaa pärjätä eteenpäin painajaisten ja Peetan menettämisen kanssa. Kapinalliset kapinoivat ja Presidentti Snow listii vihollisiaan tuntematta omantunnontuskia.
Tässä elokuvassa huomasi, että synkempään suuntaan tarinassa ollaan menossa. Katniss on hilkulla menettää itsensä samaan aikaan kun vyöhykkeiden asukkaat kärsivät ja kuolevat. Capitol tekee oman osansa sekoittamalla Matkijanärhen päätä hämmentävillä videoilla Peetasta.
Siinä missä kirja saattoi olla välillä vähän tylsäkin yllätyin leffaa katsoessa kuinka nopeasti aika todella vierähti! Elokuvasta oli tehty visuaalisesti hieno ja kapinallisten vastaiskut olivat näyttäviä. Elokuva herkisti minua enemmän kuin kerran vaikka siinä ei varsinaisesti mitään kovin surullista tapahtunutkaan.
En muistanut kirjasta kauheasti joten oli piristävää vähän arvuutella, mutta sen mitä muistan niin sanoisin, että aika kirjalle uskollinen oli muutamia pikkujuttuja huomioimatta.
Pelastusretki nosti kyllä pulssia ja Peetasta oli kyllä tehty oikeasti sellainen kuin mitä voisikin olettaa hänen olevan kaiken kokemansa jälkeen.
Kaikenkaikkiaan mahtava kokemus joka herätti tunteita suuntaan ja toiseen, enpä malttaisi millään odottaa jatko-osaa! Mitä ihmettä me sitten odotellaan kun tämä trilogia päättyy?
Kirjoitti: Luci - 21.11.2014 02:03:59
Leffasta tykkäsin sinällään, siellä oli jos jonkunmoisia makeita kohtauksia ja tehosteita, varsinkin District kasissa. Vaikka tässä osassa silleen sattu ja tapahtu, niin silti mulle jäi vähän tyhjä olo ton leffan jäljiltä. Jotenkin vaikka siinä tapahtuikin kaikkea, niin silti tuntuu ettei siinä tapahtunut loppupeleissä paljon mitään. Leffa on siis mun mielestä ihan selkeesti vaan build uppi kakkososalle, sillä vallankumous ei vielä sinäänsä edennyt mihinkään. Ehdottomasti odotan Mockinjay pt kakkosta, et pääsen näkemään miten tää tarina loppuu. Vaikka en kirjaa oo lukenut, niin musta tuntuu, että sen ois voinut kirjottaa yhdeksi leffaksi, koska mun mielestä tässä parituntisessa pätkässä on juonen kannalta tosi vähän asiaa.
Tätä vaihetta kyllä rakastan aina leffoissa/leffasarjoissa kun hommat alkaa pikkuhiljaa avautumaan ja hahmot kasvaa ja paranee. Mun ehdoton lempparihahmo on presidentti Snow. Tarkentaakseni vielä, en diggaa sen menoa, mutta se on hemmetin mielenkiintonen hahmo. Erinomanen pahis, jolle sopii sen tyyli hallita ja pitää pelkoa yllä. Toinen hahmo, joka saa multa kunniamaininnan on Peeta. Aiemmin en oo sen kummemmin siitä välittänyt koska kaiken järjen mukaan sen ois pitänyt kuolla jo Nälkäpelissä ja se vaan pyörii jaloissa hidastamassa muiden menoa. Sen pelastusretken jälkeinen Peeta tosiaan on aivan erilainen (ja vaikka toivonkin, että pääsee yli tuosta tilanteestaan) miljoonasti mielenkiintosempi kun ennen. Ja hahah luulin ihan tosissaan et leffa vaan loppu siihen kun Peeta sai paistinpannusta (vai mikä hitto se oli?? ?? ?? ? ?) päähän :---D
En ylistäis tätä leffaa millään muotoa koska se ei täyttänyt mun odotuksia ja se on mun mielestä vaan täytettä Catchin firen ja Mockingjay 2:n välillä ja täten vähän tapahtumaköyhä (ja kaikenlisäksi upea rahaimuri jolla saada vähän ekstraa). Kuitenkin ihan katsomisen arvoinen leffa ja totta kai mä sinällään tykkään, kuhan vaan sais piru vie jo sen seuraavan osan! Nelikon osana tää leffa varmasti toimii paremmin, mutta näin yksittäisenä osana, varsinkin ilman sitä kakkososaa, tää vaan ei ihan täyttänyt mun odotuksia.
//Ja kaveriani lainaten: Interstellarin jälkeen kaikki leffat tuntuu ihan surkeilta.
// Ai niin joo! Natalie Dormer uuh <3<3<3<3
Kirjoitti: Zacharias - 23.11.2014 22:57:06
Mutta siis muutenhan tää oli mainio. En tajua joidenkin antamaa tylyä kritiikkiä Jennifer Lawrencelle sen näyttelijäntaidoista, koska jopa muhun välittyi se ahdistunut ja rauhaton olotila valkokankaan läpi. Ihan hiton hienoa eläytymistä taas kerran! Ja sitten Peeta. Voi Peeta ja Josh Hutcherson ja oi voi, taidan olla vieläkin aika emotionaalisesti rikki siitä suorituksesta. Peeta ei edes lukeudu mun suosikkihahmoihin, mutta Josh on tainnut varkain tunkea sen mun sydämeeni kuitenkin. Yksi väripilkku oli myös Effie (ja ikuinen otp Effie/Haymitch, shh, se on canonia jos niin sanon).
Oon kyl siinä samoilla linjoilla, että turhaa rahastamistahan tää on. Ei siinä mitään muuta olla ajateltu kuin markkina-arvoa. Kuitenkin ihan kiva, että vielä on jotain edessä, niin ei tarvi irrottaa tästä sarjasta ihanhetivielä kokonaan. Kyl miä tän varmasti kolmannenkin kerran katsastan c: Snow on niin hupsu!
Kirjoitti: Unohtumaton - 24.11.2014 01:17:35
Joko täällä odotetaan (kovasti hehkutettua) The Imitation Gamea? Suomeen rantautuu valitettavasti vasta helmikuussa...
Kirjoitti: ruttotohtori - 24.11.2014 05:14:04
Lainaus
Oon kyl siinä samoilla linjoilla, että turhaa rahastamistahan tää on. Ei siinä mitään muuta olla ajateltu kuin markkina-arvoa. Kuitenkin ihan kiva, että vielä on jotain edessä, niin ei tarvi irrottaa tästä sarjasta ihanhetivielä kokonaan. Kyl miä tän varmasti kolmannenkin kerran katsastan c: Snow on niin hupsu!Turhaa rahastusta joo, mut ite tykkään että tässä on tää kaks osaa. Tää eka jätti sinänsä vähän kylmäks kun tässä ei ollu niitä relevanteimpia tapahtumia, mut toisaalta tällee niille relevanteille jutuille jää aikaa. Niitä pystytään oikeen kunnolla käsittelemään, mistä pidän, tai mieluummin liian hitaasti ku liian nopeasti imho. Sama se mitkä motiivit on, kun mulla ainaki toimii! (Snow on hupsuuden kruunaamaton kuningas. <3)
Mut loistavaa menoa, ja rakastan näiden leffojen ohjausta yli kaiken. Kohtauksesta toiseen siirtyminen on välillä niin hienosti toteutettu et jo se itessään tuo kyyneliä silmiin, ja jotenki semmone jatkuva tykitys ettei hirveen pitkäks aikaa pysähdytä paikoilleen on kivaa, kun se näissä tehdään sillei ettei kiire kuitenkaa ole. Enkä viihti ees aloittaa kuinka rupes itkettämää kun Hanging Tree rupesi soimaan, herranjumala se kohtaus oli semmonen. En löydä sanaa. Mut se biisi, ihana vihdoin kuulla se.
Nyt vaan pitäis odottaa seuraavaa osaa. Ugh. Oisivat voineet jättää vähä pienemmän tauon kyl imo tähän väliin, ku tää ykkösosa oli selkeesti pelkkää pohjustusta finaalille ni yh, en jaksais todellakaan oottaa vuotta. Mutta anyhow upee elokuva, pakko sanoa et Nälkäpelit on kyl parhaita nuorten kirja -sovituksia mitä tiiän.
Kirjoitti: nannu - 24.11.2014 10:17:50
Siinä tiivistetysti sekä hyvät että huonot puolet, mutta selvästi enemmän hyvää. Tässä elokuvassa oli semmoista tunnelmaa, jota kaipasin edellisissä, erityisesti ekassa osassa. Jos se vaati aikaa ja tilaa ja Matkijanärhen pätkäsemisen kahtia, niin olen okei sen kanssa, vaikken periaatteessa tavasta tykkääkään. Jos tarinasta olisi olemassa vain leffat, olisin kiukkuinen :D Mutta nyt menettelee näinkin. Sattuneista syistä Peetan osuus kiinnosti erityisesti ja kyllähän siitä inspiraatiota irtosi.
Kirjoitti: Luci - 24.11.2014 12:25:59
Joko täällä odotetaan (kovasti hehkutettua) The Imitation Gamea? Suomeen rantautuu valitettavasti vasta helmikuussa...Ehdottomasti! Tuo on interstellarin kanssa samaan kastiin menevä leffa siinä mielessä, että kuulin siitä tosi myöhään, taisi olla edeltävällä viikolla ensi-illasta. Tosiaan, täällä tuo Imitation Game on tullut jo leffateattereihin, mutta Interstellarin ja Matkijanärhen takia en oo vielä päässyt kattomaan (kerran viikossa on siis opiskelijapäivät, kympillä lähtee leffalippu, popparit ja limu :----D). Mun kaverit ei myöskään vaikuta kovin innostuneilta, joten pitää kattoa saanko raahattua jonkun mukaan, vai pitääkö mennä yksin.
Pakko sanoo, että nannu sä vihdoin puit mun ajatukset sanoiksi! Oon kauan miettinyt, et miten voin kuvailla mun fiilistä Matkijanärhestä ja toi sun kommenttis "Mun silmiin Matkijanärhen eka osa enemmän syvensi tarinaa kuin vei sitä eteenpäin on kyl hemmetin hyvin sanottu! Oon muutenkin aika pitkälti sun kanssa samoilla linjoilla, mitä nyt leffaan tulee.
Kirjoitti: Hallahäive - 24.11.2014 13:10:45
Joko täällä odotetaan (kovasti hehkutettua) The Imitation Gamea? Suomeen rantautuu valitettavasti vasta helmikuussa...Itse olen niin onnekas että tuo on täällä jo teattereissa ja pääsin katsomaan The Imitation Gamen perjantaina ja ah, se oli loistava! Koskettava tarina miehestä, joka oli valtavan nerokas, mutta samalla kovin yksinäinen. Tuo leffa pyöri päässä koko viikonlopun, olisi kiva jossain vaiheessa nähdä se uudestaan, kenties suomeksi tekstitettynä. Benedict, Keira ja muut vetivät hienot roolisuoritukset ja SPOILvarsinkin se lopun kohtaus jossa Alan murtuu Joanin vieraillessa hänen luonaan lääkityksen alettua uhkasi tuoda itselläkin kyyneleet silmiin. Se kuinka Alan ei pystynyt tekemään ristikkoa ja se itkeminen ja oh no. Ja voi tsiisus, ne kaikki Christopher jutut vasta sydäntä riipivätkin. Sekin kohta missä nuori Alan kielsi olevansa tämän ystävä rehtorin kanssa puhuessaan... traagista kuinka Alan ei koskaan sitten päässyt yli ensirakkaudestaan. Ja vielä surullisempaa kuinka hän joutui karkottamaan Joanin ettei tätä voitaisi käyttää uhkailuun. Olihan siellä onneksi sitä huumoriakin muutamassa paikassa, ettei ihan melankoliaan päässyt hukkumaan, mutta teki mieli vaan rutistaa Alania mitä pidemmäs mentiin.
Loppuhan oli valtavan surullinen, mutta pidin flashbackista jossa heiteltiin niitä papereita tuleen sodan loputtua. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä hieman enemmänkin noita sodan jälkeisiä tapahtumia. Ei nyt oikein lähde irti mitään, jätti niin sanattomaksi.SPOIL
Kirjoitti: Chuva - 24.11.2014 18:10:14
En osaa pukea ajatuksiani sanoiksi, mutta voi että kun oli hyvä elokuva! Se hanging tree -juttu oli tosi upee ja hienosti toteutettu, kulkee vieläki kylmät väreet ku kuuntelen sitä kappaletta youtubesta :D
Näyttelijäsuorituksista ehdottomaksi suosikiksi nousi Josh Hutcherson. Oon aina tykänny siitä, mutta silti yllätyin siitä, miten hyvin se osansa veti. Ja tietty pitää kehaista myös Jennifer Lawrencea ja sitä... hmm... sitä Effien näyttelijää (oon tosi huono näiden nimien kanssa).
Zacharias toikin esiin ainoan pointin joka mua häiritsi muuten loistavassa leffassa. Finnickiä ois voinu olla paljon enemmän, sillä mun mielestä se sen ja Katnissin välille kehittyvä ystävyys on kiinnostava. Mut ehkä sitä on sit vikassa osassa enemmän..?
Ja toisena mua ärsytti Gale - joka tosin on ärsyttäny mua jo ekan kirjan lukemisesta lähtien. Se on jotenki vähän sellanen hyypiö joka aina vaan seilaa paikasta toiseen ja ruikuttaa.
Mutta se seuraavan leffan ilmestyminen vois kyllä olla vähän aikasemmin... Kyllä puol vuottaki riittäis ihan hyvin.
Mutta noin ylipäätään mielipiteeni Mockingjaysta on äärimmäisen positiivinen!
Kirjoitti: Fiorella - 26.11.2014 02:33:38
Hobitin suhteen harmittaa se, että luvassa on se pakollinen typerä lopputaistelu, josta pitää olla väkisin tehty kaikkea edellistä vaikuttavampi, hurjempi ja todennäköisesti myös raaempi. :( En tykkää taistelukohtauksista alun alkaenkaan, niissä vain kuollaan ja tapetaan ja harvoin tapahtuu mitään kovin mielenkiintoista, ellei lasketa sellaisia kyyneliä tiristäviä viime henkäyksen rakkaudentunnustuksia jne. Yleiset puitteet ja kokonaisuus ovat kuitenkin sellaiset, että on se joka tapauksessa käytävä katsomassa. Minulle sopisi, jos se lopputaistelu kuitattaisiin kuten kirjassa muutamalla rivillä ja säästyneen ajan voisi vaikka vaellella kauniissa maisemissa ja keitellä teetä Konnussa tai seurailla haltioiden ylvään rauhallista elämää. Tykkäisin, kun keskityttäisiin henkilöhahmoihin ja heidän välisiin juttuihinsa, eikä vain siihen pakolliseen actioniin.
Interstellarista vielä mietin, jaksaisikohan se kiinnostaa (todennäköisesti en tuhlaa siihen elokuvalippua) ja Nälkäpeli-elokuvista en ole nähnyt ainuttakaan vielä, kirjojen perusteella Matkijanärhi ei oikein kiinnosta muutenkaan.
Kirjoitti: nannu - 30.11.2014 00:16:14
Kirjoitti: Luci - 30.11.2014 16:41:04
Kirjoitti: Ingrid - 01.12.2014 15:02:33
Kirjoitti: nannu - 01.12.2014 15:23:20
Kiva että Nälkäpeli-elokuvat on miellyttäneet myös teitä, jotka ette ole kirjoista niin kiinnostuneet. Ite kun vähän kattelin varsinkin ekaa sillä silämällä, että on taidettu suunnata vahvasti jo olemassa oleville faneille. Mukava olla väärässä. Monet mulle kirjojen kautta oleelliset asiat/teemat/tunnelmat ohitetaan leffoissa tosi nopsasti, mutta ei se varmaan haittaa, jollei tiedä kaivata niitä. Eikä kaikki tietenkään muutenkaan kaipaa samoja juttuja. Kirjat ei mun mielestä ole mitenkään erityisen hyvin kirjoitettuja (enkuksi tai suomeksi), mutta tämmöselle hitaalle kurjuuden fiilistelijälle niissä on jotain, mitä leffoissa ei juuri ole. No tässä viimeisimmässä ollaan jo lähellä, ja toivon vikalta samaa suuntaa.
Lopulta kumminkin elokuva on elokuva ja kirja on kirja.
Kirjoitti: Zacharias - 01.12.2014 17:13:58
Lainaus
tytsy laulaa ihan älyttömän upeasti ja rakastan hänen ääntään, vaikka monien haastattelujen mukaan Lawrence itse oli panikoinut ko pätkää itkupisteeseen asti. Mun mielestä tuo on kuitenkin yksi elokuvan vaikuttavimmista kohtauksista.
Yllätyin kanssa siitä, että Jennifer sai tuollaisenkin äänen ulos itsestään. Otetaan nyt huomioon ensimmäinen leffa, jossa sitä korinaa ei kestänyt kuunnella ollenkaan. Olihan Hanging Tree toki tehty niin, että siinä ei paljon laulutaitoa tarvittu, kunhan vain jokseenkin nuotissa pysyi, mutta odotin jotain aivan kamalaa. En kyllä Jenniferin laulusta muuten välitä ja älyttömän upeaksi en sitä ääntä kutsuisi, mutta vaikuttava on oikea adjektiivi kuvaamaan lopullista kohtausta.
Kirjoitti: pallohai - 01.12.2014 19:25:20
Lainaus
Odottelen uteliaana (pelonsekaisesti ehkä, mutta kuitenkin) tulevaa kolmatta Hobitti -elokuvaa, ja sitä odotellessa kävin katsomassa Labyrintti -elokuvan. Siitä ei täällä näköjään ole vielä keskusteltukaan, vaikka onhan se jo aikansa ehtinyt teattereissa pyöriä. Kirja(sarja?) "Maze runner", johon se perustuu, oli minulle ihan vieras, ja myönnän rehellisesti että menin katsomaan sitä hyvin pienin odotuksin ainoastaan siksi, että siinä esiintyy sivuroolissa ihastuttava Kaya Scodelario.- Mäkin odotan täällä tuota kolmatta Hobittia ihan täysillä. Pitää kyllä mennä katsomaan heti, kun tulee, koska ah - mä vaan tykkään niistä, vaikkakin joitakin elokuvan lisiä en kovasti palvokaan.
Itse yllätyin erittäin positiivisesti, kun kävin katsomassa Labyrintin. Mullekin kirjasarja aivan vieras, en ollut tutustunut lainkaan. Parin tutun mukaan elokuva oli jopa parempi kuin ensimmäinen kirja, mutta en ota asiaan millään tavalla kantaa, koska en ole mitään niistä lukenut. Suurin yllätys tuli, kun tajusin, että Thomas Sangster näyttelee suht. suuressa roolissa enkä voi olla myöntämättä, että aikalailla ihastuin Newtiin. No kuitenkin, ajattelin jättää leffan kokonaan katsomatta, mutta onneksi kaverini painosti mukaansa, koska olisin kyllä katunut, jos en olisi mennyt valkokankaalta katsomaan. Jatko-osaa odotellessa siis! 2015 puolella tuntuu tulevan paljonkin hyviltä vaikuttavia leffoja, kun James Bondistakin ilmestyy uusi elokuva (?). Vai olenko aivan väärän tiedon pauloissa?
Kirjoitti: räiskeperäinen sisulisko - 07.12.2014 21:12:10
En tykännyt Matkijanärhestä. Siinä jätettiin mun lempikohtaukset pois tai ohitettiin ne hätäillen. Pakkohan se oli käydä katsomassa, mutta pettymys oli valtava. Coin oli ihan vääränlainen, Effien sekaan tunkeminen turhaa, missä se valmisteluryhmäkin on? Peeta oli harvoja onnistuneita asioita koko elokuvassa.
Olen oikeasti niin turhautunut. Perkele, pääraudankin skippasivat. Yyh.
Pitäisihän se jo uskoa, ettei leffat voita kirjoja.
Kirjoitti: Remoteness spectator - 08.12.2014 23:23:24
Kirjoitti: nami - 09.12.2014 14:14:30
... en tiedä ollaanko Remoteness katsottu samaa leffaa koska mun käsitys Gamorasta ei tosiaan ole naishahmo, jonka "ainoa aspekti on ulkonäkö ja cooleus" :D Male gaze -pointtia eli michaelbaymaista persekuvailua en kiistä ja se ärsyttää leffassa joka katselukerran (öh, tällä hetkellä kolmen vai neljän) jälkeen enemmän, myös naishahmojen vähyys on validi pointti kritiikille, samoin naisen jatkuva pelastaminen (varsinkin kun ottaa huomioon että Gamora on koulutettu aseeksi ja tappajaksi, Quill taas on terralaislähtöinen ravager eli öö voimasuhteet please?), mutta musta on vähän yksioikoista nähdä Gamora vaan pelastettavana silmänruokana ja romantic interestina.
Gamoralla on kuitenkin oma taustatarinansa ja ~traaginen menneisyytensä (huom., samaan tapaan kuin esim. Rocketilla ja Draxilla), ja siihen viitataan selkeästi, samoin kuvataan hänen ja Nebulan välistä sisaruussuhdetta ja sen ongelmia - toki näihin olisi voinut paneutua enemmänkin. Gamoralla on myös omat, täysin romanttisten intressien ulkopuolella olevat motiivinsa toimia, tasavertainen asema ryhmän jäsenenä (ja hän ei todellakaan ota käskyjä vastaan mieheltä, please, se on Gamora joka takoo järkeä Peterin päähän ja toteaa suoraan että tämä on itsekäs urpo joka ajattelee vaan itseään) ja ennen kaikkea, hänellä on myös koko leffan juonen kannalta ajateltuna muukin rooli kuin olla Star-Lordin love interest.
Myös tuon romanttisen suhteen ja sen että "mies lopulta hurmaa naisen" -päätelmän kans oisin itse vähän varauksellisempi: toki se on selkeästi pedattu sinne ja tulevissa leffoissa varmaan jatketaan siitä mihin tässä jäätiin, mutta... idek, musta leffan lopussa kuvatun emotionaalisen siteen voi nähdä myös hahmokehityksen kannalta ja samanlaisena yhteen hitsautumisena kuin myös muiden ryhmän jäsenten välillä. Toki Star-Lordin ja Gamoran tapauksessa sinne on pedattu se romanttinen pohjavire, en kiistä sitä todellakaan ja as said, näissä on tulkinnanvaraa, mutta Gamora ei missään vaiheessa kapsahda Peterin kaulaan perinteisen "vihasin sinua ensin mutten enää voi vastustaa sinua!" -kaavan mukaan. Ja jos (tulevissa osissa kenties ja todennäköisesti) kapsahtaakin, se ei tarkoita että Peter nyt vain hurmaa Gamoran siinä missä muutkin naiset, vaan se edellyttää molemminpuolista hahmokehitystä: että Gamora pystyy luottamaan ja että Peter osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen ja muutakin kuin itsekäs kusipää.
Plus, ehkä tärkeimpään pointtiini, jota jo tossa semisti sivusin, Peter ei ole ainoa hahmo joka kehittyy, vaikka päähenkilönä häneen nyt eniten huomiota kiinnitetäänkin (mikä on toki valitettavaa koska muut hahmot ja heidän tarinansa on vähintään yhtä kiinnostavia ja ansaitsisivat enemmän aikaa ja huomiota): Gamoran on pakko opetella luottamaan toisiin ja olemaan ystävä sen sijaan että hän toimisi yksin, Rocket joutuu punnitsemaan itsekkäiden motiivien ja muista välittämisen väliltä ja pelastaa lopulta kaverinsa itsensä riskeeraten, Drax tajuaa ettei voi tehdä mitä tahansa holtitonta vedoten siihen, että hän on joskus menettänyt jotain, Groot uhraa itsensä muiden puolesta, vaikkei tällä ole ollut aiemmin muita ystäviä kuin Rocket. Ennen kaikkea, jokainen oppii katsomaan omaa napaansa pidemmälle ja tekemään jotain altruistista: myös Gamora. Hän ei ole pelkästään yksiulotteinen, hyvännäköinen love interest vaan tasavertainen hahmo muiden rinnalla.
Sori tää karkas nyt ihan käsistä enkä tarkoita tätä mitenkään hyökkäävänä vaikka tästä nyt romaani tulikin, mutta mä rakastan tätä leffaa kaikista kritisoitavista piirteistä huolimatta ja voisin jauhaa tästä ja etenkin hahmotulkinnasta ikuisuuksiin :-D Pointti oli lähinnä se että kritisoitavaa löytyy ja mä niiiiiiin odotan sitä päivää kun Marvelilta tulisi leffa jossa olisi naispäärooli, jossa naishahmosta ei olis yhtään malegazepersekuvaa eikä nainen ois automaattisesti heikompi ja pelastettavan roolissa, mutta musta on ihan liian yksioikoista heittää Gamora pelkästään cool-silmänruoka-loveinterest-kategoriaan kun hahmossa oikeasti on paljon muutakin, jos vaan vaivautuu katsomaan.
//edit: pssst, tässä (https://www.youtube.com/watch?v=XOkS643sPgI) haastis jossa Gamoraa näyttelevältä Zoe Saldanalta kysytään Peter Quill/Gamora -shipistä (7:42->) ja näyttelijä itse toteaa, ettei suhde kehity aivan kuten katsoja odottaisi ja että "Gamora isn't there to service anybody, the same way they're not here to service Gamora". Eli Gamoran pointti ei todellakaan ole pelkkä ulkonäkö ja love interestinä olo :D
Kirjoitti: Nolffe - 09.12.2014 21:02:52
Kävin myös katsomassa Matkijanärhen ensi-illassa, mutta vaikka elokuva olikin hyvä, täytyy sanoa, että odotukset hieman alittuivat. :l Tiesin kyllä leffaan mennessäni, että tää on vaan tällanen väliosa ja suurin eeppisyys koetaan vasta vuoden päästä, mutta silti. Kyllähän siellä oli muutamiakin vaikuttavia kohtia ja pari näyttelijää teki mun mielestä huippusuorituksia, mutta jotain sieltä vaan puuttui. Noh, ens vuotta odotellessa, toivotaan että hienoinen pettymykseni korvataan moninkertaisesti. :3
Kirjoitti: Gil Galad - 10.12.2014 21:19:18
Smaugin Järvikaupungin tuhoamis kohtaus oli hieno kokonaisuus. Viiden armeijan taistelu oli hienosti tehty kokonaisuutena vaikka jotkut jutut nyt oli vähän huonosti toteutettuja. Kääpiöiden ja haltioiden uhittelu taistelun alussa oli hauskaa ja se että näytti ettei Thranduil annakkaan hyökkäys käskyä omilleen oli jännitys momentti.
Kaupungin isännän kullan pelastus operaatio oli musta aika huvittava ja säälittävä kohtaus sillä se toi esiin hyvin sen hahmon luonteen. Alfridin pelkuruus ja muut yritykset nuolla Bardin persettä toimivat musta hyvin tuomaan esiin niin Alfridin kuin Bardinkin luonnetta. Tässä elokuvassa tuotiin musta hyvin esiin Bardin nousu johtajaksi joka ei välttämättä halua johtaa ollenkaan. Thorinin Dragon Sicknesin/ Gold Madnesin kuvaus oli toteutettu hyvin. Se että välillä Thorin vaikutti olevan enemmän oma itsensä ja välillä vähemmän oli toteutettu hyvin samoin kuin se miten Thorin parani sitä. Thorinin kuolema ja vikat sanat oli kauniisti toteutettu vaikka ne tulikin kesken taistelun eikä vasta teltassa. Vaikka ymmärrän tavallaan, niin en silti pitänyt siitä miten Kíli ja Fíli tapettiin elokuvassa. Kirjassa kumminkin annettiin ymmärtää että ne kuoli puolustaessaan Thorinia, niin nyt Azog vain kylmästi lävisti Fílin ja Kíli kuoli yrittäessään suojella Taurielia. Gandalf oli Gandalf. Gandalfin analyysi Dain Rautajalasta veti mietteliääksi sillä mä sain sen kuvan Gandalfin replasta että Thorin olisi järkevämpi noista kahdesta Dragon Sicknesistä huolimatta. Dainin päätöksen tekokykyä aliarvioitiin paljon. Dain kyllä vaikutti typerältä yrittäessään haastaa Thranduilia taisteluun vaikka kääpiöt taisivat olla vielä alakynnessä. Thranduilista tehtiin aikamoinen ääliö välillä. Esimerkkinä nyt vois sanoa sen että hän kerto vaan Bardille että joo teidän auttaminen ei ole ensimmäisellä sijalla meidän intresseissä täällä. Joissain kohden taisteluja sai sen käsityksen että Thranduil olis vaan iloinen muitten kuollessa.
Kirjoitti: Q+Black - 10.12.2014 23:52:03
Kävin tänään kattomassa ton Hobbit the Battle of Five Armies elokuvan päivänäytöksessä. Kattoessa tota elokuvaa itkin osan ajasta.Pakko sanoa, että raivostuttavinta ikinä on leffateatterissa mm. se, että jotkut parkuu ääneen ja törisyttää nenäliinojaan. En tiedä, mut heti alkaa kasvamaan kyrpä otsaan >:( ;D
Sit itse elokuvasta...
En koskaan tutustunut LotR:n ja Hobittien kirjoihin, mutta kaikki elokuvat olen nyt katsonut. Täytyy myöntää, että en ole mainitsemieni trilogioiden suurimpia faneja, mutta kyllähän nämä katsastaa.
Kolmas ja viimeinen elokuva jatkaa suoraan siitä mihin toinen osa jäi. Smaug riepottelee vuoren juurella sijaitsevaa kylää ja sen asukkaat pakenevat henkensä edestä. Vaikuttavimman ja hienoimman roolinsa tässä elokuvassa teki kyllä kieltämättä Luke Evans, jonka näyttelemä Bard varmasti on noussut monen naisen päiväunien kohteeksi. Tekihän hän vaikuttava työtä myös Dracula Untold - leffan tiimoilta.
Kolmannesta osasta ei ainakaan toimintaa puutu enkä nukahtanut tällä kertaa leffateatteriinkaan. Edellisen osan kohdalla saattoi vähän niin käydäkin *köhöm*. Kuten aina, nämä elokuvat ovat visuaalisesti todella hienoja, mutta jatkuvan sotimisen katseleminen alkoi jossain välissä jo vähän kyllästyttää, samoin kuin Tammikilven sekoilu vuorensa uumenissa.
Loppuun olikin pudotettu muutama yllättävä pommi ainakin tällaiselle ihmiselle joka ei ole kirjoihin kajonnut ja täytyy sanoa, että se harmitti. Taisinpa vähän vetistelläkin lopussa. Ei siis sellainen loppu jota odotin, mutta toisaalta myös yllättävä.
Legolas oli alunperin suosikkini LotR:ssä ja on kyllä edelleenkin. Tauriel oli myös symppis.
Lopussa tuli kyllä sellainen nostalginen fiilis ja teki melkein mieli alkaa kaivelemaan sormuksen ritareita kaapista. Ehkäpä joku päivä katsastankin!
Kirjoitti: Ingrid - 11.12.2014 00:10:19
Uh, tulen huomenna kommentoimaan uudelleen jahka aivot vähän rauhoittuvat. ;)
Kirjoitti: Eririn - 13.12.2014 14:19:31
Kirjoitti: Ansa - 14.12.2014 01:19:39
Mutta kotiin päästyä oli kyllä pakko pitää LotR-maratoni, eihän siinä mennyt kuin vajaat 10 tuntia. ;D
-Ansa!
Kirjoitti: Bloody - 21.12.2014 20:41:25
Kauhu generen saralta olen läpikäynyt: Vampyyrit, Ihmissudet, zombit, demonit, ja kaikenmaailman verisplätterit. Nyt olisi työn alla etsiä tarinoita riivauksista, (etenkin ihmisten, esineetkin kyllä käy.) Niin että ehdotuksia saa kyllä pistää tulemaan. Harmittavasti vain kun on tämmöinen suur-kuluttaja, niin ei tahdo olla nää leffat enää kovinkaan pelottavia. Tietenkin, jos löytyisi jotain vähä-eleistä, yliluonnollista, ja enemmänkin psygologisella tasolla piinaavia juttuja. :D
Ja jostain kumman syystä romantiikka, ylenpalttinen draamailu, ja idioottimaisimmat huumori rainat ovat hyvin luotaantyöntäviä. (Arvatkaapa, miten kauan mulla kesti, ennenkuin sain aikaiseksi katsoa Hangover elokuvat.) Ja Fast and furious rainoihin en suostu kajoamaan pitkällä tikullakaan. Tämä alkaa kuulostaa jo todelliselta rajoittuneisuudelta, muttakun en oikeastaan voi itselleni mitään. Mutta onneksi maailmassa on paljon genrejä, joihin en ole vielä tutustunut.
- Bloody
Kirjoitti: Remoteness spectator - 27.12.2014 12:38:31
Kirjoitti: Remoteness spectator - 05.01.2015 21:48:08
Hobbit spoil
Mutta joo, kieltämättä kyllä elokuvan sekasikiöisyys oli ihan omaa luokkaansa, ja sotakohtaus oli niin pitkä, että rupesi ihan väsyttämään - varsinkin se, kun se Azog ei meinannut millään kuolla sitten lopuksi ja kaikki oli niin ennalta-arvattavaa ja kaikkeen täysin epäolennaiseen keskityttiin minuuttikaupalla. En oikeastaan edes tiedä mistä aloittaisin - ehkäpä siitä, että leffassa oli jotain 'wigglywormeja' (joo siis tuo oli niiden oikea nimi) jotka ei kuulu edes keskimaan loreen, vaan ovat pikemminkin Star Warsista lainattuja olioita. Ja tässä elokuvassa niillä ei ollut muuta tehtävää kuin kaivaa tunnelit örkeille - wat? Sitten ne kaikki kuolemakohtaukset oli niin kliseisiä, samoin kuin kaikki elokuvan vuorosanat "They're here" ja "They were only bred for one purpose. To war" joka toistui elokuvassa kaksi kertaa (plus monissa muissa elokuvissa..) ja muutenkin kaikki hahmot tekivät asioita ja menivät paikkoihin joilla ei ollut mitään funktiota. Ja plus sitten taas tämä "Hei käytetäänpä taas samanlaisia kohtauksia kuin lotr-leffoissa". En oikeastaan edes jaksa syvemmin leffaa edes analysoida, koska siinä nyt on ihan kaikki pielessä, ja tuntuu että siihen ei ole nähty minkäänlaista vaivaa, kunhan saadaan vähän actionia ja vanhalle, shopatulle Leegolasselle matrix-kohtauksia ja onnistutaan muistuttamaan tyhmimpiä katsojia jatkuvasti siitä, että näillä leffoilla on tekemistä Lotrin kanssa hölmöillä yhtymäkohdilla. Mutta joo, en vain tajua miksi Peter Jackson on mennyt nämä leffat ohjaamaan, kun ei näistä nyt tullut lasta eikä (pääsiäis)pashaakaan. Toivon vain, ettei kukaan ikinä rupea vääntämään Silmarillionia elokuvaksi, koska Tolkienin poika ja perikunta ei sitä missään nimessä halua, kuten eivät halunneet tätäkään.. :P
Spoil over
Kirjoitti: Ripple - 06.01.2015 13:24:22
Tai ei ihan aina! Nämä nyt ei ehkä ole finiläisten lempparikulutuskamaa, mutta Jane Austenin kirjojen perusteella tehdyt leffat ja varsinkin BBC:n minisarjat on hyvin toteutettuja. Niitä liputan.
Mä olen muutenkin romantiikan ja draaman ystävä, harvoin vain enää tehdään hyviä draamaleffoja. Jotenkin kaikesta täytyy aina tehdä niin erikoisia, eikä mitää perushyviä leffoja enää tunnu tulevan. Ärsyttävää. Kauhu ei uppoa yhtään, jos sitä menen katsomaan niin en uskalla liikkua pimeällä seuraavaan kuukauteen :D
Hassua kyllä, etten ole noihin Hobitteihin lähtenyt yhtään tutustumaan... LotR:stä pidän kyllä kovin, mutta siltikään en ole noita lukenut, en oikeastaan tiedä yhtään mistä ne kertoo sen enempää. Jotenkin olen vain ajatellut, että ne on jotain surkeita wannabe-jatko-osia. No, ehkä joskus täytyy tutustua...
Kirjoitti: Kosmik - 06.01.2015 14:21:01
En nyt tiedä, miksi edes otin tuon piirretyn tässä puheeksi. Varmaan siksi, että on joku muukin onnistunut "pilaamaan" Tolkienin tarinoita ennen Jacksonia. :'D Mä en ole tosiaan tuota viimeisintä Hobittia vieläkään nähnyt ja saa nähdä, menenkö edes katsomaan. Tuo Remon linkkaama kirjoitus osui myös hyvin yksiin omien ajatusteni kanssa kyseisestä leffatrilogiasta.
Kirjoitti: Angelina - 06.01.2015 14:25:09
Hmm, mä olen myös Nälkäpelit lukenut ja leffat katsonut, mutta en jotenkin siltikään ole kovin innostunut niistä. Ne tuntuu vaan niin kovin vaisuilta, rankasta aiheestaan huolimatta. Jotenkin koko Capitol-systeemikin on ihan naurettava. En mä tiedä, jotenkin tuntuu vaan semmoiselta läpihuutojutulta. Leffat varsinkin oli myös aika pettymyksiä. Tän viimeisimmänkin kävin leffassa katsomassa, mutta ei siitä oikein saanut mitään irti. Ainahan kirjojen perusteella tehdyissä leffoissa käy silti niin..
Mua vähän harmittaa, koska oon sitä mieltä että Nälkäpeleissä ois ihan valtava potentiaali. Idea on mun mielestä hyvä ja mielenkiintoinen, mutta toteutus on jäänyt vähän latteaksi, sekä kirjoissa että elokuvissa. Ensinnäkin musta leffoista ois saanut huomattavasti enemmän irti, jos niiden ikäraja olis ollut esimerkiksi K-16. Aihe kuitenkin on oikeesti sen verran rankka, että sitä olis saanut mun mielestä näyttää ihan kunnolla ja toteuttaa yksityiskohtaisemmin. Ei nyt tietenkään mitään überverimässäilyä, mutta nyt ne on jäänyt aika latteiksi. Kirjoissa sitten alettiin mennä metsään, kun tää Katniss/Peeta parisuhdehömppä alko ottaan isoo roolia. Idea siis hyvä, toteutus... nääh.
Mä rakastan LotR-elokuvia yli kaiken ♥ Ne on niin mahtavia, etten saa niistä tarpeekseni. Hobitit sen sijaan ei oo kiinnostanut yhtään niin paljoa - en oo itseasiassa saanut vielä katsottua edes sitä kakkososaa. Ajattelin kuitenkin antaa niille vielä mahdollisuuden ja suunnittelinkin, että jos tänään vapaa päivän kunniaksi katsoisin sen ensimmäisen uudelleen.
Kirjoitti: Vlad - 06.01.2015 14:49:44
Sormusten herroista oon kyllä aina pitänyt, jostain syystä pidän Jacksonin Keski-Maasta elokuvissa todella paljon ja Hobiteissakin liityin välittömästi Thranduil-fanikerhoon, koska jotenkin vaan niissä haltioissa on tyyliä (vaikka en saakaan pois päästäni sitä mielikuvaa että Thranduil on melkein kuin Lucius Malfoy). Oon tykännyt näissä Jacksonin leffoissa esim. näyttelijävalinnoista (mua tosin on erittäin hellpo miellyttää elokuvien suhteen) ja esim. Lee Pace on huikea Thranduilina ja Benedict Cumberbatch on huikea Smaug ja onpa siellä pari muutakin fanityttöilyä aiheuttavaa näyttelijää eksynyt joukkoon (joitain mainitakseni Dean O'Gorman, Aidan Turner, Richard Armitage, Luke Evans ja James Nesbitt). Okei, Hobitit ei noudattele canonia niin paljon kuin toivoisin, mutta syystä tai toisesta pidän niistä(kin) vaikka en tiedä kuinka iso osa pitämisestä on ihan vaan uskollisuutta Tolkienille ja fanityttöilyä koko Keski-Maan takia ja kuinka iso osa on sitä elokuvan omaa ansiota. Ymmärän kyllä kritiikin elokuvista ja monesta asiasta oon samaa mieltä, mutta itse kyllä jostain syystä pidän elokuvista paljon. Ei vedä vertoja LotReille joo, mutta olkoon.
SPOILERS
Tosin alun jutut tulen kanssa, kun Smaug lähti tuhoamaan Esgarothia, oli oikein kivoja tälläiselle tallaajalle, jonka kaikkien aikojen pahin pelko on nimenomaan tuli. Kiva käydä katsomassa elokuvaa 3D HFR:nä ja heti alussa joutua kohtaamaan omista peloistaan pahin, vaikkakin ruudun välityksellä. Pakko myöntää, että olin helpottunut kun Smaug kuoli ja alettiin siirtyä eteenpäin, en tiedä johtuko se puhtaasti siitä, että pelkään tulta vai oliko siinä jotain muutakin.
Aiheutti leffa toki myös joitain naurahduksia ja fanityttöilyä, koska ohmygosh, haltioilla on asennetta, kun kääpiöt menee kyyryyn kilpiensä taakse (Dainin armeija), niin haltiat kirmaa niiden yli. Ja pakko myöntää, että harmitti, kun Thranduilin hirvi kuoli, vaikka kaverille koko ajan jupisinkin, että "hemmetin hirvi" tai "helkkarin poro", koska jotenkin epic että haltiakuningas ratsastaa hirvellä.
END OF SPOILERS
Kirjoitti: Remoteness spectator - 06.01.2015 15:16:19
Kirjoitti: Ripple - 06.01.2015 16:08:16
Mua vähän harmittaa, koska oon sitä mieltä että Nälkäpeleissä ois ihan valtava potentiaali. Idea on mun mielestä hyvä ja mielenkiintoinen, mutta toteutus on jäänyt vähän latteaksi, sekä kirjoissa että elokuvissa. Ensinnäkin musta leffoista ois saanut huomattavasti enemmän irti, jos niiden ikäraja olis ollut esimerkiksi K-16.
SPOILER MATKIJANÄRHI
Joo, ihan totta! Ei tommosta aihetta kuuluis millään low-ratingilla tehdä! Ihan jo "jännityksellä" odotan, miten ne on Matkijanärhi kakkosenkin toteuttanut... Potentiaalia noissa tosiaan olis, ja onhan idea ihan tosi mahtava toisaalta, mutta sitten se on kuitenkin mennyt ihan lössiksi koko homma. Mitä parisuhdehömppään tulee, niin musta oli kiva että sitäkin oli siinä mukana, en tykkää pelkästä toiminnastakaan. Tosin, mä en tykkää Peetasta sitten yhtään, olisin suonut enemmänkin Galen ja Katnissin yhteen ^^ Loppu oli muutenkin mun mielestä ihan tyhmä sekin. Esimerkiksi juuri tuo Gale-Katniss juttu. Oli typerää, että ne erkaantui toisistaan kokonaan. Paljon muuta mä en siitä kirjan lopusta sitten muistakaan, muuta kuin että en tykännyt siitä.
Kirjoitti: Fiorella - 06.01.2015 19:12:36
Siksikin ehkä juuri tuo elokuva tuntui aika laimealta. Se oli nimenomaan kaikin puolin "ihan ok". Olen yleisellä tasolla iloinen että kävin sen katsomassa, niin on kokonaisuus nähty teatterissa suurelta valkokankaalta, mutta en tule noita itselle ostamaan enkä varmaan kovin monesti uudelleen katsomaan.
SPOILER SPOILER
Jotain kertonee elokuvasta sekin, että ainoa kohta, jossa silmät kostuivat, oli täysin kirjan juonen ohi mennyt kohtaus, jossa Tauriel suree Kilin ruumiin äärellä. Hyvä että lisäsivät vähän romantiikkaa tuohonkin muuten täysin tytöttömään tarinaan.
Kirjoitti: Remoteness spectator - 06.01.2015 19:34:42
Lainaus
Hyvä että lisäsivät vähän romantiikkaa tuohonkin muuten täysin tytöttömään tarinaan.
Hobbit spoil
Omasta mielestäni oli taas vähän "Ääh mitä helkuttia"- meininkiä, että aina pitää väkisin lisätä joku rakkaustarina vaikka sellaista ei kirjoissa olisi. Tauriel ei vaan istunut koko tarinaan, ja pysyi ihan täysin värittömänä ja randomina hahmona ja naamameikitkin oli niin läpinäkyvät (plus tietysti Legolas jolla nyt ei ollut paljoa sen enempää tekemistä leffassa) Jotenkin noihin taistelukohtauksiin oltiin yritetty lisätä eeppisyyttä melko naurettaviin ulottuvuuksiin asti. Ehkä eniten facepalmia aiheutti se Legolaksen matrix juttu jossa se juoksi jotain putoavia kivenjärkäleitä pitkin... ::) Niin joo ja sitten se järkyttävän kömpelö Aragorn-viittaus joka tapahtui heti sodan jälkeen.
Spoil ends
Kirjoitti: Vlad - 06.01.2015 19:49:35
Lainaus
Ehkä eniten facepalmia aiheutti se Legolaksen matrix juttu jossa se juoksi jotain putoavia kivenjärkäleitä pitkin...Eikääää, mie olin jo ehtinyt unohtaa tän!! Tää oli kyllä ehdottomasti sellanen, jolle facepalmasin siellä leffateatterissa, koska lol. Aragorn-viittauskaan ei haitannut mua niin paljon kuin tää ja hajosin ääneen sille, kun Dain saapuu taisteluun sian selässä. Vähän sama kun ihmettelin koko viiden armeijan taistelun ajan sitä, miks hemmetissä Legolas ja Tauriel lähti Gundabadiin.
Ja mitä Kilin ja Filin kohtaloon tulee, olisin mielelläni nähnyt niiden kuolemat sellasin kun kirjassa, jossa ne muistaakseni kaatui Thorinia puolustaen - kun nyt Fili vaan kuoli sillain tosi tyylillä "tosi lame" ja Kilikin oli ensin kostamassa veljensä tappoa ja sitten puolustamassa Taurielia. Oon kyllä sinällään helpottunut, että leffat on kaikki valmiita, koska yyh, ei enää. Ja olis PJ voinut kyllä jättää Legolasin matrixtemppuilut pois....
END SPOIL
Kirjoitti: Remoteness spectator - 06.01.2015 20:10:26
Lainaus
ja hajosin ääneen sille, kun Dain saapuu taisteluun sian selässä.
No joo, itselleni tässä kohdassa huvittavinta oli vieläpä se, että kun olin nähnyt trailerissa kääpiöjoukkojen hyökkäävän vuohien selässä (mitä ei jostain syystä leffassa ollut??) niin sanoin ihan vitsillä että "Hirviä ja vuohia, mitä seuraavaksi? Kohta varmaan joku ratsastaa porsaalla.." ja niinpä sitten ratsastikin :D Että joo, kertoo omasta mielestäni aika paljon, että joku liioittelu jonka heittää vitsillä onkin sitten ihan oikeasti käytetty leffassa. Omaan järkeeni ei vain yksinkertaisesti käy, että keskimaassa on jotain superjäniksiä tai sotavuohia tai porsaita. Vähän itselleni liian high-fantasy- matskua, kun tykkään enemmänkin ajatella lotria sellaisena "grounded" fantasiana, jossa immeiset ratsastaa hevosilla eikä tee mitään mahdottomia temppuja (mutta tämähän on tietty mielipidekysymys. Olen kuitenkin aikamoinen Tolkien-puristi anyway :D)
//Mutta niin - siis onhan Hobitissa esim. Gandalfille puhuva kotkakuningas ja Beornin taiotut eläimet, jotka kattaa ruokapöydän, mutta kuitenkin mielestäni Lotr-leffoissa (ja tietysti kirjassa) oli hyvä linjaus, ettei siellä elukat haastelleet tai tehneet muitakaan ihmeellisyyksiä.
Kirjoitti: Remoteness spectator - 07.01.2015 12:34:48
hanoi: Hobitissa oli kuitenkin naishahmot mielestäni erittäin edistyksellisessä asemassa koska he osallistuivat taisteluihin yhdenvertaisina, ja esim. Galadriel on todennäköisesti voimiltaan mahtavin näistä kaikista velhoista/noidista. Mielestäni muilla elokuvilla on hyvinkin suuresti opittavaa siitä, miten Hobitti-leffoissa on naisen rooli edustettuna. Ja sekin, että Kili kuoli ja Tauriel tappoi sen örkin, ja selvisi ihan ilman mitään pelastusta tai miesapua.
Mutta mitä tulee tuohon romantiikkajuttuun, niin blöö. Sehän on siellä ihan siksi että elokuva vetoaisi "kaikkiin" ja nähtävästi se romantiikan tunkeminen on ainoa minkä oletetaan vetoavan naisyleisöön, koska "naisethan nyt kaipaa aina sellaisia nyyhkyromansseja tai 'chickflickkejä' vaikka niistähän ei nyt miehet niin perusta". Omasta mielestäni naisyleisöön vetoaminen (ja miksi pitää yleensäkään yrittää vedota kaikkiin??) onnistuisi juurikin tuolla, että naishahmot ei ole mitään heikkoja, miehen pelastettavissa olevia palkintoja, vaan nimenomaan persoonia ja yksilöitä jotka osallistuvat toimintaan henkilönä, eivät tarinan naisena. Ja samaa mieltä olen siitäkin, että no kun nyt keskimaassa ei sattunut naiset osallistumaan sotiin samassa määrin mitä oikeassakaan maailmassa, niin onko niitä sitten ihan pakko tarinaan keksiä :D ei minua ainakaan loukkaa tai haittaa se, jos Tolkienin alkuperäinen visio ei ole se, että keskimaassa naiset sotii samalla tavalla. Tiedän kyllä, että Tolkien on luonut vahvoja naishahmoja, eikä ole mitenkään syrjinyt naisia (ja kuka sattuu tietämään Tolkienin ja hänen vaimonsa tarinan ja Luthien ja Beren- jutut... Ah ^__^)
Kirjoitti: Fiorella - 07.01.2015 22:47:19
Lainaus
...mua ylipäätään ärsyttää kun joka leffaan pitää ihan väkisin tunkee joku helkkarin rakkaustarina. En väitä ettei romantiikkaa sais olla mut ei sitä tarvii väen vängällä änkee mukaan. Ja miks ihmeessä, jos leffassa sattuu olemaan mies ja nainen, niin niiden on ihan pakko rakastua toisiinsa aina??? Niin ärsyttävää! :D Ja aina se mies pelastaa avuttoman naikkosen pulasta, miksei seki rooli vois olla joskus toisinpäin? Eikä niitä naishahmoja myöskään tarvii tunkee leffaan mukaan vaan sen takia, että saatais joku ihana rakkaustarina aikaan.En minäkään aina tykkää "pakollisista" rakkaustarinoista, mutta tässä se mielestäni toimi kivasti ja piristi kokonaisuutta. Minun mielestäni Hobitti on oikeasti satu joka kertoo seikkailullisesta matkasta kaukaiseen paikkaan, ei mikään varsinainen eeppinen sota/taisteluelokuva. Minusta kokonaisuudesta olisi tullut paljon kivempi, jos liialliset taistelut olisi jätetty pois ja keskitytty hobittimaiseen elämänmenoon ja tunnelmaan. :) Siihen nähden tuo rakkaustarina pelasti minulle paljon, ja itse asiassa tässä tapauksessahan nainen pelasti miehen useammin. ;) (Ja tosiaan Galadriel jos kuka esiintyy vahvan naisen roolissa, ja minusta on suorastaan kammottava valtavassa voimassaan näissä elokuvissa LotR mukaanlukien.)
Suosikkihahmojani elokuvissa olivat Fili-kääpiö, kaunissilmäinen Thranduil, ihana Bard, sekä Kili & Tauriel. Ja tosiaan, vaikka Bardistakin olisi saanut oikein unelmamiehen söpöine lapsosineen jollekin naiselle, niin se jätettiin kuitenkin elokuvissa naittamatta.
Kirjoitti: Ansa - 07.01.2015 22:59:44
-Ansa
Kirjoitti: Q+Black - 14.02.2015 00:14:32
Ensimmäinen kirja nosti itselle punan poskille melko tehokkaasti, mutta pian itseä alkoi suunnattomasti ärsyttää Christianin ylimanipuloiva luonne. Kaksi viimeistä osaa luin melkeinpä hammasta purren. Sanomattakin selvää, että olin aika skeptinen elokuvan suhteen, mutta samalla paloin halusta tietää millaisen elokuvan kirjasta mahtaakaan saada. Tämän genren elokuvia ei kauheasti ole leffateattereissa pyöritetty joten olihan tämä siltäkin kantilta mielenkiintoinen tapaus.
Voinpa sanoa, että yllätyin todella positiivisesti! Kirjasta tuttu vähän ehkä paikallaan jankkaava osuus oli jätetty pois ja elokuvaan oli mielestäni kiteytetty hyvin ensimmäisen kirjan ydin ilman kaikkea ylimääräistä ja turhaa. Olin melkein yllättynyt kun lopputekstit alkoivat pyöriä. Mietin vain, että "mitä ihmettä, näinkö nopeaan kaksituntinen vierähtikin?!"
Positiivista oli se, että rooleissa oli pääosin itselle tuntemattomia henkilöitä. Anastasian näyttelijä (Dakota Johnson) oli todella symppis ja samalla todella rohkea. Jamie Dornan Greyn roolissa oli myös täysin uusi tuttavuus, mutta täytyypä sanoa tämän elokuvan jälkeen Jorma Uotista lainaten: EI HUONO! Taidan sittenkin haluta itselleni yhden Christian Greyn!
Ja kyllä, seksiä oli. Oli paljasta peppua ja tissiä ja vähän siltä väliltä. Näyttelijät näyttivät kyllä todella luontevilta kohtauksissa vaikka tällaista tavallista tallaajaa hiukan punastutti alkuun melko kaiken paljastavat kohtaukset. Joskin kohtaukset olivat oikeasti todella hyviä olematta silti ääretöntä pornoa ja mautonta tai vaivaantunutta säätämistä. Kaiken kiihkoilun lisäksi elokuvaan oli ujutettu huumoria sinne tänne ja nämä hetket saivat koko leffateatterin hirnumaan yhteen ääneen.
Kuten sanoin, tämä oli todella positiivinen yllätys ja aion ehdottomasti katsastaa tämän uudelleen sekä hommata DVD:n omaan hyllyyn! Suosittelen lämpimästi kaikille joita vähääkään kiinnostaa katsastaa elokuva, ja ehkä niillekin jotka eivät välttämättä halua.
Kirjoitti: Tippi - 24.02.2015 14:25:56
Ahihi, tulin just teattereista. Kävin katsomassa Priden ja se oli aivan MAHTAVA! Ei mitään uutta taivaan alla, mutta nauroin silti sydämeni pohjasta yhdessä tuntemattomien kanssakatsojien kanssa ja lopputekstien kohdalla kaikki hymyili se sama höntti hymy naamalla. --> 8'D Aion kyllä mennä katsomaan uudestaankin. (:
-Ansa
Pride oli kyllä mainio, kävin itsekin katsomassa kun se vielä pyöri leffateatterissa, nyt vain odottelen DVD:n ilmestymistä. :)
Onko kukaan nähnyt The Imitation Gamea? Kävin eilen katsomassa sen itsekseni ja hurr että se oli hyvä! Cumberbatchin roolisuoritus, mukaansatempaava alku ja koskettava loppu, koko tarina... ja oih, soundtrack! ♥ Tykkäsin kyllä kovasti koko leffasta, eikä sen noin kahden tunnin aikana tullut lainkaan tylsää, päinvastoin, aika hujahti ohitse kuin siivillä. Aprikoin tässä menisinkö katsomaan sen kaverin kanssa uudelleen... :D Mitäs te piditte?
Kirjoitti: Röhkö - 24.02.2015 15:02:19
Cumberbatchin roolisuoritus, mukaansatempaava alku ja koskettava loppu, koko tarina... ja oih, soundtrack!Voi kyllä, Alexandre Desplat on Oscarinsa ansainnut! Minusta parasta leffassa olivat nimenomaan Cumberbatch ja musiikki. Juoni ei mielestäni ollut kovin omaperäinen, mutta opinhan uutta Enigmasta.
Cumber oli välillä suorastaan sherlockmaisen hauska, tietyllä autenttisella tavalla. Odotin, että hänen homoseksuaalisuuttaan olisi tuotu enemmänkin esiin, mutta leffan "salailuteema" jäi yllättävän vaisuksi sen suhteen.
Ja sitten eroottisuudesta päästäänkiin puhumaan toisesta uudesta leffasta, nimittäin Fifty Shades of Greystä. Ekan kirjan olen lukenut, ja mielestäni leffasta puuttui se olennaisin eli eroottinen kemia parin väliltä. Okei, en juurikaan kyllästynyt sen parin tunnin aikana. Pääosan esittäjät vastasivat ulkoisesti odotuksia, mutta en pääse yli siitä, että Jamie Dornan on Metsästäjä OuaTissa.
Ihmissuhteista siis uupui tekijä X. Leffasta puuttui kokonaisuutena elämänmaku - niin kuin tosin kirjastakin aika pitkälti. Parasta tässä oli soundtrack, jonka mahtavimpia osioita ovat Ellie Goulding ja Annie Lennox.
Kirjoitti: Remoteness spectator - 24.02.2015 15:38:36
Kirjoitti: Luci - 24.02.2015 15:48:01
American Sniperin kävin kanssa vähän aikaa sitten katsomassa ja onhan se hyvä ja pistää miettimään ja näin, mut onhan se loppupeleissä ihan täysin silkkaa jenkkipropagandaa. Siitä syystä olin jopa vähän yllättynyt, että kyseinen leffa ei rohmunnut Oscareita ihan tyystin, koska kuitenkin niin pohjois-Ameriikkaa ihannoiva leffa. Kolmas leffa jonka oon ihan lähiaikoina katsastanu on Kingsman ja suosittelen kyllä! Hauska englantilainen toimintaleffa, toimi mulle ainakin. Vähän varauksella mä sitä lähin kattomaan, mutta yllätyin erittäin iloisesti leffan loppuessa. En varmaan ees luokittelisi mun henk koht top viiteen kymppiin tai ees sataseen, mutta hyvä leffa kumminkin, ihan katsomisen arvoinen.
Mitä leffoja porukka odottaa jo innolla? Mun tän hetken odotetuimmat leffat on Pitch Perfect kakkonen, Mockingjay part kakkonen ja uusin Divergent-leffa (en millään muista nimeä!) Ei ihan mun tyylisiä leffoja, mut jostain syystä niitä on tullut odotettua innolla jo jonkun aikaa!
Kirjoitti: ruttotohtori - 24.02.2015 17:08:55
Lainaus
Munkin mielestä Fifty Shades of Greayn parilla ei ollut mitään kemiaa ja jotenkin tosta leffasta ei välittynyt intohimo tai seksikkyys ollenkaan.Eipä oo ihme, kuuleman mukaan näyttelijäpariskunta ei voi sietää toisiaan. :-D Eivätkä tuota elokuvaakaan, ainakin Jamie Dornan on puhunut 50Shadesistä tosi negatiiviseen sävyyn, ja on mm. sanonut ettei ymmärrä miksi edes lähti mukaan. Ihan positiivista kyllä, jos se ei jatko-osissa näyttele, koska onhan Dornan vallan ihastuttava ja ansaitsisi parempia rooleja.
