Finfanfun.fi
Harry Potter -ficit => Hunajaherttua => Aiheen aloitti: Scaramouche - 19.11.2012 18:56:40
-
Author: Scaramouche
Genre: fluffy, romance
Rating: sallittu
Pairing: Lily/James
A/N: Minimaallinen väsäys Lilystä ja Jamesista. Kommentit olisivat kivoja, vaikka tiedänkin, että näin lyhyttä tekstiä on tosi vaikea lähteä mitenkään sen syvällisemmin analysoimaan. :)
Challenges: FF100: 066: Sade, One True Something 20 (pairing: Lily/James)
Se oli se pieni hetki
Se oli aina ollut se katoavan pieni hetki syyskuun puolivälissä, hetki jona James piti käsiään Lilyn poskilla ja heidän otsansa koskettivat. Vettä satoi kaatamalla, eikä Lily pitänyt sateesta ja märästä ja kylmästä, ja hänellä oli liian iso ja kutittava villapaita. Jamesin hiukset näyttivät kerrankin siisteiltä liimautuessaan läpimärkinä päänahkaa vasten. Vasta myöhemmin Lily tajusi, että pojan olkapäähän oli jäänyt kiinni ruskea vaahteranlehti.
Juuri sen kyseisen syyskuun kyseinen hetki oli täydellinen, vaikka hampaat kalisivat ja sormet olivat jäässä. Vaikka Lily sai hirvittävän flunssan ja James makasi koko seuraavan viikon kuumeessa. Kummankin poskilla valui sadepisaroita, ja kasvoilla oli leveä hymy naurun jäljiltä, ja Jamesin suudellessa Lilyä huulet eivät tuntuneet aivan niin kylmiltä kuin hetkeä aikaisemmin.
Se oli se pieni hetki, kun Lily Evans katsoi ruskeita silmiä ja tajusi rakastuneensa James Potteriin.
-
Syvällistä analyysiä et saa, mutta rohkenen silti kommentoida! Hmm... Mitäs sitä sanoisi. Tämä oli kuin pieni iltasatu, jonka tarkoitus on saada
awwittelemaan hyvälle tuulelle.♥
Pidin siitä, kuinka edes sade, paleleminen tai vilustuminen ei lannista Lilyn ja Jamesin täydellistä onnea. Ei Lily reksiteröi sen pienen hetken aikana (vastoin tapojaan) mitään muuta kuin Jamesin. Vaahteranlehdestä viis... Tästä välittyy noiden pikkuseikkojen kautta ihanasti se, miten he välittävät toisistaan juuri sellaisella täysin varmalla tavalla.
Se oli se pieni hetki, kun Lily Evans katsoi ruskeita silmiä ja tajusi rakastuneensa James Potteriin.
Tässä koko nimien käyttö vahvisti lopullisuutta taitavasti. Sävy olisi ollut paljon huolimattomampi, jos olisi puhuttu hahmoista vain etunimillä, ainakin minun mielestäni.