Lainaus
Mitä leffoja porukka odottaa jo innolla?Tänä vuonna tulee ihan liikaa leffoja, jotka kiinnostaa, eikä se muuten, mutta leffateatterissa ravaaminen on kallista enkä yleensä muutenkaan käy kuin ehkä kerran-pari vuodessa. Mutta tänä vuonna täytyy ainakin tsekata tuo Avengers The Age Of Ultron, koska eka osa ja ne muut universumiin liittyvät leffat on nähty ja hyviä olivat (ja tässä Avengers kakkosessakin on Tom Hiddleston Lokina, en vaan voi skipata). Mockingjay Part 2 tietty myös, koska Nälkäpelit on parhautta ja nää leffasovitukset tuntuu toinen toistaan paremmilta, mikä on aika harvinaista koska yleensä tämmöset suositut nuorten aikuisten kirjoista tehdyt leffat on täyttä kakkaa. Disneyn liveveto Tuhkimosta kiinnostaa myös, ja sit tää Straight Outta Compton, josta en ees tiennyt mitään ennen kuin pari päivää sitten. Se ehkä on tällä hetkellä se mielenkiintoisin, leffa tosiaan kertoo NWA-nimisestä kasarihiphopryhmästä, josta pidän kovasti, ja niiden jätkien tarinan näkeminen valkokankaalla... Huuh. Toivon vaan että rantautuu Suomeenkin asti.
Niin, ja totta kai uusin Tarantino, The Hateful Eight täytyy kans kattoa teatterissa, ja jälleen kerran oon siinäkin mielenkiintoinen aihe, joskin vähän huolettaa kun siinä näyttelee Channing Tatum, enkä henkilökohtaisesti oikein pidä siitä. Uusi Fantastic Four -sovitus kiinnostaa kans, ja no onhan siellä vaikka mitä. Taitaa tän vuoden ylijäämä rahat mennä leffalippuihin, mutta en kyllä valita.
Kirjoitti: Zacharias - 24.02.2015 18:10:17
Yllättävä kyllä, odotan Avengersien jatkoa todella paljon, vaikka ajattelin ettei se mua niin paljoa kiinnosta. Ehkä nää luvatut Hawkeyen roolin suurentamiset on muuttaneet mieltä, tai sitten ylipäänsä vain se ettei tässä oikeasti ole tulossa mitään kummallisia elokuvia sitä ennen.
Mulla on silti enemmän sellainen täytyy kiriä "vanhaa" -fiilis. Eli haluisin tsekata juuri saapuneen Kingsmanin josta Luci puhuitkin, se vaikuttaa ihan hauskalta toimintafilkalta, sekä ton the Imitation Game, johon onkin liput torstaille varattuna! Tavallaan tekisi mieli myös mennä kattoon The Theory of Everything uudestaan, koska sen visuaalinen puoli vaan tulee paljon paremmin esille sillä valkokankaalla ja äänimaailma herää eloon ihan eri tavalla kuin sitten, kun hankin sen blurayna. Plus Eddie Redmayne, jonka Oscar-voitto oli yksi ansaituimmista ja oon todella iloinen, että Leo DiCaprion kohtalo What's Eating Gilbert Grapessa ei toistunut ja se pysti meni näyttelijälle. En meinaan ymmärrä, että miten. Miten hemmetissä se osasi näytellä niin hämmentävän hienosti ja uskottavasti.
Tavallaan kiinnostaisi myös Jennifer Anistonin leffa Cake.
Plus sitten niitä oikeasti vanhoja elokuvia, jotka pitäisi nähdä tai hankkia: Girl, interrupted on pitänyt katsoa jotain sata vuotta. Ihmemaa Oz on myös sellainen, että ärsyttää kun sitä tungetaan joka Oscar-gaalaan ja joka paikkaan, mutta en ole koskaan sitä tuijottanut. En tiedä miksi. Joku siinä tarinassa on aina häirinnyt :'D
Kirjoitti: Aionka - 09.03.2015 05:44:09
Onko kukaan nähnyt The Imitation Gamea? Kävin eilen katsomassa sen itsekseni ja hurr että se oli hyvä! Cumberbatchin roolisuoritus, mukaansatempaava alku ja koskettava loppu, koko tarina... ja oih, soundtrack! ♥ Tykkäsin kyllä kovasti koko leffasta, eikä sen noin kahden tunnin aikana tullut lainkaan tylsää, päinvastoin, aika hujahti ohitse kuin siivillä. Aprikoin tässä menisinkö katsomaan sen kaverin kanssa uudelleen... :D Mitäs te piditte?Mun mielestä se oli kanssa hyvin viihdyttävä elokuva. Vähän jäi kaivelemaan, kuinka hajanainen se välillä oli - olisin kaivannut enemmän keskittymistä yhteen tai kahteen teemaan. Cumberbumber oli roolissaan hyvä, vaivaantunut nörtti (sen huono ryhti!). Keira Knightley ei ollut myöskään roolissaan huono, mutta sekä minun, että kaverini mielestä hänen roolinsa oli loppujen lopuksi aika turha.
Kolmas leffa jonka oon ihan lähiaikoina katsastanu on Kingsman ja suosittelen kyllä! Hauska englantilainen toimintaleffa, toimi mulle ainakin. Vähän varauksella mä sitä lähin kattomaan, mutta yllätyin erittäin iloisesti leffan loppuessa. En varmaan ees luokittelisi mun henk koht top viiteen kymppiin tai ees sataseen, mutta hyvä leffa kumminkin, ihan katsomisen arvoinen.Kingsman oli tosi hyvä :D Tykkään actionfilmeistä ja Colin Firthistä. Yllättävän hauskaa katsottavaa. Pari vitsiä meni ehkä vähän elokuvan tason ali (kameraa päin oksentaminen ja Ruotsin prinsessan ööö ehdotus)
Tavallaan tekisi mieli myös mennä kattoon The Theory of Everything uudestaan, koska sen visuaalinen puoli vaan tulee paljon paremmin esille sillä valkokankaalla ja äänimaailma herää eloon ihan eri tavalla kuin sitten, kun hankin sen blurayna. Plus Eddie Redmayne, jonka Oscar-voitto oli yksi ansaituimmista ja oon todella iloinen, että Leo DiCaprion kohtalo What's Eating Gilbert Grapessa ei toistunut ja se pysti meni näyttelijälle. En meinaan ymmärrä, että miten. Miten hemmetissä se osasi näytellä niin hämmentävän hienosti ja uskottavasti.Sain valita eilen, että mennäänkö katsoon tuo, Chappie tai Focus. Koska tuo vaikutti draamaelokuvalta, viisaana naisena sanoin, että kiitos ei, koska kyseessä oli treffit ja minä kärsin empatiakysyttömyydestä elokuvia katsoessa - ei siis kyyneliä surullisissa kohtauksissa. Katsottiin Chappie, joka jo sekin sai seuralaiseltani tipan linssiin. Tykkäsin kyllä elokuvasta, vaikka se olikin ehkä vähän sellaista aivot narikkaan -scifiä. Ei kannata miettiä mitään liian tarkkaan tai turhautuu vaan.
Oletteko itse elokuvissa vetistelijöitä, vai jääkö koskettavat kohtaukset koskettamatta?
Muistan kyllä kyynelehtineeni monille kirjoille, mutta elokuvat harvemmin saa suuria tunnereaktioita aikaan. Pahin itkun aiheuttaja on ollut varmaan Tulikärpästen hauta, jonka jälkeen vollotin olohuoneen sohvalla varmaan puoli tuntia ja sitten toisen perään kun muistin, että perustuu tositapahtumiin...
Kirjoitti: Talviomena - 09.03.2015 11:19:31
En muista koskaan itkeneeni näytellylle elokuvalle, mutta viimeksi kun telkusta tuli Rautajätti-animaatio, niin vollotin yksinäni nojatuolissa keskellä yötä. xD Kamalaa, tulee ihan tippa linssiin tätäkin kirjoittaessa, byääh.
Ostin joku aika sitten hiihtolomalla kirpparilta Dario Argenton kauhuversion Oopperan kummituksesta. Sitä on sanottu Argenton huonoimmaksi elokuvaksi, mutta olihan se ihan viihdyttävä - jos sitä ajatteli mustana komediana. :'D Anyway, ostin sen oikeastaan vain siksi, että Kummituksella oli pitkä tukka, mutta kyllä se nyt kai parikin katselukertaa kestää, kun päällimmäiseksi jäi lähinnä "lol, mitä?" -fiilis.
Kirjoitti: Eririn - 09.03.2015 14:11:29
Todellakin olen, liikutun naurettavan helposti ja kun itkettää niin itken. Olen huono pidättelemään >////< eniten kyyneleitä so far ovat varmaan saaneet BotFA, Kuninkaan paluu, Leijonakuningas, Mulan ja Kaunotar ja Hirviö.
Kingsman olisi tarkoitus käydä katsastamassa jos löydän jonkun raon pääsykokeisiin lukemiselta. Tumblrissa sitä on kehuttu ja myönnettävästi Colin Firth salaisena agenttina kiehtoo^^ Tarkoitus olisi myös mennä katsomaan Cinderella, koska alkuperäinen animaatio on yksi suosikeistani ja koska tässä versiossa on julmettu määrä suosikkinäyttelijöitäni (Lily James, Richard Madden, Cate Blanchett, Helena Bonham Carter, Sophie McShera näin lonkalta heitettynä tulevat ekana mieleen).
Kirjoitti: Eririn - 09.03.2015 23:02:40
Pakko tässä samalla hehkuttaa Big Hero 6, tykkäsin tosi paljon, varmaan ostanki sen joskus, ja Hiro on liian söpö ♥ En tiiä onks meillä vaan huono ja lapsellinen huumorintaju mut naurettiin kans monelle kohtaa siinä kaverin kans. Käytiin joskus arkipäivänä kattoo se nii siellä leffasalissa oli meijän lisäks vaan kaks pikkupoikaa, toine varmaan äitinsä ja toinen mummonsa kanssa :'DOi, Big Hero 6! Itsekin pidin kovasti (ja koska olen hc-Disney-fani niin taatusti hommaan sen omaksi) ja tuli kyllä siskon ja kahden kaverin kanssa naurettua oikein urakalla, erityisesti Fredille ja joillekin Baymaxin jutuille. ("Juokse!" "En ole nopea." "Joo mä huomasin!") Kävin enkuksi katsomassa, koska sisko halusi. Sitten kun tulee Blu-raylle katson varmaan myös suomeksi, ihan vain jotta saan tietää, millainen laatu. Hiro on tosiaan tosi suloinen, mutta omaksi suosikeiksi taisivat silti nousta GoGo ja Honey Lemon. Ihan kyllä koko ryhmästä pidän, mutta jotenkin nämä naiset veivät mun sydämeni, etenkin GoGo.
Kirjoitti: Tiara - 09.03.2015 23:24:02
Lainaus
Mä yritän yleensä vältellä sellasia leffoja, joista tiiän et on surullisia ja niihin liittyy joku eläin. Koska mä en vaan kestä kattoo sellasta, missä joku eläin kärsii tai kuolee, se koskettaa helposti paljon enemmän ku jos kyseessä olis ihminen.
Sama homma täällä! Jotenkin eläimen kuolema koskettaa helpommin kuin ihmisen. En kestä ikinä katsoa elokuvia, joissa eläin kuolee tai kärsii. Vuoden 2005 Lassie on varmaan elokuva, jonka aikana olen itkenyt eniten. En ole uskaltanut katsoa sitä enää toista kertaa. :D Piirretyistä eläinelokuvista Leijonakuningas ja Bambi saa kyllä itkemään.
Nuorempana Titanic itketti Jackin takia, mutta nykyään minua koskettaa ne ihmiset, jotka menettivät henkensä onnettomuudessa. Itken kuitenkin harvoin ihmisistä kertovia elokuvia katsoessa.
Kirjoitti: Rascal - 09.03.2015 23:25:16
Mä yritän yleensä vältellä sellasia leffoja, joista tiiän et on surullisia ja niihin liittyy joku eläin. Koska mä en vaan kestä kattoo sellasta, missä joku eläin kärsii tai kuolee, se koskettaa helposti paljon enemmän ku jos kyseessä olis ihminen. Hachikon katoin, koska kaveri halus, ja eii ikinä uudestaan.Tämä. En juuri itke leffoissa, enkä varsinkaan seurassa/julkisilla paikoilla kuten leffateatterissa, mutta voi jeesus sitä kyyneltulvaa, jos leffaan liittyy eläimen kuolema. :D Hachikon oon katsonut kerran, toista kertaa yritin, mutta pala nousi kurkkuun jo niin aikaisessa vaiheessa, ettei vain pystynyt loppuun asti. Ihan kamala, kaunis leffa. Marley & Me ei ollut ihan yhtä paha, mutta kyllä siinäkin piti vollottaa. Etenkin nämä eläinleffat iskee, jos niitä katsoo yksin kaukana omista lemmikeistä ja se ikävä muuttuu ihan eksponentiaaliseksi. Black Beauty iskee kerta kerralta vain syvemmälle, kun varsinaisen tarinan lisäksi vanhempana on alkanut hahmottaa sitä miljöötä ja että inspiraationa tarinalle on ollut se oikea eläimiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja julmuus. Uudemmista leffoista War Horse oli sellainen, jota ei olisi pitänyt yksin pimeänä iltana katsoa.
Disney-leffat nostaa melkein järjestään nykyään palan kurkkuun, musta on tullut ihan herkkis niiden kanssa. :D Mufasan kuolema ei ennen säväyttänyt yhtään ja nykyään siitä saa kyllä aina roskan silmään. Jotenkin näitä lastenleffoja on alkanut aikuisena katsoa ja tulkita ihan eri vinkkelistä ja löytää kaikkia puhuttelevia teemoja. Ja osa skeneistä itkettää jo ihan siksi, että niihin assosioi jotain henkilökohtaista - Topi & Tessu ei ole ikinä ollut mikään hirveä itketysleffa, mutta o god. Ensinnäkin se ystävät, jotka elämä vie eri teille -aihe, ja toiseksi se kohtaus, jossa metsästäjän koira jää junan alle (menetettiin oma koira viisi vuotta sitten, kun se jäi junan alle, en muistanut koko tuon skenen olemassaoloa ja pahaa aavistamattomana katselin mukavaa Disney-leffaa ja sitten... Sitä hysteerisen itkun määrää).
Näistä aikuisemman maun leffoista en ees muista, mille olisin itkenyt. On jotain tiettyjä kohtauksia, joissa saa roskan silmään poikkeuksetta (TSH ja Samin monologi "It's like in the great stories Mr. Frodo, the ones that really mattered ---" ja X-Men: Days Of Future Pastin Charlesin "Just because one stumbles and loses their path, doesn't mean they're lost forever" muun muassa), mutta todella harvoin mikään ihan vollottamaan pistää. Komppaan sitä, minkä Aionka tuolla edellä totesi, että kirjoja lukiessa tunnereaktio nousee paljon helpommin esiin, leffoissa sitä samaa ei syystä tai toisesta kovin usein tavoita.
Kirjoitti: Rascal - 10.03.2015 00:27:01
Eläimistä just aina tulee vaan mieleen omat lemmikit ja niiden menettäminen on jotain ihan hirveetä.Tuossa juna-skenessä Topissa ja Tessussa järkytystä lisäsi se, että se koirahan jää junan alle sillalla - ihan niin kuin meidänkin koira jäi. :/ Hyi, se tuli kyllä niin shokkina, ettei mikään ikinä. Ja se, missä se mummo jättää Topin yksin metsään, on kyllä kans ihan kauhea kohtaus! Sille mä muistan kans joskus pienenä vetistelleeni - ja sopivassa mielentilassa kyllä vieläkin. Ei ole todellakaan mikään happy times -Disney-leffa, kun ajatuksen kanssa mukana eläen katsoo.
Marley & Me:ssä se on musta just se loppu, mikä pistää itkettämään. Jossain vaiheessa koko tarina maistuu jo venytetyltä, mutta sitten kun se loppukohtaus tulee ja tajuaa, miten pitkän matkan Marleyn elämää ja osaa perheessä on seurannut, niin kyllä se liikauttaa jotain syvällä sisimmässä. Kamala leffa kaikille lemmikkejä omistaneille kyllä, en tiedä, toimisiko se ilman samaistumista ja niitä hlökohtaisia kokemuksia ja assosiaatioita omiin karvanaamoihin.
Kirjoitti: Kosmik - 10.03.2015 00:40:32
Viimeksi taisin itkeä vähän Foxcatcherissa, ja sekin tapahtui teatterissa. On aika inhottava tunne, kun yrittää taistella kyyneleitä vastaan ja silti silmät kostuu, ei oikein kehtaa siellä edes pyyhkiä niitä kuiviksi, ettei kukaan huomaa, että itken. :'D Tuo elokuva oli yllättävän synkkä, ilonpilkahduksia ei ollut juurikaan. Mua siinä kosketti nimenomaan se veljessuhde.
Eilen kävin katsomassa American Sniperin. Sitä on odotettu, ja outoa, että tulee Suomessa teatteriin vasta nyt. -__-' No, olihan se vähän pettymys. Aikamoista sotapropagandaa. Parasta antia oli varmaan sotakohtaukset ja se kun kuvatiin vähän sitäkin, miten sota ja tappaminen muuttaa ihmistä, saa mielenterveyden horjumaan. Ilmeisesti elokuvaa on kritisoitu siitäkin, että Chris Kyle esitettiin tavallaan sankarina, vaikka todellisuudessa hän oli vähän sellainen rehvastelija, joka kuulemma nautti tappamisesta. O_o Harmillisesti ainoastaan itse "Legenda" nousi leffassa esiin, muut henkilöt jäi tosi paperisiksi.
Kirjoitti: nami - 10.03.2015 15:15:47
Siis musta on tullut ihan järkyttävä leffa/tv-itkupilli tälleen aikuisiällä. Leffateatterissa vielä kykenen pidättelee vetistelyäni, mutta auta armias jos katsotaan jotain himassa tai kaverin luona...... oon oikeesti ihan kamala. En osaa edes nimetä pahimpia vollotusleffoja kun itkureaktio on tasoa et leffas esiintyy elementti x -> meitsi pillittää :--D Kaikenlaiset toisen puolesta uhrautumiset saa mut itkemään, vallankumousjutut saa mut itkemään, dramaattisesti vanhempansa menettävät muksut saa mut itkemään, eläinten kuolemat, ihmisten kuolemat (riippuu toki leffasta, mitkään toimintapätkän sivuhahmokuolemat nyt ei liikuta mut sit taas jos sillä kuolemalla on leffassa pysäyttävä vaikutus you know), vahvat ystävyyden ja rakkauden osoitukset saa mut itkemään (mut sit taas en oikeen eläydy erodraamaan tai ystävien riitoihin, weird)....... oon ihan toivoton, en kestä itseäni ;D Jos jotain pitäis mainita niin jo muiden esille nostamat piirretyt (varsinkin Disneyn ja varsinkin Mufasan kuolema, Pocahontas sekä infamous Bambin äiti) ja Brokeback Mountain on kyllä just eikä melkein mun itkuparkumateriaalia.
Lainaus
ja X-Men: Days Of Future Pastin Charlesin "Just because one stumbles and loses their path, doesn't mean they're lost forever".... ja ei jeesus toikin kohta ;___;
Kirjoitti: Luci - 11.03.2015 15:15:32
Oi, Big Hero 6! Itsekin pidin kovasti (ja koska olen hc-Disney-fani niin taatusti hommaan sen omaksi) ja tuli kyllä siskon ja kahden kaverin kanssa naurettua oikein urakalla, erityisesti Fredille ja joillekin Baymaxin jutuille. ("Juokse!" "En ole nopea." "Joo mä huomasin!") Kävin enkuksi katsomassa, koska sisko halusi. Sitten kun tulee Blu-raylle katson varmaan myös suomeksi, ihan vain jotta saan tietää, millainen laatu. Hiro on tosiaan tosi suloinen, mutta omaksi suosikeiksi taisivat silti nousta GoGo ja Honey Lemon. Ihan kyllä koko ryhmästä pidän, mutta jotenkin nämä naiset veivät mun sydämeni, etenkin GoGo.Big Hero 6sta en oo vieläkään kattonut(!!!), joten pitääkin laittaa ylös, että muistan sen katsastaa tässä lähitulevaisuudessa. Minäkin katson varmasti englanniksi , koska täällä päin maailmaa ei kauheen helpolla suomenkielisiä leffoja löydäkkään ja sen takia varsinkin nää uusimmat Disneyt (Tangled ja Frozen nyt ainakin) oon katsastanut englanniksi. Oon valtava Disney-fani ja rakastan vähän Leijonakuningasta, Pocahontasta ja muuta sellaista suomeksi ja englanniksi katsoessa ei vaan oo sitä samaa fiilistä, kun suomeksi katsoattaessa, kun ne äänet ja fraasit on jäänyt lapsuudesta niin hyvin mieleen. Kuitenkin, näissä leffoissa, joihin oon tutustunut suoraan englanniksi, suomenkielinen versio ei toimi yhtään. Varmaan sama, ehtisin tottua englanninkieliseen versioon ja suomenkielinen aiheuttaa vain kylmiä väreitä. Rakastan Frozenin soundtrackia englanniksi, mut suomenkieliset versiot saa mut cringeemään. Mä oon niin pahoillani englanninkielen täydellisestä väärinkäytöstä, muttakun en millään keksi suomenkielestä vastaavaa sanaa cringelle ja translateri tarjos mulle kyyristyä ja eieieieiei en mä kyyristele :P
Oletteko itse elokuvissa vetistelijöitä, vai jääkö koskettavat kohtaukset koskettamatta?
Mä oon ihan hirvee vetistelijä ja kaikki leffat joissa on ees hivenen verran herkistelyä saa mut itkeskelemään. Perus Disney-leffat, kuten Leijonakuningas ja Bambi avaa hanat aina, perus Markey & Me, Potterit, jopa Inception muistaakseni. Lista leffoista joissa itken on loputon, mut ei tarvi tietenkään olla kyse ees leffoista, vaan pätkät sarjoista (jopa täysin irrotettuna kontekstista), Youtube-videot (varsinkin ne eläinaiheiset) jne.
Kirjoitti: Röhkö - 13.05.2015 11:38:50
Insurgent
Ei yhtä napakka kuin edeltäjänsä, mutta yllätti myös kirjan lukeneen. Peter on edelleen lempihahmoni, ja juuri hänen avullaan leffaan tuotiinkin mukaan huumoria. Vahvat, aikuiset naishahmot olivat myös hyviä, muun muassa Jeanine, Johanna ja Evelyn. Tris jäi minusta vähän näiden suoritusten varjoon.
Jokin koko divergent-osasto-asetelmassa on mielestäni tökkinyt aina. Tässä sarjassa edetään selvästi mikrotasolta suurempaan mittakaavaan, mikä aiheuttaa vähän yksityiskohtien katoamista.
Avengers - Age of Ultron
Itse tarinassa ei ollut juuri mitään uutta, tällaisia leffoja on tehty aikaisemminkin. Hahmot kuitenkin toimivat hyvin ja pidin kameratyöskentelystä, hidastuksista ja huumorista. Taylor-Johnson ei Elohopeana yltänyt aivan samaan kuin Evan Peters X-Menissä. Syynä tähän aika vähäinen ruutuaika. Leffan pahis taas ajoi asiansa, mutta ei missään vaiheessa vaikuttanut todelliselta uhalta. Leffan rakkausyllätykset olivat mukavaa katseltavaa: pidin Mustan lesken hahmokehityksestä. Tämä leffa oli ihan viihdyttävä, enkä viitsi syvempää analyysia tehdä, kun juonessa kuulemma on Kapteeni Amerikan kilven mentäviä aukkoja...
Kirjoitti: Kosmik - 14.05.2015 00:00:06
Kiinnostaisi nähdä tuo Insurgent myös. Se kirja oli ihan hiton sekava, toivottavasti elokuva selkeyttää tarinaa jotenkin. Se mikä mua noissa kirjoissa on häirinnyt, on miljöö, jota kuvaillaan hyvin ylimalkaisesti ja harvasanaisesti. Ihme, että siitä on saatu silti repäistyä jonkinlainen maailma valkokankaalle. Tälleen jälkikäteen huomasin, että Peterin näyttelijä Miles Teller näytteli pääosaa Whiplashissa, joka yllätti mut erittäin positiivisesti. Tai siis oikeastaan ihmettelin Whiplashia katsellessani, miksi se jätkä näytti niin tutulta ja sitten muistinkin että se oli Divergentissä. :P
//Haha, Mad Max: Fury Road nähty! Ihan viihdyttävää settiä, enkä panisi pahakseni, jos mullakin olisi oma Tom Hardy veripussina mahdollisten tapaturmien ja sairauksien varalle. XD Hämmästyin, kun Nicholas Hoult oli myös leffassa mukana, kaljuna friikkinä. Ja tietysti rupesi kaikki slash-paritusideat kypsymään Maxin and Nuxin välille (perkele, niiden nimetkin rimmaa!), olihan niillä aikamoinen veriside, ainakin siinä alussa X''D, ja sitten se kettinkikin vielä. XD Olen ihan kamala ja hiljenen ennen kuin spoilaan liikaa...
Charlize Theron näytti muuten tosi söötiltä siilitukkaisena. Tykkäsin siitäkin, ettei hänen roolihahmoaan Furiosaa lähdetty väkisin parittamaan esim. juurikin Maxille. Itsenäiset ja vahvat naishahmot on mahteja, kiva että tähän leffaan mahtui sellainen, vaikka yleistasolla tarkasteltuna hahmot ei mitenkään kovin syvällisiä olleetkaan.
Kirjoitti: Miss-schoolweek - 20.05.2015 23:02:53
Juoni nyt oli kepoinen, mutta olin niin fiiliksissä läpi leffan, että teki mieli vaan huutaa ja itkeä ja nauraa. Se kuulosti mahtavalta (ja musiikkiin oli kerrankin hauska taustatarina), se näytti ihan mielettömältä ja niin post-apokalyptiseltä, että sydäntä lämmitti. Rakastuin hahmoihin, huumori sai minut ulvomaan naurusta ja vollotin varmaan kolmasosan elokuvasta. En edes tiedä miksi, mutta tämä leffa osui minua juuri oikeaan hermoon ja siitä tuli kerralla suosikkini. Jopa toimintakohtaukset olivat niin loistavan mukaansatempaavia, että tälläinen äksöniä usein tylsänä pitävä katsoja piti penkin reunasta kiinni ja halusi karjua mukana.
Diggasin myös Furiosasta ja olin onneni kukkuloilla kun huomasin, ettei hahmoa tosiaan ollut käsikirjoitettu vain Maxin geneerikseksi toimintaleffaromanssiksi. Ei tämä mimmi nyt niin vallankumouksellisen uudenlainen hahmo ollut, mutta todentuntuinen kyllä. Kerrankin joku on keksinyt ihmis-naishahmon eikä puhuvaa päätä ja rintoja tikun nenässä.
Ei ole totta, Kosmik... Minäkin rakastuin Max/Nuxiin aivan täysin. En edes ole nykyään mikään suuri slashari ja Max on headcanonissani naisiin päin, mutta on pakkopakkopakko saada näiden kahden jutusta jotain. Epäilen, että sorrun kirjoittamaan tätä itsekin, koska siinä on jotain niin mielettömän toimivaa.
Kirjoitti: Talviomena - 20.05.2015 23:23:10
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Miss-schoolweek - 21.05.2015 00:39:21
Kirjoitti: Eririn - 21.05.2015 00:45:48
Meininki olisi myös käydä katsomassa Jurassic World sitten kun se tulee. Olen kaksi ekaa Jurassic Parkia nähnyt ja pidin niistä kovasti + dinosaurusfriikkinä ilman muuta tahdon nähdä Jurassic Worldin.
Kirjoitti: Kosmik - 21.05.2015 00:59:23
Ei ole totta, Kosmik... Minäkin rakastuin Max/Nuxiin aivan täysin. En edes ole nykyään mikään suuri slashari ja Max on headcanonissani naisiin päin, mutta on pakkopakkopakko saada näiden kahden jutusta jotain. Epäilen, että sorrun kirjoittamaan tätä itsekin, koska siinä on jotain niin mielettömän toimivaa.Aaa, kirjoita ihmeessä! Tulen ehdottomasti lukemaan ja kommentoimaan, jos saat sen tänne Finiin saakka laitettua! :D Musta se niiden suhde oli niin hulvaton. Repeilin itsekseni seuratessani sitä niiden perseilyä. XD
Yllätyin, miten paljon nautin näinkin toiminnallisesta elokuvasta. Ehkä siinä sitten oli jotain raikasta action-leffojen saralla, nimenomaan Furiosan roolin osalta ja ettei pahiksetkaan jääneet pinnallisiksi tappokoneiksi. Jostain luin, että tuosta Furiosasta oli jotkut mieskatsojat närkästyneet. Eihän toimintaelokuvassa voi olla nainen pääosassa! :o Vähän sama juttu oli, kun Call of Duty -pelisarjaan tuli naissotilaat, osa pelaajista veti niistäkin pultit. :/ Mikä siinä on, että joidenkin miehuus kokee kolauksen näinkin pienten asioiden tähden (että naisella on leffassa muutakin virkaa kuin toimia silmänruokana mieskatsojille)? Musta on vaan hienoa, jos uskalletaan murtaa ns. valtavirtaelokuvien stereotypioita ja ajatella raikkaalla ja uudella tavalla. Tällaisia toimintaelokuvia saisi mun puolesta olla enemmän.
// Eririn väliin! Mene ihmeessä katsomaan tuo elokuva! Raikas tuulahdus toimintaelokuvien saralla. :D
Kirjoitti: Hömöpöllö - 21.05.2015 09:22:44
Mäkin mietin että vois alkaa ficcaamaan leffasta, mutten slashiä, koska Max on liian mökö ja Nux kuuluu sille punapäälle, joten Punis/Nux on mun paritus♥ Itkettää vieläkin leffan loppu. Myös niistä muista tyttösistä voisi kirjoittaa. Leffa oli myös siinämielessä hyvä ettei siinä ollut turhia sivuhahmoja, jotka vaan esitellään pikaisesti ja sitten unohdetaan (näin on valitettavan monessa leffassa) vaan tytötkin sai tarpeeksi ruutuaikaa, jotta ne olivat tarinalle oikeasti oleellisia, eivätkä vain pelastettavia prinsessoja.
Lainaus
MRA (Men's Rights Activist) on vetänyt siitä viiskyt palkokasvia nenäänsä ja haukkunut sen feministiseksi propagandaksi.Kasvattakoon niitä palkokasveja ihan rauhassa ja tukehtukoon niihin. :P Ennen tätä päivää naisroolit ovat olleet romanttisten komedioiden bimboja tai neitoja pulassa, olen vain tyytyväinen että nyt saatiin vahvoja ja oikeasti persoonallisia naishahmoja ja toivottavasti lisää on tulossa. Nämä MRA tyypit saa ihan rauhassa katsoa niitä paria miljoonaa muuta elokuvaa joita maailmasta löytyy ja joissa mies on sankari tai sitten katsokoon jotakin sukupuoletonta Mio ja Mao- tyylistä muoviluvaha ohjelmaa jottei vaan tulisi alemmuuden tunne omasta sukupuolesta.
Kirjoitti: Remoteness spectator - 21.05.2015 12:29:05
Kirjoitti: Kosmik - 21.05.2015 12:43:59
Itse olen nähnyt enemmän tätä posteria (http://cdn2-www.superherohype.com/assets/uploads/gallery/mad-max-fury-road_1/11110866_658246694280855_1682386295316885693_o.jpg). Ainakin Finnkinossa on ollut juuri tämä versio, jossa Furiosa on tuossa etualalla. Onhan niitä julisteita kaikennäköisiä, mutta tuota linkkaamaani versiota olen enemmän nähnyt ja mielestäni se on elokuvan kannalta osuvampi, koska jotenkin koin Furiosan tarinan olevan enemmän elokuvan keskiössä ja Max taas jäi vähän enemmän pimentoon, enkä päässyt hänen hahmoonsa niin hyvin käsiksi kuin Furiosaan (johtuu muuten varmaan siitäkin, kun en ole noita muita Mad Max -elokuvia nähnyt, niin mulla ei ollut mitään taustatietoja Maxista).
Kirjoitti: nami - 21.05.2015 14:52:32
Meininki olisi myös käydä katsomassa Jurassic World sitten kun se tulee. Olen kaksi ekaa Jurassic Parkia nähnyt ja pidin niistä kovasti + dinosaurusfriikkinä ilman muuta tahdon nähdä Jurassic Worldin.Mua taas ei dinot niinkään inspaa, mutta voisin lähtee kavereiden tai poikaystävän seuraneidiks kyseistä leffaa tsekkaamaan ihan vaan Chris Prattin takia, lol, fangirl much.
.... ja Prattista tulikin mieleen, onko muut marvelistit jo törmänneet tähän (http://www.cinemablend.com/new/Chris-Pratt-Appear-Non-Guardians-Galaxy-Marvel-Movies-71545.html)? Mitä mieltä, ajatuksia? Tiivistelmä niille, jotka eivät jaksa avata linkkiä: Pratt on haastattelussa lipsauttanut, että hänellä soppari 3-5 Marvelin leffaan, mikä pitää sisällään Guardians of the Galaxyn jatko-osat ja ehkä jotain muutakin. Jotain muutakin??! Onko mulla nyt virallisesti lupa odottaa Guardianseja (tai ainakin Star-Lordii mut tbh en näe mitään järkeä et pelkästään Quill ois mukana mut who knows) Infinity Wareihin? Vai mitä tää tarkottaa? Apuaaaa.
Kirjoitti: Abarat - 31.05.2015 10:49:47
Kirjoitti: Eririn - 15.06.2015 14:49:28
Menen varmaan keskiviikkona katsomaan sen Mad Maxin alta pois, olisi sekin ihan hyvä nähdä vihdoin ja viimein.
Kirjoitti: Abarat - 27.06.2015 15:27:30
Kirjoitti: Eririn - 04.07.2015 22:42:19
Ant-man olisi katsomisvuorossa seuraavana. Oon suht uskollisesti käynyt katsomassa kaikki Marvel-leffat mitä on tehty Thor: The Dark Worldista eteenpäin, enkä halua tehdä tämän kohdalla poikkeusta + kyllä haluan nähdä, kun Tauriel panee Mike Hanniganin kuriin xD (eli siis Evangeline Lilly ja Paul Rudd, jälkimmäinen näytteli Mikea Frendeissä)
Kirjoitti: Röhkö - 05.07.2015 13:45:29
Toisaalta teinileimoista kertovat elokuvat ovat kiinnostavia. The Duff ei kuitenkaan yltänyt lähellekään The Breakfast Clubin tasoa. Kenties Bianca yritti olla liian hipsteri. Clubin suosio perustuu nimenomaan yksinkertaisuuteen ja koruttomaan tarinaan.
Kirjoitti: Karvalakkirakastaja - 05.07.2015 16:04:35
Kirjoitti: Karvalakkirakastaja - 06.07.2015 15:57:17
//Ymmärrän tuon kyllä tekijän näkökulmasta, koska jos on kerran jotain luonut, sitä on kiva käyttää uudelleenkin ja jos käyttäjä on eri, se on niin kuin fanfictionia, mutta just kun itse etsin jotain katsottavaa, en kaipaa leffateatterissa katsottavaksi jotain, mikä on jo ollutta ja mennyttä vaikka olisi miten uutena ja ehompana ja modernimpana versiona tai vaikka paremmilla näyttelijöillä. Tahdon sinne jotain uutta.
Kirjoitti: Miss-schoolweek - 07.07.2015 15:39:28
Kirjoitti: Röhkö - 07.07.2015 16:00:32
Viisi tähteä. Mielestäni Kingsman on paras agenttikomedia, jonka olen koskaan nähnyt. Se on myös yksi parhaista näkemistäni komedioista ylipäätään. Allekirjoitan hyvin pitkälle sen, mitä Episodi-lehti leffasta kirjoitti: Jännittävä, näyttävä, parasta mahdollista brittihuumoria. Näyttelijävalinnat ovat loistavia ja käsikirjoitus raikas. Colin Firth on mies, jonka haluaisin myös omaksi valmentajakseni!
Suosittelen. Jos jotain kielteistä pitää sanoa, niin pelkään, että jatko-osa on paljon huonompi! + Leffassa mainittiin Ruotsi, ei Suomi. ;)
Kirjoitti: Lyygia - 07.07.2015 22:51:47
Äitini ilmoitti elokuvan nähtyään, että siitä tuli hänen uusi lempielokuvansa - mikä voidaan laskea aika merkittäväksi saavutukseksi kun otetaan huomioon se, että hänen lempielokuvansa paikkaa oli siihen mennessä pitänyt Uhrilampaat... ;)
Lisäksi ainakin AO3:sesta löytyy runsaasti fanfictionia. Vink vink. : D
Kirjoitti: Miss-schoolweek - 07.07.2015 23:09:44
Kirjoitti: Merle - 16.07.2015 22:19:51
Minions tuli katsottua, kaikesta hypestä huolimatta oli pienoinen pettymys. Sinänsä ihan hauska ja minions -tyypit sympaattisia, mutta juoneen olisi voinut panostaa paljon enemmän. Ehkä en ollut ihan kohderyhmää :D? Varmaan lapsille uppoaa paremmin.
Kirjoitti: Eririn - 17.07.2015 00:40:06
Positiivisemmalla puolella menen taas huomenna katsomaan Jurassic Worldin, tällä kertaa 3D:nä.
Kirjoitti: Abarat - 18.07.2015 19:52:50
Kirjoitti: Merle - 19.07.2015 22:17:59
Dvd:tä kovasti odotellessa.
Kirjoitti: Abarat - 23.07.2015 13:58:45
Kirjoitti: Talviomena - 23.07.2015 16:21:52
Kirjoitti: ibi - 30.07.2015 11:25:01
The Kingsmanin olen kanssa katsonut. Traileri on just paras hahah! :D Hyvä leffa sekin. Jotenkin näin olen kesän kuluessa tykästynyt Agentti leffoihin.
Viimeksi kävin leffoissa katsomassa Magic Mike 2. Loppushow oli kyllä parasta antia! Muuten en kyllä juonellisesti ole kummastakaan leffasta välittänyt. Mitäs te tykkäätte Magic Mikesta?
Kirjoitti: Willy - 02.08.2015 18:33:39
Viimeisimpänä oon teatterissa käynyt katsomassa Paper Townsin tuossa pari viikkoa sitten Suomalaisen kirjakaupan kanta-asiakkaille järjestetyssä ennakkonäytöksessä. Mä en oikeastaan odottanut leffalta mitään ihmeempiä vaan marssin saliin ajatuksella "jaa joku teiniromantiikka leffa, mut hei tää ei maksanut mitään!". Yllätyin kuitenkin ihan positiivisesti, vaikkei leffa mihinkään mun top -listoille päätynytkään. Juu olihan siinä tuota teiniromantiikkaa, mutta myös hauskoja hetkiä joina nauroin jopa ääneen ja omassa kategoriassaan voisin sanoa leffan olevan vahvaa keskitasoa.
Jurassic Worldin kävin myös katsomassa jokunen viikko sitten. En oikeastaan odottanut leffalta mitään ja kaveri arvosteli leffan huonoksi ennen kuin olin sitä itse ehtinyt katsomaan, mutta loppujen lopuksi kokemus oli ihan jepa. Jurassic Park on kiistaton klassikko ja nostalgiapläjäys, vaikka pari aikaisempaa jatko-osaa eivät oikein ole mistään kotoisin. Kun en asettanut odotuksiani Jurassic Worldia kohtaan kovinkaan korkealle, oli mulla ihan hauskaa ja dinot on aina cool (terveisin dino -friikki forever). En vain sitä tajua, miksi Jurassic -leffoissa on joku toistuva ärsyttävien henkilöhahmojen kaava. Varsinkin ne muksut, ärgh. Chris Prattin hahmo oli kyllä ihan cool sekä jokunen sivuhahmo joiden roolinimiä tai näyttelijöitä en muista/tiedä. Mut eniten, as always, tykkäsin dinoista. Varsinkin Blue <3
Minionsin kävin myös katsomassa hiljattain. Ihan hauska aivot narikkaan -leffa, mutta ei ehkä kuitenkaan yltänyt odotusten tasolle. Kätyrit taitaa kaikesta huolimatta olla parhaiten edukseen juuri side kick -hahmoina Itse ilkimys -leffoissa.
Tulevista leffoista... Tietääkö joku, onko Ian McKellenin tähdittämä Mr. Holmes tulossa joskus Suomeen asti? Olen odottanut tuota leffaa aika pitkään, mutta ainakaan mun silmille ei ole osunut tarkempaa tietoa siitä saataisiinko leffa joskus tännekin. Pättymys olisi kova, jos ei.
Toinen kovasti odottamani leffa on Pan, eli uusi filmatisointi meidän kaikkien tuntemasta Peter Panista. Mulla on sydämessäni heikko kohta kyseiselle sadulle, joten odotan tätä leffaa ihan mielettömästi. Pelkkä traileri on mun silmiin erityisen nätti, vaikka tehosteita on tietysti paljon niin lopputulos toimii ainakin mun kohdalla. En mä oikeastaan osaa tästä paljon sanoa, joulukuussa taisin trailerin ensimmäisen kerran nähdä ja se oli rakkautta ensinäkemältä. Vielä pari kuukautta ensi-iltaan ja vähän jännittää, jos leffa ei sitten olekaan mistään kotoisin ja olen turhaan ollut täpinöissäni monta kuukautta. ;D
Kirjoitti: Röhkö - 03.08.2015 14:05:27
Kirjoitti: Aionka - 04.08.2015 15:22:23
Ootteko ketään nähnyt sitä Vakoojan jäljillä, jossa on Jude Law ? Olen nähnyt siis ja ai kamala kun naurettiin kaverin kanssa koko leffan ajan takapenkillä. Kunnolla käkätettiin ;D ;D Oli niin hulvattoman hauska ja parhaita leffoja, joita olen nähnyt aikohin.Mä luulin, että kingsman oli hyvä, mutta ei se ollut mitään tuohon verrattuna! Siis jos se aloituskohtaus kun Jude Law jututtaa sitä pahispomoa repi yleisön ihan hulvattomaan nauruun. Katsoin tän leffan ennen HK:sta lähtöäni toukokuussa ja välillä teki mieli hyssytellä, kun yleisö nauroi niin lujaa, etten kuullut repliikkejä. Ainakin HK:n markkinointikampanja tälle elokuvalle oli tosi huono ja se vaikutti vaan joltain heh-heh-olen-läski-ja-siksi-kömpelö slap stick ällökomedialta, mitä vielä! Varmaan suurin positiivinen yllätys ikinä!
Kirjoitti: Röhkö - 15.08.2015 21:31:52
Juoni on lyhyesti siis seuraava (K-16): plastiikkakirurgi sieppaa nuoria naisia ja yrittää näiden kasvojen avulla (=murhaa naiset) palauttaa oman tyttärensä kauneuden. Tytär on siis menettänyt omat kasvonsa onnettomuudessa, ja hän pitää alati valkoista naamiota.
Kirjoitti: Kosmik - 12.09.2015 15:05:36
Tulevista elokuvista kiinnostaa tuo Legend, jossa Tom Hardy vetää tuplaroolin ja tietty Matkijanärhen toka osa. :P Niitä odotellessa...
Kirjoitti: jaina - 24.09.2015 15:57:31
Käytiin viime lauantaina katsomassa se kaverin kanssa ja tykkäsin ihan hurjan paljon, enemmän kuin ykkösosasta! Dylan O'brien säväytti ekaa kertaa vuosi sitten kesällä, kun aloin kiinnostua Teen Wolfista, mutta näissä Labyrintti-leffoissa se on jotenkin vielä ihanampi kuin hömelönä Stilesina. Tän tokan osan myötä rakastuin Dylanin Thomas-hahmon lisäksi Newtiin. Oikeesti, apua kuinka ihana hahmo! Thomas jäi jopa mun silmissä vähän sivuun ja huomasin kiinnittäväni enemmän huomiota Newtiin kuin Thomasiin. Newtin näyttelijä Thomas Brodie-Sangster on hurjan nuoren näköinen ja yllätyin kun hän olikin "jo" 25-vuotias. Muutkin hahmot olivat ihan kivoja, hurahdin täysin myös Minhoon. Se on semmoinen vähän sarkastinen sivusta seuraaja, joka pyörittelee silmiään Thomasin päätöksille. ;D
Täällä on puhuttu myös vähän noista Outolintu-leffoista. Itsekin tykästyin niihin, tosin kakkososa ei ollut ihan niin hyvä kuin ykkönen - kolmosesta on kuiteskin nyt tullut traileri ja sen perusteella tykkään varmaan siitä enemmän kuin kakkososasta. Peter on ihana! Mulla on joku ihmeellinen taipumus tykästyä aina noihin teräväkielisiin, vähän "ilkeisiin muttei kuitenkaan pahoihin" tyyppeihin, oli kyse sitten leffoista, kirjoista tai tosielämän miehistä. Tykkään tosta eri osioihin asettelusta, vaikka sitä täällä haukuttiinkin lapselliseksi ideaksi. Netissä pyörii Potter-tupien tapaan paljon noita "which divergent faction do you belong in"-testejä, joita oon täs parin päivän sisällä tehnyt muutaman. Itellä tulokset nyt ei yhtään yllätä kun mua lykätään osastoon "Uskaliaat" ja "Rehdit" koska noi koenkin kaikista eniten itselle sopiviksi.
Rehellisesti sanottuna en oo lukenut oikein mitään kirjoja muutamaan vuoteen, mutta nyt aattelin että repäisen ja käyn kirjastossa joku päivä hakemassa ainakin Labyrintti-sarjan ekan kirjan. Outolintu houkuttelee myös.
Mä en jotenkin jaksa innostua siitä, että jotkut 90-luvun suuret hittileffat on tehnyt paluun leffateatteriin. Jurassic World, Terminator, Mad Max. En tahdo. Nyt on kaikki suunnilleen uudelleen pyöritetty ja kulutettu. Onko leffan tekijöiltä ideat loppu?
Hei, äläs nyt! ;D Jotenkin ite ysärileffojen fanina tykkään noista uusista hittileffoista. Jurassic World oli ihan kelpoleffa, vaikka tietysti alkuperäinen on aina alkuperäinen. Joku raja mullakin kuitenkin on, kauhistuisin jos joku alkais tekee Star Wars-elokuvista uusintaversioita (ei oo kuin yks Luke Skywalker ja se on Mark Hamill!).
Kirjoitti: Chuva - 25.09.2015 22:03:35
Onko kukaan käynyt vielä katsomassa viime perjantaina ensi-iltaan tullutta Labyrintti - Aavikkokokeet (eng. The Maze Runner - Scorch Trials)-elokuvaa?
Mä kävin katsomassa sen ensi-illassa, ja olihan se ihan kiva. Vähän ärsytti välillä se jatkuva pakoon juokseminen ja säikyttely, mut muuten se oli ihan hyvä. Ja hämmens vähän välillä se, miten paljon sellasia selkeesti valokuvauksellisia hetkiä sinne oli laitettu (esim. kun päähenkilöt kulkee siistissä jonossa tasavälein dramaattisina tummina hahmoina tai asettuvat valokuvauksellisen symmetritseen asetelmaan ihmettelemään asioita). Tietysti sellainen esteettisyys miellyttää silmää, mutta välillä turhan tarkka asettelu pisti silmään ehkä liikaakin...
Luin muuten kirjojen juoniselostukset wikipediasta ja ihmettelin sitä, miten täysin erilaiselta ton tokan elokuvan juoni vaikutti vastaavan kirjan juoneen verrattuna :D No mutta elokuvan juoni tuntu musta järkevämmältä, eli parempi näin.
Oon tänä vuonna käyny tosi usein leffassa, varmaan 15 kertaa. Jotenkin on ollu hurjan miellyttävä elokuvavuosi.
Kirjoitti: Eririn - 26.09.2015 01:09:21
Kirjoitti: Luci - 26.09.2015 13:31:51
Onko kukaan käynyt vielä katsomassa viime perjantaina ensi-iltaan tullutta Labyrintti - Aavikkokokeet (eng. The Maze Runner - Scorch Trials)-elokuvaa?Mä vasta eilen katsoin ton ekan osan, kun oli tylsää ja olihan se hyvä, mutta mä en vaan tajunnut yhtään mistään mitään. Kokoajan mietin, että mitä täälä tapahtuu, mitä tämä tarkoittaa, kuka tuo on jne ja ajattelin, etten Googlaa, koska varmasti selviää myöhemmin leffassa. Ei selvinnyt ja nyt vaan luotan siihen, että tuo koko stoori vähän avautuisi mulle tossa tokassa osassa. Koska mä oon vähän over ton kaltasista kirjoista, eikä niiden lukeminen kiinnosta oikeestaan ollenkaan. Pitäisi varmaan kysyä, josko joku haluaisi ton mun kanssa lähteä katsomaan jos se on edes leffateattereissa enää/vielä täällä! Eniten ärsyttää täällä asumisessa se, että jotkut leffat tulee paljon ennen Suomen ensi-iltaa ja jotkut jopa kuukausia myöhemmin ja en tajua sitä logiikkaa.
Lainaus käyttäjältä: Chuva
Oon tänä vuonna käyny tosi usein leffassa, varmaan 15 kertaa. Jotenkin on ollu hurjan miellyttävä elokuvavuosi.Mulla on sama! Tai no, oon käynyt katsomassa niin hyviä, kuin huonojakin leffoja, mutta oikeen mukava leffavuosi on ollut mullakin. Irkuissa ollessani tulee käytyä todella usein, koska lähileffateatterissa on mahtava opiskelijatarjous ja leffassa käyminen on ihanan halpaa, joten siksi lähinnä tullut niin paljon käytyä. Kesällä Suomessa oleskellessani en käynyt läheskään yhtä usein, itseasiassa Avengers The Age of Ultron taisi olla se ainoa leffa, jonka kävin Finnkinossa katsomassa. Ennen (Suomessa vakituisesti asuessani) en käynyt leffoissa oikeestaan ikinä, yleensä nekin kerrat joululahjalipuilla, mutta viimesen parin vuoden aikana mitä oon täällä opiskellut oon käynyt ihan mielettömän usein, joskus jopa kolme-neljä kertaa kuussa. Onhan se leffateattereissa käyminen kivaa ja leffa mielettömän paljon vaikuttavampi isolta ruudulta.
Kirjoitti: Felia - 26.09.2015 18:41:23
Loppuvuodesta olisi tulossa sitten pari leffaa, uusin Bond-leffa Spectre ja Star Wars: The Force Awakens. En nyt mitenkään erityisemmin noita odota, mutta haluan toki nähdä molemmat. Aiemmatkin leffat on tullut katsottua useampaan otteeseen, niin pitäähän nuo uusimmatkin sitten tsekata. :) Yksi kavereistani haluaa varmasti nähdä tuon Star Wars-leffan, niin menen todennäköisesti hänen kanssaan sen katsomaan.
Kirjoitti: Abarat - 06.10.2015 17:32:02
"Exchange this false life for a true one".
Kirjoitti: Nerevar - 06.10.2015 18:05:22
Äläpä! Ihan samaa mieltä tästä. Luulin myös että Kingsman oli erinomainen (mitä se olikin), mutta Jude Law aivastuksineen vei kyllä pisteet kotiin tältä erää ;DOotteko ketään nähnyt sitä Vakoojan jäljillä, jossa on Jude Law ? Olen nähnyt siis ja ai kamala kun naurettiin kaverin kanssa koko leffan ajan takapenkillä. Kunnolla käkätettiin ;D ;D Oli niin hulvattoman hauska ja parhaita leffoja, joita olen nähnyt aikohin.Mä luulin, että kingsman oli hyvä, mutta ei se ollut mitään tuohon verrattuna! Siis jos se aloituskohtaus kun Jude Law jututtaa sitä pahispomoa repi yleisön ihan hulvattomaan nauruun. Katsoin tän leffan ennen HK:sta lähtöäni toukokuussa ja välillä teki mieli hyssytellä, kun yleisö nauroi niin lujaa, etten kuullut repliikkejä. Ainakin HK:n markkinointikampanja tälle elokuvalle oli tosi huono ja se vaikutti vaan joltain heh-heh-olen-läski-ja-siksi-kömpelö slap stick ällökomedialta, mitä vielä! Varmaan suurin positiivinen yllätys ikinä!
Tänä vuonna on tuntunut jotenkin erityisen paljon siltä, että haluan mennä katsomaan elokuvia mutta sitten mä olen aina myöhässä ja kun olen lippuja menossa ostamaan huomaankin, ettei kyseinen elokuva enää pyörikään meidän teatterissa :'D Tapahtunut ainakin viisi kertaa ihan tässä lähiaikoina. Olen kai jotenkin myöhäisherännäinen, tai jotain. Mutta on sitä kuitenkin ehditty Terminaattorit ja Avengersit näkemään, joten olen tyytyväinen. Nyt vain odotellaan Star Warsin uusinta intopiukeana :D
Kirjoitti: Gil Galad - 09.10.2015 22:40:46
Huvittavin kohta elokuvassa oli ehkä se kun NASAlaiset miettivät miten saada Damon Maahan ja joku NASAlainen keksi että se avaruusalus millä muu miehistö oli tulossa takaisin Maahan voitas lähettää Maankiertorataa apuna käyttäen takasin Marsiin. Niin operaation nimi Elrond sai huvittavia mitta suhteita kun elokuvan yhtä NASAlaista joka otti osaa tähän keskustelun näytteli Sean Bean aka. Boromir. Joku niistä paikalla olijoista halus koodinimekseen Glorfindel ja yks oli ulalla ja sai selonteon miksi salaisen tapaamisen/operaation nimen piti olla Elrond.
Leffa oli ihan hyvä ja koukuttava vaikka arvasi jo alussa että Damon pääsee onnellisesti maahan takapakeista huolimatta.
//nami editoi spoilerit pienemmäks
Kirjoitti: Luci - 10.10.2015 15:04:43
spoilersHaloo?! Ei Marsin ilmakehästä vaan pääse läpi kuolematta jos on avaruusaluksessa, jossa ei oo kattoa tai ikkunoita! Se kuumuus, mikä kehittyy kun mennään ilmakehän läpi tappaa kyllä jos tarpeeksi hyviä varusteita ei ole. NASA kehittää tällä hetkellä suojaa, joka suojaisi siltä kuumuudelta, jotta ihminen voisi mennä Marsiin = alkeellisilla nykyvehkeilläkin mahdottomuus = wtf leffan tekijät?!?!? Mun mielestäni leffa olisi ollut 100000 kertaa parempi jos toi juonen käänne, että se avaruusalus on 5000 kg liian painava ja pitää osittain purkaa ois vaan jätetty pois. Tai vaikka sen verran vähemmän painoa, että ohjauslaitteiden ja ylimäärästen penkkien poistaminen ois riittänyt ja leffa olisi täten pysynyt niin paljon realistisempana. Oon avaruusnörtti enkä vaan koskaan kestä näitä juttuja, jos leffat on ihan puuta heinää eikä millään muotoa realistisia. Also, mä jotenkin ajattelin et yks kuolis (kapteeni tai se hiljanen mies) ja tää kuullostaa karulta mut olin jopa pettynyt, ettei kukaan kuollut. Lähestulkoon mahdoton tehtävä ja kaikki selviää? Hmmh.
Kirjoitti: Kosmik - 10.10.2015 20:39:33
Kirjoitti: Odo - 10.10.2015 20:56:09
Mä tuun allekirjoittaa kanssa tämän puolesta! Hulvaton leffa! En nyt mene sanomaan, että olisi parempi kuin Kingsman, mutta vähintään yhtä hyvä. Odotin ihan perus komediaa, mutta tää todella yllätti positiivisesti! Nauratti monessakin kohtaa ja Ford on paras. ;DÄläpä! Ihan samaa mieltä tästä. Luulin myös että Kingsman oli erinomainen (mitä se olikin), mutta Jude Law aivastuksineen vei kyllä pisteet kotiin tältä erää ;DOotteko ketään nähnyt sitä Vakoojan jäljillä, jossa on Jude Law ? Olen nähnyt siis ja ai kamala kun naurettiin kaverin kanssa koko leffan ajan takapenkillä. Kunnolla käkätettiin ;D ;D Oli niin hulvattoman hauska ja parhaita leffoja, joita olen nähnyt aikohin.Mä luulin, että kingsman oli hyvä, mutta ei se ollut mitään tuohon verrattuna! Siis jos se aloituskohtaus kun Jude Law jututtaa sitä pahispomoa repi yleisön ihan hulvattomaan nauruun. Katsoin tän leffan ennen HK:sta lähtöäni toukokuussa ja välillä teki mieli hyssytellä, kun yleisö nauroi niin lujaa, etten kuullut repliikkejä. Ainakin HK:n markkinointikampanja tälle elokuvalle oli tosi huono ja se vaikutti vaan joltain heh-heh-olen-läski-ja-siksi-kömpelö slap stick ällökomedialta, mitä vielä! Varmaan suurin positiivinen yllätys ikinä!
Yksin Marssissa kiinnostas minuakin jonkun verran, mutta en sitten tiedä. Ei oikein ole varaa käydä elokuvissa ja ei ehkä ihan niin paljoa kuitenkaan kiinnosta.
Kävin mä yks päivä kattomassa tuon Studio Ghiblin uusimman, Marnie - tyttö ikkunassa - leffan, mutta ei oikein yltänyt odotusten tasolle. Oikeastaan olin aika typertynyt leffasta tullessani, koska mä en ainakaan keksinyt leffan punaista lankaa missään vaiheessa. "Loppuratkaisu" ei oikein auennut minulle, tai siitä tuntui puuttuvan kaikki logiikka. Ihan kivasti oli kuvattu ystävyyttä ja käytiin läpi vähän molempien tyttöjen elämää, mutta se oli sitten menty sotkemaan muilla kuvioilla. Tai sitten mä en vaan tajunnut sitä leffaa, sekin voi olla. :D Meni vähän turhan monimutkaiseksi, tai näytti sille, että siitä on yritetty tehdä monimutkaista tarkoituksella - onnistumatta siinä. SPOILER: Eli siis Anna tutustuu tyttöön, josta selviää sitten, että se on vain mielikuvitusystävä, joka onkin oikeasti ollut olemassa: nimittäin tän päähenkilön mummo lapsena. Jää vähän epäselväksi, oliko kyseessä jonkunsortin haamu, hallusinaatio, uni vai mikä (joka tapauksessa Anna sammuili minne sattui, joten kyse oli luultavasti unesta) eikä tätä kuviota oikein selitetä millään tavalla.
Kirjoitti: Abarat - 11.10.2015 00:56:37
Kirjoitti: Luci - 11.10.2015 01:27:43
Mua kiinnostaisi tuo Yksin Marsissa, pitäisi vaan päästä yli siitä, etten pidä Matt Damonista. Mua ärsytti, kun se oli tungettu Interstellariinkin, pläh. :/ Harmittavan usein jätän katsomatta sellaisia elokuvia, joissa on pääosissa näyttelijöitä, joista en pidä. Saattaapi olla, että olen sen vuoksi missannut jopa helmiä. Miesystävä yleensä vielä härnää mua valitsemalla meille katsottavaksi elokuvia, joissa on inhokkinäyttelijöitäni. Tosi reilua! XD Miten monta Nicolas Cagekin leffaa se on mut pakottanut katsomaan...Pakko sanoa, että jos inhoat Matt Damonia, inhoaisit varmaan tätä leffaakin, ihan vaan jo siksi, että Matt Damonin hahmo on ainoo ihminen Marsissa ja iso osa leffasta on vaan Matt Damon yksin Marsissa viljelemässä perunoitaan jne :P Mä en sinäänsä inhoo Matt Damonia, mutten kyllä pidäkään hänestä ja välillä teki kyllä mieli face palmata siellä teatterissa kun jotenkin niin cringe worthy moments (vaikka siitä voi osittain saa syyttää kirjailijaa, käsikirjoittajaa ja ohjaajaakin). Mut jotenkin mä luulen, että jos oikeesti inhoo kyseistä näyttelijää, niin ei kyllä tuu pitämään tästä leffasta ihan vaan sen takia, että päähenkilö on niin rasittava. Nimimerkillä en voi katsoa Nicholas Cagen leffoja ollenkaan. Toisaalta ihnoon myös Matthew McConaugheytä, mutta silti Interstellar on yksi mun lempi leffoista ja rakastan Forrest Gumpia, vaikka yleisesti ottaen en pidä Tom Hanksista, joten voihan se olla, että jos juoni sattuisi sua miellyttämään ihan sikana, niin pääosanäyttelijäkin ois sivuseikka.
Lainaus käyttäjältä: Abarat
Miksi siihen piti valita juuri Matt Damon?Tätä mäkin mietin, koska imo rooliin ois sopinut niin moni muu näyttelijä ihan mielettömän hyvin. Jostain syystä ekaks tuli mieleen Brad Pitt, Chris Pratt ja jopa Leonardo DiCaprio. Emt, IMDB:n mukaan Matt Damon ois kumminkin neljänneksi suosituin Hollywood-miesnäyttelijä. Ehkä asiaan vaikuttaa se, ettei Damon ole näytellyt vissiin viiteen vuoteen missään muussa elokuvassa kun Interstellarissa (missä teki vaan cameon) ja tällä ois sitten arvonsa myynnissä tms.
Kirjoitti: Tiara - 11.10.2015 19:02:23
Lainaus
Täällä on puhuttu myös vähän noista Outolintu-leffoista. Itsekin tykästyin niihin, tosin kakkososa ei ollut ihan niin hyvä kuin ykkönen - kolmosesta on kuiteskin nyt tullut traileri ja sen perusteella tykkään varmaan siitä enemmän kuin kakkososastaTäälläkin yksi Outolintu-fani! Tykästyin myös kovasti leffoihin, sillä ne sisältävät sopivasti toimintaa ja vähän romantiikkaakin, mutta ei liikaa.
Lainaus
Rehellisesti sanottuna en oo lukenut oikein mitään kirjoja muutamaan vuoteen, mutta nyt aattelin että repäisen ja käyn kirjastossa joku päivä hakemassa ainakin Labyrintti-sarjan ekan kirjan. Outolintu houkuttelee myös.Kannattaa lukea Outolintu! Itse olen lukenut sen ja Kapinallisen. Kirjat olivat tosi hyviä ja pitivät mielenkiintoa yllä loppuun asti!
Itse odottelen kovasti Matkijanärhi osa 2, Star Wars: The Force Awakens ja Outolintu-sarjan seuraavaa osaa. Kesällä tuli viimeksi käytyä elokuvissa katsomassa Jurassic World, josta pidin kyllä kovasti (vaikkakin alkuperäiset on tietysti aina parempia) ja It Follows, joka oli ihan jännittävä joissakin kohdissa, mutta lähinnä ne hahmot, joita se seuraajaolio otti, nauratti.
Kirjoitti: Röhkö - 11.10.2015 19:02:30
//Minäkin olen nähnyt Outolinnun leffat ja lukenut kirjat. Leffat olivat ihan viihdyttäviä, vaikka jossain kohti vähän teennäisiä. Kakkososa ei ollut yhtä mielenkiintoinen kuin ykkönen. Woodley ja Teller ovat karismaattisia, mutta se Neljää näyttelevä heppu on välillä koomisen kivikasvoinen.
Kirjoista en nyt tässä lätise muuta kuin sen, että välistä vähän liian teinimössöä tälle iälle.
Kirjoitti: Natura Morta - 11.10.2015 19:42:53
Yks mun lempileffoista on varmaan M.Night Shyamalanin Kuudes aisti (varmaan aika monet tietää tän?) Muutenki saman genren - mä luokittelen psykologiseks trilleriks - leffat on omaan makuun. Ne on tyyliltään tosi kiehtovia ja sopivalla tavalla pelottavia, mut niissä ei oo mässäilty niillä kauhuelementeillä.
On myös pakko kysyä, että tekeeks joku muukin niin, et saattaa mennä kattomaan jotain leffaa ihan läpällä? Mulla siis suunnitelmissa mennä kattomaan The bunny killer thing vaan koska nauroin hysteerisesti sen juonelle.
Entä onks joku nähny leffaa He ovat paenneet? Tää leffa on jääny tosi vahvasti mieleen, osittain varmaan siks, et menin kattoo sen vähä poikkeevassa tilanteessa ja seurassa, mutta myös siks, et se oli tosi erikoinen leffa, en viitti nyt edes yrittää juonen tiivistystä, koska se on melko vaikeeta. Mut jos osuu kohdalle, niin suosittelen kyl kattomaan ilman mitään tarkkoja tietoja, esimerkiks wikipedian selostus ei kerro yhtään mitään. Leffa on kyl aika taidepläjäys, mut ei siitä tarvii välittää.
Kirjoitti: Odo - 12.10.2015 02:42:29
Lainaus
Inside Out oli kyllä todella raikas uutuus Pixarilta. Leffa oli todella monipuolinen: sekä hauska että surullinen. Persoonallisuuspsykologiaa opiskelleena tykkäsin myös aivojen sisällä tapahtuvasta kirjosta. Värimaailmasta ja vekkulimaisista oivalluksista plussaa.Ainiin, viime viestissäni unohdin kokonaan mainita! Kävin tosiaan itsekin Inside outin kattomassa ja oli kyllä viihdyttävä ja piristävä leffa. Katottiin kaiken lisäksi suomidubeilla ja olin niistä positiivisesti yllättynyt.
Mitä taas Outolintuihin tulee niin oon kyllä tykännyt ensimmäisestä ja toisesta leffasta, eka kirjakin on hyllyssä oottamassa lukemista. En nyt sanoisi, että nousisivat kovin korkealle omissa fanituksissani, mutta viihdyttäviä leffoja ovat.
Ja niin se Matkijanärhen toinen osa. Ei hitto, että mä ootan sitä. ♥ Leffat on mun mielestä parantuneet joka osalta ja kirjoista oma suosikkini on Matkijanärhi, joten odotan innolla miten tämä homma tulee päättymään valkokankaalla. Erityisesti se traileri Primistä sai kyyneleet silmiin. Pidin leffoissa siitä, että Effie on otettu mukaan toisin kuin kirjoissa Vyöhykkeellä 13. Yleensä en pahemmin perusta, että kirjoista lähdetään tekemään isoja muutoksia, mutta tää on ehdottomasti loisto ratkaisu.
Kirjoitti: Chuva - 13.10.2015 22:49:30
Tykkäsin erityisesti Koukun ja Panin välisestä sanailusta, jotenki tollanen kliseinen kärttyisen aikuisen ja rohkean lapsen välinen ystävyys/yhteisymmärrys/veljellisyys/joku iskee aina muhun tosi kovaa :D
Suosittelen!
Kirjoitti: Odo - 18.10.2015 00:02:03
Ja vihdoin sivistin itseäni ja katsoin Twilightit. Ei ne kyllä omaan makuun mitään hyviä leffoja ole. Etenkin Edward ärsytti, jotenkin tosi persoonaton hahmo eikä Robert Pattinsson mitään ihmeellistä suoritusta tehnyt. Samaa voi kyllä sanoa Bellasta ja Kristine Stewartista (mulla ei oo hajuakaan kirjoitinko nimen oikein). Onhan noi ihan kelvollista fantasiaa ja susien toteutus ihan kiva, on hauskaa välillä nähdä ihmissusia jotka muuttuu ihan vaan susiksi.
Kirjoitti: Eririn - 18.10.2015 12:51:21
Ensi viikolla ois kyllä tarkoitus käydä Crimson Peak katsomassa, jos ei muuten niin Tom Hiddlestonin takia xD muuten ei sitten olekaan leffoja, joita olisin menossa lähiaikoina katsomaan. Star Wars sitten joulukuussa. Ja sitten totta kai odottelen, että BotFAn pidennetty julkaistaisiin viimein niin pääsisi tästä tuskasta kun sitä odottelee.
Kirjoitti: Hallahäive - 18.10.2015 13:09:47
Viime viikkoina olen käynyt myös katsomassa Michael Fassbenderin Macbethin mikä oli vaikuttava. Ilman tekstityksiä oli tosin paikoin vähän hämmentävää kuunnella sitä skottiaksenttia, mutta hyvin shakespeare oli joka tapauksessa ruudulle saatu. Pääosien esittäjät olivat loistavia rooleihinsa ja leffan maisemat aika huikeita. Kerta kaikkiaan nautittava kuvaus hulluuteen vaipumisesta. Ja olin yllättynyt kun huomasin että mukana oli myös näyttelijä David Thewlis, näin potterfaneille tiedoksi.
Tykkäsin myös kovasti tuosta leffasta Martian, josta täällä onkin jo keskusteltu. Oli mielestäni koskettava ja paikoin mukana oli vallan piristävää huumoria (Spoil operaatio Elrond Spoil). Ehdottomasti katsomisen arvoinen.
Kirjoitti: Odo - 18.10.2015 16:11:01
Hallahäive, Crimson Peakin siis uskaltaa käydä katsomassa, vaikka on täysin arkajalka? Itselleni kaikki kauhu on jotain hirveetä, kun näen monstereita (käytän tätä sanaa kaikista pelottavista ihmisistä, olennoista ja niin edelleen) joka paikassa sen jälkeen. :D Leffa vaikuttaa kiinnostavalta, mut sitten on se, että en todellakaan tiedä haluanko pelätä ihan kaikkea leffassa käynnin jälkeen. Se ois ihan ok, jos mulla olisi edes kämppis tai avopuoliso, mutta kun pitää vielä yksinkin asua ja kulkea työmatkat yöllä pimeessä.
Kirjoitti: Hallahäive - 18.10.2015 16:39:04
Kirjoitti: Eririn - 20.10.2015 15:21:28
multa tuli suusta jotain epämääräistä kiljuntaa. Tää näyttää aivan loistavalta! Parkukin meinasi parissa kohdassa tulla. Voi, miksei oo jo joulukuu? Tahdon nähdä tämän!
Kirjoitti: Aionka - 24.10.2015 19:43:06
Star Wars: The Force Awakens (https://www.youtube.com/watch?v=sGbxmsDFVnE) traileriMä yleensä innostun trailereista liikaakin, mutta tää ei jotenkaan tehnyt vaikutusta. Oon aika skeptinen... Aikasemmat Star Wars-uudelleenlämmitykset oli aikamoista kuraa, niin en jaksa uskoa, että tämä olisi mikään mestariteos.
multa tuli suusta jotain epämääräistä kiljuntaa. Tää näyttää aivan loistavalta! Parkukin meinasi parissa kohdassa tulla. Voi, miksei oo jo joulukuu? Tahdon nähdä tämän!
Kirjoitti: Röhkö - 01.11.2015 19:16:20
Alkutunnari ja sen animaatio oli toteutettu hyvin. Leffaan oli myös ripoteltu kivoja yksityiskohtia aiemmista leffoista, kuten valkoinen kissa.
Kirjoitti: Miss-schoolweek - 02.11.2015 00:24:48
Leffan näkemisestä on vuosi, mutta tämä kaivelee edelleen :D
Kirjoitti: Röhkö - 02.11.2015 06:45:47
Röhkö, oliko sali täpötäynnä/kuulitko positiivisia reaktioita?Ei ollut aivan täysi, mutta johtunee aikaisesta ajankohdasta ja siitä, etten ollut katsomassa pääkaupunkiseudulla.
Aika paljon kuulin "ihan ok" -kommentteja. Omasta mielestä leffan heikkouksia olivat itseasiassa nuo samat, mitä Skyfallista luettelit. Sam Mendes ei ole niitä parhaita toimintaohjaajia. Huumoria kyllä oli ehkä enemmän kuin Skyfallissa.
Kirjoitti: Aionka - 02.11.2015 13:44:57
Uusin James Bond, Spectre, oli ihan viihdyttävä. Leffan alkupuolisko oli parempi kuin loppu, joka tuntui vähän lässähtävän. Mainioista näyttelijöistä olisi saanut enemmän irti paremmalla käsikirjoituksella, etenkin pahiksista! Nyt jäi vähän tunne, ettei Bondilla ollut missään vaiheessa kunnon hätää.
Alkutunnari ja sen animaatio oli toteutettu hyvin. Leffaan oli myös ripoteltu kivoja yksityiskohtia aiemmista leffoista, kuten valkoinen kissa.
Samaa mieltä! Alku oli tosi lupaava, mutta kovin se vauhti hidastui ja juoni jotenkin lässähti. Varsinkin tää romanssipuoli jäi mun mielestä tosi ohueksi, kun otetaan huomioon että se yritti kuitenkin olla isokin juonenkantaja.
Sent from my Nexus 5 using Tapatalk
Kirjoitti: Röhkö - 02.11.2015 14:40:50
Aionka, olen tuosta romanssijutusta myös samaa mieltä. Se rakkaudentunnustus sai silmät kyllä pyörähtämään päässä. PLÄÄH!
Kirjoitti: Kosmik - 04.11.2015 22:56:52
Yle näytti Warrior-elokuvan sattumoisin syntymäpäivänäni ja katselin sen sitten, kun siinä oli Tom Hardy ja hyvä että katsoin, koska se oli todella mieleenpainuva ja osui ainakin itseä tosi lähelle. En tajua, miten olen tuollaisen elokuvan joskus missannut, kun kuitenkin olen vapaaottelusta kiinnostunut. Ja ah, rakastan kaikkia veljessuhteen ja isä-poika-suhteen kuvauksia, niin siksi tämäkin osaltaan osui ja upposi. Olihan elokuvassa paljon nyrkkeilyelokuvista tuttuja kliseitä, mutta jotenkin ne vaan toimii, jos näyttelijät osaa asiansa ja tässä oli ainakin mukavasti draamaa, eikä eteenpäin menty vaan glamouri, menestys ja mammona päällimmäisenä mielessä, pikemminkin se otteleminen tuntui olevan veljeksille melkein kuin välttämätön pakko (ainakin Brendanin osalta). Jotenkin pystyin samastumaan siihen katkeruuteen, mitä molemmat veljekset tunsi isäänsä kohtaan ja varsinkin Tommyn hahmosta näki, miten paljon hän oli kärsinyt alkoholisti-isän vuoksi. Ja silti sitä pystyy jollain kummallisella tavallaan rakastamaan ihmistä, joka on joskus tehnyt elämästä helvettiä. Elokuva oli mielestäni hyvin koskettava ja avasi tavallaan myös omia silmiäni. Tarina tuli hyvin lähelle itseäni ja löysin itseni pohtimasta omaa suhdettani isääni. Tuntuu jotenkin hienolta löytää elokuvia, joissa on sellaista sanomaa, johon pystyy samastumaan omien elämänkokemusten kautta ja kykenee tavallaan tuntemaan sen tuskan, joita elokuvan henkilöt käy läpi.
Kirjoitti: Fiorella - 09.11.2015 12:06:24
Meksiko-osuus oli minustakin näyttävä ja hieno aloitus ja tykkäsin myös junakohtauksesta, josta tuli vanhat Bondit nostalgisesti mieleen. Muutenkin pidin siitä, että tässä koottiin paljon yhteen yksityiskohtia ja oli paljon viittauksia vanhoihin elokuviin, eikä pelkästään Craigin leffoihin. Koetin olla mahdollisimman paljon spoilaantumatta juonesta tai muista yksityiskohdista ja ainakin minulle se sitten toimi hyvin. Pidin Skyfallista tosi paljon (edellisissä kahdessa oli kyllä mukavia kohtia mutta kokonaisuus ei toiminut yhtä hyvin) ja pelkäsin että sen jälkeen ilo menee pilalle ja lässähtää, jos on liian suuret odotukset. Kun en odottanut liikoja ennakkoon, kaikki oli yhtä iloista yllätystä. Näin siis ainakin minulla.
Romanssin osuus jäi minustakin latteaksi, tai sanotaan näin, että ainakin neidon tunteet heittivät aika rivakasti äärilaidasta toiseen ilman sen syvällisempää asian käsittelyä. Mutta toisaalta oli kiva, että vaihteeksi oli taas vähän romanssiakin ilmassa. Ja mikäs minä olen sanomaan toisen tunteista, voi olla että jos itse olisi sellaisessa tilanteessa James Bondin seurassa, saattaisin itsekin heittäytyä romanttiseksi hyvinkin nopeasti. ;D
Kirjoitti: Odo - 26.11.2015 13:57:33
Itse kävin katsomassa ensi-illassa (tavallaan siis itsekin myöhässä täällä topicissa). Mä tykkäsin siitä ja se oli mun mielestä hieno päätös elokuvalle. Arvosteluissa on puhuttu videopelimäisyydestä, mutta ei se musta sellaselle silleen vaikuttanut. Puheena tietysti oli myös mutantit, mutta ne kuuluu Nälkäpeleihin, joten en ymmärrä, miksi niitä nostetaan esille huonossa valossa, kun toteutus olisi voinut olla paljon huonompikin. Elokuva seurasi aika uskollisesti kirjaa, kuten aiemmatkin, mutta uudetkaan pienet ratkaisut eivät olleet pahitteeksi ja spoiler: Haymitchin ja Effien suudelma sai mut melkein huutamaan ääneen "JESSS" elokuvateatterissa. Rakastan sitä, että niiden välille ei oltu mitään rakkaustarinaa kehitetty vaan se oli vain kahden aikuisen välinen suudelma sen kaiken jälkeen, mitä ne on kokeneet (shippaan niitä niin lujaa tietyllä tavalla, että huhhuh). Ja se Effien ilme, kun muut palaavat Vyöhykkeelle 12. Sellaista surumielisyyttä, mutta silti vahvaa. Tykkäsin ihan älyttömästi siitä, että Effie oli otettu mukaan elokuviin, kun kirjoissa ihmetelin sitä, ettei Effien katoamista oikeastaan selitetty missään vaiheessa. Samoin Snow'n kohtaukset on ollut mun mieleen. Viimeinen osa oli musta hieno päätös elokuvasarjalle, joka uppos itteeni lujaa. Voisin melkein väittää, että tää on paras elokuvasovitus jostain kirjasarjasta, minkä oon kattonut. Niin ja mitä olen jälkikäteen kuullut niin 3D:n toteutus oli ollut melko huono, liian tumma ja epäselvä, joten oon ihan iloinen että menin kattomaan 2D:n. Muutenkin oon vanhanaikainen ja oon tykännyt enemmän käydä 2D-elokuvissa kuin 3D. Kaikilta näyttelijöiltäkin edelleen hieno suoritus ja Jennifer vaan on niin täydellinen Katniss, että sitä ei voi olla rakastamatta. Cressidasta sai taas enemmän irti elokuvissa kuin kirjoista, josta tykkäsin kanssa ja onhan Natalie Dormer ihastuttava. Niin ja joo yksi juttu jäi harmittamaan spoiler: Finickin ja Annien häät jäi aika pieneen osaan ja siihen kohtaukseen tungettu Katnissin ja Primin välinen pyöriminen oli jotenkin tyhmää. Olisin halunnut enemmän häistä, Finnickista ja Anniesta ja Katniss ja Prim olisivat voineet muuten tulla esille. Tietysti niiden kahden välinen läheisyys oli tärkeää, mutta se pyöriminen, mitä? Eikä niiden olisi pitänyt syödä tilaa Finnickilta ja Annielta. Tietysti jotain pitää karsia, mutta edes vähän enemmän olisi riittänyt. Voin kuitenkin hyvillä mielin suositella tätä aiemmista osista tykänneille ja niille, jotka ette ole Nälkäpeleje katsoneet sanon, että katsokaa ne! :D
// Keskityin niin paljon kehumiseen, että unohdin leffan ehdottomasti huonoimman ratkaisun. Spoiler!
Johannaa oli aivan liian vähän. Mua ärsytti, että se sotilaskoulutus oli jätetty kokonaan pois, eikä Johannasta ollut juuri mitään. Eikä Katnissiakaan koulutettu ja mikä ihme se oli, että Katniss lähti ''salaa'' tappamaan Snowta ja sitten siellä on kuvausryhmäkin valmiina, eikä kukaan ihmettele, mitä se oikein ees tekee koko ryhmässä. Se ärsytti mua tosi paljon, koska en ymmärrä, miksi niiden piti tehdä tuollainen ratkaisu. Sen vielä ymmärrän, että jostain pitää leikata ja vaikka kuinka halusin lisää Johannalle ruutuaikaa, mutta, se, että Katniss olevinaan sooloili (vaikka hahmolle sopiikin) oli outo ratkaisu, kun se ois ihan hyvin voitu tehdä niin, että Katniss meni luvan kanssa siihen Capitoliin hyökkäävään ryhmään, että sitä saadaan kuvattua siellä ja Coin saa sen lopulta hengiltä - tai toivoi saavansa.
Kirjoitti: Röhkö - 06.12.2015 09:49:51
Ihan viihdyttävä pätkä. Osuvia näyttelijävalintoja ja edelleen. Isoin häiritsevä tekijä oli kolmiodraaman latteus.
Lisäksi siinä viemärikohtauksessa huvitti musiikkivalinta siinä kohtauksessa, missä mutantit ilmestyvät.
Jos katsotte tänään Tuntemattoman sotilaan, kiinnittäkääpä huomiota siihen miten paljon Rokka (Reino Tolvanen) näyttää Tom Hardylta. :D
Kirjoitti: Eririn - 19.12.2015 19:18:08
AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA
en tiiä hyppisinkö riemusta vai parkuisinko. Se oli aivan loistava!! Reystä tuli mun uus rakkaus, ihana nuori nainen <3 ja Leia, ah <3 ja Han <3
SPOILERI
parku tulee siitä kun saakeli Kylo Ren tappoi Hanin! *parkuu vielä pikkasen lisää*
Kyllä menen vielä katsomaan ainakin kerran uudestaan, ellen kahdesti^^
Kirjoitti: Röhkö - 20.12.2015 08:11:19
- Eddie the Eagle - mukana sivuhahmona myös Nykäsen Matti -hahmo ;D
- Batman vs. Superman
- Captain America 3
- X-Men: Apocalypse
- Suicide Squad
- Doctor Strange (Cumberbatch!)
- Star Trek 3
- Fantastic Beasts and where to find them
Scifi- ja fantasia on juurruttanut itsensä ohjelmistoon.
Kirjoitti: gabriela - 20.12.2015 16:15:30
Hei, miksei täällä ole puhuttu Matkijanärhi part 2:sta? ???
Viimeinen osa oli musta hieno päätös elokuvasarjalle, joka uppos itteeni lujaa. Voisin melkein väittää, että tää on paras elokuvasovitus jostain kirjasarjasta, minkä oon kattonut. Niin ja mitä olen jälkikäteen kuullut niin 3D:n toteutus oli ollut melko huono, liian tumma ja epäselvä, joten oon ihan iloinen että menin kattomaan 2D:n. Muutenkin oon vanhanaikainen ja oon tykännyt enemmän käydä 2D-elokuvissa kuin 3D.
Mä en ole lukenut yhtään näistä kirjoista, joten siihen en voi puuttua, onko leffa samanlainen kuin kirja. Näin pelkkien elokuvien näkemisen perusteella, tää vika osa oli aika floppi ja melko turha verrattuna kaikkiin edellisiin elokuviin. Elokuva siis oli ihan hyvä, mutta odotin kyllä parempaa. Nyt siinä vaan vähän mentiin ja räiskittiin ja siinäpä se. Yllätyin myös siitä, että tähän osaan otettiin käyttöön 3D-tekniikka kun muissa ei sitä ollut. Innokkaana 3D-fanina, kävin tietysti katsomassa leffan 3D:nä, mutta varmaan olis tämän elokuvan kohdalla kannattanut valita 2D. Varsinaisia kunnon 3D-efektejä ei elokuvassa juurikaan käytetty, toki kuva oli varmaan hippasen tarkempi kuin normi 2D, mutta siinäpä se. 3D-elokuvat on yleensä superhienoja, jos ne tehdään hyvin, mutta tässä siihen ei oltu panostettu tarpeeksi.
~ * ~
En nyt selannut tuhatta sivua topiccia taaksepäin, mutta onko kukaan muu nähnyt uutta Everest-elokuvaa? Itse kävin 3D:nä leffan katsomassa ja tykkäsin valtavasti! Loistavat musiikit, upeita maisemia, vuoret!<3 Mielestäni tämän tositarinan sovittaminen elokuvaksi kävi kyllä loistavan hyvin, eikä tarinaa romantisoitu liikaa! Leffan innoittamana oon kahlannut kaikki vuoriin, vuorikiipeilyyn ym liittyvät dokkarit ja odotan innolla lisää! (Jos joku osaa suositella jotain aiheeseen liittyvää niin otan innolla suositukset vastaan!)
Kirjoitti: Zacharias - 21.12.2015 02:13:03
Täytyy sanoa, että varmasti vuoden pahin tunnerumba olikin siinä. Han Solo on ollut mun sankari pienestä pitäen, ja oli ilo huomata, että vaikka se onkin nyt Grandpa Solo ikänsä puolesta, niin Harrison Ford veti yhtä railakkaalla asenteella. Tuli kivat nostalgiapiikit ja yhä vain vetosi. Rakastuin myös Kylo Reniin... really. Tää oli mulle luultavasti kaikista valoisin (heh heh) yllätys, sillä niinkin sieluttomasta rahanahneesta paikasta kuin Disney voi syntyä näinkin syväluotaava ja kiehtova pahishahmo? Jes. Näkee, että J. J. Abrams on ollut mukana tekemässä. Aistin ne Lost-vibat tänne saakka. Toivottavasti tulevaisuudessa kuullaan lisää myös Poe Dameronista. Jos vaan tekijöillä on siihen kanttia, niin ennustan Star Warsin universumiin Poesta homohahmoa - mutta tämä kyllä sitten vaatii sitä kanttia, eli nähtäväksi jää.
Aivan ihanaa, että vihreän kankaan käyttö jäi minimiin. Se, että tehosteista suurin osa on tehty aidosti, eikä tietokoneella, näyttää mun mielestä niin samperin paljon paremmalta. Ja luo Star Wars-fiilistä, joka puuttui niistä prequeleista kokonaan. Sain jonkun minisydänkohtauksen Millennium Falconista, vaikka tiesin jo trailerien perusteella, että totta kai se on taas kuvioissa:D mutta kun on se vaan mieletön. Ja kun kerran jätetään minimiin tietokone-efektien käyttö, niin voidaan sitten panostaa niihin rahallisesti ja saada ne näyttään paremmilta. Esim. ne valomiekat!! Törkeen suuri parannus ja katsoin niitä ihastuneena. Kylon emoteiniangstirageilu olisi vanhan koulukunnan valomiekalla näyttänyt harvinaisen tönköltä.
Joten jees, suosittelen. Näyttelijäsuoritukset on huikeita (Adam Driver, mitä sä teet mulle) ja kerrankin toimintamaailma ei ole liian mustavalkoinen, vaan sopivan harmaa. Muutamia ärsyttäviä "no totta kai sä olet joku wunderkid" -momentteja on, mutta niistä pääsee onneksi nopeasti yli. Varautua saa tosin aukoon suutaan pari kertaa neuvottomana. Meitsillä meni ensimmäisellä katselukerralla loppu hiukan ohi, kun tuli juonessa mutkia matkaan ja reagoin siihen jähmettymällä paikoilleni.
Kirjoitti: jaina - 22.12.2015 23:43:19
Aivan ihanaa, että vihreän kankaan käyttö jäi minimiin. Se, että tehosteista suurin osa on tehty aidosti, eikä tietokoneella, näyttää mun mielestä niin samperin paljon paremmalta. Ja luo Star Wars-fiilistä, joka puuttui niistä prequeleista kokonaan.
Täysin samaa mieltä sun kaa tästä. Oon täs parin päivän aikana katsellut aika paljon noita kaikki kuutta aiempaa leffaa ja kaikennäköisiä arvosteluvideoita niistä. En oo ennen edes kiinnittänyt niin kovasti huomiota prequelesien tehosteisiin mut onhan ne aika järkyttävät kun niitä nyt tarkasteli. Ihan kamalat. Katselin niitä "making of"-videoita YouTubesta juurikin näistä 2000-luvun SW-leffoista ja se, että näyttelijät kuvas melkeinpä kaikki kohtaukset vihreän kankaan edessä, on varmasti ollut tosi haastavaa. Nyt tästä Force Awakensista tuli ihan erilainen fiilis, kun ympäristöt näytti luonnollisemmilta ja vihreää kangasta ei oltu käytetty läheskään niin paljoa. Mikähän noiden prequelesien ideana oli ees ollut, kun niitä ei voinut kuvata ollenkaan oikeissa ympäristöissä? Aika ajoin elokuvat näyttää ihan animaatioilta joihin on lätkäisty joku Anakin juoksemaan tai Padme istumaan.
Lisäksi moni on näyttänyt arvostelevan George Lucasin ohjaustaitoja ja varsinkin dialogin luomista. Yks kommentti jäi mulla takaraivoon. Siinä sanottiin, että Lucas pelkäis sitä, ettei katsoja tajua/osaa lukea hahmon tunnetilaa, ja myös sitä, että kohtaus jäisi liian tyhjäksi, ja sen takia on lisännyt kautta aikojen noita noloja repliikkejä näyttelijöiden suihin. Esimerkkeinä mm. Luken "NOOOOOO!" vitosessa kun sai tietää isänsä henkilöllisyyden, Darth Vaderin "NOOOOOO!" kolmosessa kun sai tietää Padmen kohtalosta, Anakinin "I hate sand" (;D), Obi-Wanin "okei kohta pettää pokka koska tää on niin typerä repliikki: I saw Anakin... killing... younglings", Anakinin "I HATE YOU!!!111" Obi-Wanille ja kymmenet muut hullunhauskat ja muuten vaan nolot repliikit, jotka ei nyt just tuu mieleen. Mun mielestä esim. Hayden Christensenistä oltais saatu paljon enemmän irti jos joku muu, vaikka toi uuden leffan JJ Abrams, ois ollut ohjaamassa myös kakkos- ja kolmoselokuvaa. Itse ainakin Anakinista kyllä tykkään mutta pakko myöntää että osa hänen repliikeistään on vähän hölmöjä.
Force Awakens eroaa mun mielestä juuri tuon vihreän kankaan käytös vähäisyyden lisäksi myös noissa dialogeissa. En mä ainakaan äkkiseltään muista että uudessa leffassa ois ollut noita noloja dialogeja tai one-linereita toisin kuin vanhemmissa elokuvissa. Ihan hyvin hahmojen ilon ja surun näki ilman jotain "jippii!" tai "eeeeei!!"-repliikkejä.
Rakastuin myös Kylo Reniin... really. Tää oli mulle luultavasti kaikista valoisin (heh heh) yllätys, sillä niinkin sieluttomasta rahanahneesta paikasta kuin Disney voi syntyä näinkin syväluotaava ja kiehtova pahishahmo? Jes. Näkee, että J. J. Abrams on ollut mukana tekemässä. Aistin ne Lost-vibat tänne saakka. Toivottavasti tulevaisuudessa kuullaan lisää myös Poe Dameronista.
Munkin mielestä Kylo Ren oli ihana. Varsinkin kun tietää nyt sen hahmon taustoista enemmän, siihen sai kunnon otteen. Sen näyttelijä Adam Driver on tosi hyvännäköinenkin, niin kuin Finnin John Boyega ja Poen Oscar Isaac. Ja ainakin Imdb:n mukaan Oscar Isaac on parhaillaan kuvaamassa Episodi VIII:a, että ehkä häntä nähdään ainakin vähän.
Tykkäsin Eririnin tavoin myös Reystä tosi paljon. Ylipäätänsä just nää Finn, Rey, Kylo Renn ja Poe olivat ihanan raikkaita uusia kasvoja, ja yhteishaastatteluiden mukaan myös aivan tajuttoman ihania ihmisiä oikeassa elämässä. Varsinkin Finnin John Boyega on aika hauska äijä ja tosi karismaattinen kaiken lisäks ja vaan pari vuotta mua vanhempi :-*
Juonipaljastus/kysymys: Aloin itkee kun Ben/Kylo tappoi Han Solon. En oikein ihan tajunnut että oliko Kylo siis oikeasti harkitsemassa puolen vaihtoa pimeästä valoon vai kusettiko se vaan vanhaa isäänsä? Han oli jotenkin niin surkean näköinen kun se puhui pojalleen. Siinä kohtaa alkoi jo itkettää.
Suosittelen leffaa kyllä kaikille. Ei niissä Episodeissa I-III mitään kovin pahaa omasta mielestäni ollut, mutta kyllä tää Force Awakens pesee ne mennen tullen!
Kirjoitti: ibi - 23.12.2015 00:30:51
Toivottavasti tulevaisuudessa kuullaan lisää myös Poe Dameronista. Jos vaan tekijöillä on siihen kanttia, niin ennustan Star Warsin universumiin Poesta homohahmoa - mutta tämä kyllä sitten vaatii sitä kanttia, eli nähtäväksi jää.
Siis mitä mitä Poe oli alussa mun lemppari, vaikka rooli olikin pienehkö... siis koska hänhän on nii kuumis ettei mtn rajaa!! ;D Eikä siitä mtn homohahmoa, koska on maskuliinisesti seksikäs mies! Huh! Siis oikeesti kävin melkosen sydämenväpättävästi kuumana kun Poen ekan kerran näin valkokankaalla tänään siis!!
Ja kyllä mäkin siirryn tähän kerhoon - Ben on ihana ihana Kylo siis! Varsinkín se hetki kun se ottaa sen kypärän pois. Anteeksi vaan, mutta mun mielestä sillä tytöllä ja Kylolla oli sellasta jtn magneettista säteilyä toisiaan kohtaan. Ihan ku ne ois yrittäny vastustaa toisiaan seksuaalisesti ahhahah! Ehkä se johtu siitä Voimasta sitten, mutta Aaaaah miehet oli nii kuumia tässä leffassa!! Ja musta tää leffa parempi kuin mikään muu Star Wars, jonka oon nähny! <3
Kirjoitti: Eririn - 23.12.2015 14:15:04
TÄMÄ VIESTI SPOILAA STAR WARSIA!!Mulla on tähän kohtaan kysymys: Miksei Poe voi olla maskuliinisesti seksikäs ja homo samaan aikaan? Ei kaikki homot ole feminiinisiä eikä kaikki heterot maskuliinisia. En tiedä, miten tämän asian oikein tarkoitit, mutta mulla särähti tosi ikävästi tuo.
Siis mitä mitä Poe oli alussa mun lemppari, vaikka rooli olikin pienehkö... siis koska hänhän on nii kuumis ettei mtn rajaa!! ;D Eikä siitä mtn homohahmoa, koska on maskuliinisesti seksikäs mies! Huh! Siis oikeesti kävin melkosen sydämenväpättävästi kuumana kun Poen ekan kerran näin valkokankaalla tänään siis!!
Itse kannatan sitä, että Poe olisi homo, ja shippaan Trooper Pilotia (Finn/Poe) lähes samalla innolla kuin Bagginshieldiä. Toisaalta oon myös innoissani Scavenger Trooper Pilot -mahdollisuudesta (Rey/Finn/Poe).
Kirjoitti: Röhkö - 23.12.2015 15:21:19
Sekä minä että kaverini alettiin heti parittaa ReyBeniä. Muutama osuva ficci ehdittiin aiheesta jo bongattakin :D Arvattiin jo teatterissa, että Driver saa fanitytöt liikehtimään.
Oli myös hauska bongata suomalaisia nimiä lopputeksteistä.
Kokonaisuutena elokuva oli todella viihdyttävä ja nostalginen. Reyn hahmo oli hieman Mary Sue, mutta onneksi mukana oli paljon vanhoja hahmoja. Alku oli hieman tylsä - Reyn ja Finnin kahdenkeskinen säntäily sai piristysruiskeen Han Sololta.
Kylmät väreet tosin meni heti siinä kohtaa, kun Star Wars -logo ilmestyi valkokankaalle.
Kirjoitti: ibi - 23.12.2015 22:17:12
TÄMÄ VIESTI SPOILAA STAR WARSIA!!Mulla on tähän kohtaan kysymys: Miksei Poe voi olla maskuliinisesti seksikäs ja homo samaan aikaan? Ei kaikki homot ole feminiinisiä eikä kaikki heterot maskuliinisia. En tiedä, miten tämän asian oikein tarkoitit, mutta mulla särähti tosi ikävästi tuo.
Siis mitä mitä Poe oli alussa mun lemppari, vaikka rooli olikin pienehkö... siis koska hänhän on nii kuumis ettei mtn rajaa!! ;D Eikä siitä mtn homohahmoa, koska on maskuliinisesti seksikäs mies! Huh! Siis oikeesti kävin melkosen sydämenväpättävästi kuumana kun Poen ekan kerran näin valkokankaalla tänään siis!!
Itse kannatan sitä, että Poe olisi homo, ja shippaan Trooper Pilotia (Finn/Poe) lähes samalla innolla kuin Bagginshieldiä. Toisaalta oon myös innoissani Scavenger Trooper Pilot -mahdollisuudesta (Rey/Finn/Poe).
Joo en tarkoita ettei homo vois olla miehekäs, mutten myöskään missään vaiheessa osannut yhdistää mitään linkkejä siitä mistä tämä Poen homous voisi kummuta Star Warsissa. Mä tarkoitin vaan sitä, että jospa tästä Poesta tulis homo niin kuolaisin sille eikä mtn mahiksia tyylillä. (Vaikka eipä satuhahmoja voikaan seurustelukumppaniksi saada) . (:
Kirjoitti: Eririn - 24.12.2015 00:09:43
Ah, ookkei^^ kiitos selvennyksestä!TÄMÄ VIESTI SPOILAA STAR WARSIA!!Mulla on tähän kohtaan kysymys: Miksei Poe voi olla maskuliinisesti seksikäs ja homo samaan aikaan? Ei kaikki homot ole feminiinisiä eikä kaikki heterot maskuliinisia. En tiedä, miten tämän asian oikein tarkoitit, mutta mulla särähti tosi ikävästi tuo.
Siis mitä mitä Poe oli alussa mun lemppari, vaikka rooli olikin pienehkö... siis koska hänhän on nii kuumis ettei mtn rajaa!! ;D Eikä siitä mtn homohahmoa, koska on maskuliinisesti seksikäs mies! Huh! Siis oikeesti kävin melkosen sydämenväpättävästi kuumana kun Poen ekan kerran näin valkokankaalla tänään siis!!
Itse kannatan sitä, että Poe olisi homo, ja shippaan Trooper Pilotia (Finn/Poe) lähes samalla innolla kuin Bagginshieldiä. Toisaalta oon myös innoissani Scavenger Trooper Pilot -mahdollisuudesta (Rey/Finn/Poe).
Joo en tarkoita ettei homo vois olla miehekäs, mutten myöskään missään vaiheessa osannut yhdistää mitään linkkejä siitä mistä tämä Poen homous voisi kummuta Star Warsissa. Mä tarkoitin vaan sitä, että jospa tästä Poesta tulis homo niin kuolaisin sille eikä mtn mahiksia tyylillä. (Vaikka eipä satuhahmoja voikaan seurustelukumppaniksi saada) . (:
Ja mun on myös pakko vastustaa tuota "Rey on Mary Sue" -väitettä seuraavalla: mitäs sitte Luke ja Anakin Skywalker ovat? Luke osuu minimaaliseen maaliin liikkuvasta aluksesta (aivan helsvetin vaikeaa) ja Anakin voittaa ainoana ihmisenä (ja vielä lapsena) Pod Racingissä (mitähän hittoa sekin oli suomeksi en muista), mutta jotenkin jännästi kun mies tekee jotain ihmeellistä helposti se ohitetaan, mutta jos nainen tekee niin, nii heti alkaa "wääähhhh se on Mary Sue!"
Kirjoitti: Röhkö - 24.12.2015 11:37:49
mitäs sitte Luke ja Anakin Skywalker ovat? Luke osuu minimaaliseen maaliin liikkuvasta aluksesta (aivan helsvetin vaikeaa) ja Anakin voittaa ainoana ihmisenä (ja vielä lapsena) Pod Racingissä (mitähän hittoa sekin oli suomeksi en muista), mutta jotenkin jännästi kun mies tekee jotain ihmeellistä helposti se ohitetaan, mutta jos nainen tekee niin, nii heti alkaa "wääähhhh se on Mary Sue!"
En väittänytkään että nämä mieshahmot olisivat yhtään sen persoonallisempia, ainoastaan nostalgisempia. Anakinin hahmo episodeissa I-III on aika kammottava - johtuen kököstä dialogista. Katsottiin juuri viime viikolla kaikki episodit, ja etenkin episodiseissa II ja III Anakinin angsti on todella raivostuttavaa katsottavaa. Täällä olikin aikaisemmin puhe siitä, että Lucas sortuu välillä tunteiden ylidramatisointiin.
Luke Skywalkerin hahmo taas on syntynyt 1970-luvulla, mikä selittää osittain hänen ylivertaisuuttaan. Tämän vuoksi toivoinkin, että 2015-vuoden hahmo olisi jo vähän erilainen - ei nimenomaan naisena vaan päähahmona. Toivon lähinnä, että Rey näkee myöhemmin Benin muussakin valossa kuin Han Solon murhaajana. ::) Ehdittiin jo pohtia, että Rey muistuttaa vähän Harry Potteria: jalo, orpo, "valkoisen magian puolella", taitava ilman koulutusta jossakin ja oikeudenmukainen.
Mutta pystyn kyllä pääsemään asian yli, koska mielestäni Star Warseille voi suoda jonkin verran perinteistä sankarikuvaa.
Ja Kylo Renistä tuli muuten ihan mieleen nuori Kalkaros! :_D
Kirjoitti: raitakarkki - 25.12.2015 12:35:30
Obviously spoilereita tässä viestissä
Yllätyin myös erittäin posiitivisesti ja tää leffa tappelee kyllä lempparin paikasta Imperiumin vastaiskun kanssa... Rakastin noita uusia hahmoja niin paljon, Rey ja Finn oli musta kaikin puolin mahtavia ja loppuun asti tehtyjä hahmoja. Tässä (http://io9.gizmodo.com/please-stop-spreading-this-nonsense-that-rey-from-star-1749134275) muuten hyvä artikkeli luettevaksi niille jotka motkottaa Reyn olevan Mary-Sue ;) Oon tosi iloinen että juuri Rey on the jediritari näissä uusissa leffoissa! Mutta vaikka Reystä pidinkin ihan hurjan paljon niin Finn tais jopa mennä edelle, en tiiä mikä siinä on vai onko näyttelijä John Boyega jotenkin tosi hurmaava mut liputan jostain syystä ihan täysillä sen puolesta. Rakastin sitä tapaa millä Finn esiteltiin, koska stromtrooperit on aina ollu sellanen yks massa joista ei oo oikeen ees tarvinnu välittää mut sit yhtäkkiä yks niistä erottuukin joukosta. Poe Dameronkin oli ihan hauska ja toivon että hahmon varalle on jotain suurempaa luvassa tulevissa leffoissa. Ja ainoa oikea paritus-endgame on tietenkin Poe/Finn!
Sen siijaan Kylo Ren -hehkutusta en ymmärrä ollenkaan. Ei sillä et mulla ois ikinä liienny sympatiaa ees fiktiivisille pahiksille mut se koko hahmo oli mun makuun jotenkin sellanen angstinen ja Emo teini :-D Plus haistan jonkun redemption arkin tulevaksi myöhemmissä leffoissa ja :/ :/ ei käy en anna anteeksi sitä mitä se meni tekemään Hanille!!! Niin ja näytti kyllä ihan Kalkarokselta, en tiiä vaikuttiko sekin sitten mielipiteeseeni hahmosta ;D Aion myös teeskennellä etten juuri lukenut jotain Rey/Ben-juttuja täältä topicista... :-X
Ihanaa oli myös nähdä vanhat hahmot valkokankaalla ja mä myönnän niiskuttaneeni äänekkäästi kaikissa Han/Leia-kohtauksissa :D
Tosiaan minuakin ilahdutti se että erikoistehosteet olivat pitkälti aidosti tehty! En kyllä mitenkään palavasti vihaa CGI:tä, mutta kyllä Star Warsiin vaan kuuluu että skenet ja räjähdykset ovat aitoja. Lisäks mua vähän pelotti JJ Abrams ohjaajana koska en oo hirveästi välittänyt sen aiemmista leffoista mutta näköjään tiikeri pääseekin raidoistaan.
Kirjoitti: Zacharias - 25.12.2015 16:21:44
raitis älä mitään! Mä en ymmärrä tätä Rey/Ben-paritusta ollenkaan. Mua suorastaan hirvittää, miten suosittua siitä on tullut ja mikäs siinä, kaikki parittakoon omaansa. Mulle se kuulustelukohtaus ei vain ollut lainkaan mitään seksillä ladattua (toinen murtautuu toisen mieleen ja toinen alkaa itkeen, koska se on niin ahdistavaa, joo, romanssi!!11) tavaraa. Itse asiassa mulle tulee Kylosta hyvin pitkälle mieleen Tate Langdon - mutta vielä ehkä hivenen enemmän järjissään oleva sellainen. Tiettekö, sellainen daddy/mommy-issue nuori, joka on vaarallinen kaikille lähellään, mutta joka osaisi heittäytyä obsessiivisen hurmaavaksi halutessaan, ja silti tekisi kaikkea shaibaa. Kylossa tosin on selkeästi jotain itsetuntemusta jäljellä, eli siinä mielessä ovat todella erilaisia. Suosittelisin silti juokseen pakoon:D ja Rey ansaitsee miljoona kertaa parempaa.
Oscar Isaac taisi just vahvistaa - ja se on vain taisi, koska kukaan ei ole varma vitsaileeko se vai ei - että se esitti jonkun suhteensa elokuvassa romanttisella tavalla. Stormpilot (ihana nimi) olisi kyllä myös mun mieleen. Finn on tavattoman symppis. Siinä muhun vetoaa ehkä se, että se on toisaalta inhimillinen kaikkine hurrauksineen ja panikointineen ja heittoineen ja täten siihen pystyy samaistuun. Koska vaikka rakastan tän tyylisiä leffoja, niin se ongelma niiden hahmoissa piilee: on vaikea kuvitella itseään niiden asemaan. Tästä syystä esim Rey ei vetoa muhun niin paljon kuin sen haluaisin vetoavan. Ihana tyyppi, mutta liian päähenkilö c:
Kirjoitti: leofurioso - 25.12.2015 16:26:48
Ja sen lisäksi menin katsoon veljen kanssa 2D:nä sen, niin oli miellyttävä katsella, kun ei tuu niitä ärsyttäviä 3D-laseja silmille. Se on yksi sellainen "kirous", jota inhoan silmälasien kanssa pakotettuna meneen muutenkin leffoihin, koska mitä pidempi leffa sen kamalampaa se 3D-lasien käyttö on. Yksi miinus oli kyllä leffassa ja se on tekstitys. Spoilaannuin sen osalta jo ennen leffaa facebookis eräässä ryhmässä, mutta jos ei suomennoksia ota lukuun, niin leffa oli ihan miellyttävä. Itse lähinnä keskityin puheeseen ja jätin lähes kokonaan lukematta tekstit.
Kirjoitti: raitakarkki - 27.12.2015 16:07:53
raitis älä mitään! Mä en ymmärrä tätä Rey/Ben-paritusta ollenkaan.niii i know! Tää uusintakerta vaan vahvisti mun mielipiteen asiasta :-D Ja se tapa millä Rey huusi "you're a monster!!!" ei nyt mitenkään kauhean lämpimältä ja salaisia viestejä täynnä olevalta vaikuttanut...
Tosin vaikka edellisessä viestissäni en sitä tuonutkaan esiin niin mielestäni Ben (en tiiä miks haluun kutsuu sitä Beniksi... :D koska Han Solo) on tosi mielenkiintoinen hahmo ja yritin nyt uudelleen katsoessani miettiä että mitä sille tulevaisuudessa tapahtuu. Toisaalta mietin että oisko vähän liiankin ennalta-arvattavaa jos Benkulle kävin täysin samoin kuin Anakinille, että se tolleen lipsahtaa pimeälle puolelle ja isänsä tappamalla sinetöi kohtalonsa? Toisaalta täs on se ero, että Anakin ei ehtinyt kuristaa Padmea ihan loppuun asti mut Ben kyllä tais for real listiä isäukkonsa... Mutta ääh en tiiä voiko toi olla niin ratkaiseva tekijä koska Darth Vader myöhemmin teki vaikka mitä kamaluuksia (vaikka sitten kuolinhetkenään osoittikin taipumusta valoon). Mut toi Hanin kuolema oli kyllä tosi raskas isku, en usko että sitä oltais toteutettu jos Beniä oltais seuraavassa leffassa jo tuomassa valon puolelle. Yks mielenkiintoinen teoria jonka oon lukenut on se, että sen pääpahiksen nujertamiseksi tarvitaan Voiman tasapainoa eli sekä valon että pimeän puolta: Rey ja Ben yhdistää voimansa ja nujertaa sen ihme alienin (miks en muista sen nimeä :D :D tulee mieleen vaan Skinner??). We shall see.
Oscar Isaac taisi just vahvistaa - ja se on vain taisi, koska kukaan ei ole varma vitsaileeko se vai ei - että se esitti jonkun suhteensa elokuvassa romanttisella tavalla.Joo katoin kanssa jonkun Ellenin haastattelun missä se toi tuota esille, tosin vähän vitsin varjolla, mutta jos siinä oli totuuden siemenkään niin!!!! Hallelujaa. Mutta enivei mulla on taas artikkeleita jaettavaksi: tässä (http://www.hypable.com/star-wars-poe-dameron-queer-protagonist/) tosi hyvä juttu aiheesta! Jatko-osilla ois kyllä kaikki mahdollisuudet tehdä Poesta tämän tyylilajin LGBT-pioneerihahmo. Lipputulot on lähestulkoon taattu tällaisen avauksen jälkeen jos joku nyt tosissaan pelkää että homohahmo karkottaa yleisön. Toivon vaan tosissani ettei tästä tuu mitään kolmiodraamaa... Finn/Rey on musta täydelliset parhaat ystävät toisilleen enkä haluais nähdä niitä romanttisissa merkeissä mutta turha nyt vielä ennalta pelätä.
Kiinnitin nyt myös erityistä huomiota taistelukohtauksiin ja eritoten valomiekka-kohtiin kun niistä on ollut nyt bolemiikkia ja ?? Nehän oli musta tosi hyvin tehty! Kylo Renillä oli tosi Darth Vadermainen ote siihen touhuun, tosin loppuskenessä se oli vain puoliksi voimissaan joten ei kai mitään hurjaa showta olisi realistista odottaa. Finn käytti valomiekkaa selkeesti kuten se yks stormtrooper käytti sitä omaa sähkömiekkaansa (joiden on varmaan joiltakin osin tarkoitus pohjautua valomiekkoihin?). Rey käytti valomiekkaa aluks kuten sitä omaa keppiään ja lähinnä puolustautumalla. Okei, ehkä oli vähän klisee silmät sulkemalla saada tietoonsa Voiman salat valomiekoista ja sen jälkeen oppia käyttämään sitä paremmin, mutta jos lähtökohta on että Reyssä voima virtaa vahvana niin Lukella oli varmasti näppinsä pelissä ja hän sai taidot tätä kautta? Enivei, musta ne oli tosi fiksusti toteutettu. Muutenkin onks ihmiset jotka valittaa Reystä ekaa kertaa näkemässä tällaista "chosen one"-tropea koska niitä hahmoja on ollut maailman sivu ja tässä tapauksessa toteutus on mielestäni tosi onnistunut, joten en ymmärrä kaikkea valitusta... oh well kaikki tykätköön mistä tykkää.
Näkisin muuten mielelläni myös Leian jonkinlaisessa mentorin roolissa myöhemmissä osissa, etenkin Finniä kohtaan. Poikaparka tarvii perheen... vaikka aavistan että Finnin perhe tullaan ees jotenkin näkemään tulevaisuudessa, en usko että ne vois lakaista sitä maton alle. Samoin kuin Reyn perhe on varmasti tärkeessä roolissa. Joidenkin mielestä Luke on mahdollisesti Reyn isä mutta hmm se vois olla jo vähän liikaa Skywalkereita yhdessä saagassa :D
Kirjoitti: Eririn - 27.12.2015 16:19:39
Ja spoilereita pukkaa edelleen
mäkään en ymmärrä Rey/Ben-paritusta. Each to their own mutta mulle se menee linjalla NOTP. Netissä porukka on vinkunu että "ei niitä voi parittaa ne on serkkuja!!!111", mutta mun on kyllä todettava että ihan sama vaikka ovat tai eivät ole serkkuja, se on pienin ongelma tän parituksen kohdalla.
Pahiksena Ben/Kylo Ren on mun mielestä kyl itse asiassa hyvä. Siinä on se konflikti hyvän ja pahan välillä, joka kiehtoo mua. Se on paha, muttei kuitenkaan 100% (100% hyvät tai pahat hahmot tuppaa olemaan vähän tylsiä). Jännä nähdä mitä tulevissa leffoissa tapahtuu^^
Ja toivon ja rukoilen, että Poesta tehdään vähintäänkin bisse, ja mielellään myös Poe/Finnistä canonia, ois aika unelma^^ Rey/Finnin näkisin kaikkein mieluiten nimenomaan platonisena, mutta toisaalta jos siitä tehdään romanttista, ei sekään nyt maailmanloppu mulle olis. Mutta murehdin sitä sitte kun seuraavat leffat tulee, nyt tällä haavaa keskityn vaan shippaamaan Poea ja Finniä (ja Reytä taustalle linjalla "Can I get you guys anything? Some snacks? A condom?" xD)
Ai nii joo ja raitakarkki: se oli Supreme Leader Snoke se pääpahis^^
Edit//: fontin pienennys spoilereiden taki
Kirjoitti: ibi - 27.12.2015 18:12:53
Täällä on jotain keskustelua ollut tästä Kylo Ren/Rey, niin kuten tossa aikaisemmin taisinkin asiasta mainita nähneeni jtn kipinän liekkiä tähän pariin. Mutta totean, että omasta mielestäni heillä tulisi kuitenkin olemaan ehkä enemmänkin sellainen rakkausviha-suhde, ei sellainen että sittenkun heillä molemmilla ei enää kantti kestä ja ei pysty vastustamaan niin olisivat että love ya, vaan sellanen ihme tahtoomutteitahdo... ;D Ehkä sellanen, että jos molemmilla olis tyttö-/poikaystävä, niin he sitten vahingossa tai tarkoituksella vähän syrjähypyn tyylisesti...
Poe..itseasiassa mulla on siitä sellainen fiilis, että varmasti seuraavassa leffassa hänen kohtalonsa ja taustansa aukeaa paremmin, mutta jotenkin koen hänen hahmonsa sellaisena, etten koe tarvitsevani tietoa onko hänellä perhe, tyttö-/poikaystävä...Musta on vaan kiva jos se jatkaa leluilla leikkimistään eli lentämistä ja tykittämistä!! :D
Matkijanärhi II
Tuolla aikasemmin joku mainitsikin tämän elokuvan. Pitää sanoo, että olin pettynyt siitä räiskinnästä ja kokoajan jtn ennalta-arvattavaa toimintaa. Musta tää oli oikeestaan melko turhahko osa. Liian synkkä ja maisemat samaa kolkkoa betonia...
Kirjoitti: Odo - 27.12.2015 18:30:53
Täällä on näköjään moni sanonut sitä, että Matkijanärhi part 2 oli liikaa räiskintää/toimintaa, mutta musta se oli aika uskollista kirjalle. Toki kirjassa oli paljon muutakin, mutta pääpaino oli kuitenkin taistelussa Capitolia vastaan. Ehkä tykkään vaan liikaa toimintaleffoista, kun toi toimi. Toki se on erilainen kuin kolme aiempaa osaa, mutta niin se tarina menee. Oisihan siinä voinut olla esim. jo täällä mainittua kolmiodraamaa enemmän, joka jäi aika latteaksi. Samoin Peetan "hulluutta", josta kirjoissa oli paremmin.
Kirjoitti: Aionka - 28.12.2015 19:19:03
Itse asiassa mulle tulee Kylosta hyvin pitkälle mieleen Tate Langdon - mutta vielä ehkä hivenen enemmän järjissään oleva sellainen. Tiettekö, sellainen daddy/mommy-issue nuori, joka on vaarallinen kaikille lähellään, mutta joka osaisi heittäytyä obsessiivisen hurmaavaksi halutessaan, ja silti tekisi kaikkea shaibaa. Kylossa tosin on selkeästi jotain itsetuntemusta jäljellä, eli siinä mielessä ovat todella erilaisia.Mutta eihän sillä ollut mitään erityisen ongelmallista suhdetta vanhempiinsa..? Siis jos vertaamme Tate Langdoniin, joka kasvoi todella myrkyllisessä ympäristössä, josta ei puuttunut murhaa tai väkivaltaa. Mielestäni elokuva juurikin korosti sitä, että Kylo Ren on ihan eri luokan psykopaatti, koska häneltä puuttuu (ainakin tähän mennessä) se "X meni elämässä väärin ja näin minusta tuli pahis" -tarina (esim. Voldemort lastenkodissa, Leijonakuninkaan syrjäytynyt ja kiusattu Scar). Mua vähän huolestutti hänen mielenterveytensä, tämän replan aikana "Forgive me. I feel it again… the call to the light. Supreme Leader senses it. Show me again, the power of the darkness, and I'll let nothing stand in our way. Show me, and I will finish what you started, grandfather." Kaveri puhuu naamarille...
Mua ärsyttää kaikki "Rey on Kylon sisko" tai "Rey on Luken lapsi" teoriat... Toivoisin, ettei tässä mennä ihan niin saippuaoopperan puolelle, eikä elokuva oikein antanut tukea kummallekaan. Ihmiset siteeraa kirjoja, mutta toivon, ettei ne ole tässä kohtaa enää kaanonia. Koska oikeasti ei samaa trophya voi käyttää useamman kerran samassa sarjassa xD
Toivon vaan tosissani ettei tästä tuu mitään kolmiodraamaa... Finn/Rey on musta täydelliset parhaat ystävät toisilleen enkä haluais nähdä niitä romanttisissa merkeissä mutta turha nyt vielä ennalta pelätä.Ennalta? Mun mielestä se Finnin ihastus Reyta kohtaan paistoi kilometrien päähän! Rey sen sijaan ei vaikuttanut ainakaan vielä olevansa samassa kelkassa.
SPOILERSPOILER
Kirjoitti: Röhkö - 06.01.2016 19:23:03
Niille, jotka eivät Reybeniä ymmärrä:
omalla kohdallani on kyse lähinnä vanhasta tutusta sanonnasta "rakkaudesta se hevonenkin potkii". Olen ibin kanssa samoilla linjoilla: mitään ultimaattista happy endiä en heille kaavailisi, vaan pikemminkin jotain synkkää rakkautta. Olihan Han Solon ja Leiankin välillä eripuraa - tosin aika eri mittakaavassa :D Paritan yleensä aina näitä viha-rakkaus-suhdejuttuja, koska niissä on nimenomaan lieskoja!
Minusta Finn taas on ihastunut Reyhyn, mutta tämä on friendsonella. Niinhän Rey leffan lopussa sanoi, "Friend".
Jotta kommenttini ei menisi ihan saippuaoopperan puolelle: olen samaa mieltä Aionkan kanssa siinä, että Rey voisi vaihteeksi olla ihan irrallinen oma tarinansa, ei jonkun sukulainen.
//Välikommenttilisäys: tiedän, että välillä en keskity olennaiseen leffoissa! :D Mutta paritukset ovat ficcien suola.
Valomiekoista: luin jostain lehdestä arvostelun, että valomiekkataistelut olivat tylsiä eikä niissä ollut mitään edistystä (vanhojen leffojen jälkeen). Itseäni ei kyllä pistänyt silmään, minusta taisteluita oli tarpeeksi eikä niissä ollut liikaa kikkailua (kuten esim. episodeissa I-III).
Kirjoitti: Zacharias - 06.01.2016 20:03:40
Nyt kun ollaan jo tämän vuoden puolella, niin voinee ottaa esille aiheen spin-off elokuvat, joita tulee jo tänä vuonna yksi kappale. Star Wars: Rogue One. Mukana on älyttömästi tunnettuja nimiä toisin kuin Force Awakensissa, mutta mua itseäni ei henkilökohtaisesti hirveästi kiinnosta ajankuva, jolle se sijoittuu. Eli vuosiin välillä Sithin koston ja Uuden toivon. Toisaalta taas kiinnostaa (miksi mä ees vaivaudun selittään, oon kuitenkin hankala), koska prequelit on mun mielestä sietämätöntä CGI-kuraa ja tässä on uusi tilaisuus paikkailla, joskin ei Anakinin tarinaa, niin jotain sen läheltä. Plus vastarinta <3
Han Solo-leffat on kyl mulla vähän niin ja näin:D oon ehkä kaavoihini kangistunut, mutta en vaan kestä ajatusta jostain toisesta hyypästä Harrison Fordin tilalla. Olkoonkin, että ainakin Landon Liboiron on hakenut roolia.
Kirjoitti: ibi - 14.01.2016 12:16:02
Kirjoitti: Röhkö - 14.02.2016 16:57:51
Päällimmäisenä mielessä:
a) Kerrankin elokuva, joka etenee kuin juna (tai rekka) ::) Juonen rytmi oli hyvä ja yhtenäinen aiheen kanssa. Rauhalliset kohtaukset oli jätetty minimiin eikä tässä ollut turhia vetistelyjä.
b) Maskeeraus-, puvustus- ja lavastusosasto oli päässyt revittelemään oikein kunnolla. Oscaria tiedossa? *Nopea guuglaus* Aivan, 13 ehdokuutta taskussa.
c) Upean yksinkertaiset käsitteet! Esim. sotapojat, sotaherrat, veripussi, bensakaupunki, luotifarmi, vihreä paikka... Yksinkertaisuus kaunistaa! Ei liikaa mitään omia nimiä kuten akofjsihgsio.
d) Hardy ja Theron. Ei mitään liikaa, ei mitään liian vähän.
e) Uhkaavat yksityiskohdat, jotka jätettiin avoimiksi: sotapoikien kasvaimet iholla, ambutaatiot, iho"koristeet", Maxin menneisyys
f) Kuunneltava soundtrack
Mikäs siellä sitten tökki? Immortan Joe ei enää lempivaimon kuoleman jälkeen tuntunut varsinaiselta uhkalta. Tuntui jotenkin aika varmalta, että sankarit pääsevät valtaamaan linnoituksen. Lisäksi se kitaran paiskautuminen kohti katsojaa oli kökkö. Siinäpä nuo kritiikit.
Kirjoitti: Grenade - 03.03.2016 01:51:48
Onko joku muuten täältä nähnyt The Revenantin, onko katsomisen arvoinen? Melkein tekisi mieli mennä katsomaan pelkästään Leon takia, mutta olishan se aina ihan plussaa, jos se tarinakin on kiinnostava. :D
Eksyin nyt tsekkailemaan Finnkinon sivuilta tulevia leffoja ja tulevakin vuosi (ai perhana, nyt onkin jo maaliskuu, miten tää aika nyt on näin nopsaan menny...) näyttää oikein mielenkiintoiselta leffojen saralla. Itseäni kiinnostaviksi nousivat nyt Suffragette ja The Dressmaker, ehkä myös dokkari Sota ja mielenrauha. Mitä te odotatte tältä leffavuodelta?
Kirjoitti: leofurioso - 04.03.2016 02:14:30
Kirjoitti: Grenade - 06.03.2016 01:03:57
Lainaus
Taisi kyyneleet valua silmistä vain siksi, että nauroin kuin hullunaLäpät leffassa oli kyllä aika kultaa, itsekin hihittelin siellä pahemman kerran. Tekis mieli melkein katsella uudestaan koko raina, jos saisi napattua kaikki hienot jutut, joita ei ekalla kertaa tullut huomattua. Ja ihan vaan, koska kaiken sen brutaalin mäiskinnän allakin tää oli kyllä todella viihdyttävä kokonaisuus, vaikka aika ajoin joitain kompurointeja oli.
Jos joku nyt miettii, että pitäisikö käydä katsomassa, niin sanon vaan, että mene hyvä ihminen, mene jo! Jos supersankarit ja huumori yhtään kiinnostaa, eikä verenlentämisestä ala yököttää, niin tää on kyllä hyvä startti leffavuoteen.
Kirjoitti: Röhkö - 06.03.2016 10:02:28
Oli pakko huomauttaa poikaystävälle, että Naistenpäivä on muuten jo 8.3! :o :D
//Katsottiin viikonloppuna Crimson Peak. Odotin paljon pelottavampaa elokuvaa, mutta eihän tuo ollut mikään kummoinen. Loppu oli sangen kökkö ja vähän pitkitetty. Odotin jotain eeppisempää kartanomysteeriä, mutta leffa jäi vähän pliisuksi.
Kirjoitti: Lyra - 14.03.2016 22:31:51
Aargh. Mite tämä on? Okei rehellisesti sanottuna olen pettynyt leffan loppuun. Viimeiset minuutit kun lopputekstit alkoi istui paikallani ja tuijotin valkokangasta. 'tässäkö tää oli' Odotin niin paljon muuta. TRIS! Miksi e kuollut? Sun piti kuolla? No niin siis. En tiedä mikä tää idea oli, että kirjan juonta piti muokata tähän mennessä ihan toimineeseen leffasarjaan LOPPURATKAISUN kohdalla. Siis oikeasti. Mä kävelin sinne saliin, tietäen ja valmistautuen siihen, että Tris kuolee ja sit PAM. Leffa loppu ja mitään ei tapahdu. Toiseksi ongelmalliseksi kohdaksi mulle nousi tämä Fourin isän muistin pyyhkiminen, siis mitä? ei näin? Omasta mielestäni leffan loppuratkaisua oli muokattu aivan liikaa kirjan versioon. Loppu oli kirjassa se mistä tykkäsin. Mutta siis joo. Varmaan leffa sitten toimii omana juttunaan ihan hyvin. (Ja vielä mua jäi harmittamaan, että sieltä oli jääny muutama kiva kohtaus välistä..:()
Loppuun vielä voisin vähän kehua, että jos yhtään ei haittaa että kirja ei ole se juttu leffassa, niin tää leffa oli kyllä aika hyvä
/Avautuminen loppuu/
Kirjoitti: Odo - 14.03.2016 23:28:49
Musta tää leffasarja menee todella oudoksi, enkä oikein pysy enää kärryillä siitä. Mut ehkä mä ymmärrän paremmin, kun luen tuon viimesen kirjan joka on vielä lukematta. :D
Kirjoitti: Neiti Syksy - 22.03.2016 10:05:29
Olen itse katsonut ja yksi parhaimmista leffoista omasta mielestä. Olen lukenut kyseisen myös kirjana, mutta elokuvana se tuli todella vaikuttavasti esille. Tietenkin se loppu on jotenkin niin... puistattava tai jotain, mutta siis siinä sotkeudutaan niin pahasti mielen sisälle, ettei tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Tykkään tuollaisista, kun oikeasti menee ihan sekaisin!
En ole kyllä uusia leffoja käynyt katsomassa. Teki mieli käydä katsomassa se leffa Tyttökuningas, onko joku sitä mahdollisesti käynyt katsomassa ja ehkä osaisi suositella? :)
Kirjoitti: Arte - 22.03.2016 10:39:57
Lainaus
Teki mieli käydä katsomassa se leffa Tyttökuningas, onko joku sitä mahdollisesti käynyt katsomassa ja ehkä osaisi suositella? :)Minä kävin katsomassa silloin, kun se leffateattereissa pyöri. Varsin sävähdyttävä elokuva ja ehkä jollain tapaa yllätyksellinenkin! Päähahmo oli varsin räiskyvä persoona ja tekikin sitten kaikkea varsin räiskyvää. Leffa oli viihdyttävä, ja todella monta kertaa tuli nostettua kädet silmille ihan vain myötähäpeän vuoksi. Tykkäsin lesbovivahteista ja aiheella leikittelystä. Sinänsä kyllä suosittelen leffaa, kyllä se katsomisen arvoinen oli eikä yhtään kaduta, että kävin sen katsomassa.
+ Niin, leffan ehdoton viihdeansio oli myös bongata suomalaisia näyttelijöitä kansainvälisen kaartin seasta ja arvioida niiden englanninkielen taitoa! :D
Kirjoitti: Grenade - 22.03.2016 10:53:15
Lyhyesti siis ihan kelpo leffa, jos historiallisuus ja elämänkerrallisuus kiehtoo. :)
//olenpas hidas kirjoittaja, Arte kiilasi :D
Kirjoitti: Puolimieli - 22.03.2016 10:55:03
Olen nyt vähän kiinnostunutkin näkemään elokuvia, haluaisin nähdä esim. Tuulen viemää ja Käpy selän alla. Mutta mistä te jotka katsotte vanhempia elokuvia, mistä katsotte niitä? Perus Netflixissä ja Viaplayssa ei käsittääkseni ole kauhean suurta valikoimaa tällaisia elokuvia? Ostatteko ihan DVD:nä, jos ostatte niin mistä?
Niin ja hei, ovatko esim. nuo mainitsemani elokuvat tuskallisia kuin synti katsoa, onko juoni helppoa seurata? En ole vielä kamalan pitkäpinnainen elokuvien suhteen ja jos en pysy perässä, jätän herkästi kesken.
Kiitos jo valmiiksi!
Kirjoitti: Eririn - 22.03.2016 12:12:32
Ja nyt kun nykyinen trendi TV-sarjoissa tuntuu olevan naisia rakastavien naishahmojen sarjatappaminen, niin Carolin onnellinen loppu oli tosi virkistävä. Helposti olisi voinut olettaa, että jompikumpi naisista, Carol tai Therese, tai molemmat, olisi voitu sulkea vankilaan, raiskata tai jopa tappaa, mutta ei, loppu jää avoimeksi mutta on ilmeisen onnellinen, ja olen siitä tosi iloinen.
Ja sitte totta kai odottelen The Force Awakensin Blu-ray-julkaisua kuin kuuta nousevaa. Monta kertaa oon käyny läpi mun leffahyllyä viimeisen parin kuukauden aikana ja miettiny, että mikä on kun mikään näistä leffoista ei inspaa, ja joka kerta oon tajunnu, että haluun vaan kattoo TFA:n.
Kirjoitti: Grenade - 22.03.2016 12:20:52
Muutamia on tullut katsottua kyllä, mutta toisaalta tässäkin kohtaa varmaan törmää siihen ongelmaan, että jokainen määrittelee klassikkoleffan eri lailla ja voihan siihen kuilua uudemmatkin leffat, kuten Titanic ja Notebook (jota tosin en ole ite viel kerennyt katsoa).
Tuulen viemää oli yks ensimmäisiä leffoja, jotka herätti mun leffakiinnostuksen. Se on aika pitkä (jtn kolme tuntia muistaakseni), mutta on kestänyt muutamat uudelleenkatsoiset. Tietysti se näin nykykatsojan silmään on vähän jäykähkö, koska elokuvantekeminen on kehittynyt, mutta suosittelisin silti. Pääkaksikko on karismaattinen ja jaksaa kannatella katsojaa koko kolmen tunnin ajan mukanaan. Puvustus ja miljöö olivat ihastuttavia.
Itse olen paatumaton romantikko, joten enemmän olen katsonut just jotain tällaisia riipaisevia rakkaustarinoita. Niistä voisin mainita vielä Bridges of Madison County (Hiljaiset sillat, ah yksi lemppareistani) ja Some like it hot (Piukat paikat), jotka ovat jääneet mieleen erityisen hyvinä. :)
En itse omista Netflixiä tai muuta palvelua, joten oon telkkarista kattonut, kun tulevat tai sitten hommannut jonkun dvd:lläkin. Kauppojen löytölaareista löytyy välillä ja varsinkin kirpputoreilta voi nykyään löytyä jotain tällaisia. Ehkäpä joku vois jopa myydä jossain Huuto.netissä tai Tori.fi:ssäkin.
Kirjoitti: flawless - 22.03.2016 13:37:23
Lainaus
Ja ne taistelukoreografiat, ah, voisin jauhaa niistäkin ihan kunnolla. Joku nero on ollut niitäkin kehittelemässä.Oon vähän myöhässä hehkuttamassa, mutta tämä! Muhun Deadpoolissa iski kaikista eniten se avoin ja härö huumori, sellaisen ystävä kun olen, mutta taistelukoreografioihin kiinnitin mäkin huomiota positiivisessa mielessä. Niitä oli ilo katsella! Myös koska ne olivat virkistävän erilaisia Marvelin tyylistä siinä mielessä, että ne olivat avoimemmin brutaaleja ja humoristisempia.
Loistavaa oli myös se, miten ko. leffassa pilailtiin muiden supersankarileffojen kustannuksella. Marvelin leffat ovat yleensä ylieeppisiä ja mahtailevia, ja musta oli virkistävää ja hauskaa nähdä pientä pilkkaa näistä piirteistä :D
Kirjoitti: Röhkö - 03.04.2016 18:53:56
Eddie the Eagle.
Tämä oli loistava hyvän mielen elokuva! Taron Egerton on nyt virallisesti yksi lempinäyttelijöistäni. Hän teki Eddien hahmosta sydämellisen ja aidon.
Mitenhän parhaiten pukisin sanoiksi tuntemukseni? No, tunsin elokuvan aikana paljon. Kun katsoja voi riemuita aidosti päähenkilön puolesta, on jotain tehty oikein. Kiinnostuin Eddien hahmosta ja kävin leffan jälkeen Wikipediassa sekä kyselin vanhemmiltani, oliko hän oikeasti tuollainen!
Lisäksi mäkihyppy ja esiin tuotu (harvinainen) suomalaisten menestys maailmalla saivat kivan kutkuttavan tunteen aikaan. Bongasin Paavo Nurmenkin kuvan alusta!
Jopa lopun viimeinen teksti oli lämmin, ei liian korni ja päälleliimattu.
Soundtrack oli mainio.
Ainoa hieman kritisoitava asia oli liian syvällinen Matti Nykänen (hissikohtauksessa). ;)
Kirjoitti: Delia - 03.04.2016 23:42:54
Näin mäkihyppynörttinä löysin elokuvasta tietysti kaikkia ihania faktayksityiskohtia kuvauspaikoista alkaen, ja sain ihastuskohtauksia kesken elokuvan, kun sitä faktajuttua tuntui pomppivan silmille joka puolelta. Tietysti niitä faktaepäloogisuuksiakin löytyi, ja saatoin ehkä missata osan elokuvaa, kun jäin jossain välissä pohdiskelemaan itsekseni jotain mäkihyppymäkien K-pisteitä sun muuta ehdottoman oleellista. Kuvittelin alkuun, että minua olisi häirinnyt ihan valtavasti kaikki epäfaktat, mutta kumman kivuttomasti onnistuin ne epäloogisuudetkin kestämään. Tosin Erdinger Arena roolissaan Canada Olympic Parkina ei ehkä onnistunut vakuuttamaan minua ihan täydellisesti.
Nykäsen syvällisyydet nyt oli vähän mitä oli, kuten Röhkö ja sanoikin, ja lisäksi missä vaiheessa muka suomalaiset puhuu hississä yhtään kenellekään? Lisäksi epätykkäilin suuresti niistä aidoista kaatumisklipeistä, joita tuohon elokuvaan oli pitänyt tunkea. Draama-arvoa ehkä, mutta itse en näe hyppääjien kaatumisissa mitään hauskaa, ja sain hetkisen tuijotella viereistä penkkiä, kun en halunnut ruudulle tuijotella. Mutta muuten kyllä erittäin tykkäiltävä, hyväntuulinen ja aito elokuva, ja pakko hihkua, kun kerrankin Suomi oli päässyt Nykäsen avustuksella maailmankartalle!
Kirjoitti: Violetu - 24.04.2016 23:01:07
Eipä tule oikeastaan katsottua, vaikka ehkä pitäisi, kun aika usein niistä kuitenkin päätyy tykkäämään sitten kun päätyy katsomaan. Katsoin juuri tänään Kubrickin Hohdon ja leffan parasta antia oli kyllä ehdottomasti äänisuunnittelu, niin selkäpiitä karmivaa ettei mitään rajaa.
Alkuperäinen syy tulla tänne oli se, etten meinaa pysyä housuissani koska Captain America Civil war. Tässä pitäis vielä jaksaa odottaa keskiviikkoon asti enkä tiedä miten pystyn. Sama fiilis ollut enemmän tai vähemmän koko ajan marraskuusta asti, kun sen trailerin ekaa kertaa näin HNNNNGGGHHH. Holy fucking shiiittt. Team Cap! (tai no, Team Bucky <3, mutta kuitenkin).
Kirjoitti: Eririn - 25.04.2016 11:16:18
Itse oon tiimien suhteen yrittänyt pysyä tässä: Team Thor and Bruce Arriving 15 min Late with a Starbucks Yelling "We Left You Alone for 15 Minutes!!" mutta viime aikoina oon alkanut kallistua Team Ironin puolelle lievästi, lähinnä siksi koska oon törmännyt liian moneen Team Capin kannattajaan, jotka yrittää maalata Tonysta tarinan ainoaa pahista. Ei nää asiat oo niin mustavalkoisia saakeli >____<
Koko debatti, Team Cap vs Team Iron muistuttaa mun mielestä Tumblrissa esiintynyttä kissanomistajat vs koiranomistajat esimerkkiä:
Team Iron: I support Team Iron but Team Cap is cool too.
Team Cap: diD YOU KNOW TONY STARK KILLED MY MOTHER ONCE????!!!
Että joo. Mulla on kyllä muutenkin ollu automaattinen reaktio tykätä asiasta X vain sen takia että asian Y fanit solvaa sitä. Ärsyttävät fanit laukaisee mussa sellaisen reaktion. (mutta todettakoon että oon tavannut myös tosi mukavia Team Cappejä, jotka ei maalaa Tonysta tarinan ainoaa pahista ja hyväksyy ettei asiat oo 100% mustavalkoisia)
Kirjoitti: Röhkö - 25.04.2016 15:00:51
Juonessa oli jopa yksi yllättävä käänne joka liittyi lumikuningattareen. Muuten tarinassa oli aiemmista leffoista tai saduista tuttuja juttuja: Frozen, LotR tms.
Hyvä kuitenkin, että Hemworthin hahmolla myös veisteltiin huumoria.
Ihan katsottava kokonaisuus. Hyvä lopputekstibiisi.
Kirjoitti: tirsu - 25.04.2016 15:59:03
Koko debatti, Team Cap vs Team Iron muistuttaa mun mielestä Tumblrissa esiintynyttä kissanomistajat vs koiranomistajat esimerkkiä:Mua on niin alkanut ottaa päähän toi valitse puolesi-paska, varsinkin tumblr:n tähden. Siellä ne on vetäneet sen aivan överiksi (ei niin, että se olisi mikään ylläri, siellä kaikki vedetään överiksi, oli kyse shippaamisesta tai mistä tahansa), varsinkin Team Capin ja stuckyn (ei niin, että mulla ois jotain stuckya vastaa, shippaan sitä itsekin, huomattavasti vähemmän vain kuin ennen, kiitos tän valitse-puolesi homman) hehkuttajien puolelta.
Team Iron: I support Team Iron but Team Cap is cool too.
Team Cap: diD YOU KNOW TONY STARK KILLED MY MOTHER ONCE????!!!
Että joo. Mulla on kyllä muutenkin ollu automaattinen reaktio tykätä asiasta X vain sen takia että asian Y fanit solvaa sitä. Ärsyttävät fanit laukaisee mussa sellaisen reaktion. (mutta todettakoon että oon tavannut myös tosi mukavia Team Cappejä, jotka ei maalaa Tonysta tarinan ainoaa pahista ja hyväksyy ettei asiat oo 100% mustavalkoisia)
Itse en suostu mitään puolta valitsemaan, koko hommassa ole mitään järkeä. Eikä mua enää kyllä huvita koko elokuvakaan, saattaapi käydä niin, etten aio koko elokuvaa katsoa. Blääh. Jään vaan odottelee Doctor Strangen ilmestymistä.
Kirjoitti: Eririn - 25.04.2016 17:01:37
True story. Tumblr vetää kyl tosi usein kaiken ihan överiks (ja kuvittelee että asiat on mustavalkoisia).Koko debatti, Team Cap vs Team Iron muistuttaa mun mielestä Tumblrissa esiintynyttä kissanomistajat vs koiranomistajat esimerkkiä:Mua on niin alkanut ottaa päähän toi valitse puolesi-paska, varsinkin tumblr:n tähden. Siellä ne on vetäneet sen aivan överiksi (ei niin, että se olisi mikään ylläri, siellä kaikki vedetään överiksi, oli kyse shippaamisesta tai mistä tahansa), varsinkin Team Capin ja stuckyn (ei niin, että mulla ois jotain stuckya vastaa, shippaan sitä itsekin, huomattavasti vähemmän vain kuin ennen, kiitos tän valitse-puolesi homman) hehkuttajien puolelta.
Team Iron: I support Team Iron but Team Cap is cool too.
Team Cap: diD YOU KNOW TONY STARK KILLED MY MOTHER ONCE????!!!
Että joo. Mulla on kyllä muutenkin ollu automaattinen reaktio tykätä asiasta X vain sen takia että asian Y fanit solvaa sitä. Ärsyttävät fanit laukaisee mussa sellaisen reaktion. (mutta todettakoon että oon tavannut myös tosi mukavia Team Cappejä, jotka ei maalaa Tonysta tarinan ainoaa pahista ja hyväksyy ettei asiat oo 100% mustavalkoisia)
Itse en suostu mitään puolta valitsemaan, koko hommassa ole mitään järkeä. Eikä mua enää kyllä huvita koko elokuvakaan, saattaapi käydä niin, etten aio koko elokuvaa katsoa. Blääh. Jään vaan odottelee Doctor Strangen ilmestymistä.
Doctor Strangessa mua huvitti Tumblrin ruikutus siitä, että nimirooliin castattiin Benedict Cumberbatch. Joo, ymmärrän kyllä, että alkaa pänniä kun joka leffaan castataan aina samat naamat, mutta oikeesti, osa niistä anti-Benny argumenteista oli ihan älyttömän tyhmiä. Varsinkin kun kukaan ei aseella uhaten pakota ketään katsomaan kyseistä leffaa, tai ylipäänsä mitään leffaa! Mutta se nyt tiedetään että Tumblrissa ruikutetaan kaikesta. Mä voin oikeesti vannoo, että jos joskus tehtäisiin maailman poliittisesti korrektein leffa, jossa olis hyvä tasapaino eri rotujen, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja vammaisten välillä ja vielä hyvä juoni, Tumblr löytäisi siitäkin jotain valittamista.
Mutta joo, itsekin odottelen Doctor Strangea. En tiedä koko hepusta mitään, joten ei ole mitään ennakko-odotuksia, mutta kiinnostunut olen kovasti^^
Kirjoitti: Violetu - 27.04.2016 23:54:52
Ihmisten pitäis muistaa, että jos on toisen tiimin kannattaja, se ei tarkota, että olis jotenki toista tiimiä vastaan... :-\
Esimerkiks Stucky on oma shippini, mutta en silti käy Stony-fanien kimppuun, koska kaikki saa shipata tai olla shippaamatta just mitä lystää.
Noh. Nyt se on sitten nähty. Ihan harhaanjohtavaa mainontaa mielestäni tuo "valitse puolesi!" -sonta, koska SPOILER(?)
leffassa halusin vaan olla koko ajan molempien puolella ja teki mieli huutaa, että miksi ette puhu asioita selviksi, kun voisitte silleen selvitä tappelemattakin
Pakko päästä uudestaan katsomaan, koska en nyt vaan jotenkin tunnu pääsevän alas tältä pilveltä.
Kirjoitti: Röhkö - 02.05.2016 09:29:54
Mutta joo, ihan viihdyttävä leffahan se oli. Ei paras Marvel, mutta hyvää jatkumoa edellisille kuitenkin. Siellä oli paljon toimintaleffoista tuttuja juttuja kuten takaa-ajoa.
Visionin ja Wandan suhde voi kehkeytyä jopa mielenkiintoiseksi. Itseasiassa Vision taisi muutenkin olla mielenkiintoisin hahmo tällä kertaa, vaikka hän jäikin aika sivuun "keskiaukeaman" taistelussa. Ilmeisesti hän ei osannut päättää, mitä tehdä? Se oikean vaihtoehdon valinta tekeekin Visionista erilaisen mielenkiintoisella tavalla. Mieleen tuli vähän Spok.
Spider-Man tuntui vähän päälleliimatulta välikevennykseltä.
Minusta oli hyvä, että suurin pahis ei tällä kertaa ollut mikään ufo vaan herrat itse. Loppu (ennen lopputekstejä) oli vähän lattea.
Kirjoitti: Violetu - 23.05.2016 01:14:42
Kirjoitti: Röhkö - 23.05.2016 20:34:48
IMDb:n keskiarvo on tällä hetkellä 7,6 ja olen aika samoilla linjoilla. Pidin hahmoista ja niiden välisistä suhteista. Erilaisten kykyjen esittely on aina mielenkiintoista. On myös virkistävää nähdä, että vanhoissakin hahmoissa (Magnetossa) on uusia sävyjä. Toisaalta se isä-poika -kohtaus oli ehkä hyväkin jättää tuonnemmaksi/pois, ettei mennyt liian lällyksi.
Lempikohtaukseni oli (taas) Quicksilverin hieno hidastettu "montaasi".
Soundtrack oli mahtipontisen mahtava, olen aina pitänyt rummuista. Mietin kauan, kuka tuo pahista näyttelevä pappa oikein on, mutta sehän olikin Star Warsista tuttu Oscar Isaac! Kuten Marvelin juonissa usein, tässäkin pahis oli PAHA. Suotakoon se sarjisleffalle.
Olisin halunnut nähdä enemmän mutanttien koulumaailmaa, en pelkästään taistelua ja taistelun rakentamista.
Mikä jäi mietityttämään/suuret spekulaationi:
1. Alexin kuolemaa ei näytetty kunnolla. Miksi?
2. Psylocke pääsi pakoon, hänellä oli taikaruoskaksikin muuttuva ase, mustat hiukset ja tiukka asu. Olisiko hän Wonder Woman? Mutta pikainen tutkimusmatka sarjismaailmaan osoittaa, että he ovat kaksi eri hahmoa ja ilmeisesti joskus kaksintaistelleetkin.
Kirjoitti: tirsu - 23.05.2016 21:20:49
Cinderella live action oli todella hyvä ja nousikin yhdeksi suosikkielokuviksini, joten mulla on kovat odotukset myös The Beauty and the Beastin suhteen. Teaser nyt ei ollut kovin pitkä, eikä siinä loppujen lopuksi ollut mitään erikoista, mutta sen perusteella se ainakin vaikuttaa hyvin lupaavalta. Traileria odotellessa, se antaa varmaan paremman kuvan millainen elokuva tulee olemaan. Kiinnostaa kauheasti millaisen he ovat Hirviöstä elokuvaan tehneet (näin niin kuin ulkonäöllisesti).
Kirjoitti: Arte - 24.05.2016 09:49:42
The Beauty and the Beast-elokuvan teaser julkaistiin tänään. Vaikutti todella lumoavalta ja sai todellakin mielenkiinnon heräämään. Ja Emma Watson Bellenä on mielestäni nappi valinta. En malta odottaa, että pääsen näkemään tämän elokuvan.Minäkin hoksasin Emman FB-sivulta leffan teaserin eilen. En ollut tuota ennen kuullutkaan, että animaatiosta ollaan tekemässä leffaa, ja innostuin ihan hirveästi, että Emma on valittu näyttelemään Bellaa. Todellakin nappi valinta - missäpä Emma Watson ei olisi ihana, ja tuohon rooliin hän on kyllä hieno valinta. Teaser oli harmittavan epäinformatiivinen, mutta no, se toimi teaserin tapaan: herätti ehdottomasti kiinnostuksen. Minuakin kiinnostaa, millainen hirviöstä on tehty tässä versiossa. En ole muita näyteltyjä piirrettyjä katsonut, mutta voisi olla tosiaan kiinnostavaa nähdä esim. juuri Tuhkimon leffaversio.
Cinderella live action oli todella hyvä ja nousikin yhdeksi suosikkielokuviksini, joten mulla on kovat odotukset myös The Beauty and the Beastin suhteen. Teaser nyt ei ollut kovin pitkä, eikä siinä loppujen lopuksi ollut mitään erikoista, mutta sen perusteella se ainakin vaikuttaa hyvin lupaavalta. Traileria odotellessa, se antaa varmaan paremman kuvan millainen elokuva tulee olemaan. Kiinnostaa kauheasti millaisen he ovat Hirviöstä elokuvaan tehneet (näin niin kuin ulkonäöllisesti).
Viikonloppuna tuli katsottua ensimmäinen Nälkäpeli-leffa telkkarista. Olen sen aiemminkin nähnyt, mutta kaikki muut leffat ovat menneet minulta ihan täysin ohi. Leffan nähtyäni kiinnostuin kuitenkin sen verran paljon, että loputkin leffat voisi olla kiinnostavaa nähdä (olen lukenut kaksi ekaa kirjaa ja kolmatta jonkin verran). Onko porukka täällä tykännyt Nälkäpeli-leffoista, kannattaako vaivautua?
Kirjoitti: Sisilja - 24.05.2016 10:01:12
Mutta siis Arte, kakkonen kannattaa ainakin katsoa. :D
Kirjoitti: nami - 24.05.2016 13:27:27
Kirjoitti: Arte - 25.05.2016 16:31:41
Kirjoitti: flawless - 25.05.2016 19:48:20
Spoilaanpas nyt sitten kans: Mua kyrsi se, että leffaan oli änkemällä ängetty mahdollisimman paljon hahmoja ja monet hahmoista jäivät sitten ihan pinnalta raapaisuiksi vaan. Hypittiin hahmosta toiseen ja yritettiin tunkea kaikki mukaan, ja kaikki jäivät sitten tosi latteiksi. Ihan kuin oltaisiin luotettu vain yksinomaan siihen, että kaikki hahmot samassa leffassa on niin nerdgasm ettei tarvitse panostaa ihan kunnolla muuhun kun ei kukaan fanitukseltaan huomaa, mutta mä ainakin olin tosi pettynyt tapaan jolla hahmoja oli tungettu mukaan vähän sen oloisesti että väkisin pakko saada kaikki mukaan ja koko fokus oli vaan hahmojen paljoudessa.
Ja loppu oli ihan mielettömän lattea! Vitsi mikä antikliimaksi. Jotenkin Arvengers-leffat on toistanut jo jonkin aikaa samaa kaavaa, ja tämä putosi siihen samaan kaavaan eikä oikein sisältänyt mitään uutta. Siitä tykkäsin tosi paljon, että pääpahista ei ollut vaan konflikti oli sisäinen, ja tykkäsin siitä miten se tuotiin esille että Bucky tappoi rautaiset vanhemmat, ja se lopun tappelu näiden kahden plus Kapun kesken oli musta hyvin toteutettu, koska se oli niin epätoivoinen kohtaus. Mutta muuten kaikki tässä leffassa oli vähän jo nähtyä ja tehtyä niin monta kertaa, että ei vakuuttanut ollenkaan. Plääh.
Onneksi Deadpool oli aivan älyttömän mahtava, tai muuten saattaisin huokaista että Marvel on menettänyt touchinsa leffojen tekoon.
// aijaa! :D jännää
Kirjoitti: Zacharias - 28.05.2016 13:32:16
Henk. kohtaisesti pidin ihan hirveästi Civil Warista, lähinnä juuri moraalisten teemojen ja politiikan vuoksi. Oon tähän mennessä ollut tottunut, ettei Marvel tee syvällisiä elokuvia, ja yllätyin positiivisesti tämän ollessa vähemmän mustavalkoinen kuin aiemmat. Samalla linjalla tosin flawlessin kanssa siitä, että leffa sisälsi ihan turhaa änkemistä; esimerkiksi mainosmainen "hei me ostettiin Sonylta hämis takaisin!" -scene oli liian pitkä, jos hahmolla on sinänsä vähemmän pointtia kuin monella muulla ennestään tutulla tyypillä. Olisin halunnut itse nähdä lisää Scarlet Witchia hämiksen sijaan. Leffaa katsoessa oli helppo unohtaa, että tän piti olla nimenomaan Kapun elokuva.
X-Men oli mainio. Ei niin hyvä kuin aikaisempi Day's of Future Past, mutta mainio kuitenkin. Kävi vähän silleen hassusti, että Civil War lisäsi harmaata väriskaalaansa ja X-Men puolestaan veti pikkuisen mustavalkoisemmaksi edellisestä. Jännä nähdä pysyykö meno samanlaisena (no toivottavasti ei, koska mutanttileffojen paras juttu on nimenomaan se ajattelun määrä). Sophie Turner oli jumalainen. Oon aina tykännyt Jean Greysta, mutta nyt se oikeasti iski. Aikovat ilmeisesti toteuttaa Phoenix Sagan tulevaisuudessa, ja odotan kyllä innolla.
ps.
Lainaus käyttäjältä: flawless
Onneksi Deadpool oli aivan älyttömän mahtava, tai muuten saattaisin huokaista että Marvel on menettänyt touchinsa leffojen tekoon.
Deadpool on itse asiassa Foxin elokuva, eikä Marvelin, eli ei tule samalta yhtiöltä. Nää tekijänoikeudet on jaettu mielenkiintoisesti ristiin:D
Kirjoitti: Karma91 - 28.05.2016 14:09:18
No, yhdessä leffassa tuli tässä pari päivää sitten käytyä, kun siskolla oli yksi ylimääräinen vanhaksi menevä päivänäytöslippu, joten se otti mut kavereksi siihen Angry Birds leffaan. Tuo oli saanut paljon kehuja sieltä sun täältä, mutta olin silti vähän mietteliäs, että mahtaako se olla liian lapsellinen, ja että miten tuon pelin konsepti siirtyy leffaan, mutta tykkäsin kyllä tosi paljon. Vaikka teatteri olikin täynnä lapsia, niin kyllä me ihan aikuisetkin viihdyttiin, ja leffassa oli paljon sellaista huumoria, joka oli selkeästi liian kryptistä perheen pienimmille. Tykkäsin erityisesti siitä, että elokuva toivi tosi hyvin prequelina niille peleille - jokainen on varmaan pelannut niitä joskus koska 3miljardia latauskertaa jne, mutta oli kiva nähdä, että kuinka nuo possut ja linnut ovat alkujaan ajautuneet tuohon sotatilaan.
Jokaisen linnun persoona oli leffassa ♥ ja possut olivat kyllä pirun viihdyttäviä kommelluksineen. Pitää antaa propsit myös ääninäyttelijöille, koska nykyään mua lähinnä ahdistaa suomenkieliset dubbaukset, jotka aiheuttavat kauheesti myötähäpeää, mutta tähän oli löydetty jokaiselle hahmolle kyllä sopivat äänet. No, ehkä pitää jossain vaiheessa katsoa se englanninkielinenkin versio, koska Peter Dinklage ♥
Kirjoitti: Clearwater - 28.05.2016 17:45:42
Mutta jotta mä en pilaa toisten elämää, varoitanpa tässä, että mahdollinen spoil:
Musta se koko Staron juttu oli ihan tosi laimea ja pakotettu. Sharonista ei muutenkaan tiedetä leffoissa paljoakaan, muuta kuin että on Peggyn sukulainen ja muuta pikkuista. Sitä koko "romanssia" ei kauheasti edes pohjustettu. Ja sanon "romanssia", koska musta se oli ihan oikeasti kauhean turha lisäys siihen, että ihan kuin se nyt vain oli pakko sinne saada, koska sarjakuvat. Eikä Chrisillä ja Emilyllä oikein kemiat tunnu kohtaavan.
Mutta asia, jota rakastin koko elokuvassa suunnattomasti, oli Black Panther! T'Challa oli mainiosti toteutettu, ehjä hahmo ja Chadwick Bosemanin roolisuoritus oli kyllä loistava. Odotan innolla Black Pantherin omaa elokuvaa. Pisti huvittamaan hahmon siirros "Minä tapan Barnesin!"-touhusta "Koskekaa Barnesiin niin kuolette!"-touhuun. Olihan se aika söpöä sekin : )Spoil end
Uusinta X-Menia ei ole vielä tullut nähtyä, harmin paikka, mutta toivottavasti sen tässä pääsisin näkemään. Ainakin mitä täältä olen lukenut, se on ihan katsomisen arvoinen leffa.
Kirjoitti: leofurioso - 02.06.2016 16:20:13
Kirjoitti: tirsu - 02.06.2016 22:29:58
Asiasta kymmenenteen. Onko täällä muita, jotka tykkää katsoa Bollywood-leffoja? Tuli kaverin kanssa eilen katsottua muutamia Bollywood-leffoja. Toinen niistä oli niiden versio Ylpeydestä ja ennakkoluulosta...Mä katon aina välillä Bollywood-leffoja. Yleensä silloin, jos satun olemaan telkkarin ääressä, kun sieltä tulee joku hyvä ja mielenkiintoinen Bollywood-elokuva.. Ne on nättejä elokuvia ja hyviä - ainakin ne, jotka olen nähnyt. Ja ne laulukohtaukset, oih. :D Hilpeys ja ennakkoluulo on yksi suosikkielokuvani. Se on aivan mahtava ja upea. Näin kauan vaivaa löytääkseni sen DVD:nä.
Kirjoitti: Aionka - 04.06.2016 21:42:02
Niinkö? Mun mielestä toi hilpeys ja ennakkoluulo oli ehkä kehnoin bollywood-leffa, jonka oon nähnyt :( Mutta se oli selkeästi tehtykin kansainväliselle yleisölle... Tykkään enemmän niistä melkeen kolmetuntisista bollywood-leffoista, joiden aikana voi ottaa torkut, käydä suihkussa, hakea pizzan jne eikä oo siltikään missannut juonesta liikaa. Aina on aikaa uudelle tanssinumerolle. :DAsiasta kymmenenteen. Onko täällä muita, jotka tykkää katsoa Bollywood-leffoja? Tuli kaverin kanssa eilen katsottua muutamia Bollywood-leffoja. Toinen niistä oli niiden versio Ylpeydestä ja ennakkoluulosta...Mä katon aina välillä Bollywood-leffoja. Yleensä silloin, jos satun olemaan telkkarin ääressä, kun sieltä tulee joku hyvä ja mielenkiintoinen Bollywood-elokuva.. Ne on nättejä elokuvia ja hyviä - ainakin ne, jotka olen nähnyt. Ja ne laulukohtaukset, oih. :D Hilpeys ja ennakkoluulo on yksi suosikkielokuvani. Se on aivan mahtava ja upea. Näin kauan vaivaa löytääkseni sen DVD:nä.
Kirjoitti: Röhkö - 05.06.2016 13:08:08
Pakko katsoa loputkin osat. :D
Kirjoitti: Daala - 02.07.2016 10:48:31
Houkuttelee ajatus, että menisin katsomaan Independence Day uuden elokuvan. Kuka muu aikoo/on jo nähnyt?Mulla ja miehellä on huomiselle liput Tennispalatsiin. Ajateltiin lähteä Helsinkiin saakka katsomaan, kun se Tennispalatsin uusittu ykkössali on otettu käyttöön. Pakko päästä katsomaan joku kunnon erikoistehostepläjäys siellä. Onhan tuo muutenkin ihan mielenkiintoinen tapaus, vaikka olis ehkä jäänyt katsomatta ilman tuota tarjousta ja uteliaisuutta uuteen teknologiaan leffasalissa.
Finnkinon sivujen kautta uutiskirjeen tilaajat saavat muuten vielä jokusen päivän muuten liput tohon saliin -30% eli käytännössä katsoen perus 3D-lipun hinnalla. Ihan vink vink vain kaikille. :)
Kirjoitti: Pipe - 19.07.2016 22:02:21
Kirjoitti: Röhkö - 21.07.2016 09:23:21
Käytiin lauantaina katsomassa Legend of Tarzan. Juoni ja aikajänne olivat erilaisia kuin aiemmissa Tarzaneissa. Tässä Stellan Skarskårdin esittämä päähahmo on alkutilanteessa jo englantilainen herrasmies, joka on viettänyt monta vuotta poissa viidakosta. Tämä loi erilaisen näkökulman aiempiin ja herkullisen lähtöasetelman elokuvalle. Tykkäsin. Jane ei ollut mikään neito pulassa. Eläimet oli toteutettu kivasti, lukuunottamatta yhtä supervirtahepoa. ::)
Leffan on ohjannut David Yates. Tunnelmassa oli kieltämättä jotain pientä yhtäläisyyttä Pottereihin, etenkin yökuvauksissa.
Kirjoitti: Felia - 23.07.2016 13:59:05
spoiler (jos joku ei vielä asiasta ole syystä tai toisesta tietoinen)
Sitten se kiistellyin asia, eli Sulun homous (ja se, että sillä on mies ja tytär). Mie mietin, miten leffaan ylipäätään saataisiin ujutettua tieto asiasta niin, ettei se tuntuisi "ylimääräiseltä" kohtaukselta, mutta hyvinhän se sinne oli saatu mukaan. Mielestäni se ilmaistiin juuri niin kuin se pitikin eli ilman mitään suurta haloota (äänekästä ilmoitusta/liiallista korostusta).
end spoiler
Kokonaisuudessaan leffa oli upea ja viihdyttävä, ja mielestäni ehkäpä parhain näistä reboot-leffoista. Vanhempiin elokuviin ja sarjaan en voi tätä uusinta verrata, kun tuo vanhempi tuotanto ei ole ollenkaan tuttua. Mutta siis, tiivistetysti, pidin Beyondista todella paljon. :D
Oon jo jonkun aikaa miettiny myös, jos sitä kävisi katsomassa Tarzanin legendan, kun se kerran vielä pyörii tuossa lähimmässä leffateatterissa. :)
Kirjoitti: Violetu - 26.07.2016 13:30:25
Tuli hyvä mieli, leffa täynnä hyvin tehtyjä naishahmoja ja Chris Hemsworth silmänruokana ja sokerina pohjalla. Hienot erikoistehosteet ja upeita taistelukohtauksia :-*
Se vaan edelleen jaksaa ärsyttää, ettei ole vielä koskaan tullut vastaan 3D-laseja, jotka sopisi hyvin silmälasien päälle, (ei täällä eikä isommissakaan kaupungeissa) vähän väliä joutuu korjaamaan lasien asentoa, grrrr.
Ei sen pitäisi olla mahdotonta, kun on kuitenkin olemassa rillien päälle sopivia aurinkolaseja ja laskettelulasejakin...
Kirjoitti: Kiirsu - 06.08.2016 00:30:09
Koska itse katsoin juuri leffan Tale of Tales ja nyt on tällainen olotila. Ehdottomasti omituisin elokuva aikoihin ja se herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Väsyttääkin älyttömästi, mutta kaikessa järjettömyydessään elokuva imi mukaansa niin vahvasti, että oli pakko katsoa loppuun, jotta näkee mitä tapahtuu. Mutta ei tuohon kyllä järkeä tullut lopussakaan.
Puvustus ja lavastus olivat upeita, samoin musiikki. Ne osaltaan tekivät leffasta niin kiehtovan ja herättivät kiinnostuksen. Juoni taas oli omaan makuuni ehkä liiankin hämärä. Leffa koostui kolmesta rinnakkaisesta tarinasta, jotka sitoutuivat hyvin löyhästi yhteen ja jäivät lopussakin irrallisiksi. Koko ajan odotin sitä, että paljastuu kuinka tarinat liittyvät toisiinsa ja tapahtumat alkavat lomittua, mutta sitä ei koskaan tapahtunut ja siitä jäi vähän pettynyt olo.
Mutta tosiaan en nyt osaa sanoa tykkäsinkö tuosta vai en. Erilainen se ehdottomasti oli ja sinänsä virkistävää vaihtelua!
Kirjoitti: Kosmik - 06.08.2016 23:56:58
Kirjoitti: Tiara - 15.08.2016 22:11:47
SPOIL! En tiedä kumpi on parempi, Heath Ledgerin vai Jared Leton Jokeri. Vaikka Jaredin hahmo vastasi hieman enemmän minun kuvaa Jokerista, oli hahmossa jotain uutta, minkä vuoksi mielestäni se ei ollut ihan perus-Jokeri, niin kuin ei Ledgerinkään hahmo.
Kirjoitti: Röhkö - 21.08.2016 15:03:56
Eniten leffassa ärsytti paikoin todella huono CGI-tekniikka. Jäin todella kaipaamaan rauhallisia kohtauksia, tai edes huolellisempia taistelukohtauksia, koska hahmot olivat mielestäni leffan pääasia. Toisaalta alussa tuntui, että näitähän tulee jo liikaa!
SPOILAA:
Harleyn ja Jokerin suhdetta oli kuvattu enemmän kuin ehkä aiemmin leffoissa. Tykkäsin! Koko leffasta jäi päällimmäisenä mieleen kohtaus, jossa Harley tiputtautuu kiehuvaan nesteeseen (MITÄ SE OLI?) ja Jokeri hyppää perään hetken emmittyään. Suhde oli kuvattu sairaaksi ja miestä palvovaksi, mikä sopi Jokerin hahmolle eikä tuonut liikaa siirappia leffaan.
Yllätyin, että Jokeri ei ollutkaan tämän leffan pääpahis. Kenties sitten Justice Leagissa? Enchantress oli ihan ok lukuunottamatta onnetonta CGI-myrskyä. Alussa nähty musta käsi Janen kädessä oli lumoava! Pahistemme haavenäyt oli kiva yksityiskohta, samoin Enchantressin ääni. Sen sijaan hahmon kuolema oli todella kökkö ja halpa.
Kirjoitti: flawless - 21.08.2016 15:55:39
Eniveis asiaan, musta taas Suicide Squadissa nimenomaan ei panostettu henkilöhahmoihin paljon peetäkään, niin hyviä hahmoja kohdeltiin niin huonosti. Esittelyt ja hahmon menneisyyden kertominen olivat pinnallisia (esim. Harley) tai jopa suorastaan naurettavan juosten kusten tehtyjä (esim. Croc). Hahmoja oli ängetty leffaan aivan liikaa ja kenenkään taustoja ei ollut aikaa kertoa juuri ollenkaan, luotettiin että kaikki tietää - mikä oli iso moka esim. Harleyn ja Jokerin suhteen kanssa, koska kaikki eivät tietäneet ennalta kuinka sairas, pahoinpitelevä ja manipuloiva suhde oli ja kuinka raukka Harley oli ennen Poison Ivya, eikä se välittynyt tästä tarpeeksi. Joku jopa leffan jälkeen hehkutti, että jeejee kun Harley ja Jokeri on niin kuumia ja badass ja kuinka haluaa olla kuten he. Huokaus.
Leffan Jokeri oli suorastaan vitsi. Siihen ei ainakaan todellakaan tuotanto panostanut, kun lähes kaikki Leton tekemä leikattiin pois! :D Muutama minuutti screen timea kaiken sen vaivan jälkeen, eikä edes mitään juonellisesti kovin merkittävää. Jokeri oli turha sivuhahmo, jonka ainoa funktio oli hihitellä välillä maanisesti ja olla Harleyn obsession kohde. Surkea kohtalo noin loistavalle hahmolle. Leton Jokeria on aika mahdotonta kunnolla arvioida tämän perusteella, kun ei edes nähty juuri mitään, mutta se mikä näkyi oli korkeintaan mukiinmenevää.
Leffan juoni oli olematon, kliseinen, sekava ja tylsä. Leffasta huomasi, että sitä oli leikelty älyttömästi ja kuvailtu kohtauksia uusiksi - aivan älytöntä sekamelskaa ilman kunnollista punaista lankaa, pirtsaloituja mammuttikohtauksia siellä täällä. Sentään toiminta oli hyvää ja huumori hauskaa. Screen timea sai vain pari hypetettyä hahmoa kunnolla ja lopuille ei annettu edes mahdollisuutta. Esim. Boomerang jäi ihan pintaraapaisuksi ja oli aivan turha hahmo, kun selkeästi DC:n pointtina oli vaan ratsastaa sillä että Harleyta ja Jokeria hypettää iso joukko fangirlejä ja ne kaksi kerää katsojia ja muulla ei ole väliä. Harmitti, kun muita hahmoja ei noiden parin massainnon kohteen lisäksi nähty juuri lainkaan.
Niin loistavia hahmoja, niin hyvä konsepti, niin paljon potentiaalia - ja niin suuri pettymys ja sutaistu leffa. Onnistui se olemaan viihdyttävä, ja siinä oli paljon hyvää, mutta en voisi nauttia siitä ellei asenne olisi aivan aivot narikkaan enkä ajattelisi mitään ollenkaan. Olisin varmaan pitänyt paljonkin jos hahmot yms. ei olisi ennalta tuttuja ja olisi mennyt katsomaan ihan puhtaalta pöydältä ja kaikki olisi ollut uutta, silloin varmasti olisinkin tykännyt paljon. Mutta nyt olin kyllä todella pettynyt. Traileri antoi luvata niin paljon, mutta lopulta leffassa innostus laskikin kuin lehmänhäntä. Viihdyttävää, mutta juonellisesti ja hahmoja ajatellen aivan surkeaa.
Lainaus
Koko leffasta jäi päällimmäisenä mieleen kohtaus, jossa Harley tiputtautuu kiehuvaan nesteeseen (MITÄ SE OLI?) ja Jokeri hyppää perään hetken emmittyään.Happoa. Tämä on aika keskeinen osa Harleyn origins storya: Harleenista tulee Harley vasta tuon ikonisen hetken jälkeen, vaikka hän ennenkin sitä on Jokerin pauloissa. Kyseinen happokylpy peilailee vähän Jokerin stooria.
Kirjoitti: Röhkö - 22.08.2016 05:54:32
Happoa.Ajattelin sitä, mutta kun tyypit oli siellä niin coolisti etten ollut varma! ;D
Flawless, tarkoitin leffan hahmoihin panostamisella juurikin sitä, että juoneen ei ollut satsattu läheskään niin paljon aikaa kuin monien hahmojen esittelyyn ja korostamiseen. Taustatarinat jäivät ontoiksi, totta. Minä kuulun kyllä niihin, jotka tykkäsivät Jokerista ja Harleystä, mutta olisin mieluusti nähnyt Letoa enemmän.
Kirjoitti: flawless - 22.08.2016 07:43:29
Mutta ainakin Harley oli kuuma. :D Harleyn hahmosta mäkin tykkään paljon, ja Margot imo suoriutui roolista erittäin hyvin. Harley oli se yksi kultakimpale tuossa DC:n kämmissä :D
Kirjoitti: Surunmurhaaja - 22.08.2016 16:50:35
Leffa antoi ehkä lusikalla hahmojen sielunelämää, mutta kauhalla ficci-ideoita. :D Tiedän Jokerin ja Harleyn suhteesta vain faktoja sieltä täältä koska en häpeäkseni ole tutustunut ko. hahmoihin kovinkaan hyvin. Aion nyt paikata aukkoni sivistyksestä fandomin suhteen. Voisitteko vinkata mitä kaikkia leffoja pitää katsoa että saa Batman-fandomista kaiken irti? Ihan niitä ilmeisiä valintoja myös, koska olen katsonut leffoja suhteellisen vähän.
Kirjoitti: flawless - 22.08.2016 17:21:28
Lainaus
Voisitteko vinkata mitä kaikkia leffoja pitää katsoa että saa Batman-fandomista kaiken irti?Kaiken irti fandomista saa sarjakuvista :D Leffoissa on todella pintaraapaisu siitä kaikesta, mitä sarjikset tarjoavat. Jos kuitenkin vain leffat kiinnostavat, niin niitä on lueteltu esmes ihan omassa Wikipedia-artikkelissaan (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Batman_elokuvissa). Suurin osa leffoista tosin on aikas vanhoja, ja uudemman puolelle menevät Nolanin leffat varmaan onkin tuttuja. Jos eivät, niin kannattaa tietty tsekata. Ihan uusinta Batman vs. Supermania en ole katsonut, koska se on laajalti lähes kaikkien mielestä kuulemma niin huono, ettei ole sen arvoista.
Kirjoitti: Surunmurhaaja - 22.08.2016 18:07:36
/Vaivauduin googlettamaan ja oletetusti niiden nimi on Batman. Voi lol. Meen googlailemaan löytyykö kirjastosta mitään.
Kirjoitti: Röhkö - 22.08.2016 19:03:41
Kirjoitti: Natura Morta - 28.08.2016 17:21:50
Että jos jotakuta kiinnostaa, mutta ei ollu vielä tietonen, nii Tulikärpästen hauta on yle areenassa nyt jonkun aikaa.
Kirjoitti: Kosmik - 31.08.2016 18:51:22
Itse katoin just Tulikärpästen haudan (Hotaru no haka). Se on ollut pitkään mun elokuvalistalla ja nyt sain katottuu sen. Tykkäsin kyllä, se oli semi rankka (vaikka odotinkin rankempaa) ja kuvas hienosti aikaansa. Muutenki hienosti rakennettu tarina ja realistinen kokemus.Kiitos vinkistä, joskin nyt kadun, että menin katsomaan sen. Eipä ole aikoihin tullut katsottua yhtä masentavaa elokuvaa. Katsoin sen eilen illalla ennen nukkumaan menoa ja täytyy myöntää, että osui kyllä väkevästi johonkin tuntohermoon. Tällainen tavallista herkempi tapaus kun olen, niin kyllä tuli itkettyä tuon elokuvan takia ja koko tämänkin päivän ajan se on pyörinyt ajatuksissa. Ei sillä, todella upea elokuva, puhutteleva ja kantaaottava tarina, hieno piirtojälki ja kestää kyllä tovi ennen kuin toivun tuosta katselukokemuksesta. Hitto, itkettää nytkin, kun kirjoitan tätä viestiä ja palaan vaan ajatuksissani tohon elokuvaan. :'D Oli pakko katsoa se alku vielä uudelleen, kun se ei kunnolla avautunut ekalla katselukerralla. Kauheeta vaan ajatella, että tälläkin hetkellä on lapsia, jotka joutuu kokemaan sellaisia asioita, mitä tuossa elokuvassa käsiteltiin. Jotenkin havahtui taas siihen, miten julmassa ja kylmässä maailmassa me eletään. :c Noh, tuo oli niin vaikuttava ja koskettava elokuva, etten pysty sitä katsomaan kovin pian uudelleen. Ja mun mielestä se muuten oli todella rankka elokuva, ei niinkään visuaalisesti, mutta se tarina ja ne ihmiskohtalot oli mulle melkein jo liikaa. Mut mä olenkin tavallista herkempi ihminen, niin kaikki tuontyyliset elokuvat tuntuu siksi niin ylitsepääsemättömiltä (ja silti niitä pitää katsoa, vaikka tietää, että ne vetää maihin pitkäksi aikaa).
Että jos jotakuta kiinnostaa, mutta ei ollu vielä tietonen, nii Tulikärpästen hauta on yle areenassa nyt jonkun aikaa.
Kirjoitti: Abarat - 27.09.2016 11:29:33
Kirjoitti: Fiorella - 27.09.2016 21:49:40
Ajattelin nyt äsken muistaessani, että katsonpa netistä, mitä siitä on kirjoitettu arvosteluja, ja kurkistin imdb-sivua. Tuli uusi yllätys... Siinä on pääosassa Justin Timberlake. Ilmeisesti sama kuin se laulaja. En kuuntele kyseistä artistia (tietääkseni, tai ainakaan varta vasten) mutta luulin, että olisin tunnistanut näöltä. Ajattelin katsoessani, että hauskaa, kun ovat laittaneet pääosaan jonkun ihan tuntemattoman tyypin. ::) Näköjään minulla on pieni aukko popkulttuuri-yleissivistyksessäni. ;D Amanda Seyfriedin sentään tunnistin, mutta niistä silmistä nyt on aika vaikea erehtyä.
Olen nyt kerinnyt tosi huonosti elokuviin viime aikoina, eikä ole oikeastaan tullutkaan montaa, jotka olisi ollut pakko nähdä. Tykkäsin keväällä The Dressmaker -elokuvasta (Kate Winslet! <3) ja myös tuosta Kerro minulle jotain hyvää , joka oli miellyttävän kevyt ja hyväntuulinen, eikä tuottanut kirjan jälkeen pettymystä. Oikeastaan pidin siitä, ettei elokuvaan oltu otettu kaikkea synkeää ja raskasta taustalta. Myös Pikku Prinssi animaatioversiona oli todella suloinen, vaikka sitä jännitin kovasti etukäteen ja pelkäsin, että se pilaisi kirjan jotenkin.
Kirjoitti: Abarat - 02.10.2016 11:54:31
Kirjoitti: Wisteria - 21.10.2016 19:00:04
Lainaus
Onko kukaan katsellut Jari Halosen Kalevala: uusi aika-elokuvaa?Oletan että tämä on se sama, joka tuli kerran Yleltä kolmessa osassa. Katsoin sen silloin ja muistaakseni taisi kyllä jäädä loppu katsomatta. Oli siinä jotain ihan hyviä kohtia, mutta mielenkiinto lopahti jossain vaiheessa ja ehkä se, ettei mulla ole kovin vahvoja muistikuvia tuosta elokuvasta, kertoo ettei se ollut sitten erityisen hyvä. Ainakaan mun mielestäni, puhtaasti makuasioitahan nämä ovat. Ja kuten sanoit, Abarat, niin sen kyllä muistan että elokuvassa poukkoiltiin vähän sinne sun tänne, enkä saanut todellakaan kiinni kaikesta, mitä tapahtui. Sinänsä sääli, koska elokuvan aihe oli kyllä ihan kiinnostava.
Onko kukaan nähnyt Syysprinssiä? Kävin katsomassa sen tänään ja pidin todella paljon! En ollut googlaillut hirveästi mitään ennakkotietoja ja kirja, johon elokuva pohjautui, oli mulle ihan tuntematon, joten yllätyin vähän siitä, miten synkkä elokuva oli. En tiedä miksi olin odottanut jotain hiukan kevyempää, mutta en kyllä silti pettynyt yhtään. Laura Birn ja Lauri Tilkanen tekivät hienot roolisuoritukset rakastavaisina (ja koska olen heikkona renttuhahmoihin, rakastuin Tilkasen näyttelemään Juhanaan). Hahmojen tarina oli tosiaan traaginen, mutta silti omalla tavallaan kaunis. Tykkäsin kanssa elokuvan visuaalisesta puolesta paljon, ja oli hauskaa tunnistaa kuvauspaikoista useampi. Pariin kertaan tuli mieleen että hei tuota katua oon kävellyt tai jotain muuta vastaavaa, kun Helsinki on kuitenkin sen verran tuttua aluetta mulle. Mietiskelin tässä jälkeenpäin, miten hassua, että maisemat ovat olleet 80-luvulla (jolle elokuva suurelta osin sijoittui) melko samanlaisia näillä Helsingin vähän vanhemmilla alueilla. Siihen en osaa ottaa kantaa, miten hyvin elokuva toimi tuon ajan kuvauksena, kun en ole kyseisellä vuosikymmenellä elänyt, mutta kyllä mulle sellaisia kasikytlukuviboja tuli. Että jos tykkää kotimaisesta draamasta ja ei niin kovin ruusuisista rakkaustarinoista, suosittelen tätä leffaa! c:
Kirjoitti: Röhkö - 31.10.2016 15:15:26
SPOILAA!
Odotin huonoa juonta, mutta muuten odotin paljon Benedictiä enkä pettynyt. ;D
Juoni oli parempi kuin odotin. Pahis oli juuri niin geneerinen ja tylsä kuin ajattelinkin, etenkin pääpahis. Mikkelsen teki työnsä niin hyvin kuin onton kässärin pohjalta pystyi. Mutta se Dormammu oli surkean tylsä ja samanlainen kuin monet aiemmatkin Marvelin pahikset.
Sherlock-viittauksia bongailin, mutta Strangessa oli muutakin kuin itsekkyyttä. Rakkauden tunteita ja inhimillisyyttä? Leffan huumorista tykkäsin, vaikka se olikin välillä aika alleviivattua.
Yksi parhaista Marvel-elokuvista. Lopputekstien jälkeisen pätkän perusteella innostuin tulevasta yhteistyöstä!
Kirjoitti: Abarat - 26.11.2016 08:37:56
Kirjoitti: Fiorella - 26.11.2016 14:03:01
Kirjoitti: Varjuska - 27.11.2016 00:14:23
Edit. Modeille kysymyksenä heitän että olisko Ihmeotukset-leffalle mahdollista luoda oma ketjunsa? Vielä vähemmän vaaraa spoilaantumiselle ja enemmän tilaa keskustella leffasta ja koko tulevasta sarjasta yksityiskohtaisesti.
Kirjoitti: Fiorella - 27.11.2016 00:22:19
Ja myös jonkun elokuvan alussa ollut "vanhanaikaisen" näköinen Mikki Hiiri -piirretty pätkä oli sellainen, jossa efekti todella elävöitti elokuvaa. Tosi monessa elokuvassa siihen ei edes kummemmin kiinnitä huomiota, joten siitä on tavallaan turha myöskään maksaa montaa ylimääräistä euroa, ja joutuu käyttämään niitä hankalia lasejakin.
"Turhista" 3D-efekteistä tulee mieleen kohtaus, jossa aivan tarpeettomasti nuoren naisen rinnat pullistuivat kohti katsomoa hänen kääntyessään. (Ettei olisi vielä ollut Hermione jossain noista viimeisistä elokuvista? En muista enää kunnolla.) Lisäksi on todella epämiellyttävää, jos tekstitys rikkoo kolmiulotteisuuden, se häiritsee minua ehkä kaikista eniten.
Kirjoitti: Grenade - 27.11.2016 00:55:13
Lainaus käyttäjältä: Varjuska
Edit. Modeille kysymyksenä heitän että olisko Ihmeotukset-leffalle mahdollista luoda oma ketjunsa? Vielä vähemmän vaaraa spoilaantumiselle ja enemmän tilaa keskustella leffasta ja koko tulevasta sarjasta yksityiskohtaisesti.Sellainen löytyypi jo. Se on Saivartelijassa, täällä (http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=43815.0). ^^
Ja pakko sanoa sen verran, että kävin katsomassa Tulenmorsianta tuossa viime viikolla (eikun millos se jo olikaan), enkä sinänsä odottanut paljon mitään. Mutta sehän olikin oikein oiva leffa. Historiallinen draama on erittäin lähellä sydäntä, joten kyllä nyt sen genren fania hemmoteltiin, eikä näyttelijätkään olleet mitään pökkelöitä. Ja ne maisemat, ah. Tykkäsin!
Kirjoitti: Varjuska - 27.11.2016 01:13:32
Kirjoitti: Kosmik - 27.11.2016 23:55:56
Aion kyllä katsoa tuon pian uudelleen, vaikka tietyiltä osin se tuli aika lähelle itseä.
Kirjoitti: Kosmik - 06.01.2017 20:04:40
Mut joo, piti tulla alun perin tähän topaan Bleed for this -elokuvan vuoksi, jonka ensi-ilta taisi olla Suomessa tänään(?). Olen aika monta nyrkkeilyleffaa katsonut miesystävän kanssa ja pitihän tämäkin mennä katsomaan. Yllätyttiin, että päivänäytöksessä oli vaan kaksi ihmistä meidän lisäksi, vaikka siis ensi-illan piti olla siis tänään. Oikein mielenkiintoinen tositapahtumiin perustuva tarina. Eli siis tarina nyrkkeilijästä, jonka niska murtuu auto-onnettomuudessa ja lääkärit sanovat hänelle, ettei hän tule enää kävelemään, saati ottelemaan, mutta tyyppihän lopulta vielä taistelee itsensä takaisin kehään ja mestaruusotteluun. Lopputulosta en tässä spoilaa, mut viimeinen ottelu oli kieltämättä jännää katsottavaa, kun koko ajan joutui jännittämään, kestääkö tyypin niska ne kaikki osumat. Miles Teller on hiljalleen nousemassa yhdeksi mun suosikkinäyttelijäksi. Hän on näytellyt Divergent-leffoissa Peteriä ja Whiplashissakin hän näytteli pääosaa. Muita tyypin leffoja en ole nähnyt, mutta mieltäisin hänet nousevaksi tähdeksi. Hyvin veti tämänkin roolin ja kivasti oli saanut kroppansakin treenattua roolia varten. ::) Olihan leffassa niitä tuttuja nyrkkeilyelokuvien kliseitä, mutta etenkin Tellerin ja Aaron Eckhartin roolisuoritukset teki elokuvasta mielenkiintoisen seurata.
Olin vähän yllättynyt, etten kauheasti herkistynyt elokuvan aikana. Yleensä olen juuri se tyyppi, joka itkee kaikissa koskettavissa kohdissa, oli ne onnellisia tai surullisia tai jotain siltä väliltä. Lopussa vähän nousi kyyneleet silmiin, mut ei noin muuten. Tosin, mun vieressä istuva mies niiskutti siellä useammassakin kohdassa, munkin edestä sitten. :3
Kirjoitti: Eririn - 27.02.2017 00:59:29
Nyt sitte vaan venailen, että Kaunotar ja Hirviö tulee teattereihin. Oon nyt ihan hirveissä Disney-kikseissä <3
Kirjoitti: Ansa - 27.02.2017 02:21:44
Mutta siis joo, mulla on vain pelkkää hyvää sanottavaa. :)
Ja toivon että musikaali voittaa tuhat Oscaria, koska se ansaitsee ne. :3
-Ansa
Kirjoitti: pinjami - 28.02.2017 20:57:59
Yritin olla spoilaamatta ja toivon, ettei kukaan kokenut saavansa liikaa infoa, jos tämän mielii katsoa. :)
Edit// Historiafriikkinä on pakko lisätä, että kai se on pakko mennä katsomaan Tuntematon sotilas sitten syksyllä. Ennen leffaa tuli mainos ja ai, että! Toisaalta, inhoan kyllä sitä, että niin monessa kotimaisessa leffassa on aina samat kasvot (Hirviniemi, Vatanen jne.). Odotan myös Kaunotarta ja hirviötä kovasti!
Edit 2//
Bluji, Mustakin on aivan mahtavaa, että tää pääsi mukaan tuohon Suomi 100 vuotta -ohjelmaan. Toivon kovasti, että tää leffa lisäisi suvaitsevaisuutta ihmisten keskuudessa, vaikka somen perusteella on vähän turhat toivot. Ja toimii tosiaan hyvänä herättäjänä myös siihen, että samankaltaista toimintaa ja homouden kriminalisointia esiintyy vielä muualla maailmassa, mikä on täysin epäoikeudenmukaista. Itselläni ainakin heräsi leffan jälkeen sellainen ajatus, että mitä se muille kuuluu, ketä kukakin panee tai rakastaa, kunhan ei vahingoita muita tai itseään. Ei kukaan voi sanella toisten elämää.
Kirjoitti: Parris - 28.02.2017 21:02:33
Kirjoitti: Fiorella - 16.03.2017 11:35:16
Rakastan musikaaleja ja tässä oli tosi paljon tuttua, myös elokuvan omat kappaleet olivat sellaiset, että niistä tuli tunne kuin olisi kuullut ennenkin. Tykkäsin jazz-tunnelmasta ja olin iloinen siitä, että jonkinlainen pala nykyaikaakin on tallennettu tällaiseen musikaalielokuvaan.
Tämä SPOILAA niin laitan varalta pienemmäksi.
Kun unelmien tavoittelu oli tässä se kantava teema kautta koko tarinan, minua jäi jälkikäteen mietityttämään, mikä on nykyihmiselle elämässä tärkeintä. Miksi mahdollinen tosirakkaus ei riitä unelmaksi jo itsessään? Tai miksi rakkaus ei voisi kestää välimatkaa ja aikaakin, jos se on todellista? Toivon, että tässä tapauksessa kyse oli siitä, että kahden ihmisen jakamat tavoitteet ja unelmat loivat sen yhteisen sävelen, jota heillä ei ehkä muuten olisi ollut; kun kumpikin pääsi toteuttamaan unelmaansa, eivät enää toistensa tukea ja tsemppausta siinä tarvinneet? Koska jos kyse oli kuitenkin siitä, että unelmatyö toteutuu tosirakkauden kustannuksella, se on tosi surullista ja jää helposti miettimään, onko se oikeasti sen arvoista. Jos minun pitäisi valita, toteutuuko unelmieni työ ja ura vai saisinko onnellisen perheen ja työskentelisin vaikka ikuisesti jossain kahvilan kassalla, todellakin valitsisin perheen ja pitäisin unelmajuttuni harrastustasolla elämässäni. Käsitin tuosta elokuvasta kuitenkin, että kumpikin oli lopulta tahoillaan vähintäänkin "ihan" onnellinen, vaikka jäikin miettimään, entä jos kaikki olisikin mennyt toisin.
Seuraavana tahdon nähdä Moanan. Tai se taitaa tosiaan Suomessakin olla Vaiana?
Kirjoitti: Kosmik - 16.03.2017 11:59:21
Kirjoitti: Elfmaiden - 19.03.2017 00:03:37
La lal land oli hauskan erilainen kuin muut nykyiset elokuvat, ja se yhdisteli kiinnostavasti haaveita ja arkea. Elokuvan traileri oli kyllä osittain harvinaisen harhaanjohtava, mikä tavallaan hätkäytti elokuvaa katsoessa. Oscarilla palkittu tunnuslaulu soi herkästi päässä ja pidän sen haikeasta tunnelmasta, joka tiivistää minusta myös paljon olennaista elokuvastakin.
Vaiana, joka jostain ihmeen syystä on Euroopassa jopa englanninkielisessä versiossa Vaiana eikä Moana (mikä tarkoittaisi merta ainakin maorin kielellä), oli hartaasti odottamani ja pidin siitä erittäin paljon. Olen viettänyt jonkin aikaa Tyynenmeren alueella/kulttuurivaikutuksessa, joten innoissani bongailin elokuvasta tuttuja elementtejä, tanssiliikkeitä, sanoja, yksityiskohtia luonnosta/tavaroista, ja jouduin pyyhkimään onnellisen liikutuksen kyyneliä useaan kertaan. Hienoa, että tuotakin kulttuuripiiriä on tuotu esiin Disneyn myötä! Tarinakin oli minusta kaunis ja puhutteleva.
Tom of Finlandin pääsin näkemään ensi-illassa, ja pidin elokuvasta hyvin paljon. Olen jonkinmoinen Tomppa-fani ja olen lukenut varmaankin kaikki Suomessa käsiin saatavat kirjat hänestä/teoksistaan, joten elämäntarina oli pääpiirteissään tuttu. Kuitenkin, kuten ohjaaja Dome Karukoski jossain haastattelussa sanoi, he olivat päässeet käsiksi paljon laajempaan tausta-aineistoon Toukon elämästä, joten elokuvassa oli myös ns. uusia asioita. Minusta on hienoa, että tuo elokuva on tehty ja se toi hyvin esiin vähän erilaista näkökulmaa historiaan.
Kaunotarta ja hirviötä odotimme ystäväni kanssa jo vajaan vuoden ja kiirehdimme katsomaan sen asap. Emme pettyneet! Minusta tässä versiossa on upeasti tuotu esiin klassikkopiirretyn parhaat ja tärkeimmät asiat, kuten tutut laulut ja juonenkäänteet, mutta hahmoihin on lisätty syvyyttä ja he tuntuvat paljon inhimillisemmiltä ja kiinnostavammilta.
Kirjoitti: Röhkö - 19.03.2017 10:34:43
Casting oli erittäin onnistunut. Emma Watson ei ollut tyrmäävä Belle, mutta menetteli. Paremmin onnistuivat mielestäni Luke Evans ja hirviötä näytellyt Dans Stevens, joka ei minulle ole kovin tuttu näyttelijä. Ewan McGregoria on aina miellyttävä kuunnella.
Kirjoitti: Eririn - 19.03.2017 18:28:57
Vaiana, joka jostain ihmeen syystä on Euroopassa jopa englanninkielisessä versiossa Vaiana eikä Moana (mikä tarkoittaisi merta ainakin maorin kielellä), oli hartaasti odottamani ja pidin siitä erittäin paljon. Olen viettänyt jonkin aikaa Tyynenmeren alueella/kulttuurivaikutuksessa, joten innoissani bongailin elokuvasta tuttuja elementtejä, tanssiliikkeitä, sanoja, yksityiskohtia luonnosta/tavaroista, ja jouduin pyyhkimään onnellisen liikutuksen kyyneliä useaan kertaan. Hienoa, että tuotakin kulttuuripiiriä on tuotu esiin Disneyn myötä! Tarinakin oli minusta kaunis ja puhutteleva.Se muutettiin, koska Moana on Euroopassa joku trademark ja siitä olisi tullut oikeusjuttu, plus Italiassa on joku Moana-niminen pornotähti.
Mutta joo, samaa mieltä leffasta. Mäkin itkin, ja olen hoilottanut How Far I'll Go'ta niin paljon että rupeaa kohta sujumaan ulkoa. Auli'i Cravalho oli kyllä täydellinen valinta Moanan rooliin, samoin kuin Dwayne Johnson Mauiksi. Ylipäänsä leffa uhkaa vakavasti Mulanin ja Kaunottaren ja Hirviön asemaa suosikkileffanani xD
Lainaus
Kaunotarta ja hirviötä odotimme ystäväni kanssa jo vajaan vuoden ja kiirehdimme katsomaan sen asap. Emme pettyneet! Minusta tässä versiossa on upeasti tuotu esiin klassikkopiirretyn parhaat ja tärkeimmät asiat, kuten tutut laulut ja juonenkäänteet, mutta hahmoihin on lisätty syvyyttä ja he tuntuvat paljon inhimillisemmiltä ja kiinnostavammilta.Yhdyn myös tähän, kävin sen eilen katsomassa ihastukseni kanssa ja me molemmat ihastuttiin siihen. Varsinkin loppuvaiheessa me jouduttiin pitämään toisiamme kädestä, kun kävi niin jännäksi (vaikka totta kai me tiedettiin, että kyllä tässä on onnellinen loppu). Emma Watson on ollut idolini Azkabanin vangista asti ja minusta hän oli täydellinen Belle. Koko cast oli ylipäänsä täydellinen, mutta suurimman vaikutuksen teki Luke Evans Gastonina. Oli sellainen pahis, että meni oikein kylmät väreet paikka paikoin (varsinkin kun olen tottunut häneen Hobitti-leffojen Bardina, joka on mukava mies). Kaikki laulut oli aivan loistavia, uusista pakko nostaa jalustalle Hirviön soolokappale Evermore. Eargasm, se oli niin ihana!
Kirjoitti: Eririn - 20.03.2017 11:56:32
Yhdyn tähän, Suomessa on elänyt paljon naisia, joista voisi hyvin tehdä elokuvan tai useamman. Noihin voisin lisätä Hilda Käkikosken, joka oli yksi ensimmäisiä eduskuntaan valittuja naisia 1906, ja miksei vaikkapa Fredrika Runebergistäkin voisi elokuvaa tehdä, tai Maria Jotunista (josta olen lukenut useamman kirjan ja hän oli hyvin mielenkiintoinen nainen).Tovesta ollaan ilmeisesti tekemässä elokuvaa, mutta miksi vasta nyt, kysynpä vain?
Toven isoimpia, hm, teosryhmiä on Muumit, joihin on erittäin tarkkaan ja valitusti annettu uudelleen käyttöoikeuksia. Jos Muumit tyrkättäisiin elokuvasta täysin pois, pois jäisivät hyvinkin herkästi sanomalehtipiirtämisen vuodet, kymmenet kaunokirjalliset teokset ja niiden luomistyö. Ylipäätään aihepiiri, joka on Tovesta taiteilijana tunnetuin tekijä. Toki hänellä oli rakkauselämänsä, isäsuhteensa, novellit, maalaukset, veistostyöt. Mutta kuitenkin, jos Muumien luomista ei saisi esittää elokuvassa lainkaan oikeussyistä johtuen, elokuva luultavasti olisi aika floppi taloudellisesti - josta päästään myös syyhyn, miksei Minna Canthista ole elokuvaa.
Minna Canthin elämästä kirjoitetut kaunokirjalliset luomukset eivät ole olleet mitenkään menestyksekkäitä, 1800-luku ja suomalaiset näytelmät eivät muutenkaan ole kovin myyviä aiheita nykyään. Ja elokuviahan tehdään merkityksellisyyden lisäksi myös rahan takia. Karu tosiasia, mutta ei kukaan tietoisesti kannattamatonta elokuvaa halua tehdä. Voin toki olla väärässäkin, mutta enpä muista Minna Canthin nousseen kenenkään puheissa esiin kiinnostavana ihmisenä, ihailun kohteena jne. - ainakaan samalla tavalla kuin moni heittää esim. juurikin Toven nimen ilmoille.
Olen kyllä Kosmik kanssasi samaa mieltä siitä, että ehkä kuva itsenäisyydestä ja 100-vuotiaasta Suomesta, kaikesta siitä, mitä olemme ja miksi olemme, jotenkin helposti unohtaa naiset. Ja ylipäätään pääasialliset positiiviset tarinat. Toki, jos naisia ei ole esimerkiksi armeijaan päästetty, siltä ajalta tuskin on montaa naista, jotka ovat sotilaallisia merkkihenkilöitä. Mutta olisihan muitakin joista valita: Aino Sibelius, Regina Linnanheimo, Sylvi Kekkonen, Ansa Ikonen, Maria Gripenberg, Tekla Hultin, Miina Sillanpää...
Se on kyllä oikeasti sääli, ettei historiallisista naisista ylipäänsä tehdä paljon elokuvia, koska ne eivät elokuvantekijöiden mielestä ole kassamagneetteja. Totta kai ymmärrän, ettei kannattamatonta elokuvaa kannata tehdä, mutta historiasta tulee liioitellun mieskeskeinen kuva, jos tällaisia elokuvia ei tehdä. Ja näin juhlavuoden kunniaksi olisi tosiaan hyvä juhlia myös naisia.
Kirjoitti: niiina - 22.03.2017 19:31:30
Tykkäsin ihan hirmuisesti! Piirretty on aina ollut mun suosikki ja tämä ylsi kyllä samalla tasolle ellei paremmaksi, tälleen kun on jo iso ja tarinakin kiinnostaa vielä syvällisemmin ja ah, uudet laulutkin. Varsinkin Evermore. Kuuntelen sitä kokoajan, Joshin ja Danin versioina!
Pidin kamalasti kun tarinaan oli tosiaan syvennyttä paremmin ja tosiaan käytiin läpi asioita, mitä piirretyssä ei. En halua spoilata elokuvaa sen suuremmin, mutta olisi kiva kuulla muidenkin mietteitä ja juurikin sitä, onko muiden mielestä versio onnistunut? Epäilin vahvasti, selviytyykö Emma Watson elokuvasta ja jotenkin henkilökohtaisesti olen vähän puutunut hänen ääneensä, mutta silti hän tässä oli yllättävänkin hyvä. Lisäksi muutkin hahmot oli todella onnistuneita, vaikka itse hirviön ulkonäkö ei minua miellyttänyt, mutta toki siihenkin on käytetty hurjasti aikaa ja vaivaa. Olivat kuullema harkinneet ihan pelkkää maskeeraustakin, mutta halusivat ilmekkäämmät kasvot ja siksi tietokone on ollut isona osana kyseistä hahmoa vaikka Dan onkin ilmeisesti näytellyt hirviötä tosi tyylikkäässä isossa puvussa oikeastikin ns. mukana. Olen katonut jo youtubesta kaikkea mahdollista elokuvaan liittyen ja olen ihan ihmeissäni kuinka hurjasti ne on rakentaneet lavasteita ja käyttäneet aikaa ja vaivaa asioihin ja se toki on varmasti iso osa miksi elokuva on teknologiankin puolesta onnistunut, efektit on hyviä.
Aluksi ihmettelin ystävälleni, että ovatpa ajallisesti saaneet pitkän elokuvan kun piirretty on aika lyhyt. Mukana oli uusia lauluja ja tosiaan kuten aikaisemmin sanoin, tarina oli ns. paremmin kerrottu mistä pidin. Luke Evans on aivan loistava Gaston ja hänen apurinsa Josh Gad LeFouna. Lisäksi Ewan Mcgregor ranskalaisine aksentteineen! :D Lisäksi iso plussa, että kaikki osaavat laulaa. Aa, en viitsi hehkuttaa enempää. Viesti olisi vaan yhtä sydäntä. :D
Kirjoitti: Arte - 23.03.2017 09:13:31
Minäkin rakastuin uuteen Beauty and the Beastiin! Olen rakastanut Emmaa viimeiset kymmenisen vuotta ja hänen takiaan lähdin leffaa katsomaankin, sillä itse piirrettyä en ole nähnyt kauhean monesti ja sillä ei itsessään ole minulle niin suurta asema. Mutta voi että, kyllä tuo nousi heti ehdottomasti yhdeksi minun suosikkileffoistani! Emma oli aivan täydellinen Bellenä ja muutenkin tykkäsin ihan hirveästi siitä, mitä kaikkia uusia juttuja leffaan oli laitettu (kuten niiina tuossa sanoikin). Olin vähän jännittänyt etukäteen sitä, että miten Emma suoriutuu laulukohtauksista, koska eihän hän ole laulaja, mutta olin kyllä tosi tyytyväinen hänen lauluosuuksiinsa (vaikka silotellut tietokonemuokkaukset siihen kuuluivatkin).
niiinan kanssa olen myös samaa mieltä siitä, että Luke Evans oli Gastonina aivan loistava. Myös John Gad oli aivan ihana!! Tykkäsin siitä, miten LeFouta oli muutettu modernimmaksi, vaikka ilmeisesti jotkut ovat nyt sitä mieltä, että kauheaa propagandaa lapsille. Se jäi lopussa kyllä harmittamaan, että olisin toivonut, että Bellellä olisi ollut "lopputaistelussa" vähän voimakkaampi asema kuin se perinteinen neito-huutamassa-taistelun-reunalla. Minusta aktiivisempi rooli olisi toiminut hahmolla paljon paremmin, hän olisi voinut vaikka heittää jonkun kiven johonkin suuntaan yrittäen näin saada huomion kiinnitettyä itseensä tai jotain. Mutta ei, nainen on edelleen se ruumiin äärellä nyyhkyttäjä.
Ootan kyllä innolla sitä, että esimerkiksi Mulanista tai Pocahontaksesta tehtäisiin samanlainen live action -leffa! Myöskin Pieni merenneito olisi tosi kiinnostava nähdä.
Aiempaan Vaiana-keskusteluun huudan vaan sen, että ah How far I'll go on niin mahtava biisi. Muutenkin leffa oli musiikillisesti aivan huikea.
Kirjoitti: Kosmik - 02.04.2017 19:00:59
Muutenkin se avaruusasema oli hyvin toteutettu ja ajoittain elokuvassa vallitsi hyvin klautrofobinen tunnelma. Mua harmitti jonkin verran se hahmojen stereotypisyys. Mua suoraan sanottuna vähän ärsyttää, kun aina kaikissa tollasissa kauhuleffoissa ne perus valkoiset jenkkiläiset selviytyy sinne loppumetreille asti. Okei, yksi jenkeistä kuoli ensimmäisenä, mutta sitten sen perään tapettiin heti venäläinen, musta ja japanilainen. -__- Jotenkin pystyin jo heti miehistön nähtyäni ennustamaan, että ainakin venäläinen, aasialainen ja musta tulevat kuolemaan, koska se on niin tunnettu klisee tuon genren elokuvissa. Gyllenhaalin oletin heti selviytyvän loppumetreille saakka, koska hän on näistä kuitenkin se tunnetuin näyttelijä. Vähän yllätyin, miten pliisu tuo Gyllenhaalin hahmo oli. Jotenkin odotan häneltä näyttelijänä niin paljon, joten ehkä hän ei siksi vakuuttanut mua tässä elokuvassa. Rebecca Ferguson sen sijaan teki erinomaisen roolisuorituksen. Joskin samaistuin Gyllenhaalin hahmoon niin hyvin, kun hän oli paljon mieluummin siellä avaruudessa kuin maan päällä ja naurahdin ääneen, kun hän siellä elokuvan loppupuolella letkautti, ettei halua edes palata takaisin sinne 8 miljardin kusipään luokse. :'D Just jotain tollasta voisin kuvitella itsekin sanovani huonona päivänäni. :'D
Tietokone-efektit ei ollut parhaat mahdolliset, mutta kyllä niitä sieti katsoa. Lopetus oli mainio. Se tosin saattaa jakaa mielipiteitä, mutta mä arvostan tuollaista lopetusta, jossa johdetaan ensin vähän harhaan katsojaa. Osasin silti ennustaa tuon loppuratkaisun, joten mulle se ei tullut niin yllätyksenä, mutta hihkuin silti riemusta, että elokuvan käsikirjoittajalla oli munaa lopettaa leffa noin pessimistisesti. :D
Kaiken kaikkiaan ihan ok-elokuva. Ei nyt mikään maata mullistava, mutta ihan viihdyttävä. Eikä sitä oltu onneksi turhaan pitkitetty, vaan melkein koko ajan tuntui tapahtuvan jotain mielenkiintoista ja jännää. Mun vieressä istunut nainen säpsähteli tuon tuosta, eikä pystynyt tiettyjä kohtia katsomaan, mikä pisti hymyilyttämään. Mä sisäisesti riemuitsen aina sellaisissa jännittävissä ja raaoissa kohdissa, kun toiset taas ei yhtään siedä katsoa sellaista. :'D
Kirjoitti: Fiorella - 02.04.2017 19:55:50
Ennakkoepäilykset Emma Watsonia kohtaan olivat suuret, koska en jotenkin osannut yhtään kuvitella Emmaa tuohon Bellen rooliin (vaikka kovasti tykkäsinkin hänestä Hermionen roolissa) ja niistä kuvista mitä olin nähnyt, en ollut yhtään vakuuttunut myöskään. Yllätyin kovasti, kun oikeastaan heti Bellen astuessa esiin ensimmäisessä kohtauksessaan Emma tuntui hämmentävän luontevalta rooliinsa. Pidin hänestä siinä loppujen lopuksi oikein kovasti. Joskus ennakkoluulot näköjään kannattaa jättää syrjään.
Hirviön olemus (erityisesti naama) oli minustakin paikoin vähän tökerö, mutta kun siihen tottui, se oli kyllä myös ihan ok. Muistan että lapsena Hirviön prinssiversio piirretyssä oli mielestäni ruma, mutta tässä se oli oikeastaan aika söpö, ja veikeän samannäköinen kuin piirretyssäkin - olivat siinä mielessä löytäneet paljon osuvasti piirretyn kanssa samannäköisiä näyttelijöitä (ja toki stailattu siihen tapaan että se vielä tukee kokonaisuutta). :) Maurice oli minusta äärettömän sympaattinen ja tykkäsin hänestä tässä ihan erityisesti! :) Samoin Gaston oli aivan loistava, ei niin ällö kuin piirretyssä, vähemmän karikatyyrinen.
Oikeastaan ainoa, josta en oikein pitänyt, oli Lumiere kynttilänjalkana. Minusta se oli esineenä kaunis, mutta ihmishahmoisena jotenkin hölmön näköinen, kun sillä oli niin pieni pää. Pölyhuiskan päivitys uudennäköiseksi oli onnistunut paljon paremmin.
Koko elokuvan estetiikka oli ihanasti sadunomaisen lumoavaa ja kauniisti toteutettua. Oli ilo katsoa tuo ja epäilenpä, että se tulee vielä itsellekin hankittua!
Lainaus
Mutta ei, nainen on edelleen se ruumiin äärellä nyyhkyttäjä.Olen tavallaan samaa mieltä naisen asemasta näissä jutuissa, mutta olen myös hyvilläni siitä, että tällaiseen tunnettuun ja tuttuun tarinaan ei lähdetty tekemään suuria rakenteellisia muutoksia. Minusta se on myös omalla tavallaan hyvin herttainen näin perinteisenäkin versiona. :)
Seuraavaksi houkuttaisi nähdä se Vaiana, ja odotan jo kiinnostuksella tulevaa Pirates of the Caribbeania, ihan jo siksikin kun siinä on Kaya Scodelario! Sekin on jo kasvanut aikuiseksi, mutta minulle se on aina pikku Effy. ;)
Kirjoitti: Kosmik - 07.04.2017 18:54:27
Meinasi tulla kyyneleet silmiin heti siinä alussa, kun se ihana pianomusiikki alkoi soida. Tuli heti lapsuus mieleen ja se kappale on vaan jotenkin surumielisellä tavalla kaunis. Nyt luukutan sitä varmaan tässä pari päivää putkeen, kun on niin ihana. :'D
Minäkin pidin elokuvasta tosi paljon ja se oli visuaalisesti erittäin näyttävä. :) Kaunotar ja hirviö oli lapsena sellainen elokuva, joka oli joissain kohdin pelottavakin. Esim. se kohta siellä metsässä, kun Hirviö pelastaa Bellen niiltä susilta. Odotin siltä kohdalta ehkä vähän enemmän tässä näytellyssä elokuvassa, mutta ei se sitten ollutkaan niin sykähdyttävä kuin piirretyssä. Samoin se viimeinen taistelu Hirviön ja Gastonin välillä oli mielestäni onnistuneempi piirretyssä.
Emma oli ihan hyvä Bellen roolissa ja hän vaikuttaa ihmisenä niin ihanalta, että katselen mielelläni leffoja, joissa hän näyttelee ja hän on niin tavattoman kauniskin. :) Munkin mielestä hän suoriutui hyvin lauluosuuksista. Ja varmasti on haastavaa näytellä elokuvassa, joka painottuu niin vahvasti tietokone-efekteihin. Välillä tuntui, että hän katsoi vähän ohi Lumierestä, Könnistä ja muista, kun eihän niitä nyt kukaan konkreettisesti elokuvassa näyttele ja Emman piti sitten tietysti näytellä niin kuin hän oikeasti olisi niiden kellojen, kahvipannujen ja kynttilänjalkojen seurassa. Siihen nähden kyllä hyvin suoriutui roolista.
Gaston ja Töppö oli kyllä mainioita molemmat. Käytän mieluummin näitä suomenkielisiä nimiä, kun tää elokuva on mulle tutumpi sinä piirrettyversiona ja suomalaisilla nimillä. Inhosin Gastonia siinä piirretyssä, mutta tässä näytellyssä versiossa hän oli aivan mahtava, Evans veti kyllä huikean roolisuorituksen Gastonina. :D Ja se Töpön "homouskin" oli niin pienten vihjeiden varassa, että ihmettelen edelleen koko kohua, mikä siitäkin syntyi. Musta olisi jo korkea aika tunkea lastenelokuviinkin enemmän homohahmoja, joten tää oli siinä mielessä mainio päätös, että Töpöstä annettiin nyt selkeästi sellainen kuva, että hän on miehiin päin. En muista, onko Disneyllä muuta hahmoa, joka olisi selkeästi esitetty elokuvassa homona.
Muakin vähän jäi harmittamaan se, että Bellelle jäi se perinteinen pelastettavan naisen rooli. Jotenkin odotin ehkä, että tätä versiota olisi tehty modernimmaksi ja Belle olisi ollut joissain määrin aktiivisempi. Mutta ehkä tekijät sitten halusi vain tavallaan noudattaa sitä piirretyn peruskaavaa nostalgiasyistä, eivätkä halunneet lähteä muuttamaan juonta sen suuremmin. Se Bellen äidin kohtalo oli musta jotenkin tosi outo ja käsittääkseni sitä ei edes käsitelty siinä piirretyssä. Mulla ei ole ainakaan sellaisesta mitään muistikuvia. Se oli ilmeisesti ihan uusi lisäys tähän tarinaan ja siinä taisi olla muutamia lauluja, joita ei piirretyssä esiintynyt.
Mä kyllä tykkäsin siitä hirviöstä. :) En taas lämmennyt yhtään sen ihmismuodolle, niin kuin en piirretyssäkään, mutta toisaalta mun silmää miellyttää kyllä enemmän karvaisemmat ja rujommat miehet kuin tuollaiset siloposket. :'D Naurahdin, kun Belle ehdotti Hirviölle siinä lopussa sitä parran kasvattamista ja olin ihan että jes! :'D
Ihana elokuva kaiken kaikkiaan ja siitä tuli hyvälle mielelle. ^^
Lainaus käyttäjältä: Arte
Ootan kyllä innolla sitä, että esimerkiksi Mulanista tai Pocahontaksesta tehtäisiin samanlainen live action -leffa! Myöskin Pieni merenneito olisi tosi kiinnostava nähdä.Aaa, mäkin haluan Mulanista ja Pocahontaksesta näytellyn version! Mulan on mun lempi Disney-prinsessa ja olis ihan huikeeta nähdä se elokuva näyteltynä versiona. Kun vaan aattelenkin, miten ihanalta Mushu saattais näyttää animoituna... :3 Pocahontas on myös ihana. ^^
Kirjoitti: Waulish - 07.04.2017 19:59:03
En oikein tiennyt, mitä odottaa tältä uudelta versiolta, mutta yllätyin kyllä positiivisesti. Minusta on mukavaa, ettei koko tarinaa oltu uudistettu vaan mukana oli paljon piirretystä tuttuja kohtauksia ja lauluja. Ihan mahtavaa, miten sopivan näköisiä näyttelijöitä elokuvaan onkaan löydetty. Gaston esimerkiksi oli aivan ilmetty itsensä. ;D Etukäteen vähän epäilin, miten Emma Watson mahtaa sopia Bellen rooliin, mutta hänhän oli oikein ihastuttava ja uskottava ja tulkitsi hyvin. Hän sopi Belleksi.
Ihanaa että niin monet vanhat tutut hahmot ovat löytäneet tiensä elokuvaan. Jotenkin muistelisin tosin saaneeni niistä paremman otteen silloin muinoin piirrettyä katellessani, pääsin silloin paremmin mukaan tarinaan ja kaikki tuntui kovin elävältä ja vivahteikkaalta ja inspiroivalta... No, ehkä lapsen mielikuvitus vain teki tehtävänsä. ;) Yhtä hahmoa jäin kyllä kovasti kaipaamaan, nimittäin Maestro Fortea, niitä hirvittävän mahtipontisia ja pelottavia urkuja! Olihan tässä uudessakin versiossa Forte, mutta ihan vain parissa kohtauksessa ja täysin erilaisena kuin aiemmin. En tajua, miksi niin suuri osa Fortesta piti jättää pois. Minusta se oli huikea hahmo kaikessa karmivuudessaan. // Apua, minä muistinkin väärin! Fortehan ei ollutkaan originaalissa vaan The Enchanted Christmas -lisässä. Näin sitä käy, kun ulkomuistista latelee faktoja eikä ole katsonut koko elokuvaa sitten lapsuuden. x)
Kaunotar ja hirviö oli lapsena sellainen elokuva, joka oli joissain kohdin pelottavakin. Esim. se kohta siellä metsässä, kun Hirviö pelastaa Bellen niiltä susilta. Odotin siltä kohdalta ehkä vähän enemmän tässä näytellyssä elokuvassa, mutta ei se sitten ollutkaan niin sykähdyttävä kuin piirretyssä.Komppaan. Tämä uusi elokuva tuntui jotenkin... en tiiä, silotellummalta? Siitä jäi puuttumaan jotakin, eikä se säväyttänyt samalla tavalla kuin piirretty.
En taas lämmennyt yhtään sen ihmismuodolle, niin kuin en piirretyssäkään, mutta toisaalta mun silmää miellyttää kyllä enemmän karvaisemmat ja rujommat miehet kuin tuollaiset siloposket. :'D Naurahdin, kun Belle ehdotti Hirviölle siinä lopussa sitä parran kasvattamista ja olin ihan että jes! :'DSama täällä! ;D Minusta se piirrettyversio oli jotenkin vielä kamalampi. Niin siloinen ja täydellinen. Ei ihan kolahda minun makuuni.
Kirjoitti: Röhkö - 01.05.2017 21:43:06
Vuoden yllättäjä, anime, joka yltää Henkien kätkemän tasolle. Tämä elokuva oli silkkaa rakkautta. En osaa sanoa, mikä genre tätä parhaiten kuvaa, sillä juoni oli hyvä sekoitus komediaa, draamaa, romantiikkaa ja seikkailua - kaikkia niitä aineksia, joita kunnon tarinaan vaaditaan.
Loppu ei ollut ennalta-arvattava, päähenkilöt olivat sympaattisia ja anime piirretty upeasti. Musiikki oli suurimmaksi osaksi kaunista, mutta välillä lyriikoita oli minun makuuni käytetty liikaa.
Suosittelen tätä elokuvaa myös niille, jotka eivät normaalisti perusta animesta.
Kirjoitti: Natura Morta - 01.05.2017 23:00:10
Your name (Kimi no na wa).
Vuoden yllättäjä, anime, joka yltää Henkien kätkemän tasolle. Tämä elokuva oli silkkaa rakkautta. En osaa sanoa, mikä genre tätä parhaiten kuvaa, sillä juoni oli hyvä sekoitus komediaa, draamaa, romantiikkaa ja seikkailua - kaikkia niitä aineksia, joita kunnon tarinaan vaaditaan.
Loppu ei ollut ennalta-arvattava, päähenkilöt olivat sympaattisia ja anime piirretty upeasti. Musiikki oli suurimmaksi osaksi kaunista, mutta välillä lyriikoita oli minun makuuni käytetty liikaa.
Suosittelen tätä elokuvaa myös niille, jotka eivät normaalisti perusta animesta.
Oih, tää elokuva kiinnostais mua ihan älyttömän paljon. Oon kyllä jo ennen ku tieto suomeen tulosta yrittäny kattoo sen netistä, mutta ainut versio, jonka löysin oli surkeella laadulla, kiinasubeilla ja vesileimoilla varustettu.
Ja nyt kun se olis katottavissa leffateatterilaadulla, oon lapissa, eikä mulla oo täällä mitään mahiksia nähdä sitä. Ottaa kyllä päähän. Lisäksi oletan, että vaikka hieno elokuva onkin, suomessa se ei voi olla niin suosittu, että pyöris vielä toukokuun lopulla, kun oon takasin ihmisten ilmoilla.
Kirjoitti: Grenade - 02.05.2017 20:20:13
Juonesta en lähde sen enempää tässä intoilemaan, kun se spoilaa pahasti, mutta kaikki muu oli kyllä todella hyvin tehtyä. Musiikki oli ihanaa, ja vaikka alkuun olin lukenut muutamista arvosteluista, että se saattaisi olla ehkä leffan heikoin kohta, ei se sitä ainakaan omasta mielestäni ollut. Se sopi jokaiseen kohtaukseen ja toimi vallan mainiosti. Myös maisemat ja muutenkin piirrostyyli olivat henkeäsalpaavia ja pakko vain nostaa hattua koko tiimille tästä.
Todellakin katselemisen arvoinen! Se jättää hieman avoimia kysymyksiä katsojille, ja ehkä olisin kaivannut syvempää vastausta muutamiin kohtiin, mutta toisaalta se olisi ehkä tuonut liikaa joutokäyntiä. En osaa juuta tai jaata sanoa, sopiiko tämä animettomille katsojille, koska olisin varmaan puolueellinen, haha.
Kirjoitti: Fiorella - 02.05.2017 22:43:42
Minustakin oli positiivinen yllätys, että pohjajuoni oli kuvittelemaani laajempi ja kun en ollut spoilaantunut enempää kuin trailerin verran, oli mukavasti avointa, mitä siinä mahtaa tulla tapahtumaan. :)
Oikeastaan se syy, miksi päätin katsoa tuon teatterissa eikä kotona joskus hamassa tulevaisuudessa oli se, että sitä mainostettiin kovasti hehkuttamalla ja vertaamalla Henkien kätkemään. Kuten varmaan aika monelle ei-ennestään-animenkatsojalle (jos ei normaalia animaatiota lasketa) Henkien kätkemän näkeminen oli jossakin määrin tajunnanräjäyttävä kokemus ja ainakin minulle se oli, koska näin sen ensi kertaa flunssassa toipuessa keskellä yötä pilkkopimeässä olohuoneessa peittoon mukavan rennosti kääriytyneenä ja ilman minkäänlaisia ennakko-odotuksia. Se todellakin lumosi. Tämä Your name ei sinänsä yllä ainakaan minulla samalle tasolle, mutta pidin siitä kyllä ja olin iloinen että näin sen. :) Piirrosjälki oli kaunista ja maisemat todellakin sekä aidon tuntuisia että hyvin kauniita.
Itse en oikein tykännyt siitä musiikista, ainakaan kappaleesta jolla se alkoi. Tosin en kuuntele muutenkaan sen tyyppistä musiikkia. Olisin toivonut jotakin lyyrisempää kuin töksähtelevää rap-henkistä poppia siihen alkuun. Kesken elokuvan ei mitenkään häirinnyt, nivoutui hyvin sinne tarinaan.
Suosittelen kyllä lämpimästi. Sellaisia animen/mangan ärsyttäviä puolia kuten omituista teinikäyttäytymistä miltei aikuisiltakin siinä kyllä oli, mutta aika vähän onneksi.
Kirjoitti: Röhkö - 03.05.2017 09:24:51
Se ei sinänsä haitannut, mutta jotenkin tarina eteni jaksomaisesti. Aloin jo pohtia, onko tämä ollut aluksi sarja, mutta ei.
Kirjoitti: Kosmik - 25.05.2017 18:53:02
//Niin joo, sitäkin piti sanoa, että lopputwisti oli katsojalle aika ennakoitavissa. Varsinkin siinä kohtaa, kun "Walter" paikkaili sitä haavaa poskessaan. ;)
Kirjoitti: Isilwen - 06.06.2017 15:46:47
Oletteko nähneet ja mitä olette tykänneet?
Kirjoitti: Röhkö - 06.06.2017 17:35:25
Pirates of the Caribbean "5" oli sangen huono. En kyllästynyt, mutta en yllättynytkään juuri mistään. Deppin hahmo toimi parhaiten silloin, kun se oli vielä uusi juttu.
Kirjoitti: Clearwater - 06.06.2017 20:18:29
Wonder Woman nähty! Diggasin todella paljon, musiikit olivat hyvät, huumori toimi, visuaalinen toteutus oli heino ja hei, badass muija jolla on miekka! Pidin eritoten siitä, ettei Diana ole mikään perus vahva naishahmo, vaan hänessä yhdistyi niin paljon herkkyyttä ja voimaa, että soisin kyllä tällaisia hahmoja olevan enemmänkin.
Oletteko nähneet ja mitä olette tykänneet?
Mä kävin katsomassa Wonder Womanin ennakkonäytöksessä kaveriporukalla ja komppaan sua täysin! En oikein osannut odottaa yhtään mitään, DC on mulle vähän vieraampaa ja näin myös Wonder Woman hahmona. Tykkäsin kumminkin asetelmasta paljon: Diana ei tosiaankaan tullut esiin pelkkänä vahvana naisena, vaan hänestä löytyi monia ulottuuvuuksia ja pidin hänestä paljon. Gal Gadot onnistui roolissaan.
Leffassa oli kuitenkin jonkin verran turhaa sälää. Sen lisäksi myöskin viimeinen taistelu ei ihan ollut mieleeni, jotenkin koko antagonisti oli vähän pettymys. Myös koko leffan loppu oli hiukan... outo? En oikein osannut odottaa sitä ja jätti vähän kylmäksi. Mutta muuten tykkäsin oikein kovasti, taistelukoreografiat ja musiikit toimivat tosi hyvin! Hevoset olivat hyvin kauniita ja pidin myös muista hahmoista.
Kirjoitti: Fiorella - 06.06.2017 22:52:51
Lainaus
Pirates of the Caribbean "5" oli sangen huono. En kyllästynyt, mutta en yllättynytkään juuri mistään. Deppin hahmo toimi parhaiten silloin, kun se oli vielä uusi juttu.Meinaan mennä katsomaan tuon, ja ihan tästä syystä mitä mainitsitkin, ilman suuria odotuksia. Tahdon kovasti nähdä Jackin taas, ja odotan kiinnostuneena Kayan roolisuoritusta. Ihan sama, onko juoni uutta vai kierrätettyä vanhaa, miten toimii action tai huumori, saati draama tai romantiikka. Se tuttuun tarinaan palaaminen on tässä se tärkeä juttu, vähän sama kuin siinä, miten on kiva lukea hyvää kirjaa yhä uudelleen ja uudelleen läpi. :)
Mutta samalla tämä herätti ajatuksia siitä, mitä ihminen milloinkin elokuvalta odottaa. Eli tässä tapauksessa tuntuu että jo traileri kertoi suunnilleen kaiken. Silti tahdon nähdä elokuvan ihan jo siksi, että tykkään tutuista hahmoista, olipa siinä mitä uutta tai sitten ei. Joskus on melkeinpä kivempi, jos hahmot eivät ole liiaksi muuttuneet. Esimerkiksi olisin mieluummin pitänyt Tia Dalman juuri sinä kuin se olikin, ilman mitään eeppisiä myöhempiä lisiä.
Joskus on upeaa katsoa jotakin, joka yllättää ja suunnilleen räjäyttää tajunnan tai on tosi erikoinen. Ja joskus jatko-osat eivät sellaista kuin latista. (Matrix, anyone? ;) Se oli hieno elokuva nähdä teatterissa ilman mitään tietoa siitä, miten juoni menee. Kävin katsomassa jatko-osatkin mutta niistä ei jäänyt mieleen juuri mitään.) Sellainen hienolla tavalla yllättänyt oli aikoinaan myös Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme - ne maisemakohtaukset suurelta valkokankaalta pimeässä olivat henkeäsalpaavan kauniit. Ja Henkien kätkemä teki myös suuren vaikutuksen, joskin vähän eri syistä.
Mitkähän elokuvat viime aikoina - tai edes viime vuosina - olisivat sellaisia, joista olisi tullut tosi vahvat fiilikset... Olen katsellut paljon sellaisia, joita oli ihana katsoa siinä hetkessä, muttei ole tullut tarvetta nähdä yhä uudelleen ja uudelleen. Ei siinä välttämättä ole aina mistään laadusta kyse vaan siitä tunteesta, mitä ohjelma herättää. Rakastin Skyfallia ihan tosi paljon, katsoin sen kahdesti elokuvissa ja monet kerrat kotona dvd:ltä ja telkkarista tullessakin. En tiedä oliko se "oikeasti" niin hyvä, mutta minusta Bond oli siinä niin hellyttävä! Ja Judi Denchin M! Ja melkein kaikki muutkin pahista myöten, se oli tosi sydäntä koskettava. Ja tykkäsin siitä kartanostakin tosi paljon. (Ja jopa harkitsin hetken, mistä saisin samanlaisen auton, mutta ilmeni että vintage- Aston Martinit ovat aika kalliita. ;D )
Toinen samoihin aikoihin tullut elokuva, johon tykästyin yhtä tosissaan, oli yllättävää kyllä Burtonin Dark Shadows, joka kolahti tosi kovasti, siitä huolimatta että en tykkää vampyyreista ja se oli jotenkin todella pöljä. Rakastin tosi paljon sitä 70-luvun henkistä miljöötä ja oikeastaan melkein kaikkea siinä, se huumori vain niin osui ja upposi. Ja tunsin itseni niin idiootiksi, kun katsoin sitä erään nuoremman ystävän kanssa, joka ei ymmärtänyt yhtään, mikä siinä oli niin hauskaa. ;) Siinä oli niin paljon huippuja kohtia, ja siinäkin oli ihana kartano salaovineen sun muineen. (Ehkä vanhat kartanot vain ovat salainen paheeni? ;) )
Tyylikkäämpi ja tuoreempi elokuvasuosikki (jonka tosin olen nähnyt vain kerran elokuvissa, kun ei ole tullut missään dvd:llä vastaan) on Dressmaker, jossa oli pääosassa lumoava Kate Winslet. Se oli kaunista katsottavaa, ja samalla todellakin draamaa, ei liian kevyttä.
Mutta mitäpä tästä sanotte? Tuli minulle ihan puskasta ja huomasin täysin vahingossa muuta selatessani.
http://www.leffatykki.com/uutiset/463697
Lainaus
Hän, jonka nimeä ei sanota, on saamassa oman elokuvan. Harry Potter -seikkailujen kaikkein vaarallisin pahis, synkkä velho, jota alkuperäisessä leffasarjassa tulkitsi Ralph Fiennes, piinasi Tylypahkan väkeä pitkään. Varsinaisen Potter-elokuvasarjan jälkeen faneille on ollut tarjolla niin teemapuistoa kuin kirjailija J. K. Rowlingilta samaan fantasiamaailmaan sijoittuvaa Ihmeotukset ja niiden olinpaikat -tarinointia, mutta Potterin ystävät eivät tyydy pelkästään niihin.
Tryangle Films puuhaa fanipohjalta elokuvaa Voldemort: Origins of the Heir. Elokuvalle kerättiin taloudellista tukea aluksi joukkorahoituskampanjalla, mutta Potter-elokuvien oikeudet omistava Warner Bros. katkaisi kampanjoinnin lyhyeen. Nyt fanielokuvan tekijät ja iso studio ovat ilmeisesti päässeet yksimielisyyteen siitä, miten epävirallisen Potter-rainan kanssa toimitaan ja fanit saavat tehdä sekä julkaista elokuvansa.
Pelätyn velhon nuoruusvuosia ja taustoja valottava leffa tulee verkossa vapaasti katsottavaksi odotettavasti loppuvuodesta. Ohjaaja Gianmaria Pezzaton mukaan Warner Bros. oli asettanut sen tekemisen ehdoksi, ettei elokuvaa olisi kaupallinen. Velhoilurainan traileri on jo Youtubessa.
Voldemortin oma leffa? :D Voin kuvitella, että tälle tulee löytymään faneja! Traileri näytti kiehtovalta. :)
Kirjoitti: Eririn - 07.06.2017 00:17:57
Kävin ton katsomassa toissaviikonloppuna ja itse kyllä pidin. Ei se tosiaan mikään maailmoja mullistava pläjäys ollut, mutta ei se yhtään mun viihtymistä vähentänyt. Se oli hauska, vitsit enimmäkseen toimi, pankkiryöstö sai ihan uuden merkityksen, puhumattakaan spagettisudesta xD Kayan roolihahmosta Carinasta pidin tosi paljon, ja lopussa tuli itse asiassa tirautettua pari kyyneltä. (Se nyt ei sano leffan koskettavuudesta oikeastaan mitään, koska mä itken tosi helposti.)LainausPirates of the Caribbean "5" oli sangen huono. En kyllästynyt, mutta en yllättynytkään juuri mistään. Deppin hahmo toimi parhaiten silloin, kun se oli vielä uusi juttu.Meinaan mennä katsomaan tuon, ja ihan tästä syystä mitä mainitsitkin, ilman suuria odotuksia. Tahdon kovasti nähdä Jackin taas, ja odotan kiinnostuneena Kayan roolisuoritusta. Ihan sama, onko juoni uutta vai kierrätettyä vanhaa, miten toimii action tai huumori, saati draama tai romantiikka. Se tuttuun tarinaan palaaminen on tässä se tärkeä juttu, vähän sama kuin siinä, miten on kiva lukea hyvää kirjaa yhä uudelleen ja uudelleen läpi. :)
Olis tarkoitus mennä nyt tällä viikolla katsomaan Wonder Woman. En tiedä DC Comicsin hahmoista paljoakaan, koska olen enemmän Marvelia, mutta kun viimeinkin on tarjolla elokuva naissupersankarista naisohjaajan tekemänä, niin hitto soikoon sitä pitää tukea. Saavat elokuvastudiot nähdä, että kyllä yleisö haluaa katsoa elokuvia, joissa on naissupersankari pääosassa. Marveliltahan on tulossa parin vuoden kuluttua (en muista tarkkaan millon) Captain Marvel.
Seuraavaksi sitten voisi olla ensimmäiset avoimesti seksuaalivähemmistöihin kuuluvat supersankarit pääosassa^^ (Wonder Woman on kyllä vahvistettu biseksuaaliksi, mutta enempi parempi^^) Ensimmäinen musta supersankari pääosassa on tulossa ens vuonna, ellei muistiparka petä (Black Panther)
Kirjoitti: Fiorella - 11.06.2017 00:18:11
Olin yllättynyt että Kaya sai tosiaan noin suuren roolin. Olin jotenkin ajatellut, että se olisi tosi sivuosassa, mutta tuo oli kuitenkin aikamoinen avainrooli ja poikakin jäi paljon enemmän sivuun. Hienoa hänelle! :) Näin paljon näkyvyyttä tuottaa lisääkin töitä jatkossa. Pidin myös siitä, että tarina sai ikään kuin sopivan lopun, ehkä tämä nyt oli tässä ilman suurempia uusia juttuja.
Kirjoitti: Black rose - 12.06.2017 17:57:03
Vaikka Johnny ei toisaalta tuonut Jackin hahmoon oikein mitään uutta, oli hänen toikkarointi vanhana kunnon kapteeni Sparrowna silti hauskaa katseltavaa. Orlandon paluu Will Turnerin rooliin oli myös mahtavaa roolin pienuudesta huolimatta. Kayan Carina-hahmo oli mielenkiintoinen ja hyvin toteutettu hahmo. Brenton Thwaitesin Henrysta pidin myös sekä Javier Bardemin Salazarista. Hyvää oli myös se, että uudet hahmot esiteltiin kunnolla heti alkuunsa. PotC nelosessahan uusien hahmojen esittely paikoin vähän ontui... Mutta hyvä fiilis jäi ja pakko mennä katsomaan jossakin vaiheessa uudestaan, jos vain ennättää. :)
Pidin myös siitä, että tarina sai ikään kuin sopivan lopun, ehkä tämä nyt oli tässä ilman suurempia uusia juttuja.Samoin! Ympyrä ikään kuin sulkeutui :) Toivon siis toisaalta myös, että tämä olisi viimeinen osa, vaikka lopputekstien jälkeinen kohtaus mahdollisesti sanoi jotain muuta jättäessään muutamia kysymyksiä auki...
Kirjoitti: Arte - 12.06.2017 18:18:17
Ja olin taas ainoa joka jäi katsomaan lopputekstit perinteisesti loppuun asti - taas siinä oli ylimääräinen loppukohtaus. :) En oikein tiedä, miten kaikilla on aina niin kiire pois välittömästi elokuvan päätyttyä. Tykkään jäädä siihen vähäksi aikaa tunnelmoimaan ja miettimään elokuvaa, katsomaan ketkä ovat olleet missäkin rooleissa ja soundtrackia joskus ja vaikka mitä.Lopputekstien katsominen on nykyään itselleni aika pakollinen juttu, jos en sitten satu olemaan seurassa, joka on hirveän hätäinen uloslähdön kanssa. En pahemmin odota niitä hyvin harvinaisia lopputekstien jälkeisiä loppukohtauksia, vaan haluan vain osoittaa sillä tavoin kiitokseni elokuvan tekijöille. Yleensä ollaan kyllä kans kumppanin kanssa ainoat, jotka niitä lopputekstejä katselee, mutta noh! Apulannan "Teet meistä kauniin" -leffan lopputekstejä katsoessa alkoi kyllä jo vähän huvittaa, kun tyypit oli listanneet sinne jokaikisen ekstran, joka leffassa oli ollut mukana. Niitä kertyi aikamoinen lista! Mutta se oli tosi tyypillistä Apulantaa.
Kirjoitti: Elfmaiden - 13.06.2017 19:01:26
Kävin katsomassa Wonder Womanin ja pidin paljon, vaikka koko hahmo ja muutenkin supersankarijutut ovat minulle ihan vieraita (olen siis nähnyt joskus The Avengersin niin että ystävät selittivät paljon taustatietoja, sillä kukaan hahmoista ei ollut minulle mitenkään tuttu). Wonder Womanin traileri, etenkin väläys amatsoneista ja historiallisuudesta, ja muutenkin ajatus vahvasta naishahmosta teki kuitenkin tarpeeksi suuren vaikutuksen lähteäkseni elokuviin - olen kuullut ihmisten vertaavan itseään Wonder womaniin selviytyessään vaikeista asioista ja halusin tietää lisää tuosta hahmosta! Elokuva oli paikoin hyvin hauska, pidin päähahmoista paljon, ja tarina oli juuri sopivasti romanttinen kolahtaakseen minuun. Yllättäen jopa taistelujen seuraaminen oli melko viihdyttävää ja tyydyttävää, sillä olin niin myötäylpeä sankarittaren taidoista ja päättäväisyydestä - taitava miekka ja kilpi -tyyppinen lähitaistelu taitaa jotenkin vedota minuun! Jälkikäteen jäin miettimään, että Wonder womanin tarinaan tutustuisin mielelläni lisääkin, esim jatko-osassa. Mietin myös miettimään paljonko samankaltaisuutta Xenassa on, ja onko tämä saanut vaikutteita Wonder Womanista...
Kirjoitti: Zacharias - 30.07.2017 08:17:29
Suosittelen erityisesti niille, jotka tykkää eettisistä teemoista.
Kirjoitti: Röhkö - 21.09.2017 20:35:19
En ole lukenut kirjaa, joten ei ollut mitään ennakko-odotuksia. Tämä taisi olla toinen kauhuleffa, jonka näen leffateatterissa. Säikähtelin kaverien kanssa kyllä, mutta hirveitä traumoja ei jäänyt. Pidän Skarsgårdin poppoon näyttelytavoista, eikä Bill ollut poikkeus klovnina. Raamit kunnossa! ;D
Lapsinäyttelijätkin olivat harvinaisen hyviä. Leffasta huokui Kingin tyyli.
Spoiler: näytä
Sopivasti olen yksin kotona pimeässä...
Kirjoitti: Kosmik - 21.09.2017 21:07:40
Kirjoitti: Röhkö - 21.09.2017 22:25:40
Itse en toki sanonut mitään kellekään, mutta ärsytti, kun joku otti salaman kanssa kuvia siellä pari kertaa??? Ja lisäksi väkeä ramppasi aika usein jossain.
Kirjoitti: Kosmik - 22.09.2017 08:57:59
Kirjoitti: Röhkö - 22.09.2017 17:12:18
Eipä itsellä häirinnyt kenenkään heiluminen omalla paikalla, eniten tosiaan tuo kuvien ottaminen ja puhelimen räpläys meidän rivillä. Itse olen aika nipo leffakävijä, koska se on nykyään niin kallista ja muutenkin omaa laatuaikaa.. ::)
Kirjoitti: Kosmik - 22.09.2017 18:15:53
Mua muuten hieman harmitti elokuvan erikoistehosteet, kun ne kaikki möröt oli tehty tietokoneella ja sen kyllä näki. :/ Ja jotenkin multa meni ohi, mitä sille kiusaajajengin pomolle Henrylle kävi. Muistaakseni siinä vanhemmassa Itissä se joku valo tuli sieltä jostain putkesta ja vei sen Henryn kaverin ja sit se sama valo valkaisi Henryn hiukset, vai muistanko ihan väärin?! :'D Musta sitä ei ollut tossa uudessa elokuvassa ja se oli kans sellainen kohta, jota vähän kyllä odotin, koska Henrynhän pitäisi esiintyä siinä jatko-osassakin aikuisena ja "järkensä menettäneenä", jos nyt oikein muistan. Höh, vähän petyin, kun sitä kohtaa ei ollut tuossa uudessa Itissä. :/
Kirjoitti: Röhkö - 22.09.2017 19:58:12
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Kosmik - 22.09.2017 20:07:30
Samaa mieltä möröistä, olivat liian erikoistehostemössöä. Pennywise oli periaatteessa hyvin maskeerattu, mutta välillä klovniakin vääristeltiin liikaa.Tuo on kyllä totta. Pennywise oli hyvin tehty, mutta tosiaan sitäkin vääristeltiin turhan paljon välillä. Jotenkin tuntui, että elokuva luotti liikaa shokeeraukseen ja "säikyttelyyn" sen sijaan, että tunnelmaa olisi rakennettu hiljalleen ja hahmoihin syvennytty rauhassa. Siinäkin mielessä se vanha It on onnistuneempi tekele ja se oli oikeasti pelottavampikin, kun luotti enemmän psykologiseen kauhuun sen sijaan, että olisi heitelty "pelottavia" erikoisefektejä kamalalla tykytyksellä.Spoiler: näytä
Ja Henrystä sen verran, että niinhän siinä kävikin ja oli muuten tosi lame ratkaisu, kun mulle Henrystä jäi alkuperäisestä Itistä niin selkeästi mieleen ne valkeat hiukset siinä lopussa ja tässä Henryn kohtalo oli totaalisesti muutettu ihan omituiseksi. ???
Kirjoitti: Kosmik - 01.11.2017 16:32:48
Eikö kukaan ole muka vielä käynyt katsomassa Louhimiehen Tuntematonta sotilasta? :-\ Mä kävin sen eilen katsomassa työporukan kanssa. Ja siis mähän olen alusta asti ollut jostain syystä tätä Tuntematonta vastaan, koska näyttelijävalinnat, ohjaaja, muutenkin se että tehdään kolmas versio Tuntemattomasta elokuvana jne. Mutta... nyt pitää myöntää, että elokuva ylitti kirkkaasti ihan kaikki odotukset. Ehdottomasti paras suomalainen elokuva, jonka olen koskaan nähnyt, enkä nyt ihmettele ollenkaan sitä, että jossain elokuva on arvosteltu jopa viidellä tähdellä. Ja mielestäni elokuva on jokaisen tähden arvoinen. Elokuva kestää kolme tuntia, mutta piti otteessaan niin hyvin, ettei tullut mieleenkään edes vilkaista kelloa. Alussa Hirviniemi ärsytti mua, koska mulle tuli siitä mieleen Samppa Linna, mutta kun elokuva eteni ja Hietanen pääsi olemaan paljon esillä, niin siinä tavallaan "unohti" Hirviniemen taustan, koska veti roolinsa sen verran hyvin. :)
Mut Vatasen Koskela oli kyl niin ihana etten ehkä kestä. Vatasesta olen aina pitänyt, vaikka hänkin on Putouksesta tuttu, mutta hänen kohdallaan ei ollut tätä samaa ärsytystä kuin Hirviniemen (jonka alapäähuumoria en ole koskaan voinut sietää). Mut siis Vatasen Koskelaan kiteytyy koko Linnan Koskela. Niin erinomainen roolisuoritus. Vanhala on aina ollut lempparini, koska näen hänessä niin paljon itseäni ja Hannes Suominen oli niin täydellinen Vanhala niin ulkonäön kuin roolisuorituksenkin puolesta. Hänet tunnisti elokuvassa heti Vanhalaksi. ♥ Eero Ahon Rokka oli myös erinomainen, vaikka en hahmoon sinällään samaistunut, koska Rokka ei ole koskaan kuulunut lemppareihini. Mutta vaikka Rokka olikin tavallaan tämän elokuvan tuntematon sotilas, niin hän ei kuitenkaan vallannut leijonanosaa koko elokuvasta, vaan muillekin annettiin sijaa ihan yhtä lailla, niin kuin kuuluukin, kun on Tuntemattomasta kyse. Tässä elokuvassa tuli hyvin esiin muutenkin se sodan raadoillisuus ja olin ihan yllättynyt, ettei elokuva ollut vain ja ainoastaan ranteet auki -kamaa, koska sitä ehkä eniten pelkäsin joidenkin näyttelijävalintojen ohella. Tässä oli onneksi huumoria ja hahmot oli selkeitä ja tavallaan tuttuja, kun on kirjan lukenut ja nähnyt nuo kaksi muutakin versiota Tuntemattomasta. Yllättävää kyllä, voin sanoa jopa pitäväni tästä Louhimiehen versiosta eniten.
Olen edelleen niin fiiliksissä tuosta elokuvasta, etten oikein osaa antaa kovin syväluotaavaa analyysia, mut ehkä sitten kun menen katsomaan sen toisen kerran teatteriin, koska pakkohan se on nähdä uudestaan. :D
Enkä käsitä, miksi siitä saunakohtauksesta nousi niin iso kohu. Siinä ei ollut mitään seksuaalista ja kohtaus oli muutenkin niin lyhyt, että haloo. ::) Toki sitä en ihan ehkä ymmärrä, miksi on pitänyt tunkea saunakohtaus Tuntemattomaan, mutta kun se kerran on siihen haluttu, niin oli se sentään hyvin toteutettu. :) Pelkäsin myös, että naisten asemalla olisi mässäilty enemmän, mutta sekin oli silleen hienosti ja sivistyneesti hoidettu. Loppua kohden elokuva tuntui synkemmältä, kun tovereita alkoi kaatumaan, mikä on ihan luonnollista, mutta jotenkin se lopun karmeus oli sitten se, joka tasapainotti sitä elokuvan alun humoristisempaa settiä. Ja lopussa alkoi silmiä kirveltää, kun tajusi, että tuli just katsottua aika mestariteos. :) Ne elokuvan lopun fiilikset sit lopulta täydensi sen tunteen siitä, että joo, kyllähän mä siitä elokuvasta nautin erittäin paljon, vaikka odotukset ei todellakaan olleet korkealla. Kyllä voin suositella tuota elokuvaa jokaiselle, koska harvoin tulee kohdalle tällaista leffaa, joka yllättäisi näin positiivisesti. :)
Ainoan miinuksen annan Robinin suorituksesta, koska hän tuntui elokuvassa vain Robinilta, ei omalta roolihahmoltaan. :') Ja oli hauska bongailla ne pari Salkkari-näyttelijääkin sieltä elokuvan lomasta. :'D
Kirjoitti: Angelina - 02.11.2017 14:55:07
Mua etukäteen huvitti toi todella monen ärsytys Hirvniemeä kohtaan, koska tuntui siltä, ettei sille anneta edes mahdollisuutta vaan lynkataan jo etukäteen. Ei se mikään mun suosikkinäyttelijä ole, mutta ei se aiheuta mussa myöskään minkäänlaisia inhoreaktioita. Hietanen on mun suosikkihahmoni, joten odotin roolisuoritusta lähinnä mielenkiinnolla, enkä kyllä pettynyt. Mun mielestä Hirviniemi veti roolin hyvin. Näyttelijävalinnat olivat muutenkin kokonaisuudessaan onnistuneet hienosti! Vatanen oli Koskelana mahtava, Aho oli mainio Rokka ja Hannes Suominen oli Vanhalana kyllä aivan 6/5. Siis ihan loistava : D Robin sopi bambisilmineen ihan hyvin 19v sotapojan rooliin, mua ei ainakaan häirinnyt : ) Niin ja oo Kariluodon roolin veti Johannes Holopainen myös tosi hyvin!
Elokuva piti kyllä otteessaan ihan alusta loppuun, koska mun mielestä se oli rakennettu hyvin - oli tapahtumia, vähän rauhallisempaa, tapahtumia, taas rauhallisempaa... Jaksotus toteutui hyvin ja mielenkiinto pysyi koko ajan yllä. Etukäteen vähän epäilin että herkistyisinkin, mutta sitä ei sitten kuitenkaan tapahtunut. Vaikka toki loppua kohden alkoi paistamaan se suru ja epätoivo ja tunsi sen, miten osalla ei kuuppa kestänyt ja osalle alkoi olla vaan ihan se ja sama, niin silti ei kuitenkaan oltu saatu ihan sellasta tunnetta mukaan, että olisin kyynelehtinyt. Se ei toki ole mikään iso miinus, saattoi johtua ihan omasta mielentilastakin. Paula Vesalan tissit nyt ei mua hetkauttaneet suuntaan eikä toiseen, mutta tuohon kohtaukseen liittyen yksi isohko harmitus ko leffasta:
Spoiler: näytä
Hienoa oli se, että leffaan oltiin saatu tunnetta, raakuutta ja aitoutta, mutta kuolemilla ei mässäilty tai vedetty millään tavalla överiksi. Kokonaisuudessaan todella hyvä pätkä ja suosittelen ehdottomasti.
Kirjoitti: Kosmik - 02.11.2017 19:54:32
Spoiler: näytä
Joten siihen nähden olen kyllä samaa mieltä siitä, että saunakohtaus oli turha, niin kuin myös ne romanttiset kohtaukset tuntui vähän turhan venytetyiltä ja aika tarpeettomilta. Mä en voi sietää Hirviniemeä, kun jo siitä sen pelkästä naamasta tulee sellaiset ällötysfiilikset, kun yhdistän sen mielessäni niin vahvasti kaikkeen typerään. ::) Meni hetki totuttautua Akuun Hietasena, mutta pitää myöntää, että hyvin veti roolinsa, vaikka ennakko-oletukset oli voimakkaat. Tässä sen taas näki, ettei kannata olla turhan ankara sellaisia teoksia kohtaan, joita ei ole vielä nähnyt. ::) Eikä elokuva ollut täydellinen, mutta suomalaiseksi elokuvaksi tämä oli ihan huippuluokkaa ja näki, että siihen oli panostettu. Ja paljon tullut nähtyä huonompia ulkomaalaisia elokuvia, joten tää oli omalla kohdalla iloinen yllätys ja poikkeus. :) Katson niin harvoin suomalaisia elokuvia, että meni hetki opetella tekstityksien puuttumiseen ja multa meni tovi, että sain Rokan puheesta mitään selvää, kun se murre oli sellainen. :')
Mielestäni ne "sotavammat" oli paikoitellen aika kälyisesti toteutettu (paitsi nyt Hietasen silmät), mutta siis Robinin naama, kun sen toisella puolella päätä oli vaan sellainen epämääräinen verisotku, josta ei saanut selvää, mitä se oli esittävinään. :'D
Hemmetti koko ajan vaan mietin, että koska pääsen katsomaan tuon uudelleen teatteriin. Oli sen verran väkevä ja mieleenpainuva teos ja ihan mahtavaa, että joku muukin on ennättänyt sen jo katsomaan. :)
Kirjoitti: Elfmaiden - 03.11.2017 00:32:13
Kirjoitti: niiina - 04.11.2017 18:43:24
Lainaus
Vaikka toki loppua kohden alkoi paistamaan se suru ja epätoivo ja tunsi sen, miten osalla ei kuuppa kestänyt ja osalle alkoi olla vaan ihan se ja sama, niin silti ei kuitenkaan oltu saatu ihan sellasta tunnetta mukaan, että olisin kyynelehtinyt. Se ei toki ole mikään iso miinus, saattoi johtua ihan omasta mielentilastakin.Tämä minua elokuvassa vähän harmitti. Minusta oltaisiin voitu keskittyä jopa enemmän näihin kaatumisiin, koska en tosiaan saanut sitä tunnetta irti. Toki miesten katseet kertoi aina paljon, mutta jotenkin olisi kaivannut sitä tunnetta enemmän. Sodassa kaatuu miehiä ja se on fakta ja täytyy osata tavallaan sulkea se mielestä, mutta SILTI. Elokuva ei tosiaan ainakaan itselle iskenyt yhtään itkukanaviin ja olin jopa tästä aika pettynyt. :D
Lainaus
Enkä käsitä, miksi siitä saunakohtauksesta nousi niin iso kohu. Siinä ei ollut mitään seksuaalista ja kohtaus oli muutenkin niin lyhyt, että haloo.Joo sama, ainut miksi kohtaukseen edes keskityin tässäkin mittakaavassa kuin nyt, oli tuo pieni kohu asiasta. Mielestäni ihan perus juttu ja näytettiin vaan mitä siellä kotonakin on ja tämmöiset kohtaukset luo enemmän sitä tunnetta katsojiinkin, kun keskitytään myös kotioloihin ja tavallisiin juttuihin. Eli en ymmärtänyt kohua. Ehkä jos siinä olisi ollut joku ronski seksikohtaus mukana, mutta joo, eipä sekään nyt olisi minua hetkauttanut. Ihmiset on liian kaavoihin kangistuneita..
Spoiler: näytä
Pääasia, että elokuva oli hyvä ja tulen varmasti katsomaan sen vielä uudestaankin. :)
Kirjoitti: Violetu - 05.11.2017 20:11:24
Briteissä? Onko se edes tulossa Suomeen isoihin teattereihin? Yritin pikaisesti etsiä finnkinon sivuilta, mutta ei pompannut esiin.
Käytiin eilen kaverin kanssa katsomassa Thor Ragnarök, ja oli kyllä... pidin(?). Oli hauska niin kuin olin etukäteen kuullut, ja Lokia oli ihan kiitettävän paljon, vaikka aina olisi voinut olla tietysti enemmänkin ;D
Kirjoitti: Elfmaiden - 07.11.2017 01:15:57
Kirjoitti: Eririn - 12.11.2017 13:30:04
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Röhkö - 13.12.2017 20:52:32
Odotin pettymystä, koska aiempi osa (The Force Awakens) oli iloinen yllätys. Ja niin oli tämäkin!
Spoiler: näytä
En näin pian leffan näkemisen jälkeen osaa jäsentää arvioitani tarpeeksi, joten jätän tämän nyt vaan tähän.
Kirjoitti: Waulish - 13.12.2017 22:07:12
Ei-spoilaavat yleistunnelmat: leffa tuotti kokonaisuudessaan minulle pienoisen pettymyksen. TFA oli aikoinaan tosi positiivinen yllätys, joka oli pakko käydä monta kertaa katsomassa ja jota fiilistelin vielä pitkään, mutta nyt ei jäänyt samanlaista tunnetta. Mielestäni elokuvassa oli yksinkertaisesti liikaa kaikkea ja liian vähän pohjustettuna, ja siksi se tuntui vähän sellaiselta sekametelisopalta, liian monesta aineksesta keitetyltä. Jotkin kohtaukset tuntuivat liian pitkiltä ja paikallaan junnaavilta, ja kokonaisuudessaan leffa tuntui vähän sellaiselta levähtäneeltä väliosalta, jossa avattiin aika paljon TFA:n jättämiä kysymyksiä ja toisaalta pohjustettiin tulevaa kolmatta leffaa. Se ei sinänsä ole ollenkaan huono asia; keskimmäinen osahan tässä onkin kyseessä, ja elokuvassa avattiin kyllä taustoja ja asioita tosi hyvin ja kiinnostavasti. En malttaisi oottaa jatkoa, eli siinä mielessä kyllä oikeinkin onnistunut tekele!
Osasyy siihen, miksi minulle jäi elokuvasta niin sekava jälkimaku, lienee se, että siinä oltiin jotenkin niin syvien asioiden äärellä. Käsittelyssä oli aika tummiakin teemoja, jotka vaatisivat paremmin auetakseen ehkä toisen katselukerran. Suunnitelmissa onkin uusintakiekka joulunpyhien jälkeen, sovittiin jo kumppanin kanssa. ;D Vertailun vuoksi muuten: kumppanini piti leffasta kovin, ja hän on meistä se pitkän linjan Star Wars -fani; meikä on myöhäisherännyt.
Sitten tarkempiin yksityiskohtiin, mahdollisesti spoilaaviin sellaisiin:
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Eririn - 13.12.2017 23:57:34
Tarkemmat spoilerilliset kommenttini Star Wars blogissani Tumblrissa (http://reycalrissianskywalker.tumblr.com/post/168512397746/the-last-jedi-the-first-feelings). (in English)
Arvosanaksi antaisin sellaisen 7½, siinä oli paljon sellaista, mitä oikeesti vihasin, mutta paljon enemmän onneksi loistavaa ja eeppistä kamaa. Ei suosikkini Star Wars -leffoista, mutta OK. Tykkäsin kyllä Force Awakensista enemmän. Nyt sitte vaan odottelemaan Episodi IX:ää^^
Kirjoitti: Kosmik - 02.01.2018 18:15:09
Spoiler: näytä
Voipi olettaa, että Leia kuolee sitten seuraavassa elokuvassa. Mutta mua jäi kyllä harmittamaan Luken kuolema, koska jotenkin ärsyttää, että nää vanhat legendat tapetaan yksitellen. Ensin Han Solo, sitten Luke ja mitä ilmeisimmin Leiakin kuolee viimeisessä elokuvassa. :/Äh, olen jotenkin sanaton, enkä osaa sanoa mitään fiksua, mutta pidin elokuvasta todella paljon ja menen kai katsomaan sen vielä työkavereiden kanssakin, jos saadaan aikaiseksi. :3 Plus, mulla oli uus Star Wars -pipo ja Vader-paita päällä ja ne tuntui keräävän ihmisiltä katseita. XD
//Ai niin, sitä piti lisätä vielä, että en älyä, että jotkut on verranneet Rosea Jar Jar Binksiin, siis siinä mielessä, että se olisi uusi vihatuin/hyödyttömin hahmo koko Star Wars -saagassa. >:( En nyt älyä muutenkaan sitä ihmisten vihaa Jar Jaria kohtaan, lapsena se oli mun lempi hahmo, mutta ymmärrän näin aikuisena, mikä siinä hahmossa ihmisiä ärsyttää. Mut silti, en vaan älyä sellaista ylitsepursuavaa tarvetta dissata Jar Jaria tai Rosea niin paljon. Ja mä ainakin tykästyin Roseen tosi paljon ja mielestäni hän on ihana lisä Star Warsin hahmokaartiin.
Kirjoitti: Fiorella - 17.01.2018 02:25:03
Sitten tarkempaan analyysiin.
Spoiler: näytä
Pidin siitä, miten heidän toistensa näkemiset oli toteutettu niin, etteivät kuitenkaan olleet fyysisesti läsnä kuin yhdessä kohtaa. Siitä jäi sellainen irrallinen tunnelma, niin kuin varmasti oli tarkoituskin. Reyn ja Luken jedikohtaukset oli toteutettu kauniisti. Tykkäsin kovasti siitä Luken loppukohtauksesta, se oli kaunis. Luulen, että kun ekassa lähti Han Solo, tässä Luke, niin viimeiseen on pakosti kirjoitettu Leian kuolema. Faktojen suhteenhan se on ilmeistäkin, mutta tavallaan myös se menee aika sopivasti, kun siten vanha sukupolvi antaa kauniisti tilaa uudelle tulevaisuudelle. Poe korvaa Han Solon huimapääpilottina, Rey Luken jedinä ja saapa nähdä, onko sitten Kylo Ren ikään kuin äitinsä vai joku muu kenties?
Kuumapäinen pilottipoika ei ihan ollut niin mieleen ulkonäöltään mutta tykkäsin siitäkin kyllä muuten. Sekin oli kiva, että aina ei olla oikeassa, ja että koheltamisella - hyvässäkin tarkoituksessa tehtynä - on seurauksensa. Kirjoitti: Violetu - 31.01.2018 02:39:38
Oikeasti, en pääse yli, nyt soitossa leffan soundtrack youtubesta. Aiaiaiaiaiaiaiiiiiih. Oikeesti, menkää kattomaan Cmbyn jos vaan saatte tilaisuuden.
Kirjoitti: Vendela - 11.03.2018 14:27:09
Leffa on siis kertomus 1980-luvun alun New Yorkista ja siitä kuinka aids leviää homoseksuaalien keskuudessa. Joukko aktiivisia homoja taistelee saadakseen tuntemattomalle sairaudelle näkyvyyttä ja tukea, mutta ystäviä kuolee ympäriltä. Vahva suositus vaikka aihe on tosi rankka ja vaatii tukun nenäliinoja. Katsoiko kukaan muu tätä leffaa eilen?
Kirjoitti: Elfmaiden - 11.03.2018 17:35:58
Kirjoitti: Eririn - 11.03.2018 23:10:01
Ehkä paras Marvel-leffa ikinä. Aivan helvetin hyvä kaikin puolin ja kerrankin, kerrankin oikeasti hyvä pahis jonka motiiveja ja taustatarinaa ymmärsi vaikka ei hahmon tekoja hyväksy. NÄIN se pitää tehdä! Plus leffa oli esteettisesti todella miellyttävä ja voimmeko puhua Shurista, joka on elämäni valo? Ehkä hauskin, fiksuin ja suloisin hahmo ikinä <3
Jos olisi enemmän rahaa/sarjalippuja, kävisin katsomassa Black Pantherin ainakin kolme kertaa vielä, mutta kun~
Kirjoitti: Fairy tale - 16.03.2018 11:01:05
Sitten suosittelen elokuvissa pyörivää The Post elokuvaa. Laittoi kyllä miettimään tuota lehdistön sanavapautta ja sitä, että joskushan siihen sanavapauteen on tosiaan jouduttu ensimmäisiä kertoja ottamaan kantaa näin laajasti.
Kirjoitti: Violetu - 26.03.2018 22:20:55
Petyin siihen aika pahasti, ranttaus spoiler-tagin alla.
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Fiorella - 04.05.2018 00:39:24
Yllätyin että pidin siitä enemmän kuin odotin. Olin ollut iloisesti spoilaantumatta (ellei erästä hyvin tunnettua repliikkiä lasketa ;) ) enkä käytännössä tiennyt siitä juonesta yhtään mitään, elokuvajulisteen ja oheismateriaalia vain olin nähnyt. Pääsääntöisesti halusin nähdä sen Yondun takia, koska siitä asti kun bongasin koko Yondun Michael Rookerin roolilistalta, olen ajatellut että se pitää nähdä. Ja kas, tykkäsin kyllä! <3 Yondu oli ihana ja olivat kivoja muutkin koko porukka. Lempihahmoni olivat tietysti Yondu, söpö pikku Groot ja tuntosarvinen Mantis, joka oli hellyttävä ja ehkä sellainen, johon noista itse eniten samaistuin.
Olin kyllä ajatellut katsovani tuon elokuvan jo viime vuonna, mutta kun kerran ei niin käynyt, saatoin nyt vain aina Yondun ollessa ruudulla miettiä, että oih, olen halannut tuota miestä. <3 Rooker ei ehkä muuten ole niin minun tyylinen mies, mutta siinä on jotain tosi sympaattista ollakseen sellainen karski vanha äijä, ja sen kanssa oli tosi veikeää jutella, sillä on lysti huumorintaju.
Kertokaapas, Marvel-fanit ja enemmän niitä leffoja katsoneet, mikä idea siinä on että ilmeisesti joissakin elokuvissa kaikki tyypit ovatkin samassa porukassa ja taistelevat yhdessä tms? Kuuluvatko ne kuitenkin kaikki samaan fandomiin vai onko se joku noiden erikoisjuttu, että ne vain muuten vain on keksitty tupata yhteen?
Toinen elokuva, jonka katsoin pitkästä aikaa uudelleen hiljattain, oli telkkarista taannoin tullut The Mist. En muistanut siitä paljon mitään, mutta se mikä siinä jäi mieleen elävästi jo ajalta ennen Walking Deadia oli Melissa McBriden pieni sivurooli, joka erottui vahvasti kokonaisuudesta. En yhtään ihmettele, jos hänet pestattiin sen perusteella sarjaan. Olin kerinnyt unohtaa elokuvasta melkein kaiken muun. Hullunkurista kyllä, en muistanut edes loppuratkaisusta muuta kuin Melissan roolihahmon kohtalon. ;)
Spoiler: näytä
Tässä elokuvassa oli aikaisemmin kuin nytkin mieleeni se sama fiilis kuin (muuten aika surkeassa) elokuvassa The Signs; muualla tapahtuu ja onneton päähenkilö jää sinnittelemään vaikeaan ja vaaralliseen tilanteeseen tietämättä, mitä tapahtuu ja miksi. Minusta on aina ollut aika kiehtovaa sellainen ajatus, miltä tuntuu niistä, jotka sattumalta joutuvat tielle tai tulilinjalle, kun elokuvien sankarit ja pahikset sähläävät keskenään ja vaarantavat kaikki ympärillä olijat, olipa kyse autolla kaahailusta ruuhkassa tai maapallon pelastamisesta... On etenkin näin ficcarin mieleen sopivaa sellainen, että alkaa miettiä, millainen tarina olisi, jos se kuvattaisiin satunnaisen ohikulkijan silmin; sellaisen, joka ei mahda mitään millekään, mutta joutuu vain siinä sinnittelemään muiden aiheuttaman hässäkän keskellä.
Kirjoitti: Röhkö - 04.05.2018 06:20:37
Joko niitä oikeuksia ei ollut tosiaan täysin saatu täysin samoiksi kuin kirjassa tai sitten Spielberg halusi tehdä täysin oman versionsa. Tämä ei haitannut, sillä olipahan katsojalle jotain uutta ja yllättävää.
Leffassa oli hyvä sanoma ja oli hauskaa bongata tuttuja biisejä, leffasitaatteja ja pelejä.
Spoiler: näytä
Kukaan nuorista näyttelijöistä ei tehnyt suurta vaikutusta, mutta eivät he erityisemmin häirinneetkään. Wade olisi voinut olla tuhtimassa kunnossa: alkaa olla jo vähän tylsää, ettei Hollywood pääse irti vanhoista kauneusihanteista.
Kirjoitti: Aurinkotuuli - 06.05.2018 20:58:46
Kertokaapas, Marvel-fanit ja enemmän niitä leffoja katsoneet, mikä idea siinä on että ilmeisesti joissakin elokuvissa kaikki tyypit ovatkin samassa porukassa ja taistelevat yhdessä tms? Kuuluvatko ne kuitenkin kaikki samaan fandomiin vai onko se joku noiden erikoisjuttu, että ne vain muuten vain on keksitty tupata yhteen?Luulisin, että koska Marvelin leffat monesti pohjautuvat johonkin olemassa olevaan sarjakuvaan, elokuvien tekijät ovat halunneet lähteä rakentamaan leffoja kuten sarjakuvien kanssa on tehty, eli perustuvat kaikki samaan maailmaan/todellisuuteen samalla tavalla kuin vaikka Ihmeotukset ja Harry Potter.
Nämä isot hahmokokoontumiset ovat saaneet varmaan alkunsa siitä, että sarjakuvien tekijät ovat halunneet kaikki suosikkinsa samaan lehteen ja myyneet ajatuksensa niin, että jos maata uhkaa iso violetti ufomies, kaikki sankarit nousevat luonnollisesti häntä vastaan ja olisi outoa, jos joku puuttuisi.
p.s. Yondu on kyllä herttainen ^^ Tykkään eniten Guardians-leffoissa niiden musiikista, kakkosessa ollut Fleetwood Macin The Chain meni heti vakituiselle soittolistalle.
Ovatko muut käyneet katsomassa Marvelin uusinta? Harmittaa, ettei itsellä ollut mahdollisuutta nähdä Black Pantheria ennen Infinity Waria, joka oli mielestäni erinomaista viihdettä eikä tuntunut läheskään niin pitkältä kuin esitysaikansa oli. Ihan kaikkia IW:n käänteitä en purematta niellyt, mutta suosittelen varauksetta jokaiselle, joka on aiemmat pääteokset katsonut.
Kirjoitti: Clearwater - 07.05.2018 10:16:23
Ovatko muut käyneet katsomassa Marvelin uusinta? Harmittaa, ettei itsellä ollut mahdollisuutta nähdä Black Pantheria ennen Infinity Waria, joka oli mielestäni erinomaista viihdettä eikä tuntunut läheskään niin pitkältä kuin esitysaikansa oli. Ihan kaikkia IW:n käänteitä en purematta niellyt, mutta suosittelen varauksetta jokaiselle, joka on aiemmat pääteokset katsonut.
Tuossa muutama päivä sitten kävin sen katsomassa ja komppaan siinä, ettei tuntunut yhtään liian pitkältä. Jotkut sitä kauhistelivat, mutta se meni aika nopeasti. Purematta niitä käänteitä ei varmasti tulla nielemään, osa juuttui kurkkuun, vaikka yritin ne niellä. Mielenkiinnolla odottelen (ja hieman myös kauhulla ja kärsimättömänä eritoten) seuraavaa osaa. Itse en ollut nähnyt Guardians of the Galaxy vol 2:sta, Black Pantheria tai Thor: Ragnarökiä ennen Infinity Waria, mikä vähän harmitti tosiaan, mutta ihan hyvin siitä pääsi perille. Nyt, kun viimein tuon uusimman Thorin katsoin eilen, ymmärsin vielä vähän paremmin. Pitää varmaan katsoa nuo kaksi muuta ja mennä uudelleen katsomaan IW.
Kirjoitti: Diinuli - 22.05.2018 11:20:45
Tosiaan, siltä pohjalta, että on (spider-mania lukuunottamatta) nähnyt kaikki edelliset leffat, niin olin hyvin fanituspäissäni ja valmistautunut, eikä elokuva todellakaan tuottanut pettymystä. Oliko se jotenkin pitkä? En edes huomannut :D
Spoilaamatta voin kyllä sanoa, että olen vieläkin erinäisten tunnetsunamien vallassa siitä mitä siellä tapahtu. Jatko-osaan on liian pitkä aika.
Spoiler: näytä
Yllättävän hyvin olivat kaikki kymmenet keskeisimmät sankarit saaneet tilaa, melkein kaikkiin pystyi eläytymään. Ahdistavasti jopa Thanoksella oli filosofinen ja elämänkokemuksellinen pohja tekemisilleen, eikä ollut vain "pahis, koska pitää olla joku, jota vastaan hyvikset taistelee".
Hmm niin ja siitä piti vielä sanoa, että luulin, että Black Panther olisi vain keskinkertainen välielokuva, mutta yllätti todella positiivisesti. Toimii ihan omana itsenään, sijoittuminen Marvel-universumiin on vain lisäbonus :) Ja oli kyllä paras pahis pitkään aikaan.
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Abarat - 25.05.2018 12:31:24
Kirjoitti: Elfmaiden - 25.05.2018 22:46:17
Kirjoitti: Diinuli - 26.05.2018 12:15:00
Kirjoitti: Elfmaiden - 27.06.2018 00:35:04
Kirjoitti: Mythofan1 - 02.09.2018 10:45:38
Kirjoitti: Elfmaiden - 02.09.2018 21:40:53
Lainaus
Kuka muu pitää Leijonakuninkaasta?Minä ainakin! Klassikko, joka on päässyt minulle erityisen piirroselokuvan asemaan, kun se oli ensimmäinen elokuvateatterielämykseni (7v). Musiikit ja maisemat ovat upeita ja juoni koskettaa edelleen...
Kirjoitti: Sokerisiipi - 16.09.2018 23:53:06
Todellinen hyvän mielen leffa, suosittelen lämpimästi! ^^
Kirjoitti: Röhkö - 17.09.2018 05:44:07
Itse taas olen laittanut ilahtuneena merkille, miten paljon Netflixissä on nykyään leffoja Idästä. Siellä kuitenkin pyörii iso leffabisnes erillään Hollywoodista. Itse en niinkään kaipaile Hollywood leffoihin lisää etnisyyttä, vaan etsin sen etnisyyden sieltä, missä tiedän sitä olevan.
Kirjoitti: niiina - 17.09.2018 14:56:40
Katsoin toissapäivän Netflixistä sen uuden hömppäleffan: To all the boys I've loved before. Kumpikin siskoistani kehuivat sitä, mutta itse en odottanut paljoakaan, koska romanttinen komedia ei kuulu lempigenreihini. Yllätyin kuitenkin iloisesti! Ihan hirmu lämmin ja symppis leffa! Kaikki päähenkilöt olivat hauskoja ja pidettäviä. Etenkin päähenkilötyttö oli kauhean söpö ja samaistuttava, itse, kun olen samanlainen kotona viihtyvä introvertti :D Yleensä samaistumiseni naishahmoihin on minimaalinen, mutta ei tällä kertaa. Plus tykkäsin kovasti siitä, että pääosaa oli esittämässä juuri ei-valkoinen tyttö! Olen alkanut kiinnittää huomiota valkoisten näyttelijöiden yliotteeseen elokuvabisneksessä, ja siksi ilahduttaa, että viime vuosina monissa elokuvissa on ollut myös muita etnisyyksiä pääosassa. Enemmän tällaista, kiitos!Tää oli ihana, tykkään just hirveesti tämmösistä hömppä leffoista mistä jää sellanen mukava fiilis ilmoille. Toinen Netflixin kiva on se The Kissing Booth, se on kanssa jotenkin tosi semmonen symppis. Eihän nämä mitään Oscar elokuvia ole, mutta ei tarvitsekaan. <3 Juuri semmosta ihanaa ajanvietettä. Ja pakko sanoa, että mustakin oli kiva, että tuossa sun mainitsemassa leffassa oli päähenkilönä joku muu kuin aina niitä perus valkoisia nättejä tyttöjä. Oli kyllä tosiaan suloinen likka ja tykkäsin sen pikkusiskosta kanssa ihan älyttömästi. :D Myös tuossa Kissing Booth leffassa on minusta sellainen se päähenkilö tyttö, että en välttämättä olisi uskonut, että hänet olisi valittu, kun tuntuu että nykyään kaikki on aina niiin mallimaisia ja täydellisiä ja jotenkin tuossakin elokuvassa hän on ihan tavallisen näköinen ja jotenkin siis sellainen tyttö, joka voisi olla vaikka omana naapurina. Mielestäni kaikki on omalla tavallaan kauniita, enkä yritä sanoa tuotakaan näyttelijää mitenkään rumaksi, vaan mielestäni hänkin oikein suloinen tyttö, silti tuli olo kun hänet tuossa näin, että pitää nostaa peukut, ettei aina valita vaan tiettyä naistyyppiä.
Todellinen hyvän mielen leffa, suosittelen lämpimästi! ^^
Voi pojat, on ne näissä niin suloisia myös. Saa hiukan kuolata, mutta nätisti vaan. :D On tullut nuo leffat katsottua nimittäin aika useasti, kun on kaivannut sitä hömppäfiilistä.
Kirjoitti: Kosmik - 17.09.2018 16:57:31
Elokuvassa näyttelee tosiaan myös Star Warsista tuttu Adam Driver, jota käsittääkseni kritisoitiin Kylo Renin roolista, mutta tässä elokuvassa teki mielestäni oikein mainion roolisuorituksen. Että hänessä on kyllä potentiaalia elokuviin, jotka ei ole niin mainstream-kamaa ja oli muuten paljon hotimpi tässä elokuvassa kuin Star Warsissa siloposkineen. XD Denzel Washingtonin poika John David Washington teki myös hienon roolisuorituksen ja itsekin olen sen verran kyllästynyt valkoisten näyttelijöiden yliotteeseen elokuvabisneksessä, että jo siksikin tämä elokuva oli mieleinen, ettei kaikki pääosan esittäjät olleet valkoisia.
Elokuva oli tosiaan hyvinkin alleviivaava ja tavallaan aliarvioi katsojaa, mutta ei se mua ainakaan haitannut, vaikka siitä elokuva on kritiikkiä saanut. Ja vaikka elokuvan aihe on vakava, tulenarka ja hyvin ajankohtainen, oli Lee saanut ujutettua mukaan toimivaa huumoria. Ron Stalworthin puhelinkeskustelut David Duken kanssa oli jotenkin tosi koomisia. :') Elokuva asettui selkeästi sorrettujen puolelle ja sai nämä KKK:n jäsenet näyttäytymään lähinnä typeriltä, machoilta uhoajilta. Mutta elokuvan tarkoitus on ilmeisesti esittää, miten järjetöntä rasismi pohjimmiltaan on ja että se edelleen vaikuttaa tässä maailmassa vahvasti tänäkin päivänä, kuten elokuvan lopussa nähdään...
Kirjoitti: Vendela - 11.11.2018 14:01:58
Itse en ole tätä nähnyt aikaisemmin mutta aion kyllä katsoa. Kehuja tämä on ainakin saanut!
Kirjoitti: liljankukka - 11.11.2018 14:36:03
Kirjoitti: tirsu - 11.11.2018 21:29:08
Kirjoitti: Vendela - 12.11.2018 09:49:13
Jos jollakin meni leffa ohi eilen, niin se näyttää tulevan vielä pe 16.11. ja su 18.11. TV5:lta.
Kirjoitti: Mohea - 12.11.2018 12:42:55
Olenkos ainoa, joka on käynyt katsomassa sen BlacKkKlansmanin? -- Elokuva oli tosiaan hyvinkin alleviivaava ja tavallaan aliarvioi katsojaa, mutta ei se mua ainakaan haitannut, vaikka siitä elokuva on kritiikkiä saanut.
Miten alleviivaaminen näkyy?
Kirjoitti: liljankukka - 12.11.2018 13:42:55
Suosittelen vahvasti kyllä tätä elokuvaa kaikille!
Kirjoitti: Waulish - 12.11.2018 14:06:51
Elokuva oli minusta tosi mielenkiintoinen ja piti otteessaan. Näyttelysuoritukset olivat hatunnoston arvoisia. Realistisuudesta en sano juuta enkä jaata, mutta tarina kosketti, mikä lienee yksi onnistuneen elokuvan merkeistä. Aluksi häiritsi tietenkin kieli, koska olisi ollut ihanaa kuulla ajan ja paikan hengen mukaisesti tanskaa (Lukijakin jäi minulta joskus katsomatta, kun en päässyt yli siitä ärsytyksestä, että elokuvaan olisi takuulla löydetty pätevät saksankieliset näyttelijät), mutta olisihan tämä teos ollut tosi vaikea ellei mahdotonkin toteuttaa autenttisesti, joten siitä on turha nurista. ;D
Kirjoitti: Violetu - 30.11.2018 00:43:30
Itse olin ihan kikseissä (vaikka tapahtuukin sellaiset 12 vuotta liian myöhään :'D), kunnes kaveri rupesi kertomaan vähän taustatietoja miten Disney (ja Kevin Branagh) Artemiksen toteuttaa...
Nyt olenkin sitten lähinnä kauhuissani, mutta pakko se lienee silti mennä katsomaan sitten kun aika koittaa🙈
Kirjoitti: Aelina - 02.01.2019 03:27:58
Oletteko pistäneet merkille, että Artemis Fowlista on vihdoin tulossa leffa elokuussa 2019?MITÄMITÄMITÄ!!! Apua, pakko päästä katsomaan! Ei kyllä enää ole niin pinnalla, mutta olihan se hyvä sarja. :D
Miten se toteutetaan? :o
Kirjoitti: Nyyhti - 19.01.2019 21:56:59
Mä en tykkää mistään bändeistä tai artisteista, en jaksa katsoa tyyppejä soittamassa keikoilla tai muualla, ja Queenista tiesin tasan, että se laulaja on kuollut aidsiin. Mies puoliksi raahasi mut katsomaan tuon leffan, ja oioi kun olikin hyvä! Olen tosiaan kerran elämässäni käynyt jonkun artistin keikalla, enkä erityisesti tykännyt siitä tai ole ikinä ajatellut, että haluaisin jatkossa jonkun keikalle mennä - mutta tuossa leffassa olleet keikkapätkät olivat tosi hyviä! Juonikin oli rakennettu kivasti, ja leffaa oli hirmu mukava seurata. Leffan perusteella ainakin tuli sellainen käsitys, että se laulaja ei halunnut häntä sääliteltävän aidsin takia, ja mikäli tämä piti paikkaansa, leffa oli sille tosi uskollinen. Siitä olisi saanut hienon nyyhkyaspektin elokuvalle, mutta siihen ei ollut menty, vaan se nyt vain oli tosiasiana mukana. Koko elokuva oli hieno kunnianosoitus Queenille!
Kirjoitti: Violetu - 19.01.2019 22:48:56
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Parris - 19.01.2019 23:15:08
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Violetu - 19.01.2019 23:32:21
Artemiksesta vielä:
Spoiler: näytä
Kunhan ne eivät kuse sitä... apua.Kirjoitti: Abarat - 21.01.2019 07:21:11
Kirjoitti: Avaruuspiraatti - 21.01.2019 16:57:37
Spoileri!
Spoiler: näytä
Vaikka juoni ei ihan kolahtanut ja hahmojen nimetkin olen jo unohtanut, niin pidin silti siitä, että Hollywoodista ja musabisneksestä näytettiin, mitä kulissien takana voi tapahtua ja ettei se elämä oikeasti ole ihan pelkkää glamouria. Että jos jotain elokuvasta jäi mieleeni, niin juuri tuo musabisneksen varjopuoli ja miten helppoa siinä prosessissa on menettää itsensä. Oli myös todella iloinen yllätys nähdä, ettei Gaga ollut ihan surkea näyttelijä! Elokuvan alkupuoliskolla minua kuitenkin vähän jäi häiritsemään, että Gagan oma varmuus esiintyjänä näkyi myös hänen esittämässään hahmossa :D
Kaikenkaikkiaan ihan ookoo leffa jopa tällaisen "tarvitsen äksöniä!!"-tyypin mielestä! Suosittelisin kaikille, jotka tykkää romanttisista, elämänmakuisista elokuvista :)
Kirjoitti: Abarat - 21.04.2019 20:29:04
Kirjoitti: tirsu - 21.04.2019 21:13:23
Kirjoitti: Kaarne - 10.06.2019 13:32:04
Tämän viikon perjantaina elokuviin tulee myös viimeinkin Men in Black: International, jota olen odottanut kovasti. Se vaikuttaa aivan loistavalta kesäviihteeltä, jossa on sopivasti toimintaa, huumoria ja ennen kaikkea karismaattiset päähenkilöt. Tykkään hirveästi sekä Tessa Thompsonista että Chris Hemsworthista, joten he yhdessä ovat silkkaa hunajaa. ♥ Ah, enää neljä päivää! Aikooko joku muu käydä katsomassa? :)
Kirjoitti: Grenade - 10.06.2019 15:11:26
Onko joku käynyt katsomassa näitä leffoja ja mitä piditte? Tai jos on suositella jotain muita sopivia kesähömppäleffoja, niin ehdotuksia otetaan vastaan! Oon viimeks vissiin käynyt talvella katsomassa Coletten.
Onko teillä muuten jotain genreä, jota tulee enemmän selvästi katsottua jonain tiettynä vuodenaikana? Huomaatteko selvän piikin katselutilastoissanne esim. joulun kohdalla enemmän romanttisia komedioita ja syksyllä supersankarileffoja? Ite oon ehkä niin jumiutunut omiin mukavuusalueisiini historialliseen draamaan ja romanttiseen komediaan, että aika harvoin edes tulee katottua mitään näiden ulkopuolelta. Pitäis kyllä!
Kirjoitti: Elfmaiden - 19.06.2019 21:31:46
Muista ranskalaisista elokuvista mieleeni ovat jääneet etenkin Amelie, joka on myös hyvin värikäs, musikaalinen ja erittäin sympaattinen hyvän mielen elokuva! Se on jo aika klassikko ja äkkiseltään oletan kaikkien tuntevan sen, mutta ehkei niin ole, joten suosittelen sitä! Samoilta tekijöiltä Micmacs jäi mieleen hauskan musiikin, sympaattisesti vähän vinksallaan olevien hahmojen takia, ja myös kiinnostavan juonen (ja yllättävän lopun) takia, suosittelen sitäkin! Bélierin perhe on myös hyvä ja aika tuore elokuva, hyvän mielen tarina kuurosta ja räväkästä maanviljelijäperheestä ja perheen kuulevasta ja musiikillisesti lahjakkaasta nuoresta tyttärestä, jolla on vähän sutinaa samassa kuorossa laulavan nuorukaisen kanssa. Siinäkin elokuvassa oli hyvää musiikkia, käsittääkseni ranskalaisia kuoromusiikin klassikkoja. Kimpassa on myös kiinnostava tarina neljästä hyvin erilaisesta ihmisestä, jotka sattumalta päätyvät asumaan yhdessä. Tämä romanttinen draamakomedia kertoo Anna Gavaldan samannimisen kirjan tarinan, ja vaikka kirja on minulla tuoreemmassa muistissa, tykkäsin elokuvastakin.
Espanjalaisista elokuvista mieleeni tulee vain Almodovarin omalaatuiset draamaelokuvat, ainakin Puhu hänelle.
Kirjoitti: Fiorella - 19.06.2019 22:54:35
Minäkin tykkäsin Cherbourgin sateenvarjoista, vaikka siitä on kauan aikaa, kun sen näin. Ja se musiikki jää soimaan päähän.
Espanjalaisia ei tullut niin helposti mieleen. Googletin ja löysin IMDB:sta listan "50 parasta espanjalaista elokuvaa". Osassa oli ehkä vain espanjalainen ohjaaja tms. Mutta ainakin vähän sellaiset kummitus/kauhujutut sieltä olivat minun mieleisiäni; The Others, The Orphanage, Pan´s labyrinth jne.
Espanjan maisemia itsessään esitteleviä elokuvia ajatellessa tuli ekana mieleen Vicky Christina Barcelona, josta tosin en voi sanoa hirveästi pitäneeni, mutta olen silti tainnut nähdä sen useampaan kertaan vuosien varrella. Woody Allen ja sen juonetkin vähän tökkii noin yleisesti, mutta tässä on rooleihinsa osuvat näyttelijät ja tykkään Scarlett Johanssonista.
Kirjoitti: Odo - 20.06.2019 20:25:28
Ennen katsoin muutenkin paljon enemmän leffoja. Yli 5 vuotisella Filmtown -urallani niitä tuli etenkin alussa katsottua todella paljon, kun sai heti uusimmatkin Bluray -julkaisut käteensä ellei ollut leffassa tsekannut tai vuoroissa hyllyjä selatessa lyösi jonkun "uuden" vanhan, joka kiinnosti. :) Leffakeräilijänä myös omat hyllyt paisuivat, mutta leffaharrastukseni hiipui ja hiipui, joten edelleen hyllyssä läjä katsomattomia bluray- ja DVD -leffoja. :(
Sen verran kuitenkin olen alkanut palata leffamaailmaan, että satunnaisia leffoja olen käynyt katsomassa teatterissa. Se on joka kerta yhtä mukavaa, että pääsisipä useammin! Leffalippujen hinnat vain nykyään tosi korkeat ja siihen päälle herkkujenkin kohoava hintataso, koska mitäpä leffa olisi ilman poppareita? Tiedostaessaan, ettei ole varaa käyä leffassa, on jääneet leffauutiset ym. todella vähäiselle kulutukselle eikä Filkkarissa puolen vuoden välein nykyisin työskennellessä pysy ollenkaan ajan hermoilla. Seuraatteko aktiivisesti leffauutisia? Tulossa olevia, arvosteluja, näyttelijöiden kuulumisia...?
Suosikkini noista muutamasta katsotusta on ehdottomasti Alita: Battle Angel! Siitä on jo jonkun aikaa, kun se pyöri elokuvissa. Kävikö joku katsomassa? Yksi parhaita toimintoja aikapäiviin ja vaikkei alkuperäisteos ole nimeään tutumpi, vaikutti se varsin mainiolta leffasovitukselta. Yleensä liveaction -leffat tunnetuista anime- ja/tai mangasarjoista on ihan kamalia. En edes aloita esim. Fullmetal Alchemist -liveactionista, jossa ei ollut järkeä edes sarjan kaikki versiot lukeneena/katsoneena. En halua kuvitella miten älytön se olisi ollut ilman mitään pohjatietoa ja tullut wtf -fiilikset. Alitasta ei tullut yhtään tunnetta, että jotain jäi uupumaan vaan se kertoi selkeän ja johdonmukaisen tarinan alun, sillä Alita on selkeästi suunniteltu vähintään kaksi osaiseksi, minkä tajusi puolivälissä leffaa. Rohkea veto, mutta sen arvoinen ehdottomasti!
Lainaus käyttäjältä: Nevilla
Viimeisin näkemäni elokuva oli Detective Pikachu ja se oli kyllä aika hauskaa ja söpöä hömppää. Elokuvasta tuli hyvälle mielelle ja animaatiojälkikin oli erinomaista, ja itseäni juonikin yllätti sopivasti, vaikka filosofini taas oli arvannut melkein kaikki käänteet etukäteen. Yleensä minä olen tosin meistä se, joka osuu oikeaan, joten mukavaa vaihtelua vain. :P Ryan Reynolds oli myös yllättävän erinomainen Pikachun ääninäyttelijänä.Minunkin viimeisin oli Detective Pikachu! Myönnän kiinnostuneeni leffasta Pokemon -nostalgian, mutta etenkin hauskan trailerin vuoksi nimenomaan Ryan Reynoldin takia. :D Komppaan kyllä söpöksi ja hömpäksi, mutta ennalta-arvattavuudessa olen samaa mieltä filosofisi kanssa. Ei olisi paljon ennalta-arvattavampi voinut olla, mutta ei se oikeastaan haitannut. Ainut harmistuksen aiheeni oli, että mukana oli "tuntemattomia" Pokemoneja uusilta kausilta. Ysärilapsena tunnen vain alkuperäiset 151 ja muutaman uuden Pokemon Go:n kautta. Niitä vanhoja monstereita oli kyllä ihana fiilistellä. :)
Tolkien olisi kiva nähdä, se kuulemma tosin jakaa mielipiteitä. Kuten sanoin, olen ihan ulapalla leffamaailasta, mutta sen verran minäkin satun tietämään. Pyöriiköhän se enää? Suomalainen kädenjälki vähän karistaa mielenkiintoani, vaikka Dome Karukoski onkin kehuttu niin ei suomalainen elokuvatuotanto ole tarjonnut minulle mitään sitten Pitkän kuuman kesän. Dome Karukoski on kuitenkin kehuttu ja palkittu enkä voi kieltää, etteikö ne vähän kiinnostaneen Suomi -leffat olisi nimenomaan Karukosken kätten työtä. Oletteko nähneet ja mitä fiiliksiä?
Leffamaailmaan olen myös palannut jonkun verran kotisohvalta: animeleffa -maratooneilla! Studio Ghibli ollut kumppanin ja minun yhteistä viihdettä viimeiset puoli vuotta (emme näe usein, mutta aina kun näemme katsomme jonkun animeleffan). Joukossa on ollut myös muutama muu kuin Ghiblin tuotokset, mm. Your name, joka on aivan huikea. Vaikka ei perustaisi animesarjoista, suosittelen Suomeenkin rantautuneita animeleffoja katsomaan enkä tarkoita sarjoihin perustavia vaan ihan puhtaasti omia tarinoitaan. Ghiblin leffoissa on pohjattu joissain tapauksissa myös kirjallisuuteen, kuten esim. Kätkijät on soma niin elokuvana kuin kirjana. :)
Josta kysyisinkin, mitkä ovat suosikki leffasovituksianne ja mistä teoksista? :) Tässä kuitenkin sivusin kahteenkin otteeseen leffasovituksia, joten otetaan itse kysymyskin puheeksi.
Kirjoitti: Kelsier - 25.07.2019 15:30:49
Tolkien olisi kiva nähdä, se kuulemma tosin jakaa mielipiteitä. Kuten sanoin, olen ihan ulapalla leffamaailasta, mutta sen verran minäkin satun tietämään. Pyöriiköhän se enää? Suomalainen kädenjälki vähän karistaa mielenkiintoani, vaikka Dome Karukoski onkin kehuttu niin ei suomalainen elokuvatuotanto ole tarjonnut minulle mitään sitten Pitkän kuuman kesän. Dome Karukoski on kuitenkin kehuttu ja palkittu enkä voi kieltää, etteikö ne vähän kiinnostaneen Suomi -leffat olisi nimenomaan Karukosken kätten työtä. Oletteko nähneet ja mitä fiiliksiä?
Josta kysyisinkin, mitkä ovat suosikki leffasovituksianne ja mistä teoksista? :) Tässä kuitenkin sivusin kahteenkin otteeseen leffasovituksia, joten otetaan itse kysymyskin puheeksi.
En ole nähnyt Tolkienia, mutta minua tökki trailerissa jo se kuinka vahvasti nojattiin 2000-luvulla tehtyjen TSH-leffojen kuvastoon. Ne on toki itsessään erinomaisia sovituksia kirjoista, mutta eihän Tolkien nyt sentään pelkkää Sormusten herraa ole, etenkin kun oli jo kuollut noiden leffojen teon aikaan. Ymmärrän tietysti, että tässä vedotaan mainstream yleisöön, mutta lasken itsenikin siihen kuuluvaksi ja minua kiinnostaisi Tolkienin nuoruusvuosissa muutkin jutut kuin "kuinka asia X johti TSH:aan/ näkyy TSH:ssa".
Yksi mun suosikkielokuvista on sovitus Pikku naisista vuodelta 1994. Sitä pitää katsoa joka kerta ainakin vähän, kun se tulee telkkarista. Odottelenkin mielenkiinnolla vuodenvaihteen uutta sovitusta Pikku naisista, jossa yhdessä pääosista on Emma Watson. Herra Bhaer on mun mr. Darcy, joskin tän uuden leffan osalta casting ei näytä tälle hahmolle kovin hyvältä, mutta toivottavasti näyttelijä yllättää mut.
Kirjoitti: Fiorella - 25.07.2019 22:57:56
Lainaus
Josta kysyisinkin, mitkä ovat suosikki leffasovituksianne ja mistä teoksista?Ensimmäisenä tulee mieleen Coraline, Neil Gaimanin kirjasta Coraline varjojen talossa. Tykkäsin kirjasta tosi paljon, ja epätyypillisesti elokuvasta vielä sitäkin enemmän!
Pikku naisia on yksi suosikkikirjojani ja rakastan edelleen tuota elokuvaversiota, jossa on Jo´n roolissa nuori Winona Ryder. <3 Se kolahti, koska Jo oli lempihahmo lapsesta asti ja Winona oli suosikkinäyttelijäni siihen aikaan.
Kirjoitti: Abarat - 29.07.2019 03:22:25
Muistaako joku tän leffan? Ehkä se oli Netflixistä tai jotain. Siinä turistit ja matkailijat meni Japanissa myymälään, jossa oli ikivanha mystinen kirja. Yksi mies halusi ostaa sen, mutta myyjä kieltäytyy jyrkästi. Sanoo ettei sitä voi myydä.
Myöhemmin joku palaa takaisin myymälään illalla/yöllä ja mystinen poika antaa luvan ottaa kielletyn kirjan... Porukka lähtee kirjan sivujen innostamana temppelin luo ja alkaa tapahtua kauheita. Joku ainakin putosi vanhan lattian läpi. Se elokuva oli tosi pelottava mutta en muista sen nimeä?
Kirjoitti: Waulish - 30.07.2019 20:33:40
Kirjoitti: Eririn - 31.07.2019 11:16:19
Leffa itsessään on imo suomifilmien aatelia. Itkin useampaan otteeseen. Samalla tunsin myös ylpeyttä siitä, että yksi suomalainen mies tuli luoneeksi kokonaisen homoalakulttuurin (tai ainakin toi sen yhteen).
Kirjoitti: Elfmaiden - 31.07.2019 18:19:00
Pride-viikon myötä Areenaan tuli myös muutama muu kiinnostava elokuva. Erityisesti mieleeni jäi A moment in the Reeds , joka on ainakin edelleen siellä saatavilla. Se on hyvin intiimi ja elämänmakuinen kuvaus kahdesta nuoresta miehestä, jotka kohtaavat kesämökillä luonnonrauhassa. Toinen heistä on kesälomalle Suomeen palannut opiskelija, toinen remonttitöitä tekevä pakolainen. Elokuva oli jotenkin novellin tapainen, ja pidin etenkin dialogeista paljon.
Kirjoitti: flawless - 01.08.2019 18:37:15
Kirjoitti: Odo - 02.08.2019 16:37:50
Lainaus
Hei onko täällä muuten muita Mötley Cruesta pitäviä, jotka ovat katsoneet Netflixin The Dirtin? :)JOO!!! Komppaan kyllä sua aika pitkälti kaikessa, mitä sanoit. Odotin leffaa kauhun sekaisin tuntein, oikeastaan ottamatta sen suuremmin selvää castauksesta, tms. ennakkoon ja tulee, mitä on tullakseen. Törkytehdas (The Dirt) ja Heroiinipäiväkirja tullut luettua kumpikin pariin otteeseen, joten leffalta odotin ja toisaalta en paljoa, kun pelkäsin floppia. Mut sehän oli varsin viihdyttävä leffateos!
Tom of Finland olisi katselulistalla jossain kohtaa, vaikka suomalaisista elokuvista en niin välitä. Tästä täällä ja muualla vain kuullut niin paljon kehuja, että aihe kiinnostaa, niin taidanpa sen vilkaista lähiaikoina! :)
Viikonloppuna ohjelmassa on Spiderman: Far from home ja John Wick 3.Tulee harvemmin käytyä leffassa, niin kaksi leffaa tulee tässä silmäiltyä ja varmaan, kuten aina ennenkin kumppani kanssa oman sohvan mutkasta animea. Löytyi Prisman alelaarista ihan mielenkiintoinen löytö viime kuussa noista animeleffoista: Naapurini Yamadat, joka on valitut New Yorkin modernin taiteen museoon ensimmäisenä japanilaisena animaationa! Studio Ghiblin teos siis kyseessä. :)
Kirjoitti: Sokerisiipi - 10.08.2019 16:03:19
LainausJosta kysyisinkin, mitkä ovat suosikki leffasovituksianne ja mistä teoksista?Ensimmäisenä tulee mieleen Coraline, Neil Gaimanin kirjasta Coraline varjojen talossa. Tykkäsin kirjasta tosi paljon, ja epätyypillisesti elokuvasta vielä sitäkin enemmän!
Coraline!! Olen samaa mieltä. Näin elokuvan toki ennen kirjaa, mutta kirja ja elokuva ovat aika erityylisiä, niin jollain tavalla pidän niitä myös eri teoksina tai ainakin eri teoksina siinä mielessä, ettei niitä ole järkevää rinnastaa toisiinsa vertailun vuoksi. Coraline on yksi suosikkileffoistani, koska se on juurikin niin hyytävä. Sehän oikeastaan on tosi karmaiseva, ja lapsille tarkoitettuna animaationa hiukkasen kyseenalainen. Lapsia kun ei yleensä haluta altistaa kauhulle, mutta minulle Coraline on juurikin kauhuelokuva. Katsoin sen juuri pari päivää sitten taas eikä se ole menettänyt viehättävyyttään laisinkaan.
Kauhuleffoista puheen ollen. Kävin katsomassa teatterissa tän uuden Midsommar -nimisen leffan, joka nimensä mukaisesti sijoittuu Ruotsiin, mutta siinä puhutaan englantia, koska päähenkilöt ovat kotoisin Yhdysvalloista ja heidän antropologiaopintonsa vievät heidät seuraamaan pienen ruotsalaisen yhteisön juhannusmaininkeja. Kyseessä on siis pakanallinen kultti, ja kyllähän kaikki tietää, miten kulttikauhuleffat menevät. Itse olin pettynyt tähän kauhuaspektiin, jonka takia sinne siis menin. Minusta leffa ei niinkään ole kauhuelokuva vaan pikemminkin taide-elokuva, vähän samaan tapaan kuin Mother! joka menee hyvinkin surrealistiseksi loppua kohden. Samantyyppinen efekti tapahtui myös Midsommarin kanssa, ja kaikki kyseenalainen meni aikalailla hallusinogeenisten huumeiden piikkiin, mitä elokuvassa nautittiin runsaasti, mikä on katsojan kannalta todella ärsyttävää. Silloin ei nimittäin tiedä, mikä on ns. todellista ja mikä pelkkää pieleen mennyttä huumetrippailua.
Yllätyin myös siitä, miten koominen ja hauska leffa paikoin oli. Monille reploille ja kohtauksille naurettiin, joko siksi, että ne olivat niin absurdeja tai muuten vain koomisia. Lisäksi päähenkilön ahdistuskohtaukset olivat todella hyvin ja autenttisesti kuvattu, ja niiden seuraaminen aiheutti itselle hyvin tukalan olon, koska tiedän tismalleen, miltä se tuntuu, kun ahdistaa niin kovasti, ettei pysty hillitsemään itseään. Muistan elokuvaa katsellessani ihailleeni päänäyttelijän, Florence Pughin, suoritusta, joka oli hyvin vakuuttava. Elokuva on myös visuaalisesti todella upea, mikä varmaan selittää sen muut puutteet ja yleisen sekavuuden. Se on ärsyttävä leffa myös siinä mielessä, ettei se vastaa juuri mihinkään katsojan kysymyksiin, joita muodostaa leffaa katsoessa kymmenittäin. Jos nauttii symboliikasta, visuaalisuudesta ja ratkaisemattomista mysteeristä, niin Midsommar täyttää tällaiset tarpeet vallan mainiosti. Itse odotin leffalta jotain aivan muuta ja siksi poistuinkin teatterista lähinnä hämmentyneenä ja turhautuneena kuin varsinaisesti kokemuksesta nauttineena.
Kirjoitti: Fiorella - 10.08.2019 20:40:59
Katsoin nyt yksi ilta, kun telkkarista tuli elokuva Arrival. Olin ajatellut käydä katsomassa sen silloin, kun tuli teattereihin, mutta jäi väliin. Onnistuin kuitenkin olemaan spoilaantumatta koko ajan tänne saakka, ja vaikka katsoin sen kotitelevision kautta, se onnistui välittämään kokemuksen hienosti ja teki vaikutuksen. Tämä elokuva oli juuri sellainen, että se varmasti on parhaimmillaan, kun katsoja ei tiedä ennakkoon käytännössä mitään. Olin sopivasti kerinnyt tässä muutamassa vuodessa unohtamaan kaiken senkin vähän, mitä siitä silloin puhuttiin, ja nautin elokuvasta kovasti. :) Sen tyyppisiä saisi olla enemmänkin. Pidin erityisesti siitä, että ufoleffaan otettiin nimenomaan kielitieteilijän näkökulma.
Edellinen elokuvissa näkemäni elokuva oli Spiderman - far from home. En tiedä, olenko muuten ihan täyttä kohderyhmää, mutta Endgamen jälkeen se oli hauskaa katsottavaa ja paluuta miljööseen, jota ehti jo vähän ikävöimään. :) Minä tykkäsin myös siitä, että se sijoittui Eurooppaan.
Kirjoitti: summerblue - 17.03.2020 21:20:06
Kirjoitti: Fairy tale - 18.03.2020 21:22:14
Mielestäni elokuvissa on monia elementtejä, joista saa hyvin nostettua keskustelua muksujen kanssa. Useita ihan tärkeitä asioita, joista olisi kiva kuulla myös pikkuväen ajatuksia. Mihin he ylipäänsä kiinnittävät suurimman huomion tällaisia elokuvia katsoessaan? Aikuisena sitä on jo niin paljon elokuvia nähnyt, että katsoo noita eri tavalla.
Kirjoitti: Kelsier - 18.03.2020 21:41:24
Minä en ole vielä ole saanut yliannostusta Let it go:sta. Onhan siinä kappaleessa hieno sanoma, ettei pidä piilotella itseään ja yrittää ikuisesti mielyttää muita itsensä kustannuksella.
Kirjoitti: Fiorella - 18.03.2020 22:31:28
Se kakkoselokuvan kehtolaulu oli tosi kaunis ja jäi soimaan päähän. Itse en Let it go:sta niin tykännyt, vaikka siitä tuli supersuosittu. Usein kyllä ihan tykkään laulukohtauksista, mutta se riippuu paljolti elokuvasta, laulusta itsestään ja siitä, miten paljon niitä on. Usein nimittäin ihan liikaa ja turhissa kohtaa.
En odottanut liikoja jatko-osalta, joten yllätyin positiivisesti. Se oli kaunista katseltavaa, joskin minullekin tuli sellainen syvällisyyden puute -tunnelma. Vesihevonen oli todella vaikuttava ja se vedenalaiskohtaus suorastaan uhkaava. Tiedän useamman pikku Anna-fanin, joka poistui teatterisalista Elsa-fanina, ja eiköhän syynä ollut se heppa. ;)
Kirjoitti: Abarat - 26.03.2020 17:08:38
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Fairy tale - 05.07.2020 01:48:19
Että tällainen maratooni menossa tänä viikonloppuna. :)
Kirjoitti: Röhkö - 05.07.2020 13:29:31
Eurovision – The Story of Fire Saga:
Tällaisen viisufanin unelmaleffa. Cameo-rooleja ja viisuviittauksia vilisejä leffa, jossa juoni jäi omalla kohdalla sivuosaan. Musakohtaukset jäivät eniten mieleen ja olenkin kuunnellut leffan biisejä jälkikäteen. Puvustus ja maisemat myös plussaa!
Weathering with you: Kaunis elokuva, jonka soundtrackia olin kuunnellut etukäteen. Juonessa oli pari ärsyttävää selittämätöntä seikkaa. Rakastin Tokion kuvausta.
Kirjoitti: Tamsin - 12.07.2020 22:48:33
Miten hienostunutta tarinankuljetusta, yksityiskohtia, ihmisiä, käänteitä. On hauska tunnistaa näyttelijöitä, jotka ovat tulleet tutuiksi 2010-luvun rooleista. Kaikki tuntuvat olevan mukana 100% palvellakseen tarinaa ja roolihenkilöään, jokainen on tärkeä, ja sitten elokuvaan uppoaa ja unohtaa oman ulkopuolisen tarkkailunsakin.
Onko joku muu kokenut saman?
Kirjoitti: Odo - 14.07.2020 10:01:14
Lainaus
Weathering with you: Kaunis elokuva, jonka soundtrackia olin kuunnellut etukäteen. Juonessa oli pari ärsyttävää selittämätöntä seikkaa. Rakastin Tokion kuvausta.Röhkö, mitkä jutut ärsyttivät? Jos haluat kertoa, laita spoilertägin alle, itse olen leffan katsonut! :) Itse tykkäsin kyllä ehdottomasti, enkä ollut oikeastaan ottanut mitään selville ennakkoon, joten tuli positiivisena yllätyksenä mm. se soundtrack ja ylipäätään koko tarina. Finnkinon esittely, kun ei kuitenkaan paljoa paljastanut, mikä olikin ainut kosketus elokuvaan. Minua ei suuremmin häirinnyt mikään vaan nautin kyllä koko kokemuksesta Weatherin with you:ssa. Tykkäsin myös piirrosjäljestä, kuten tykkäsin saman tekijöiden Your name:ssakin. Your name oli mahtava, enkä sanoisi tätä yhtään huonommaksi. Mielellään seurailee, millaista settiä heiltä tuleet tulevaisuudessakin. Studio Ghibli ollut aina numero yksi, mutta kieltämättä he saavat haastajan, vaikka siihen onkin vielä matkaa. Your name kuitenkin yksi suosikkianimeistani, eikä tämäkään taida jäädä sen varjoon. :)
Leffateattereissa kiinnostaisi myös käydä katsomassa Pikku naisia, joka voisi olla ihan jännä! Muuten tarjonta ei hirveästi sykähdytä, paitsi hetken olleet Inception ja Imperiumin vastaisku uusintaesitykset, jotka olisivat voineet olla aika makeet. Inception on ehdoton yksittäinen leffasuosikkini, kun sarjoista puolestaan Taru Sormusten Herrasta. :) Voisi toki katsella, mitä tulevaisuudessa on tulossa...
Kotisohvalta taas pitäisi katsoa Frozen 2, Räyhä-Ralf 2 ja varmaan Näin koulutat lohikäärmeesi 3. Näitä lastenleffojen jatko-osia on jäänyt katsomatta, kuten em. lisäksi myös Toy Story 4. Jospa Natural pitäisi kanssani lastenleffa -maratoonin, kun kumppania tuskin siihen saan houkuteltua, kun se on ennen kaikkea jatko-osavastainen. ;D Uusiakin toki tullut, mm. se Corgi -elokuva (?). Addams Familyyn (animaatio) on sen verran ristiriitaiset tuntemukset, etten sitä varmaan katso. Erehdyin katsomaan pienen pätkän suomidubbi -traileria ja tuli vain mieleen Hotel Transsylvania ja pelkään, että rakastamani Addams Family on pilattu. Olen erityisesti sen 60-luvun tv-sarjan ystävä, joten nykyaikainen animaatio voisi olla mukavuusalueeni ulkopuolella. Vai kannattaako se siitäkin huolimatta katsoa? Jos joku osaisi spoilaamatta kertoa, millanen oli. ???
Kirjoitti: Röhkö - 14.07.2020 16:49:51
Röhkö, mitkä jutut ärsyttivät?
Lähinnä pieniä juttuja, jotka spoilaa vähän juonta, joten:
Spoiler: näytä
Mutta kaiken kaikkiaan leffa siis saa minulta 8/10. Your name mun mielestä kuitenkin oli huomattavasti parempi, koska siinä huumoria oli käytetty paremmin hyödyksi ja tarina oli jotenkin eheämpi.
Kirjoitti: Fiorella - 15.07.2020 22:09:13
Toinen mikä odotuttaa kovasti on se Black Widow, joka siirtyi koronan takia loppuvuoteen. Kunhan nyt edes sitten sen julkaisisivat.
Myös uusi Bond-leffa ja tuo jo mainittu Weathering with you kiinnostaisivat.
Kotisohva-katsottavia on jemmattu Elisaviihteeseen sellainen määrä, että niitä katsellessa kyllä aikaa saisi kulumaan. ;)
Kirjoitti: Odo - 15.07.2020 23:26:17
Kirjoitti: Abarat - 22.07.2020 18:40:50
Kirjoitti: Grenade - 23.07.2020 01:05:02
Ensin kävin katsomassa The Gentlemeniä, joka oli kyllä varsin jees toiminta/herrasmiesvarkaat -leffa, ja onhan Hugh Grant ja Matthew McGonaughey nyt vaan nähtävä samassa leffassa, haha. Tykkäsin kovasti, mutta mua onkin erittäin helppo viihdyttää toimintaleffoissa ja tän leffan kerronnallinen ratkaisu toimi erittäin kivasti. Pidin siitä, että yksi tekijä toimi ns. kertojana koko ajan.
Tänään (tai siis eilen) kävin katsomassa Nuoren naisen muotokuvaa, joka oli myös viihdyttävä, mutta ehkä jätti vähän kylmemmäksi. Laitan loput mietteeni elokuvasta spoilereiden taakse.
Spoiler: näytä
Vielä hiukan kutkuttaisi käydä katsomassa Upseeri ja vakooja, mutta jäänee nähtäväksi, saanko raahauduttua kolmannen kerran kuussa elokuviin. Ja vähän lompakkoa katsoessa sattuu, kun opiskelijalippukin on sen kympin. Ei sinne niin montaa kertaa viitsisi mennäkään. :D Muuten olen kyllä ilahtunut näistä Finnkinon ratkaisuista, että vain puolet salista on käytössä, ei ainakaan varaile kukaan vierestä paikkaa, kun ei siihen ole edes mahdollisuutta, ja Finnkino on myös tehnyt niin, ettei kukaan ole takanakaan hönkäilemässä niskaan (tai mun tapauksessa istu edessä ja sitte ei näe mitään, lol).
Tulevista leffoista en tiedä niinkään, muutama vaikutti ihan mielenkiintoiselta, varsinkin Terapiaa tunisialaisittain, mutta muuten näyttää vielä vähän njääh-leffavuodelta. Moni leffa tosin on varmasti edelleen vähän epävarma, kannattaako julkaisu tai milloin olisi sopivin julkaisuajankohta, kiitos Amerikan tilanteen.
Onko muut ehtineet leffateattereihin asti? Mitä mieltä olette niiden avautumisesta?
Kirjoitti: Abarat - 23.07.2020 08:01:34
Kirjoitti: Odo - 23.07.2020 08:18:25
Lainaus
Weathering with you tulis tänään elokuvateatterissa, ja kiinnostaa täysillä. Ongelma on siinä, etten todellakaan saa ketään mukaan. :( Menisinkö itsekseni katselemaan?Leffa oli hyvä, voin suositella. :) Kävin itse aikanaan paljonkin yksin elokuvassa, on siinäkin oma tunnelmansa. :) Saa uppoutua varmasti täysillä elokuvaan, eikä kukaan kummastele olitpa sitten yksin tai seurassa, vaikka sille voikin tuntua. Ainoa, mikä yksinkatselussa harmittaa on, ettei saa heti just sillä sekunnilla jakaa fiiliksiä, kun astuu leffateatterista. Silloin yleensä kiiruhdan äkkiä Finiin jakamaan fiilikseni. ;D
Mutta kyllä, suosittelen. Itsekseen leffassa on ihan fine ja leffavalintasi ainakin hyvä. :)
Kirjoitti: Fairy tale - 23.07.2020 17:42:20
Ensin kävin katsomassa animaation Eteenpäin. Juoni oli jollain lailla hieman turhauttava, koska siinä tehty taika ei täysin onnistunut ja sen puoliksi epäonnistuneen taian takia sitten säntäiltiin sinne sun tänne.
Seuraavaksi kävin katsomassa elokuvan Näkemiin professori. Sanoisin että muuten pienen budjetin elokuva, perusleffa, paitsi ettei se varmaan ollut päänäyttelijä Deppin takia kuitenkaan ihan pienen budjetin elokuva. Ihan katsottava. Yleisö jopa nauroi välillä ääneen, mitä harvemmin tapahtuu.
Ja viimeisenä kävin katsomassa suomalaisen elokuvan Aika jonka sain. Olin ottanut elokuvasta etukäteen selvää tuskin mitään pientä juonipaljastusta lukuunottamatta ja tämä oli positiivinen kokemus. Elokuva pohjautuu tositarinaan eikä sen sisältö jättänyt katsojaa kylmäksi. Se elokuva kannatti käydä katsomassa. Harvemmin kotimaisia elokuvia vartavasten edes valitsen, mutta tämä oli oikein onnistunut katsottava. :)
Kaikissa kolmessa elokuvassa käsiteltiin jollain lailla sairastumista tai kuolemaa. Hassu yhteensattuma.
Tuo Pikkunaisia tuli nähtyä jo kevättalvella. Joissakin teattereissa sitä näytetään edelleen. Pidin kovasti siitäkin.
Kirjoitti: tirsu - 23.07.2020 21:32:49
Huomenna tai alkuviikosta postiin pitäisi kolahtaa uusin versio Emmasta. Jane Austenin tarinoista Emma on suosikkini ja kaikki mahdolliset versiot yritän aina katsoa.
En yhtään tykkää, kun ne ovat menneet ja dubanneet Muumipeikko ja Pyrstötähti-elokuvan uusiksi. Onneksi itseltä löytyy kotoa alkuperäisillä Suomi dubilla. Huolimatta, että oon aika hvyin tottunut asiaan, niin mull tekee silti vieläkin pahaa ne maikkarin uudelleen dubbaamat Muumit. Jättäkää Muumilaakson tarinat rauhaan jo, hitsi vie.
Kirjoitti: Tamsin - 23.07.2020 22:56:51
Rakkautta-elokuvien ystäviä? Katsoin piiitkästä aikaa kirjaston elokuvana Rakkautta ennen aamua eli Before Sunrise. Tykkäsin!! LP-levyjen kuuntelukoppi, katurunoilijan runo, ne näytelmää mainostavat tyypit, ilmainen viinipullo, "puhelu" kaverille jne oli ihania. Oon toki nähny joskus jatko-osan Rakkautta ennen auringonlaskua. Tässä ekassa leffassa keskustelut on hyviä ja leffa soljuu itsestään eteenpäin. Rakkautta ennen keskiyötä on sellainen, joka jostain syystä on jääny välistä. Ajattelin lainata 2.osan kirjastosta mutta onko 3.osa eli Rakkautta ennen keskiyötä edes hyvä?
On ystävä!
Näin Rakkautta ennen auringonlaskua kerran kyläillessä puolisukulaisen isossa maalaistalossa (olin siellä ehkä viikon). Se oli Teeman ohjelmistossa joskus melkein sysiyöllä, ja valvoin isossa tuvassa yksikseni. Elokuva kiinnitti huomion alunperin sen takia, että siinä käytiin Shakespeare & companyn kirjakaupassa, missä olen päässyt käymään itsekin Hemingway-päissäni 19-vuotiaana. Aluksi vierastin elokuvaa, koska oletin etten pidä sen näyttelijäparista. Jaa että pidänkö.
Jäin siis katsomaan. Ja minun oli pakko katsoa ja katsoa kuin lapsi istuen melkein television edessä kankaiseen rahiin nojaten. Se alku, keskikohta ja loppu. Se loppu. Se todellinen elokuvakokemus. Se tunne sydämessä. Liioittelematta.
Kolmannen osan ostin DVD:nä videovuokraamon loppuunmyynnistä ja pidin siitäkin, vaikka tietysti asetelmat ja keskustelut ovat siinä erilaisia. Elämä on silti valtavan aitona läsnä.
Ensimmäistä elokuvaa olen säästellyt ja sittemmin vähän unohtanut, että en ole koskaan katsonut sitä. Ehkä seuraavan kerran, kun käyn kirjastossa?
Kirjoitti: Abarat - 02.08.2020 16:19:49
tirsu mitä tykkäsit uusimmasta Emma-elokuvasta? Mun mielestä puvustus on ihana! Ootko sattumalta nähny 4h ja 22 min kestävää Emma-minisarjaa vuodelta 1972?
Kirjoitti: tirsu - 06.08.2020 20:22:25
tirsu mitä tykkäsit uusimmasta Emma-elokuvasta? Mun mielestä puvustus on ihana! Ootko sattumalta nähny 4h ja 22 min kestävää Emma-minisarjaa vuodelta 1972?Oikein hyvä elokuva, pidin kovasti. Laitan loput spoilerin alle.
Spoiler: näytä
Kaiken kaikkiaan oikein hyvä ja viihdyttävä elokuva, suosittelen katsomaan sen, jos vain mahdollisuuden saa.
Ikävä kyllä en ole sitä versiota nähnyt. Yritystä on tosin ollut, mutta en ole vain onnistunut löytämään sitä mistään. Sama aika monien Emma-versioiden kohdalla. :-\
Kirjoitti: Abarat - 14.08.2020 11:11:29
Kirjoitti: Abarat - 30.08.2020 15:09:44
Tässä kakkososassa Che-kissa oli suloinen! Ihania elokuvia tällaiselle romantikolle! Pitää ostaa omaksi joskus. Erikoista ja upeaa on juuri se, että leffat perustuu miehen ja naisen keskusteluille! Suosittelen kahta ekaa osaa kaikille!
Kirjoitti: Larjus - 30.08.2020 22:23:19
Olin jo ihan varma, etten pääsis näkemään Joutsenprinsessaa enää ikinä suomeks, mutta nyt kun se tuli taas mieleen, tajusin et hei, pitääpä kokeilla Netflixiä. Ja sieltähän se löytyikin ♥ Oon nyt ihan haltioissani, tekis mieli katsoa koko leffa nyt jo, mutta huomenna aikainen herätys töihin. Jääpä siis katsominen huomiselle... Nyt tosin oli pakko katsoa alusta se ensimmäinen laulu, jonka aikana Odette ja Derek kasvavat, se on musta niin ihana. (Vaikka en lapsena enkä vielä aikuisenakaan oikein ymmärrä, miten Odette ja Derek tuntuivat rakastuvan sit lopulta niin yhtäkkiä.)
Kirjoitti: Eririn - 30.08.2020 22:45:14
Myös Joutsenprinsessasta tehty piladubbaus Prinssi Olavin prinsessapäiväkirjat on täysi mestariteos, jota tulee myös siteerattua (viimeksi tänään siskon kanssa: "Sateenvarjo! Se jäi kotiin!") ja jonka annan nimeksi romanttisille kirjoille, joita kirjailijasimini kirjoittavat Sims 3:ssa xD
Aika kliseinenhän se juoni Joutsenprinsessassa on, varsinkin se "This Is My Idea" -kappaleen rakastumismontaasi, mutta toisaalta, mitä se haittaa jos on asiaan orientoitunut ja ottaa leffan eskapismina? On se silti imo parempi montaasi kuin monessa muussa saman genren leffassa + Derek ja Odette tosiaan rakastuu toisiinsa vuosien varrella (vaikka se näytetäänkin noin viiden minuutin aikana), jos vaikka vertaa isoon osaan männävuosien Disney-leffoista.
Kirjoitti: Larjus - 31.08.2020 17:36:34
Ja siis joo en mä asiasta isosti valita, mulla on niin vahva tunneside siihen leffaan, ja oon sitä mieltä et se on kuiteski hyvä ihan sellaisenaankin. Se kyl ehk eniten harmittaa, että Tuomas Oksasta pikku-Derekinä kuuluu niin vähän, koska hän on mielestäni todella lahjakas dubbaaja (ollut jo ihan ensimmäisistä rooleistaan asti), ja oon aina innoissani kun kuulen häntä suomidubbauksissa. Mut seki oli kyl hieno veto kun saatiin oikea oopperalaulaja aikuis-Derekin ääneksi :D
Lainaus
Myös Joutsenprinsessasta tehty piladubbaus Prinssi Olavin prinsessapäiväkirjat on täysi mestariteos, jota tulee myös siteerattuaMiks nää kuulostaa niin tutulta... Oon varmaan joskus katsonut näitä :D Aikoinaan tuli katsottua paljon SinäTuubaPaskoja ja kaikkia piladubbeja ja muita läppäversioita (ja kyl vieläkin välillä :D).
Kirjoitti: Abarat - 16.09.2020 17:35:02
Kirjoitti: Vendela - 16.09.2020 18:53:38
Spoiler: näytä
Jos päädyt katsomaan leffan, niin olisi toki kiva kuulla mitä siitä tykkäsit :D
Kirjoitti: Eririn - 17.09.2020 12:28:19
Mutta joo, mulle itselleni kyllä tosiaan riitti Abban musiikki, se että pidän hahmoista, ja se että pidän tosi paljon Lily Jamesista. Ei alkuperäinenkään Mamma Mia! mikään elokuvamaailman mullistavin tapaus ollut, mutta kivaa ajanvietettä ja hyvää musaa. Se riittää mulle :)
Kirjoitti: Abarat - 21.09.2020 18:49:56
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Pipe - 30.09.2020 15:31:22
Asiasta kukkaruukkuun. Mä katsoin tuossa noin viikko takaperin Call me by your name, leffan. Joo, mun piti käydä se kattomassa leffassa, mut se vaan jäi. Sit mä unohdin koko leffan olemassaolon, kunnes näin Areenasta et se tulee Pride 2020 viikolla Areenaan ja sit menin heti katsomaan sen sieltä (kun se sinne tuli). Luoja mikä tarina ♥. Mä oon pitänyt tyyliin Brokeback Mountainia yhtenä parhaampana LGBQ-leffana, mut joo eihän se nyt oo mitään tuon rinnalla. Ja sit kun on katsonut näitä haastatteluja vielä pojista ja kertovat miten noi kohtaukset on syntynyt, ni on ollut vähän silleen :o :-* fiiliksellä. Jos tiiätte ko. elokuvan niin tämä ns. ensisuudelma on aikalailla poikien itse improvisoitu versio. Pojat kerto, et menivät tekeen kohtausta ja ohjaaja sano vaan et joo kohtaus jossa ne suutelee, eikä mitään sen kummempia ihmeellisyyksiä ja pojat lähti tekeen ko. kohtausta, tekivät sitä moneen kertaan ja sit kun ne lopetti ja katto ympärilleen ni ohjaaja oli lähteny jonnekin huiteleen ;D. Kun olin nähny ton leffan ni lainasin samantein sen kirjan, jonka pohjalta toi oli tehty, luin sen noin päivässä. Mä olen hidas lukija. Ja sit sen jatko-osan (joka oli pienoinen pettymys) seuraavana päivänä. ;D
Mut jos kiinnostaa katsoa ko. leffa ni suosittelen ehdottomasti. Timmyn taito näytellä on jotain sanoinkuvailematonta ja Armien kanssa ;D.
Kirjoitti: Elfmaiden - 30.09.2020 16:39:47
Call me by your name on myös todella ihana leffa, ja senkin olen nähnyt ehkä neljästi, elokuvissa sekä myöhemmin suoratoistopalveluista. En ole tutustunut kirjaan tai elokuvan teon vaiheisiin, mutta oli kiinnostavaa kuulla niistä vähän (kiitos Pipe).
Keskustelua oli myös trilogiasta Rakkautta ennen auringonnousua jne. Olen nähnyt kaikki, ja pidin niistä todella paljon. Näin itseasiassa ensimmäisenä 2.osan (Rakkautta ennen auringonlaskua) joskus teininä elokuvateatterissa ja se kolahti, vaikka siinähän melkein pelkästään keskusteltiin ja muisteltiin, ja pohdittiin millainen vaikutus lyhyelläkin kohtaamisella voi olla ja mitä siitä muistaa! Myöhemmin onnistuin saamaan käsiini VHS-nauhalla 1.elokuvan (Rakkautta ennen auringonnousua) ja oli kiva peilata tapahtumia siihen, ja olin silloin itsekin nuori ja matkoilla. 3:n (en nyt muista nimeä) katsoin elokuvissa sen tultua joitain vuosia sitten ja pidin siitäkin, mutta etenkin siksi koska se kertoi lisää heidän tarinastaan. Suosittelen noita muillekin.
Kirjoitti: Abarat - 23.01.2021 00:40:36
Kirjoitti: mervii - 27.02.2021 12:22:56
Onko kukaan muu nähnyt Mulania disney+ palvelussa? Mä katoin sen siellä. Ärsyttävästi vaan ei mulla ensin suomea löytynyt tekstityksistä vaan piti eka kattoo traileri +laittaa suomi tekstitys ja sit suoraan alkaa kattomaan elokuvaa, niin johan näky tekstitys suomeksi.
Kirjoitti: Larjus - 27.02.2021 12:29:03
Kirjoitti: mervii - 28.02.2021 10:29:25
Mulla on Disney+. Tarkoitatko sitä live action Mulania vai alkuperäistä animaatiota? Animaation oon nähnyt monesti, myös Disney+:sta olen sen katsonut, mutta sitä live actionia en ole katsonut kertaakaan, ja tuskin aionkaan. Olen joitain niistä Disney-leffojen näytellyistä uusista versioista nähnyt, ja ne ei ole ollut yhtään mun juttu. Pitäydyn mieluummin animaatioissa Jonkin verran oon kyllä kattonut YouTubesta videoita, joissa ihmiset ruotii/arvioi/kritisoi live action -versioita, myös niistä joita en ole itse katsonut, ja ne on ollut viihdyttäviä :D
Sitä uutta eli live action leffaa. Alkuperänen on parempi.
Kirjoitti: Pipe - 03.03.2021 20:18:25
Pitäydyn mieluummin animaatioissa Jonkin verran oon kyllä kattonut YouTubesta videoita, joissa ihmiset ruotii/arvioi/kritisoi live action -versioita, myös niistä joita en ole itse katsonut, ja ne on ollut viihdyttäviä :D
Oon katsonut itse tosi monta live action Disney elokuvaa (Mulania en oo nähnyt). Mut siis Viidakkokirja... hmm.. miten sen sanoisin kauniisiti? Olin TODELLA pettynyt kyseisen elokuvan loppuun. Mähän palvon siis Viidakkokirjan loppua ja se biisi minkä se tyttö (/edit// sen tytön nimihän oli Shanti, mistähän ihmeestä se tuli mieleen muutama päivä takaperin :D) siinä lopussa laulaa ja se kun Mowgli menee lopulta ihmiskylään ni se loppu vaan on täydellinen!!!
Spoiler: näytä
Live action leffat on ollut kyl
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Tamsin - 04.03.2021 20:35:14
Toisaalta odotan kauhulla ja toisaalta taas todella innoissani sitä et Pocahontas tehtäisiin Live actioniksi, koska Pocahontas on mun mielestä ehdottomasti paras Disney-elokuva ikinä!!
Komppaan tätä osittain! Minulle Pocahontas on rakkain ja inspiroivin Disney-klassikko, kaikki osuu siinä täydellisesti kohdalleen minulle ja siihen liittyy lapsuudessa koettua mystiikkaa. Kylmiä väreitä, pihkaantuminen John Smithin suomenkielisen ääninäyttelijän ääneen, laulujen yhä herättämät tunteet, Pocahontaksen uteliaisuus ja tietynlainen yksinäisyys, joka on erilaista kuin Bellellä, koska Pocahontas rakastaa olla siellä missä on.
Olen silti varovaisen toiveikas, että elokuvan aihe on jäänyt menneisyyteen eikä siitä haluttaisi tehdä uutta versiota. (Minusta) sen pitäisi saada olla rauhassa.
Kirjoitti: Eririn - 06.03.2021 19:59:50
Mutta Disney-leffoista puheen ollen, mulla on uusi rakkaus ja sen nimi on Raya ja viimeinen lohikäärme. Osui kyllä omalla kohdalla niin hyvin maaliin ettei tosikaan! Päähenkilö Raya on yksi parhaita Disney-prinsessoja koskaan, lohikäärme Sisu on aivan hurmaava, leffan teemat ovat luottamus, ystävyys ja löydetty perhe.... tässä on koko paketti Eririnin suosikkiasioita ♥️♥️
Kirjoitti: Tamsin - 06.03.2021 22:18:24
Mutta Disney-leffoista puheen ollen, mulla on uusi rakkaus ja sen nimi on Raya ja viimeinen lohikäärme. Osui kyllä omalla kohdalla niin hyvin maaliin ettei tosikaan! Päähenkilö Raya on yksi parhaita Disney-prinsessoja koskaan, lohikäärme Sisu on aivan hurmaava, leffan teemat ovat luottamus, ystävyys ja löydetty perhe.... tässä on koko paketti Eririnin suosikkiasioita ♥️♥️
Sama! Näin joskus aikaa sitten ensimmäisen teaserin, joka vaikutti kauhistuttavalta, kliseeltä. Ja kun traileri tuli, jätin sen melkein katsomatta. Onneksi katsoin! Päähenkilön animointi on hieno, kulttuuriympäristö kiinnostava ja sanoma ja kaikki henkilöt vaikuttavat paitsi viihdyttäviltä, myös aidoilta ja tärkeiltä.
Kirjoitti: Fairy tale - 15.06.2021 11:58:40
Kyseinen zombileffa sai niskavillani pystyyn ihan koko elokuvan aikana. En ole pitkään aikaan katsonut mitään niin jännää, että huomaan puristavani tuolia ja hiukseni hapsottivat sinne tänne kun näin itseni peilistä. Mietin kuinka joku elokuva voi alusta loppuun saakka tarjoilla tällaista jännitystä. Puolisoni sanoikin että nyt kyllä tulee uniin, mutta väitin vähän vastaan. Itseasiassa se tuli uniinkin, joskin ei ihan painajaiseksi saakka, mutta se tiivis tunnelma siitä hiipi luihin vielä yölläkin. On se hauska huomata, että jokin elokuva vielä kolahtaa ihan fysiikkaan saakka. ;D
Kirjoitti: Violetu - 01.07.2021 07:48:49
Itse kävin eilen, ja ai että kun tykkäsin❤️ tollaset hitaat tunnelmoinnit on vaan niin ahh <3 ja arkeologia 😍
Jos leffa ois ficci, sen tageihin kuuluis
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Kelsier - 01.07.2021 12:28:38
Noi tägit on kyllä tosi sopivat 8)
Kirjoitti: Florette - 31.12.2021 18:28:34
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Kosmik - 31.12.2021 21:42:05
Spoiler: näytä
Jos vähän uudempia Disney-elokuvia miettii, niin pidin mm. Soulista enemmän. Siinä käsiteltiin mielestäni hyvinkin raskaita aiheita. Raya ja viimeinen lohikäärme olisi seuraavana katseluvuorossa. Ei oikein ole odotuksia siitä, mutta jostain olin lukevinani, että se on hieman sekava. No, se selviää katsomalla. :D
Kirjoitti: Hozier - 03.01.2022 13:06:19
Spoiler: näytä
Ja kun nyt pettymyksistä puhutaan, niin hohhoijaa, katsoin tuossa jouluna uuden Matrixin ja kylläpä tuskastutti. Eka puolituntinen oli ihan hauskaa neljännen seinän rikkomista ja elokuvien jatko-osien kommentaaria, mutta sitten meno menikin lähinnä fanserviceksi ja oudoksi pööpöilyksi. Yhtään mitään spoilaamatta voin todeta, että fiilis oli samanlainen kuin Star Wars -prequeleita katsoessa: että rahaa on ollut, mutta ei oikein mitään selkeää mielikuvaa siitä, että mitä sillä kannattaisi tehdä. Hohhoijaa.
Kirjoitti: Kosmik - 03.01.2022 14:58:35
Raya ja viimeinen lohikäärme oli ihan ok ja pidin juurikin Rayan ja Namaarin välisestä suhteesta ja erityisesti Namaarin hahmonkehityksestä. Onneksi hänestä ei oltu tehty geneeristä pahista, joka lopussa saa palkkansa, vaan hahmossa oli harmaan eri sävyjä. Olisin toivonut, että niitä eri maanosia ja niiden kulttuureita olisi käsitelty enemmän. Tykkäsin kyllä elokuvasta, vaikka se tuntui käynnistyvän vähän tahmeasti.
Lucan katsoin myös ja se oli vähän meh. Toisaalta kohderyhmä oli mun mielestä selkeämmin lapset, joten ehkä sekin osaltaan vaikuttaa mielipiteeseeni kyseisestä elokuvasta. Elokuvassa oli ihan hyvät teemat ystävyydestä, erilaisuudesta jne. Olisin kaivannut enemmän merihirviöitä ja merenalaista elämää, ihmiset on niin nähty juttu. :'D
Kirjoitti: Fiorella - 03.01.2022 23:42:26
Spoiler: näytä
Raya ja viimeinen lohikäärme oli minustakin ihan ok, mutta jäi ehkä jotenkin vajaaksi. Toisaalta katselin senkin lapsiseurassa, ja sellaisessa, joilla ei keskittymiskyky riittänyt yhtä hyvin kuin viimeisimmän leffaseuran kanssa. ;) Siinä tykkäsin ihmishahmoista, mutta en yhtä paljon lohikäärmeistä, niissä oli jotain vähän häiritsevää kaikessa söpöydessäänkin.
Onko kukaan muu käynyt leffassa katsomassa Ammonitea?Tämä meni minulta ohi, mutta meinasin että sen olisin halunnut nähdä. Olen yleensäkin tykännyt Winsletin elokuvista ja toivon, että jossakin vaiheessa tulisi nähtyä. :) Olisikohan se jo jossakin suoratoistopalvelussa?
Kirjoitti: Abarat - 19.01.2022 20:01:48
Kirjoitti: Kelsier - 20.01.2022 18:15:32
Kirjoitti: Odo - 21.02.2022 19:02:16
Tulin kuitenkin puhumaan James Cameronin Avatarista (2009) ja sen jatko-osista. En tiedä, muistaako enää kukaan, kun Avatarin jatko-osista alettiin huhuta. Niiden kuvaukset ilmeisesti alkoi vuonna 2017. (Tuon tarkistin Wikipediasta. Huhuja oli minusta jo paljon aiemmin.) Noita jatko-osia on odoteltu tuosta kuvauksien alkamisvuodestakin laskettuna jo 5 vuotta. Tässä tapauksessa se tuntuu ikuisuudelta, vaikka juuri tuntui edellisessä kappaleessa, että Vaianahan taas julkaistiin "tyyliin eilen". Ristiriitaista, ettenkö sanoisi. ;D Itse Avatarista on jo yli vuosikymmen, mutta se teki minuun aikoinaan suuren vaikutuksen. No kaikkien näiden vuosien jälkeen Avatar 2 olisi tulossa tänä vuonna, jos nyt olen ymmärtänyt oikein. Onko joku, joka olisi seurannut "mitä Avatarille kuuluu" vuosien varrella? Odotatko leffaa? ...itseasiassa leffoja. Povattuja ensi-iltojahan on siis 2022, 2024, 2026 ja 2028. Tuntuu aika hurjalta. Tuli ylipäätään mieleen nuo jatko-osat, kun sanoin kumppanille, että erään leffan suhteen ottakoon aikansa. Kunhan tulee hyvänä ulos. Kun nopeesti ja rahaa tiskiin -leffat on jo nähty. Että sitten on tämäkin ääripää. ;D
Toki siinä mielessä hatunnostot, että maailman tuottanein elokuva ennen Endgamea, on "malttanut" näinkin pitkään jatko-osiensa kanssa. Olisihan siinä voinut käydä niinkin, että taotaan, kun rauta on kuumaa ja oltaisiin saatu vuosittain uusia Avatareja, kun sieltä sitä rahaa on ennenkin tullut. :D
Mainittu leffa, että ottakoon aikansa, on siis Alita: Battle Angelin jatko-osa. Spoilaamatta itse elokuvaa, sanon sen olleen ehdottomasti paras live-action, jonka olen nähnyt. Se perustuu Gunm-mangaan, joka ei kansikuvia lukuun ottamatta ole tuttu (nyt toki lainassa 1 ja 2 osat, että lukisin), etten voi suoraan sanoa uskollisuudesta alkuperäiselle. Mutta muutamia live-actioneja katsottua niissä ei ole ollut lainkaan järkeä, vaikka alkuperäisteos olisi tuttu (köhköh Fullmetal Alchemist). Alitassa kuitenkin juoni tuntui toimivalta. Tarina eteni. Se oli hieno. Ei haitannut, vaikka ei tuntenut alkuperäistä ja se viihdytti. Elokuvan puolivälissä toki tuli olo, että "miten hiivatissa ne kursii tämän kokoon ennen loppua", kunnes tajuaa, että eihän se ole koko tarina. Vaan jatkoa on luvassa. Toivottavasti. Alita taisi menestyä kohtuullisesti, joten jospa se jatko-osakin tulee. En nykyisin seuraa leffauutisia, joten ei aavisustakaan. :D
Kirjoitti: Larjus - 16.03.2022 21:02:37
Lainaus käyttäjältä: Odo
En tiedä, muistaako enää kukaan, kun Avatarin jatko-osista alettiin huhuta.Mä olin jo autuaasti unohtanut koko jutun, mutta totta, siitähän oli puhetta silloin joskus puoli elämää sitten :D Enpä oo tilannetta kyllä seurannut yhtään, en edes silloin pian ekan leffan julkaisun jälkeen, vaikka siitä leffasta kyllä ihan pidin (varsinkin visuaalisesti).
Mä sain nyt tänään katsottua Disney+:sta Turning Redin, kun sitä on mun twitter ollut täynnä jo jonkin aikaa. En ollut ehtinyt siitä muodostaa oikein kunnollista mielipidettä (vaikka somen perusteella se on saanut jo paljon vihaa hahmodesignien teinityttökuvauksensa perusteella). Yllätyin kuitenkin varsin positiivisesti! Animointi oli todella laadukasta, vaikka en tietyille piirteille hahmojen ulkonäössä lämmennytkään (osa oli kuin 3D-versioita "CalArts-tyylistä"), mutta nekin toimi liikkuvana kuvana paremmin kuin stillshotteina. Kaikki hahmot olivat kyllä tosi persoonallisen näköisiä ja kivasti erilaisia keskenään, niin ulkoisesti kuin luonteiltakin. Ääninäyttely oli kans hyvää, ainakin alkuperäisessä. Aloitin kyllä katsomaan ensin suomeksi, koska normisti katon Disney-animaatioleffat suomidubeilla, mutta tällä kertaa se ei oikein uponnut minuun (tuntui vähän... irralliselta? ehkäpä) niin vaihdoin noin viiden minuutin päästä alkuperäiseen enkkuun. Ehkä mä joskus katson koko leffan suomeksikin, kun ei se nyt suoranaisesti huonoltakaan kuulostanut.
En kyllä ymmärrä, miksi Meilinin ja hänen kavereiden käyttäytymistä on kritisoitu, koska mä ainakin totesin varsin nopeasti, että se on pikemminkin liian samaistuttavaa 😂 Varsinkin se bändifanitus, koska minähän olin just kans 13-vuotiaana toivoton fanityttö monenkin eri bändin kohdalla, niin tota leffaa kattoessa tuntui et hyppäsin takaisin niihin vuosiin ja paljon muistoja vieri mieleen 🙈 (Huomasin kans et muistojen mukana tuli se tuttu fanitytön tunnereaktio ja nyt varmaa muuttuisin itse kultapandaksi jos se ois mahdollista.)
Toki kaikki eivät ole olleet sellaisia missään vaiheessa elämäänsä, mutta ei se hahmojen käytöstä vääräksi tee.
Spoiler: Höpisen juonesta • näytä
Loppujen lopuksi mulle jäi hyvi fiilis tosta leffasta. Se oli hauska ja sympaattinen ja viihdytti mua mukavasti tämän illan. Enkä mä sitä mitään sen ihmeempää leffoilta osaisi vaatiakaan 😅 Mites muut? Ootteko jo kattoneet tän leffan ja mitä mieltä olitte?
Kirjoitti: Fairy tale - 24.03.2022 13:15:05
The Wave, norjalainen, tositapahtumiin perustuva katastrofielokuva. Elokuvan alussa on dokumenttitietoa mitä Geirangervuonolla on tapahtunut.
Eilen huomasin että tuolle oli jatko-osa The Quake. Ei perustu tositapahtumiin, vaan sellaiseen skenaarioon, joka voi olla mahdollista. Oslossa on vuonna 1904 ollut maanjäristys ja tutkijat ovat selvittäneeet että suurempi ja tuhoisampi maanjäristys on mahdollinen.
Kirjoitti: Abarat - 30.07.2022 23:04:29
Paradisen pappi (Kanavalta TV7) on sydäntälämmittävä, koskettava, lempeä ja ihana elokuva! En oo pitkään aikaan nähnyt yhtä kivaa ja toiveikasta elokuvaa joka kertoo uskosta Jumalaan, yhteisöllisyydestä ja elämästä! ❤ Katsoiko joku muukin sen?
Kirjoitti: Grenade - 02.09.2022 18:19:02
Laitan spoilerin alle ajatuksia leffasta!
Spoiler: näytä
Meinasiko joku muu käydä katsomassa Suon villin laulun ja jos kävitte, niin mitä tykkäsitte? ^^
Kirjoitti: Kosmik - 02.09.2022 21:33:23
Mä vähän pelkään, että tulen pettymään elokuvaan, koska jonkun arvostelun mukaan se keskittyy liikaa Kyan miessuhteisiin ja ne osuudet oli musta kirjassakin vähän meh. Enemmän mua kirjassa kiehtoi se Kyan kasvutarina ja marskimaa sekä itse se murhamysteeri ja oikeussalidraama, joilla ei lukemani mukaan ole elokuvassa niin suurta roolia kuin kirjassa, mikä jo ennakkoon harmittaa, vaikken ole elokuvaa vielä nähnytkään, enkä haluaisi mennä sitä katsomaan ennakko-oletuksella, että tulen pettymään, mutta no, se ennakko-oletus mulla nyt jo on, kun menin puolivahingossa eilen lukemaan elokuvan arvosteluja. ::)
Kun näin elokuvan trailerin ekaa kertaa, olin vähän pettynyt Kyan näyttelijävalintaan, koska kirjassa Kyaa kuvaillaan eksoottisen näköiseksi, vaikka on kuitenkin ilmeisesti valkoinen (mun kuvitelmissa Kya on todella ruskettunut ja hänellä on mustat hiukset). Daisy Edgar-Jones taas mielestäni näyttää suht tavalliselta naapurintytöltä, mutta häntä on ilmeisesti kehuttu hyväksi näyttelijäksi, joten en tuomitse ennen kuin näen itse elokuvan. :D Joskin se mua jo trailereissa on häirinnyt, miten siistiltä Kya näyttää, koska kirjassa hän oli enemmän luonnonlapsi eikä omistanut mitään hienoja vaatteita ym.
Odotan kuitenkin innolla elokuvan näkemistä, enkä kaikesta tästä jaarittelusta huolimatta nyt aio suhtautua elokuvaan sillä oletuksella, että tulen pettymään. Jossain oli kuitenkin sanottu, että elokuva on kuvattu sillä lailla vanhanaikaisesti, että se tulee kestämään aikaa, mikä mun korvaan kuulostaa positiiviselta, koska sellaisista elokuvista itse olen aina pitänyt. :)
Kirjoitti: Vendela - 22.09.2022 21:06:27
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Grenade - 19.02.2023 19:13:19
Mitä leffoja olette käyneet katsomassa lähiaikoina? Tai onko joku käynyt katsomassa Sisua ja mitä tykkäsitte?
Kirjoitti: Altais - 16.06.2023 14:55:24
No kaikkien näiden vuosien jälkeen Avatar 2 olisi tulossa tänä vuonna, jos nyt olen ymmärtänyt oikein. Onko joku, joka olisi seurannut "mitä Avatarille kuuluu" vuosien varrella? Odotatko leffaa? ...itseasiassa leffoja. Povattuja ensi-iltojahan on siis 2022, 2024, 2026 ja 2028. Tuntuu aika hurjalta.
Piti tulla katsomaan, onko täällä mitään keskustelua The Way of Waterista, kun tuli juuri tällä viikolla viimein katsottua se Disney plussalta. Oli ihan tarkoitus mennä se katsomaan leffaan, mutta monien epäonnisten sattumien myötä ei sitten tullut mentyä. Mutta kotisohvaltakin käsin tuo oli kyllä varsinkin visuaalisesti äärimmäisen upea, eikä tuntunut ollenkaan niin pitkältä kuin oli. Silti käteen jäi hiukan pettynytkin olo, kun mielestäni leffa jätti tarinansa puolesta aika paljonkin toivomisen varaa. Siinä olisi ollut monia hahmoja, joissa oli paljon potentiaalia, joka nyt kuitenkin jätettiin vähän käyttämättä, ja useimmat hahmot jäi aika pintapuolisiksi, samoin niiden väliset suhteet. Tuota vedenalaista maailmaa ja metsä- ja vesikansojen välistä kriiseilyä olisi ollut kiva seurata paljon pidempäänkin, sen sijaan en niinkään olisi kaivannut niin paljon räiskintäkohtauksia ja pahis-ihmisten hyökkäyksiä kuin nyt saatiin. Mutta että semmoista jäi käteen noin päällimmäisenä. Onko täällä muita, jotka on katsoneet tämän joko leffassa tai kotisohvalla?
Kirjoitti: Odo - 16.06.2023 20:43:13
Kirjoitti: Vanilje - 17.06.2023 14:12:14
Oli muuten mielenkiintoista verrata tätä leffaa ensimmäiseen Avatariin, koska silloin kun ensimmäinen tuli ulos se oli siihen aikaan tosi teknisesti ja visuaalisesti/efekteiltään uraa uurtava, mutta nyt kun katsoi tuon ensimmäisen Avatarin The Way of Waterin jälkeen, niin huomasi kyllä miten tekniikat on kehittyneet. Mielenkiintoista odotella ja nähdä, mitä nuo seuraavat osat tuovat tullessaan. Kieltämättä respect Cameronin omistautumiselle tähän projektiin, kun kuitenkin jatko-osat ovat näin pitkällä aikavälillä. :D
Kävin myös vähän aikaa sitten elokuvissa katsomassa uuden The Little Mermaidin ja tykkäsin siitä myös tosi paljon! Oikeestaan tämä oli minun suosikki kaikista Disneyn remakeista. Minusta Halle Bailey oli ihan täydellinen Ariel, rooli oli suorastaan kuin luotu häntä varten. Ylipäätään näyttelijävalintojen kanssa oli tässä leffassa onnistuttu erinomaisesti. Minusta tämä uusi versio oli kiva yhdistelmä alkuperäistä ja uutta. Onko kukaan muu käynyt katsomassa tän leffan?
Kirjoitti: Altais - 17.06.2023 15:12:13
Oon samaa mieltä Altais sinun kanssa siitä, että vedenalaisia kohtauksia ja metsä/vesikansan välisiä suhteita olisin mieluusti seurannut enemmänkin, kun taas räiskintäkohtauksia oli turhan paljon minun makuun. Muuten kyllä aivan upea leffa ja rakastan myös sen soundtrackeja!Joo, juuri näin. Jos olisin saanut päättää, olisi noita vedenalaisia kohtauksia ja hahmojen keskinäistä vuorovaikutusta voinut olla puolituntisen verran enemmän ainakin, ja räiskintää sitten vastaavasi ainakin hiukan vähemmän kuin nyt. Mutta olihan tuo siis kokonaisuudessaan aivan upea, ja tulee katsottua varmaan vielä monesti uudelleen. Niin minulle yleensä tuppaa käymään, että kun jostain leffasta tms. tykkään, jään kaipaamaan hahmoille paljon enemmän ruutuaikaa, ja niiden suhteisiin lisää sisältöä. Mutta sitähän varten toisaalta on ficit, niin että varmaan tässäkin olisi kyllä potentiaalia ficille tai parille. :)
Lainaus
Kävin myös vähän aikaa sitten elokuvissa katsomassa uuden The Little Mermaidin ja tykkäsin siitä myös tosi paljon! -- Onko kukaan muu käynyt katsomassa tän leffan?En ole käynyt ainakaan vielä, mutta haluaisin kyllä ehdottomasti nähdä. Kiva kuulla, että se oli näkemisen arvoinen. :)
Kirjoitti: Fiorella - 17.06.2023 18:11:49
Ymmärrän draaman tarpeen elokuvissa ja kirjoissa jne, että siinä tapahtuukin jotain tarinan kaarta, mutta välillä tuntuu, että katselisin tai lukisin täysin tyytyväisenä myös jotain seesteisen onnellista ja kaunista, missä ei tapahdu mitään ikävää tai pahaa. Sellainen kolmetuntinen "käydäänpä vierailulla ystäviemme vesikansan luona ja vietetään kiva kesä yhdessä opettelemalla sukeltelemaan, ihailemalla maisemia ja tutustumaan valaisiin" olisi taatusti tyydyttänyt minun mieltäni ihan riittävästi. ;D
Tykkäsin tosi paljon vedenalaisista kohtauksista, joissa viivyteltiin kauniissa maisemissa ja tunnelmissa. Myös ne valaskohtaukset olivat kauniita ja tunteisiin vetoavia. Minua on aika helppo miellyttää, kun on kyse elokuvista. Jotain silmää viehättävää ja tunteita herättelevää, niin sepä on jo siinä. ;D
Pieni merenneito olisi ihana nähdä, mutta en ole vielä kerinnyt elokuviin.
Kirjoitti: Kosmik - 17.06.2023 19:05:34
Spoiler: näytä
Tuossa leffassa oli niin paljon kaikkea turhaa, jolla ei mielestäni ollut mitään merkitystä minkään suhteen. Olisin itse pystynyt helposti karsimaan elokuvan parituntiseksi. Lisäksi mulla meni välillä sekaisin sen perheen ne kaksi poikalasta. Elokuvan lopputaistelu oli aivan liian pitkitetty. Sitä olisi saanut karsia reilulla kädellä.
Tykkäsin eniten ehkä just siitä valasolentojen ja vesi Na'vien välisestä yhteydestä ja miten se yksi niistä perheen pojista löysi sieltä valaista oman hengenheimolaisen. Hienoltahan elokuva kyllä näytti ja Sigourney Weaver oli taas kiva "nähdä valkokankaalla".
Ehkä elokuvakokemusta vesitti sekin, etten muistanut siitä ensimmäisestä elokuvasta paljoakaan, mutta se oli mielestäni kuitenkin parempi kuin tämä jatko-osa.
Little Mermaidin kävin katsomassa keskiviikkona ja yllättäen siitä tykkäsin ja se oli munkin mielestä paras uudelleenfilmatisointi, mitä Disneylta on nyt tullut. Halle Bailey oli munkin mielestä täydellinen Ariel. Eka ajattelin, että Sebastian ja Pärsky oli toteutettu oudosti, mutta oli ne lopulta ihan suloisia, Pärsky olisi saanut kyllä olla mieluummin sellainen pyöreä kala, mitä se on animaatiossa. Se lintu (jonka nimeä en muista) oli kyl ihana, eikä mua haitannut, että hänet oli käännetty naaraaksi, sen ääninäytelijä teki hyvää työtä. :) Ursula oli myös oikein onnistunut ja ursulamainen. Pitää katsoa kyllä tuo piirrosversio muistin virkistykseksi, niin voi paremmin vertailla näitä kahta elokuvaa keskenään. Mutta tästä remakesta pidin kyllä. :)
Kirjoitti: Fiorella - 18.06.2023 15:18:04
Ja siis mua jotenkin ärsytti se ihme lemmikki-ihminen, joka niiden seurassa pyöri. En tajunnut, mikä sen tyypin pointti oli.Samaa mieltä tuosta, että karsittavaa olisi riittänyt helpostikin, jos olisi tahtonut luoda elokuvasta tiiviin kokonaisuuden. Itse olisin karsinut taisteluista, etenkin se lopputaistelu venyi ihan kohtuuttomasti. Mutta toisaalta, tulkitsen, että elokuvan tarkoitus oli nimenomaan esitellä tuota maailmaa ja viipyillä niissä maisemissa, ja minä katselin kyllä mielelläni pidempäänkin ihan katselun ilosta. Epäilen, että tuostakin on jo karsittu tuntikaupalla materiaalia, kun sitä on ainakin vuosikymmen tehty...
Tuossa leffassa oli niin paljon kaikkea turhaa, jolla ei mielestäni ollut mitään merkitystä minkään suhteen. Olisin itse pystynyt helposti karsimaan elokuvan parituntiseksi.
Ajattelin, että sen ihmislapsen tarkoitus oli osoittaa, että ihminenkin pystyy tarpeen tullen elämään noissa olosuhteissa ja että metsäkansalla on avoimuutta ottaa huomaansa myös eri lajin lapsi sen lisäksi, että adoptoivat omanlajisen. Plus tietysti tuo mainitsemasi seikka vaikutti myös juoneen.
Kirjoitti: Claire - 18.06.2023 16:49:34
Mulle on kuitenkin ehkä pieni kompastuskivi tuo, että kummatkin leffat on niin pitkiä, jotenkin vaikea itselle keskittyä niin pitkää aikaa / pitää olla oikeanlainen mood siihen. :D Toisaalta jos juonta on helppo seurata ja visuaaliset efektit ja maisemat ovat upeita (kuten näiden aiempien kommenttien perusteella vaikuttaisi olevan), niin kyllähän tuolle mahdollisuus pitää antaa. Ehkäpä kesälomalla sitten viimeistään pyhitän jonkun päivän / illan noiden katsomiseen. Tuun kertomaan sitten mielipiteeni (jos muistan ;D).
The Little Mermaidin kävin katsomassa viikko sitten elokuvateatterissa ja mäkin tykkäsin siitä paljon! Komppaan Vaniljea ja Kosmikia, että Halle Bailey oli ihan nappivalinta Arieliksi. Mäkin muuten Kosmikin lailla kiinnitin huomiota ensin siihen, että onpas Sebastian ja Pärsky jännästi toteutettuja, mutta kyllä siihen lopulta tottui, ja olihan ne kyllä söpöjä. :D Tykkäsin tosi paljon kaikista laulukohtauksista, tuli niin nostalginen olo! Pitääpä kans katsoa ne piirretyt vaihteeksi. :)
Kirjoitti: Fiorella - 18.06.2023 16:58:35
Mä en ole vielä itse nähnyt tuota The Way of Watersia, jotenkin fiilis, että pitää ensin katsoa Avatar ensin ihan muistin virkistykseksi, koska olen nähnyt sen viimeksi silloin kun se tuli elokuvateattereihin eikä mulla ole siitä enää oikein mitään muistikuvia. Ja olen ainakin ymmärtänyt, että tuon The Way of Watersin juoni liittyy oleellisesti Avatariin, eli kannattaa olla perillä Avatarin tapahtumista - vai olenkohan ihan väärässä? En ole hirveästi tutustunut tuohon etukäteen. :DNo, minäkin olin nähnyt sen viimeksi silloin joskus muinaisena aikana, ja muistin ihan tarpeeksi. :D Minusta riitti ihan hyvin, että muistaa päähahmot ja perusjuonen kulun, mutta toki se varmaan avautuu paremmin, jos on katsonut edellisen alle! :) Tässä oli kuitenkin se tilanne, että aikaa oli kulunut ja ihan uusi kokonaisjuoni.
Kirjoitti: Altais - 18.06.2023 17:41:26
Ja olen ainakin ymmärtänyt, että tuon The Way of Watersin juoni liittyy oleellisesti Avatariin, eli kannattaa olla perillä Avatarin tapahtumista - vai olenkohan ihan väärässä? En ole hirveästi tutustunut tuohon etukäteen.Mulla oli vierähtänyt aika monta vuotta ekan Avatarin katsomisesta, ja vaikka noin periaatteessa tämä oli oma, itsenäinen tarinansa, niin kyllä mulle parissa kohtaa tuli olo, että okei, tämänkin jutun varmaan tajuaisin paremmin, jos muistaisin ekan leffan kunnolla. Niin että ehkä kesälomalla katson joku kerta ne molemmat putkeen ihan vain tuosta syystä.
Toisaalta, tämän toisen leffan lopussa tuli hiukan liikaa sellainenkin tunne, että monia juttuja jätettiin ihan kesken ja selittämättä kunnolla, vähän tyyliin että palataan asiaan seuraavassa osassa. Se ei tuntunut kivalta, kun seuraavaa osaa kuitenkin odotellaan useampia vuosia. Ja lisäksi (tämä on toki ihan henkilökohtainen mieltymykseni), toisen leffan loppuratkaisu tekee mahdottomaksi nähdä enää jatko-osissa tiettyjä juttuja, joita olisin halunnut nähdä, eli
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Larjus - 18.06.2023 20:56:00
Onko täällä muita, jotka on katsoneet tämän joko leffassa tai kotisohvalla?Mä kävin katsomassa sen leffateatterissa. Oli Itiksen oikee joku IMAX-sali niin oli tyylii parasta settiä mitä voi tällä hetkellä saada :D Visuaalisesti tuntuikin kuin kaikki olisi ollut oikeasti ihan siinä nenän edessä, ja välillä olin varma että voisin vähän kättä ojentamalla koskettaa edessä näkyviä kasveja. Toisaalta toisinaan tuntui, että kaikki toiminta on vähän liian lähellä omia kasvoja 🙈 Olin suunnilleen puolivälissä salia (ehkä rivin pari edempänä keskimmäistä riviä) ja välillä ajattelin että olisi sittenkin pitänyt ottaa paikka taaempaa. Yleensä tossa puolivälissä on ollut optimaalisin mutta tämän leffan kanssa takarivissä olis varmaan ollut paras.
Mut siis joo ihan mielettömän upea visuaalisesti! Olisin voinut tuijotella kaikkia maisemia vaan loputtomiin, samoin kuin kaikkia eläimiä ja muita. Juonellisesti leffa oli ihan ok, vaikken kaikkia valintoja ymmärräkään. Tuntuu, että osa hahmojen ja maailman potentiaalista jäi käyttämättä ja jopa heitettyä hukkaan. Lisäksi mulle tuli varsinkin loppupuolen tapahtumista sellainen olo, että nää jutut on jo nähty ensimmäisessä leffassa. Ekan Avatarin olen viimeksi nähnyt silloin kun se leffateattereihin tuli, eli siitäkin on tosi monta vuotta, mutta siltikin iski tunne toistosta ja siitä että "tää on jo nähty". Sellaista fiilistä ei ehkä ihan kaipaisi leffaan, varsinkin kun niin ajattelee vaikka ekan osan näkemisestäkin yli kymmenen vuotta. Toistuva teema, joo, mutta mä olisin selvästikin kaivannut jotain ihan täysin uutta.
Oli kuitenkin ihan katsomisen arvoinen elokuva mielestäni, jos ei muuten niin ihan vain miljöön takia.
Pienen merenneidon live action -versiota en ole käynyt katsomassa, enkä ole aikeissakaan. Olen pari noita Disneyn live action -uusioversioita klassikoista nähnyt, enkä oo lämmennyt yhtään. Pienen merenneidon trailerikaan ei oo vakuuttanut mua, eikä mikään muukaan mitä olen siitä nähnyt ja kuullut. Ajattelin jatkossakin pitäytyä niissä Disneyn animoiduissa elokuvissa.
Kirjoitti: Altais - 18.06.2023 22:37:57
Tuntuu, että osa hahmojen ja maailman potentiaalista jäi käyttämättä ja jopa heitettyä hukkaan.No siis juuri tämä! Harmitti, kun jäi tunne, että niin monista hahmoista olisi saanut paljon enemmänkin irti. Tavallaan ymmärrän senkin pointin, että tarkoitus oli varmaankin pääasiassa esitellä hienoimpia tehosteita mitä rahalla saa, ja esitellä katsojille upeaa maailmaa. Mutta toisaalta se tuntuu hiukan tuhlaukselta, kun varmaan samalla rahalla olisi saanut aikaan jo paremmankin tarinan tuohon kolmeen tuntiin.
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Pipe - 18.06.2023 22:47:53
Kävin myös vähän aikaa sitten elokuvissa katsomassa uuden The Little Mermaidin ja tykkäsin siitä myös tosi paljon! Oikeestaan tämä oli minun suosikki kaikista Disneyn remakeista. Minusta Halle Bailey oli ihan täydellinen Ariel, rooli oli suorastaan kuin luotu häntä varten. Ylipäätään näyttelijävalintojen kanssa oli tässä leffassa onnistuttu erinomaisesti. Minusta tämä uusi versio oli kiva yhdistelmä alkuperäistä ja uutta. Onko kukaan muu käynyt katsomassa tän leffan?
En ole vielä mennyt leffaan katsomaan tätä, toisaalta tekis mieli, mut jotenkin tuntuu et pelkään pettyväni liikaa. ::)
Kaikki puhuu siitä et Ariel on ns. "väärän värinen", mut kaikista eniten MUA ärsytti Arielin pyrstön väri? SININEN???? Mitä??? :O Se on aina ollut vihreä ja sitten ne hiukset punaiset. Ihan sama minkä värinen iho on, mut jotenkin mua ketuttaa et se pyrstö on sininen ja hiukset punaiseen vivahtava musta? :'(.
Kirjoitti: Fiorella - 18.06.2023 22:53:45
Spoiler: näytä
No tietysti juuri siksi, että on uusi ympäristö ja uuden näköiset hahmot, joita esitellä, kun ne alkuperäiset on jo kertaalleen nähty. ::) Tuskin sen kummempaa tarkoitustakaan on ollut.
Olen samaa mieltä, että olisihan sitä samalla vaivalla saanut jotain hienompaakin juonikulkua, mutta olihan sitä jo tuossakin jotain.
Loppujen lopuksi, jos miettii juonta, niin olihan siinä jo kuitenkin monta teemaa:
Spoiler: näytä
Kaikkea käsiteltiin niukasti, mutta kuitenkin oli aika paljon asioita, joihin laajasta yleisöstä useimmat varmasti pystyvät löytämään jotain puhuttelevaa tai samaistuttavaa. Ehkä vähemmän olisi ollut enemmän, että olisi voinut keskittyä yhteen asiaan syvällisemmin, mutta luulen, että tarkoituskin on juuri ollut tavoittaa massoja.
Kirjoitti: Altais - 18.06.2023 23:26:30
Kirjoitti: Abarat - 21.07.2023 23:14:44
Spoiler: näytä
Omaperäisin elokuva pitkään aikaan. Ostin tän elokuvan aikoinaan omaksi kirppikseltä. Näyttelijät on hyviä ja tosi mielikuvituksellisesti tehty elokuva! Onko joku muukin nähny tän?
Kirjoitti: Fiorella - 21.07.2023 23:58:42
Muistaako joku tän elokuvan 2006 vuodelta? Nimi on The Science of Sleep.Muistan, tosin siltä ajalta kun se oli uusi, joten käytännössä en kyllä muista siitä enää paljon muuta kuin sen, että olen sen nähnyt ja muistelen myös tykänneeni. Voisi katsoa joskus uudestaan, kun tulisi vastaan. Muistaakseni tuota ei ole minulla omana.
Tuleeko muille ikinä sellainen tunne, että ihan lannistuu, kun miettii, että joku elokuva oli ihan vasta uusi, sitten onkin mennyt jo monta vuotta, etkä ole edes kerinnyt sitä katsoa... Koko ajan tulee jotakin uutta, eikä sitä pysy kärryillä millään. Nuorena pysyi vielä jotenkin ajan tasalla edes itseään kiinnostavista elokuvista, nyt tulee aina silloin ja tällöin vain nähtyä joku satunnaisesti.
Kirjoitti: Abarat - 12.08.2023 21:07:17
Spoiler: näytä
Ihan loppu sai mut miettimään.
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Gil Galad - 12.08.2023 22:30:34
Kirjoitti: Odo - 14.08.2023 10:19:12
Alla Barbien teemasta pulinaa, spoilaa!
Spoiler: näytä
Toki, oon mennyt nykyään lähes täysin animeen juuri siksi, että länsimaalaista elokuvateollisuutta värittää politiikka vähemmän tai yleensä enemmän ja just, kun haluan eskapismia, että oon vähän huono sanomaan mitään. Väriloistetta, mäiskettä ja mitä absurdimpia juttuja, vaikka sitten puhuva tuoli (ks. seuraava leffa). Toki olihan Barbiessa ns. onnellinen loppu (nyyhkykin tuli Kävin aiemmin katsomassa myös Suzumen, josta tykkäsin taas todella paljon! Myös Pienen merenneidon kyllä, mutta se oli ihan ok hyvä, mutta ei se nyt valloittanut mitenkään suuresti. :D Suzumesta pari spoileria! Suzume siis kertoo tytöstä, joka avaa maailmojen välisen portin ja hänen pitää pelastaa maailma näin karkeasti yhdessä sulkijan kanssa, mutta en osaa oikein selittää sitä. :D
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Kiirsu - 17.08.2023 13:55:36
En ole ikinä itkenyt näin paljon mitään elokuvaa katsoessa. Nyt ei ehditty kovin pitkälle päästä, kun tuli itku jo ensimmäisen kerran. America Ferreran puheen ajan itkin jo niin kovaa, että piti ihan purra hammasta, etten ala ääneen parkua salissa. Jos olisin kotona katsonut, niin olisi varmaan ollut kunnon huutoitkua XD
Spoiler: näytä
Tää oli musta vaan niin paljon sitä, mitä maailma tarvitsee. Ei kuvausta siitä, miten kaikki on kamalaa ja kohta kuollaan kaikki vaan kuvausta siitä, miten me ollaan upeita ja pystyviä ihmisiä ja voidaan muuttaa maailmaa. Oon jossain elämän varrella kyynistynyt niin paljon mennyt mukaan sellaiseen älyttömään tumblr-mentaliteettiin, että vihaan ihmisiä ja ihmiset on syvältä. Jotenkin ajattelin, että se on osa aikuistumista ja on naiivia ajatella, että ihmiset on hyviä. Mutta nyt oon havahtunut siihen, että enemmän naiivia on nähdä kaikessa jotain pahaa. Ja jaksan uskoa siihen, että maailma muuttuu paremmaksi sillä, että jokainen meistä on vähän parempi muille. Ja ihmiset pystyy oikeasti mihin vain kun vaan jaksaa uskoa itseensä. Naiset pystyy mihin vain.
En katso kauheasti leffoja, mulla on ollut vuoden verran lahjaliput elokuviin mutta ei ole ollut yhtään kiinnostavaa elokuvaa menossa. Nyt tämä on sellainen, että mietin menisinkö katsomaan uudestaan. En ole ikinä halunnut mitään leffaa katsoa vain uudestaan ja uudestaan.
Kirjoitti: Violetu - 14.01.2024 23:59:58
Spoiler: näytä
Musiikkikin oli enimmäkseen korviaraastavaa, mikä kyllä korosti sitä, että leffassa oli about kaikki pielessä.
Kirjoitti: Myötätuuli - 21.01.2024 16:36:36
Spoiler: näytä
Kirjoitti: rosegold - 26.02.2024 18:53:31
Netflixissä päädyn ennemmin tai myöhemmin jollekin epämääräiselle nostalgiatripille katsomaan laatujulkaisuja, kuten Mr. Bean's Holiday. 2022 oli aika paha ahdistus päällä ja silloin tuollaiset ennustettavat elokuvat olivat rauhoittavia.
Kirjoitti: Pipe - 15.06.2024 19:14:28
Otin noin puolen vuoden tauon jälkeen Netflixin takaisin, ja eihän siellä edelleenkään ole mitään katsottavaa ;D
Onneks mä en oo ainoo nirso. Mäkin muistan kun hommasin netflixin ja rupesin katsomaan ja etsimään a) sarjoja ja b) leffoja ni ihan oikeasti mun lemppareita ei löytynyt sieltä mä kirosin niin paljon ja itkin, et MIKSEI? ;D
Mua harmittaa kun Netflixissä ei ollu yhtä Summerin sarjaa, vaikka luulin et se oli siellä. Haluisin NIIN nähdä sen kokonaan uudelleen. Sillon en nähny sitä kokonaan, kun huomasin sen sarjan vasta kesken ekan kauden. (Kadoksissa)
Kirjoitti: Fiorella - 17.06.2024 17:00:46
Otin noin puolen vuoden tauon jälkeen Netflixin takaisin, ja eihän siellä edelleenkään ole mitään katsottavaa ;DTämän havainnon olen itsekin tehnyt, tai harvoinpa minulla sitä on ollutkaan. Mutta muistan, kuinka aikoinaan moni sitä hehkutti, että voi hävittää kaikki "turhat" dvd:nsä, kun sieltä löytyy kaikki. No ei todellakaan löydy. Ja valikoima vaihtuu, niin jos tahdot katsoa jonkun vanhan lempparin, niin turha kuvitella löytävänsä.
Kyllä minä aina joskus otankin jonkun maksukanavan ja katselen sitten kaikkea, mikä on jäänyt välistä elokuvissa. Mutta se kerta pari vuoteen melkeinpä riittää.
Kirjoitti: Pipe - 18.06.2024 20:10:11
Mutta muistan, kuinka aikoinaan moni sitä hehkutti, että voi hävittää kaikki "turhat" dvd:nsä, kun sieltä löytyy kaikki. No ei todellakaan löydy.
T.Ä.M.Ä
Siis oikeesti kun mä sain ekan kerran Netflixin hankittua (prepaidina ostin) ni olin ihan fiiliksissä ja lähdin kirjottamaan hakukenttään sarjoja joita halusin nähdä. Niistä sarjoista ehkä yks oli Netflixissä ja sekin KORKEINTAAN se yksi. :o
Mä en tajunnu alunperinkään et toi alusta on noin "amerikkapainotteinen" luulin sieltä löytyvän paljon enemmän muunmaalaisia sarjoja. Mä vaan en kauheesti lämpee niille amerikan "valmiiksnauretuille" "komediasarjoille". Mä rakastan brittiläisiä, aussilaisia ja ruotsalaisia sarjoja. Okei mä oon siillee nonstop kattonut Netflixistä yhtä ruotsalaista sarjaa (osaan sen replat jo ulkoa), mut mä taidan olla sit vaan ihan liian nirso, kun ei löydy mitään katsottavaa sieltäKÄÄN :'(
Kirjoitti: Fiorella - 18.06.2024 20:50:46
Viime aikoina olen katsonut joskus Disney+ -kanavaa, koska siellä on paljon sellaisia, joita kiinnostaisi nähdä, sarjojakin.
Tuo Kiirsun hehkutus Barbie-elokuvasta herätti pohtimaan, mikä olisi edellinen näkemäni elokuva, joka olisi ihan kunnolla tehnyt vahvan vaikutuksen. Olen katsonut viime aikoina paljon sellaisia, jotka ovat olleet mukavia katsella, olen tykännyt ja on koskettanutkin siinä hetkessä, mutten ole jäänyt miettimään sen syvällisemmin jälkikäteen. Tuntuu, että nuorena sellaisia tuli paljon enemmän vastaan, mutta en tiedä, johtuuko se siitä, että silloin on vain ollut nuori, eikä ole ollut niin laajaa näkökulmaa kuin nyt puolet vanhempana? ::)
Kuitenkin tuntuu, että sellaisia kädenlämpöisiä kokemuksia riittää; sellaisia, joista tahtoisi haltioitua ihan kunnolla, mutta sitten kuitenkin on vain sellainen "ihan kiva". Katsoin viimeksi elokuvan Vonkka, joka oli symppis ja visuaalisesti kiva, mutta se jäi hyvin kevyeksi.
Mietin ihan, mikä edes on ollut sellainen elokuva, joka on tehnyt vahvan vaikutuksen. Ekana tulee mieleen Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme. Kun kävin katsomassa sen teatterissa, se oli todella elämyksellinen ja sen visuaalisuus suorastaan lamautti. Myöhemmin televisioruudulta se tunne ei ole ollut enää sama, mutta muistan sen ensikokemuksen, kuinka se oikein terävöitti kaikkia aisteja.
Henkien kätkemän katsoin keskellä yötä, kun olin hieman flunssassa ja nukkunut koko päivän, joten en saanut unta. Pilkkopimeänä myöhäissyksyn iltana, peittoihin kääriytyneenä ja raukeana kaikki se väri ja valo vei kuin toiseen maailmaan. Ja tilasin seuraavana päivänä jostain Japanista sen harpunsoittajan levyn.
Hilary ja Jackie riipi sydämeni palasiksi ja silti rakastin sitä niin paljon.
Kevyemmistä elokuvista esimerkiksi Big Fish teki minuun syvän vaikutuksen. Synkemmistä koskettava oli Gossip - pelkkää puhetta, jonka itse asiassa katsoin uudelleen muutama vuosi sitten pitkästä aikaa ja se oli edelleen vaikuttava.
Tim Burtonin Dark Shadows kolahti jostain syystä niin, että kävin katsomassa sen kolmesti peräkkäin elokuvissa ja ostin elokuvankin, vaikka en ihan edelleenkään tiedä, miksi tykkäsin siitä niin paljon. Mutta tykkään muutenkin Tim Burtonista. Rakastin Beetlejuicea (nuori Winona Ryder - oi!) kuin Corpse Brideakin ja Jack Skellington (Painajainen ennen joulua) on aivan ihana.
Samanhenkisestä "lasten kauhusta", olen ihan totaalinen Coraline-fani! Myös Laikan toinen elokuva Kubo ja samuraiseikkailu kosketti syvästi.
Rakastuin Skyfalliin ylivertaisesti kaikkiin muihin Bond-leffoihin verrattuna. Ihana Judi Dench ja kaikki muukin siinä oli jotenkin niin täydellistä lajissaan.
Ja tietysti tykkään tosi paljon kaikesta, jossa on lämmin kiintymyssuhde, miellyttävää huumoria, koskettavia ihmissuhteita ja sellaista.
Kirjoitti: cirimiau - 31.07.2024 16:22:50
Pirates of the Caribbean-sarja:
Unohtumattomat hahmot: Jack Sparrow, Will Turner ja Elizabeth Swann ovat hyvin kehitettyjä ja mieleenpainuvia hahmoja, joilla on omat ainutlaatuiset persoonallisuutensa ja tarinansa.
Seikkailun tunnelma: Elokuvasarja tarjoaa jännittäviä ja eeppisiä seikkailuja, jotka vievät katsojat eksoottisiin paikkoihin ja vaarallisiin tilanteisiin.
Visuaaliset tehosteet: Upeasti toteutetut visuaaliset tehosteet, jotka tuovat merirosvot, meritaistelut ja myyttiset olennot eloon vaikuttavalla tavalla.
Huikea musiikki: Hans Zimmerin ja Klaus Badeltin säveltämä musiikki, erityisesti tunnusmusiikki "He's a Pirate", on ikimuistoinen ja lisää elokuvien tunnelmaa.
Huomattava huumori: Elokuvien humoristiset hetket, erityisesti Jack Sparrown hahmon ansiosta, tekevät niistä viihdyttäviä ja keventävät jännitystä.
Romantiikka ja draama: Elokuvissa on myös syvällisempiä juonenkäänteitä, jotka liittyvät rakkauteen, petokseen ja lojaalisuuteen, mikä lisää niiden vetovoimaa.
Meriteemat: Pidän merirosvoista, meriseikkailuista ja historialliseen merirosvomaailmaan sukeltamisesta, siksi tämä elokuvasarja todennäköisesti vetoaa minuun.
Nostalgia: Katsoin elokuvat nuorempana ja niihin liittyy vahvoja nostalgisia tunteita ja muistoja.
Twilight-sarja:
Romanttinen juoni: Elokuvan keskeinen rakkaustarina Bellan ja Edwardin välillä on hyvin vetoava, erityisesti sen intensiivisyyden ja kielletyn rakkauden teeman ansiosta.
Vampyyrit ja yliluonnollisuus: Pidän vampyyreista ja muista yliluonnollisista olennoista ja "Twilight" tarjoaa runsaasti kiehtovia elementtejä ja mytologiaa.
Hahmot: Päähenkilöt Bella Swan, Edward Cullen ja Jacob Black ovat moniulotteisia ja heidän välisensä suhteet ja konfliktit tekevät tarinasta mielenkiintoisen. Hahmojen kehitys ja heidän tarinansa vetävät puoleensa.
Tunnelma ja visuaalinen ilme: Elokuvan synkkä ja mystinen ilmapiiri, kauniit maisemat ja visuaaliset tehosteet luovat ainutlaatuisen katselukokemuksen.
Musiikki: Elokuvan soundtrack, johon kuuluu artistien kuten Muse, Paramore ja Carter Burwellin säveltämä musiikki, lisää elokuvan emotionaalista vaikutusta.
Identifioituminen Bellaan: Samaistun Bella Swanin hahmoon, hänen kokemuksiinsa ja tunteisiinsa, mikä tekee tarinasta henkilökohtaisesti merkityksellisen.
Fanituskulttuuri: "Twilight"-sarjan ympärille muodostunut suuri fanikunta ja yhteisö lisää elokuvien vetovoimaa. Fanitapahtumat, keskustelut ja yhteisöllisyys luovat yhteyden tunteen muiden samanhenkisten kanssa.
Jännitys ja draama: Elokuvan juoni sisältää monia jännittäviä ja dramaattisia käänteitä, jotka pitävät mielenkiinnon yllä koko sarjan ajan.
Kirjasarjan pohjalta: Pidin Stephenie Meyerin "Twilight"-kirjoista, elokuvat ovat suosikkejani, koska ne tuovat rakastamani tarinan ja hahmot eloon valkokankaalla.
Nuoruuden ja aikuistumisen teemat: Elokuvan teemat nuoruudesta, identiteetin löytämisestä ja aikuistumisesta ovat hyvin vetoavia ja koskettavia.
Harry Potter-sarja:
Maaginen maailma: Harry Potter -elokuvat vievät katsojat lumoavaan ja yksityiskohtaiseen taikamaailmaan, joka on täynnä taikuutta, ihmeellisiä olentoja ja kiehtovia paikkoja, kuten Tylypahka.
Kasvutarina: Sarja seuraa Harryn, Ronin ja Hermionen kasvua lapsista aikuisiksi, heidän kohtaamiaan haasteita, ystävyyssuhteitaan ja henkilökohtaista kehitystään. Tämä tekee tarinasta syvällisen ja tunteikkaan.
Unohtumattomat hahmot: Hahmot kuten Harry, Hermione, Ron, Dumbledore, Snape ja Voldemort ovat moniulotteisia ja mieleenpainuvia, ja heidän tarinansa ja suhteensa ovat keskeisiä juonen kannalta.
Teemat: Elokuvat käsittelevät monia universaaleja teemoja, kuten ystävyyttä, rohkeutta, uhrauksia, hyvän ja pahan taistelua sekä identiteetin löytämistä, jotka ovat erittäin koskettavia ja merkityksellisiä.
Visuaalinen ilme: Elokuvat tarjoavat upeita visuaalisia tehosteita ja taidokkaita lavasteita, jotka herättävät J.K. Rowlingin luoman maailman eloon vaikuttavalla tavalla.
Musiikki: John Williamsin, Patrick Doylen, Nicholas Hooperin ja Alexandre Desplat'n säveltämä musiikki on ikimuistoinen ja lisää elokuvien emotionaalista vaikutusta ja tunnelmaa.
Jännitys ja seikkailu: Elokuvissa on runsaasti jännittäviä ja eeppisiä seikkailuja, jotka pitävät mielenkiinnon yllä ja tarjoavat unohtumattomia hetkiä.
Yhteisöllisyys ja nostalgia: Olen kasvanut Harry Potter -kirjojen ja elokuvien parissa, ne herättävät voimakkaita nostalgisia tunteita ja muistoja. Lisäksi Potter-fanien yhteisö on suuri ja aktiivinen, mikä luo yhteenkuuluvuuden tunteen.
Syvällinen tarina: J.K. Rowlingin luoma tarina on monikerroksinen ja rikas yksityiskohdiltaan, mikä tekee siitä kiehtovan ja uudelleen katsomisen arvoisen.
Huumori ja lämpö: Elokuvissa on myös paljon humoristisia hetkiä ja lämpimiä, koskettavia kohtauksia, jotka tekevät niistä monipuolisia ja nautittavia eri tasoilla.
The Mummy:
Seikkailu ja jännitys: Elokuvassa on runsaasti jännittäviä kohtauksia ja eeppisiä seikkailuja, jotka pitävät otteessaan alusta loppuun. Aarteiden etsiminen, muinaisten salaisuuksien selvittäminen ja vaaralliset tilanteet ovat elokuvan keskeisiä elementtejä.
Vahvat hahmot: Päähenkilöt, kuten Rick O'Connell, Evelyn Carnahan ja Imhotep, ovat hyvin kehitettyjä ja mieleenpainuvia. Heidän persoonallisuutensa, suhteensa ja kehityksensä tarinan aikana tekevät elokuvasta kiinnostavan.
Historiallinen ja arkeologinen teema: Elokuvan sijoittuminen muinaiseen Egyptiin ja sen ympärille kietoutuvat arkeologiset mysteerit ja historialliset elementit ovat kiehtovia. Pidän historiasta ja muinaisten kulttuurien tutkimisesta joten tämä elokuva tarjoaa paljon mielenkiintoista sisältöä.
Visuaaliset tehosteet: Elokuvassa on upeita visuaalisia tehosteita ja lavasteita, jotka herättävät muinaisen Egyptin ja muumiokirouksen eloon vaikuttavalla tavalla.
Kauhun ja toiminnan yhdistelmä: "The Mummy" yhdistää onnistuneesti kauhun ja toiminnan elementit. Elokuvassa on pelottavia kohtauksia, mutta myös paljon toimintaa ja jännitystä, mikä tekee siitä monipuolisen katselukokemuksen.
Romantiikka: Rickin ja Evelynin välinen romanssi tuo elokuvaan tunteellista syvyyttä ja lisää hahmojen välistä kemiaa, mikä tekee heidän seikkailustaan entistäkin kiinnostavamman.
Huumori: Elokuvassa on myös runsaasti huumoria, erityisesti Rickin nokkelat repliikit ja koomiset tilanteet, jotka keventävät tunnelmaa ja tekevät elokuvasta viihdyttävän.
Nostalgia: Katsoin "The Mummy" -elokuvan nuorempana, siihen liittyy nostalgisia tunteita ja muistoja, mikä lisää sen vetovoimaa.
Päähenkilön karisma: Brendan Fraserin esittämä Rick O'Connell on karismaattinen ja sympattinen sankari, joka tuo elokuvaan energiaa ja viehätystä.
Hyvän ja pahan taistelu: Elokuvan keskeinen teema on hyvän ja pahan taistelu, mikä on universaali ja ajaton aihe, joka puhuttelee monia katsojia.
Iron Manit:
Tony Starkin hahmo: Tony Stark on monikerroksinen ja karismaattinen hahmo, jonka kehitys itsekeskeisestä miljardööristä sankariksi on kiehtova. Hänen älykkyytensä, huumorinsa ja inhimillisyytensä tekevät hänestä mielenkiintoisen ja samaistuttavan hahmon.
Teknologia ja innovaatio: Elokuvan keskiössä oleva kehittynyt teknologia ja Starkin keksinnöt, erityisesti Iron Man -puku, ovat erittäin kiehtovia ja inspiroivia, koska olen kiinnostunut teknologiasta ja tieteestä.
Toiminta ja erikoistehosteet: "Iron Man" tarjoaa huikeita toimintakohtauksia ja upeita erikoistehosteita, jotka tekevät elokuvasta visuaalisesti vaikuttavan ja viihdyttävän.
Alkuperätarina: Elokuva toimii erinomaisena alkuperätarinana, joka esittelee Tony Starkin taustan, hänen heräämisensä tietoisuuteen omista teoistaan ja hänen matkansa sankariksi. Alkuperätarinat ovat erityisen kiehtovia, koska ne näyttävät, miten tavallisista ihmisistä tulee sankareita.
Huumori ja nokkeluus: Elokuvassa on paljon nokkelia repliikkejä ja huumoria, erityisesti Tony Starkin hahmon kautta. Tämä keventää tunnelmaa ja tekee elokuvasta viihdyttävän.
Vahvat sivuhahmot: Hahmot kuten Pepper Potts ja James "Rhodey" Rhodes tuovat elokuvaan lisää syvyyttä ja dynamiikkaa. Heidän suhteensa Tonyyn ovat tärkeitä ja rikastuttavat tarinaa.
Koko Marvel Cinematic Universe (MCU): "Iron Man" on ensimmäinen elokuva Marvel Cinematic Universessa ja aloitti yhden elokuvahistorian menestyksekkäimmistä ja rakastetuimmista elokuvasarjoista. Tämä lisää sen merkitystä ja arvostusta.
Elokuvan sanoma: Elokuvassa on syvällisiä teemoja, kuten vastuun ottaminen omista teoistaan, moraalinen herääminen ja itsensä parantaminen, jotka ovat koskettavia ja inspiroivia.
Robert Downey Jr.
roolisuoritus: Robert Downey Jr.
karismaattinen ja ikoninen roolisuoritus Tony Starkina on yksi elokuvan kohokohtia. Hänen tulkintansa on saanut laajaa kiitosta ja on keskeinen syy elokuvan menestykseen.
Maailman rakentaminen: Elokuva onnistuu luomaan uskottavan ja kiehtovan maailman, joka yhdistää realistisia elementtejä ja fantastista teknologiaa, tehden siitä kiinnostavan ja mukaansatempaavan.
8 mile:
Tarina ja realismi: Elokuvan tarina on realistinen ja kuvaa rehellisesti nuoren taistelua vaikeuksien ja epävarmuuden keskellä. Jimmy "B-Rabbit" Smith Jr
kamppailu menestyksen saavuttamiseksi rap-maailmassa ja henkilökohtaisessa elämässään on koskettava ja samaistuttava.
Eminemin roolisuoritus: Eminemin esitys pääosassa on vakuuttava ja autenttinen. Hänen omat kokemuksensa ja taustansa rap-artistina tuovat rooliin syvyyttä ja uskottavuutta.
Musiikki: Elokuvan soundtrack, erityisesti Eminemin "Lose Yourself", on ikoninen ja voimaannuttava. Musiikki on keskeinen osa elokuvaa ja lisää sen emotionaalista vaikutusta.
Räppibattlet: Elokuvassa on useita intensiivisiä ja jännittäviä räppibattle-kohtauksia, jotka ovat hyvin toteutettuja ja pitävät otteessaan. Ne näyttävät räppikulttuurin kilpailullisen ja luovan puolen.
Kasvutarina: Jimmy "B-Rabbit" Smith Jr
tarina on klassinen kertomus henkilökohtaisesta kasvusta ja itsensä voittamisesta. Hänen matkansa itseluottamuksen ja äänen löytämiseksi on inspiroiva ja rohkaiseva.
Sosiaalinen puoli: Elokuva käsittelee myös syvempiä teemoja, kuten köyhyyttä, rotukysymyksiä ja sosiaalista eriarvoisuutta, mikä lisää sen merkityksellisyyttä ja syvyyttä.
Sivuhahmot: Hahmot kuten Future, Alex ja Stephanie tuovat tarinaan lisäkerroksia ja syvyyttä. Heidän suhteensa ja vuorovaikutuksensa Jimmyn kanssa rikastuttavat elokuvan juonta.
Autenttinen miljöö: Elokuvan kuvaus Detroitista ja sen rap-skeneistä on realistinen ja uskottava. Miljöö luo elokuvalle ainutlaatuisen tunnelman ja vahvistaa sen teemoja.
Tunteellisuus ja intensiivisyys: Elokuva on täynnä voimakkaita tunteita ja intensiivisiä hetkiä, jotka tekevät siitä voimakkaan katselukokemuksen. Jimmyn kamppailut ja voitot resonoi monien katsojien kanssa.
Nostalgia ja henkilökohtainen yhteys: Olen Eminemin fani ja minulla on henkilökohtaisia muistoja elokuvan katsomisesta, se herättää nostalgisia tunteita ja lisää elokuvan vetovoimaa.
Fast and the Furious-sarja:
Toiminta ja adrenaliini: Elokuvasarja on täynnä nopeita autoja, jännittäviä takaa-ajokohtauksia, huimia stuntteja ja intensiivisiä toimintakohtauksia, jotka tarjoavat jatkuvaa adrenaliinia.
Autojen kulttuuri: Olen kiinnostunut autoista, virittämisestä ja kilpa-ajosta ja "Fast and the Furious" -sarja tarjoaa runsaasti sisältöä, joka keskittyy näihin teemoihin. Kauniit ja voimakkaat autot ovat keskeinen osa elokuvan viehätystä.
Vahvat hahmot: Hahmot kuten Dominic Toretto, Brian O'Conner ja Letty Ortiz ovat karismaattisia ja moniulotteisia. Heidän suhteensa, kehityksensä ja lojaalisuutensa tekevät tarinasta mielenkiintoisen.
Perhe-teema: Elokuvasarjassa korostetaan perheen merkitystä. "Perhe" tarkoittaa sekä verisukulaisia että läheisiä ystäviä, ja tämä teema resonoi monien katsojien kanssa.
Globaalit seikkailut: Elokuvasarja vie katsojat ympäri maailmaa, eksoottisiin paikkoihin ja kaupunkeihin. Tämä lisää elokuvien monipuolisuutta ja visuaalista vetovoimaa.
Jatkuva jännitys: Sarjan juoni on täynnä käänteitä, yllätyksiä ja jatkuvaa jännitystä, mikä pitää kiinnostuneena jokaisessa elokuvassa.
Huumori: Elokuvissa on myös paljon humoristisia hetkiä ja nokkelia repliikkejä, erityisesti hahmojen välisten vuorovaikutusten kautta. Tämä keventää tunnelmaa ja tekee elokuvista viihdyttäviä.
Monipuolinen näyttelijäkaarti: Elokuvasarjan näyttelijäkaarti on monipuolinen ja sisältää lahjakkaita näyttelijöitä eri taustoista, mikä tekee tarinasta rikkaamman ja monimuotoisemman.
Ikoniset kohtaukset: Monet kohtaukset, kuten Dom ja Brian kilpailemassa toisiaan vastaan, ovat jääneet elokuvahistoriaan ikonisina hetkinä.
Nostalgia ja tunneside: Olen seurannut sarjaa alusta asti, siihen liittyy paljon nostalgiaa ja tunnesiteitä. Näiden elokuvien katsominen herättää muistoja ja tunteita.
Lord of the Rings-sarja:
Eepinen tarina: J.R.R. Tolkienin luoma tarina on yksi kirjallisuuden historian suurimmista ja monimutkaisimmista fantasiasarjoista. Sen kerronta on syvällinen, monikerroksinen ja täynnä rikas yksityiskohtia.
Rikas fantasiamaailma: Keski-Maa on huolellisesti rakennettu maailma, joka tarjoaa monipuolisia kulttuureja, kauniita maisemia ja jännittäviä paikkoja. Tämä tekee elokuvista erityisen immersiivisiä.
Unohtumattomat hahmot: Hahmot kuten Frodo, Sam, Aragorn, Legolas, Gimli, Gandalf ja Gollum ovat syvällisiä ja moniulotteisia. Heidän tarinansa ja suhteensa ovat keskeisiä elokuvien viehätykselle.
Visuaaliset tehosteet ja lavasteet: Elokuvissa käytetyt erikoistehosteet, lavasteet ja maisemat ovat upeita ja auttavat tuomaan Keski-Maan eloon tavalla, joka on ainutlaatuinen ja vaikuttava.
Musiikki: Howard Shoren säveltämä musiikki on ikonista ja vahvistaa elokuvien emotionaalista vaikutusta. Se on olennainen osa elokuvien tunnelmaa ja vetovoimaa.
Syvälliset teemat: Elokuvat käsittelevät monia universaaleja teemoja, kuten ystävyyttä, rohkeutta, uhrauksia, toivoa ja hyvän ja pahan välistä taistelua. Nämä teemat ovat koskettavia ja puhuttelevat monia katsojia.
Lähes täydellinen sovitus: Peter Jacksonin ohjaama elokuvasarja on uskollinen Tolkienin alkuperäisteoksille ja onnistuu tuomaan kirjan rikkaan tarinan ja hahmot eloon tavalla, joka on saanut laajaa kiitosta.
Nostalgia ja henkilökohtainen merkitys: Olen lukenut "Taru sormusten herrasta" -kirjat ja kasvanut katsomalla elokuvia, niillä on erityinen paikka sydämessäni ja ne herättävät voimakkaita tunteita ja muistoja.
Hahmojen kehitys: Hahmojen kasvutarina ja kehitys ovat keskeisiä elementtejä elokuvissa. Frodo ja Sam erityisesti kokevat suuria muutoksia ja kasvavat henkilökohtaisesti matkan aikana.
Yhteisöllisyys ja ystävyys: Elokuvat korostavat yhteisöllisyyden ja ystävyyden merkitystä. Frodon ja hänen ystäviensä välinen side on syvä ja koskettava, ja heidän yhdessä kokemansa seikkailut vahvistavat tätä teemaa.
Nälkäpeli-sarja:
Koukuttava tarina: Elokuvan juoni on intensiivinen ja jännittävä, seuraamalla Katniss Everdeenin kamppailua selvitä eloon eloonjäämiskilpailussa, joka on sekä fyysisesti että psykologisesti vaativa. Tarinan rakenne pitää jännityksessä alusta loppuun.
Voimakkaat teemat: "Nälkäpeli" käsittelee syviä ja ajankohtaisia teemoja, kuten vallan väärinkäyttöä, yhteiskunnan luokkajakoja, mediatodellisuutta ja henkilökohtaista uhrausta. Nämä teemat ovat merkityksellisiä ja tarjoavat paljon pohdittavaa.
Voimaannuttava päähenkilö: Katniss Everdeen on vahva ja itsenäinen päähenkilö, jonka rohkeus ja älykkyys tekevät hänestä inspiroivan hahmon. Hänen kehityksensä tarinan aikana on kiinnostavaa seurattavaa.
Yhteiskunnallinen puoli: Elokuvassa esitetty dystooppinen maailma ja sen yhteiskunnalliset rakenteet toimivat voimakkaana kommentaarina nykypäivän yhteiskunnalle ja sen ongelmille, kuten mediakulttuurille ja vallan väärinkäytölle.
Kehittyneet hahmot: Elokuvan hahmot, kuten Peeta Mellark ja Gale Hawthorne, ovat moniulotteisia ja tarjoavat erilaisia näkökulmia tarinan kehitykseen. Näiden hahmojen suhteet ja roolit rikastavat tarinaa.
Intensiivinen visuaalinen tyyli: Elokuvan visuaalinen tyyli, mukaan lukien tulevaisuuden dystooppinen miljöö ja näyttävät tehosteet, luo voimakkaan ja mieleenpainuvan katselukokemuksen.
Jännittävä toimintakohtaukset: Nälkäpelien kilpailukohtaukset tarjoavat vauhdikasta toimintaa ja strategista jännitystä, jotka pitävät mielenkiinnon yllä.
Rakkaus ja ystävyys: Elokuvassa käsitellään myös henkilökohtaisia suhteita, kuten Katnissin ja Peetan välistä romantiikkaa sekä ystävyyssuhteita. Nämä tunteelliset elementit tarjoavat syvyyttä ja lisäävät tarinan vetovoimaa.
Kulttuurinen vaikutus: "Nälkäpeli" -sarja on vaikuttanut popkulttuuriin ja saanut paljon huomiota ja keskustelua. Tämä lisää elokuvan vetovoimaa ja merkitystä.
Nostalgia ja henkilökohtainen yhteys: Olen lukenut Suzanne Collinsin kirjoja ja katsonut elokuvat nuorempana, siihen liittyy henkilökohtaisia muistoja ja tunteita, jotka lisäävät sen viehätystä.
Star Wars-sarja:
Eeppinen tarina: "Star Wars" tarjoaa suuren ja jännittävän tarinan, joka yhdistää seikkailua, romantiikkaa, ystävyyttä ja hyvän ja pahan taistelua. Tarina on moniulotteinen ja kiehtova, ja se vie katsojat galaktiseen seikkailuun.
Ikoninen maailma: Elokuvan luoma universumi on täynnä unohtumattomia paikkoja, kuten Tatooine, Endor ja Coruscant, sekä monimutkaisia kulttuureja, kuten Jedi-ritarit ja Sithit. Tämä rikastuttaa katselukokemusta ja tarjoaa paljon tutkittavaa.
Unohtumattomat hahmot: Hahmot kuten Luke Skywalker, Darth Vader, Princess Leia, Han Solo ja Yoda ovat ikonisia ja monipuolisia. Heidän tarinansa ja kehityksensä ovat keskeisiä elokuvien viehätykselle.
Voimaannuttavat teemat: "Star Wars" käsittelee suuria teemoja, kuten rohkeutta, toivoa, uhrauksia ja hyvän ja pahan välistä taistelua. Nämä teemat ovat universaaleja ja tunteellisesti koskettavia.
Visuaalinen ilme: Elokuvien visuaaliset tehosteet, erityisesti alkuperäisellä trilogialla, olivat aikanaan maata mullistavia ja ovat edelleen vaikuttavia. Hahmojen, avaruuslaivojen ja taistelukohtausten visuaalinen ilme on unohtumatonta.
Musiikki: John Williamsin säveltämä musiikki, erityisesti "Star Wars" -teema, on ikonista ja vahvistaa elokuvien tunnelmaa. Musiikki on olennainen osa elokuvien vetovoimaa.
Kulttuurinen vaikutus: "Star Wars" on vaikuttanut laajasti popkulttuuriin ja saanut aikaan suuren fanikulttuurin. Elokuvien vaikutus näkyy monilla eri aloilla, kuten muodissa, peleissä ja muissa medioissa.
Romantiikka ja ystävyys: Elokuvassa on myös koskettavia ja jännittäviä romansseja, kuten Han Solon ja Princess Leian suhde, sekä ystävyyssuhteita, kuten Luke Skywalkerin ja Han Solon välinen ystävyys.
Jännittävät toimintakohtaukset: "Star Wars" tarjoaa upeita avaruustaisteluita, jännittäviä kaksintaisteluita ja vaikuttavia taistelukohtauksia, jotka pitävät katsojan kiinnostuneena.
Nostalgia ja henkilökohtainen yhteys: Olen kasvanut "Star Wars" -elokuvien (Epidoset I-III) parissa, niihin liittyy henkilökohtaisia muistoja ja tunteita. Tämä lisää elokuvien vetovoimaa ja merkitystä.
X-men-sarja:
Monipuoliset hahmot: "X-Men" -sarjassa on laaja valikoima mielenkiintoisia ja moniulotteisia hahmoja, kuten Wolverine, Professor X, Jean Grey, Cyclops ja Mystique. Näiden hahmojen erilaiset kyvyt ja persoonat tarjoavat syvyyttä ja rikkautta tarinalle.
Teemat ja symboliikka: Elokuvat käsittelevät merkittäviä ja ajankohtaisia teemoja, kuten erilaisuutta, suvaitsevaisuutta, syrjintää ja identiteettiä. Näiden teemojen käsittely on usein syvällistä ja resonoi monien katsojien kanssa.
Supervoimat ja kyvyt: "X-Men" -sarjassa esiintyy monenlaisia supervoimia ja kykyjä, jotka tekevät elokuvista viihdyttäviä ja jännittäviä. Hahmojen erilaiset kyvyt tarjoavat näyttäviä ja kekseliäitä toimintakohtauksia.
Monimutkainen juoni: Elokuvien tarinat ovat usein monitasoisia ja sisältävät käänteitä, jotka pitävät mielenkiinnon yllä. Tarinoiden verkostot ja juonenkäänteet tarjoavat paljon pohdittavaa.
Yhteiskunnallinen puoli: "X-Men" -elokuvien tarinat usein heijastavat yhteiskunnallisia ja poliittisia kysymyksiä, kuten marginalisoitujen ryhmien oikeuksia ja yhteiskunnan suhtautumista erilaisuuteen.
Hahmojen kehitys: Hahmojen henkilökohtainen kehitys ja heidän suhteensa toisiinsa ovat keskeisiä osia elokuvien viehätystä. Esimerkiksi Wolverinen ja Professor X
välinen suhde tarjoaa syvällisiä ja tunteellisia hetkiä.
Viihdyttävät toimintakohtaukset: Elokuvat tarjoavat jännittäviä toimintakohtauksia, joissa on paljon supervoimien käyttöä ja näyttäviä taisteluita. Tämä tekee elokuvista viihdyttäviä ja energisiä.
Eri aikakausien tulkinnat: Elokuvissa on usein mukana useita aikakausia ja eri tarinankulkuja, kuten "First Class" -elokuvan aikahyppy tai "Days of Future Past" -tarinan aikamatkustus. Tämä monimuotoisuus tekee sarjasta entistä kiinnostavamman.
Yhteisöllisyys ja fanikulttuuri: "X-Men" -sarjalla on suuri ja aktiivinen fanikunta, ja se on vaikuttanut laajasti popkulttuuriin.
Nostalgia ja henkilökohtainen yhteys: Olen kasvanut lukemalla "X-Men" -sarjakuvia ja katsomalla elokuvia nuorempana ja siihen liittyy henkilökohtaisia muistoja ja tunteita, jotka lisäävät elokuvien vetovoimaa.
Thorit:
Eepinen tarina: "Thor" yhdistää mytologiaa ja modernia maailmaa kiehtovalla tavalla. Elokuvan tarina jumalasta, joka menettää voimansa ja oppii nöyryyttä ja vastuullisuutta, on voimakas ja mielenkiintoinen.
Vahva päähenkilö: Thor on karismaattinen ja moniulotteinen hahmo. Hänen matkansa ylpeästä ja itsevarmasta jumalasta kohti itsensä löytämistä ja vastuullisuuden ymmärtämistä on kiehtova ja koskettava.
Huumori ja sävy: Elokuvassa on paljon huumoria ja kepeyttä, erityisesti Thorin sopeutuessa maapallon arkeen ja hänen vuorovaikutuksensa ihmisten kanssa. Tämä huumori tekee elokuvasta viihdyttävän ja helposti lähestyttävän.
Visuaalinen ilme: Elokuvan visuaalinen tyyli, erityisesti Asgardin kuvastot ja taistelukohtaukset, ovat vaikuttavia ja näyttäviä. Erityisesti Asgardin palatsit ja maisemat ovat upeita ja erottuvia.
Näyttelijätyö: Chris Hemsworthin esitys Thorina on ikoninen ja vangitseva. Hänen fyysinen läsnäolonsa ja karismansa tuovat hahmoon paljon syvyyttä ja vetovoimaa. Myös muut näyttelijät, kuten Tom Hiddleston (Loki) ja Natalie Portman (Jane Foster), tarjoavat vahvoja esityksiä.
Eroavaisuus Marvel Cinematic Universessa (MCU): "Thor" tuo mukanaan mytologisia ja fantasiakomponentteja, jotka erottavat sen muista MCU
elokuvista. Tämä rikastuttaa koko universumia ja tarjoaa uusia ulottuvuuksia.
Rikkaita mytologisia viittauksia: Elokuvassa käytetään runsaasti viittauksia pohjoismaiseen mytologiaan, mikä lisää sen syvyyttä ja kiinnostavuutta. Tämä yhdistelmä klassista mytologiaa ja modernia kerrontaa on kiehtova.
Hahmojen suhteet: Thorin ja Lokin välinen suhde, erityisesti heidän sisarussuhteensa ja keskinäiset konfliktinsa, ovat keskeisiä elokuvan tunnesiteille ja tarjoavat syvällisiä ja tunteellisia hetkiä.
Voimakkaat teemat: Elokuvassa käsitellään teemoja kuten ylpeys, nöyryys, vastuullisuus ja perhesiteet. Näiden teemojen käsittely on vaikuttavaa ja antaa elokuvan tarinalle syvyyttä.
Viihdyttävät toimintakohtaukset: Elokuvassa on paljon näyttäviä taistelukohtauksia ja jännittäviä tilanteita, jotka tarjoavat jännitystä ja viihdettä.
Nämä kaikki olen katsonut monta kertaa ja palaan näihin joka kerta uudelleen.
Kirjoitti: Gogo Yubari - 14.08.2024 23:35:02
Mitä muuten muut olivat mieltä siitä, kun ComicConissa paljastettiin tuo Doomin näyttelijä? Olen vähän seurannut ihmisten reaktioita esimerkiksi TikTokissa ja kovin ristiriitaiselta on vastaanotto mun silmiin näyttänyt.
Kirjoitti: Ygritte - 11.09.2024 20:48:13
Taistelukohtaukset oli hienoja, ja niitä ainakin riitti, mutta tykkäsin ihan suunnatomasti siitä, miten
Spoiler: näytä
Kirjoitti: Eveliina L - 27.09.2024 15:50:31
Kirjoitti: rosegold - 29.12.2024 11:05:35
Tämä oli positiivinen yllätys, oikein siisti pieni trilleri ja Cassandra Naud on erinomainen CWn roolissa. Elokuva on katsottavissa kirjastojen ilmaisessa Cineast-palvelussa.
Cineastissa olen katsonut myös mm. Jeepers Creepers reborn-leffan. Oli kyllä aika häkellyttävä kokemus, kun leffa oli niin huono kauhua, että se huonous oli jo koomisella tavalla viihdyttävää ;D
Odo: Mulla on varmaan jotenkin aikoinaan mennyt tuo Ruohometsän kansa ohi, enkä ole ottanut osaa siihen ikäpolvikokemukseen. Kaukametsän pakolaiset-sarja pelotti kyllä allekirjoittanutta ihan huolella.
Kirjoitti: Odo - 29.12.2024 11:26:15
Spoiler: näytä
No, oli miten oli. :D Olihan se ainakin neljän tähden leffa, tosi siisti yhä. :) Ja ymmärrän täysin, miksi se pelotti mukelona niin paljon. :D
Kirjoitti: Abarat - 29.12.2024 13:21:18
Kirjoitti: Angelina - 29.12.2024 14:22:09
Viimesimpänä kävin kattomassa Hereticin, joka oli kyllä pettymys. Hugh Grant oli mun mielestä loistava, mutta ite leffa oli jotenki tosi bleh ja päällimmäisenä ajatuksena siitä jäi sellanen.... miksi? Jotenkin siinä pahiksen touhussa ei ollu oikein mitään järkee, paitsi että he wanted to prove a point, mut sitten mikä se pointti lopulta oli, niin.... En mä tiedä, jotenkin meh fiilikset jäi.
Kirjoitti: Odo - 29.12.2024 15:05:10
Lonely Castle In The Mirror-elokuvan idea on hyvä mutta toteutus heikko. Summer Wars oli hyvä anime-elokuva. Hayao Miyazakin uusin Poika ja haikara ei tehnyt muhun vaikutusta. Mun anime-suosikki taitaa olla Weathering With You. Onko joku nähnyt näitä?Noista harmittaa, että missasin Lonely Castle in the Mirrorin, mutta ehkäpä näen sen jostain vielä jonain päivänä. Miksi se oli heikko (ilman spoilereita)? Summer Warsia en oo kattonut, mutta Poika ja haikara oli musta kiva, samoin mainitsemasi Weathering with you. Weathering with you on yksi suosikkejani, mutta tykkäsin sitäkin enemmän Your namesta. :)
Omia animesuosikkejani viime vuosilta on olleet Belle ja Suzume. ♥ En toki ole hirmuisen montaa katsonutkaan, mutta kuitenkin. Viimeisin oli Gold Kingdom and Water Kingdom ja se oli pitkästä aikaa aika pettymys, mitä animeen (ja animeleffoihin) tulee. Se oli aika epälooginen, siinä oli aukkoja ym., joten leffa itsessään ei jättänyt juuri mitään käteen. :D
Ja ainiin, tulipahan kanssa joku tovi sitten käytyä leffassa katsomassa Taru Sormusten Herrasta: Rohirrimin sota, joka muuten myös on anime! Villi ratkaisu tehdä TSH-maailmaan animesovitus, mutta olihan se ihan viihdyttävä ja ilmeisesti osa piti kutinsa juurikin Tolkienin TSH:n liitteisiin nähden, ettei ihan tuulesta temmattu TSH-stoori. :) Rohirrimin sota saattaa yhä pyöriä joissain leffateattereissa (Iisalmessa oli ja meni, kun näytöksiä oli huimat kaksi kai?), joten kertokaahan, jos käytte kattomassa ja tykkeette (tai vaikkette tykkeis!). :)
Kirjoitti: Abarat - 29.12.2024 17:09:43
Goro Miyazakin Maameren tarinat on myös hyvä anime-elokuva! :)
Kirjoitti: Kosmik - 04.01.2025 23:17:16
Joker: Folie à Deux tuli myös katsottua joululomalla ja täytyy sanoa, että vaikka yritin suhtautua siihen avoimin mielin, niin olin pettynyt lopputulokseen. Ne musikaaliosiot mielestäni romutti täysin elokuvan rytmityksen ja tuli mieleen vaan pitää vessataukoja niiden aikana. Mä en oikein tiedä, mitä elokuva yritti saavuttaa. Tuli vain fiilis, että ideana oli saada vain Jokerin hahmo vaikuttamaan mahdollisimman coolilta jatkuvalla tupakan polttamisella ja muilla ykköselokuvasta otetuilla maneereilla. Ja petyin siihen, miten pinnalliseksi Jokerin ja Harleyn suhde oli tehty, odotin jotain paljon syvempää yhteyttä hahmojen välille. Tavallaan joo tykkäsin siitä ideasta, että Joker oli Harleylle vaan pakkomielle ja fanituksen kohde, mutta silti. Näyttelijät teki työnsä hyvin, mutta käsikirjoitus ontui ja pahasti. Henkilökohtaisesti olin jo ykköselokuvan jälkeen sitä mieltä, että Arthurin tarina saisi jäädä vain yhteen elokuvaan, mutta silti halusin antaa kritiikistä huolimatta kakkoselokuvalle mahdollisuuden, mutta se jätti kylmäksi. Tykkäsin oikeussalidraamasta ja sitä olisi saanut olla enemmän, mutta kaikki ne musikaaliosiot vaan jotenkin aina vesitti tunnelman. En tiedä sitten, tuliko se idea musikaalista siitä, että halusivat ottaa Lady Gagan Harleyn rooliin, mikä on musta vähän icky, koska mielestäni hän osaa näytellä ihan hyvin ilman, että hänen roolihahmonsa ympärille pitää rakentaa jotain musiikillista aspektia.
Uusi Nosferatu kiinnostaisi, mutta taitaa elokuvissa käynti olla niin kallista nykyään, että odotan kai sen ilmestymistä suoratoistopalveluihin. Olisi vaan kauhea hinku päästä pitkästä aikaa käymään elokuvissa, vaikken ikinä saakaan raahattua ketään sinne seuraksi. ::)
Kirjoitti: Fiorella - 05.01.2025 16:45:09
Lonely Castle In The Mirror oli minusta koskettava elokuva, pidin siitä sen verran paljon, että ostin myöhemmin myös kirjana. Siinä oli ehkä vähän painostava tunnelma, mutta se toisaalta liittyi sen juoneen niin vahvasti, että se oli minusta ihan loogista. Aika ja sen kuluminen oli olennainen osa juonta, ja siinä oli mysteeri/jännitys-teemainen aihepiiri. Samaa mieltä siitä, että jollekin voi olla triggeröiväkin, mutta itse kyllä koin että sopisi isommille lapsillekin ihan hyvin.
Poika ja haikara oli minusta paikoin outo, mutta varmaan avautuisi paremmin uudella katselukerralla. Se oli kyllä hieno isolta elokuvateatterin kankaalta katsottuna.
Your name ja Weathering With You löytyy tosiaan sieltä kirjaston Cineast-palvelusta + jotkut muut anime-elokuvat... Rohirrimin sota huomattu mutta jäi näkemättä. Mainitsemani Summer Wars on hyvin tehty elokuva. Weathering With You on tosiaan tunteikas, toiminnallinen ja hieno. Suosittelen.Kiitos vinkistä! Tuo pitäisikin tutkia, koska esim. tuo Weathering With You on minulla vielä näkemättä. Your name tuli katsottua elokuvissa sekin, ja siitäkin pidin.
Viimeisin näkemäni oli Wicked, josta tietenkin tykkäsin odotetusti. :D
Kirjoitti: Abarat - 14.02.2025 08:27:51
Kirjoitti: Violetu - 14.02.2025 14:25:21
En odottanut yhtikäs mitään, ja yllätyin positiivisesti. (spoilerin alla myös politiikkaan liittyvää ränttiä).
Spoiler: näytä
Kirjoitti: cirimiau - 23.02.2025 16:46:01
Blogi löytyy osoitteesta kulttuurinkulma.blogspot.com
Sieltä saa aika hyvin myös vinkkejä jos ei keksi mitä katsoa ;)
Kirjoitti: Abarat - 24.02.2025 02:47:06
Elokuvan päähenkilöt Hidetoshi Nishijima (elokuvassa Yusuke Kafuku) ja Toko Miura (elokuvassa Misaki Watari) oli ihanan vähäeleisiä, ja tykkäsin kuinka he avautuivat toisilleen. Tyylistä tuli etäisesti mieleen joku Aki Kaurismäen elokuva. Tykkäsin jotenkin myös Reika Kirishiman (eli elokuvassa Oto Kafuku) puheäänestä.
Tykkäsin tosi paljon elokuvan juonen kannalta monikulttuurisesta teatteriproduktiosta. Luulen että tää palkittu elokuva joko viehättää tai sitten ääripäässä ihmetyttää. Hyvät näyttelijät elokuvaan on valittu! :D