Finfanfun.fi
Harry Potter -ficit => Godrickin notko => Aiheen aloitti: Letizia - 24.08.2012 00:13:05
-
Ikäraja: S
Sanamäärä: 244
Päähenkilöt: Dorea Black (ja Walburga)
Vastuuvapaus: Kaikki, mikä on tunnistettavissa osaksi Harry Potter -universumia, kuuluu J. K. Rowlingille.
a/n: Tarkoitukseni oli muistaakseni kirjoittaa Doreasta (ja Walburgasta) jonkinlainen ficletsarja, johon tämä kuului, ja en mene sanomaan ettenkö joskus kirjoittaisikin. Toistaiseksi tämä kuitenkin olkoon yksinäinen 2,44 -raapale kaikessa absurdiudessaan. Toivottavasti joku saa tästä edes jotain irti.
Synnyinkoti
Dorea oli viiden vanha, kun hänen vanhimman veljensä vaimo, Irma, synnytti tyttären.
Pyhästä Mungosta haettiin parantaja kello kolmelta yöllä, ja Irma huusi paljon kovempaa kuin isoisä Phineas Nigellus oli huutanut kuollessaan, ja Dorea luuli että Irmakin kuolisi. Isoäiti Ursula langetti vaientavan loitsun. Hän vartioi kamarin ovea kuin kreikkalaisten tarujen peto ja käski miehet ja lapset alakertaan, ja äiti vetäytyi huoneeseensa sillä häntä heikotti. Pollux sai kohtauksen ja ryntäsi pihalle, ja isä Cygnus lähti hänen peräänsä.
Dorea istui yöpaitasillaan ruokasalissa Mariuksen ja Cassiopeian kanssa ja katseli, kun isoisän muotokuva kuorsasi. Marius hyräili ajankuluksi hautajaismarssia, mutta Cassiopeia sanoi "hys", kun eteishallista kuului taas liikettä.
"Se on noita", isoäiti ilmoitti kello kuusi. Dorea näki ovenraosta, kun parantaja lähti laahaten mukanaan verisiä kaapujaan ja isä juotti Polluxille nokkosviiniä.
Päivän valjettua Dorea, Cassiopeia ja Marius vietiin katsomaan lasta. Äiti nousi vuoteesta, kulki ympäri hiukset levällään ja käski heidän siistiytyä, jotta kamariin ei joutuisi taudinsiemeniä. Dorea kuvitteli, että siellä olisi paljon verta, mutta Irma nojasi pieluksiinsa hyvissä voimissa ja valitti, miksei hänen annettu juoda kahvia.
He seisoivat hiljaa rivissä ovensuussa. Pollux istui tuolissa vuoteen vieressä ja piteli veltosti Irman kättä, kun isoäiti nosti lapsen kehdosta tämän syliin ja Irma järjesteli turvonneita rintojaan.
"Te olette nyt tätejä, Cassiopeia ja Dorea, ja sinä Marius olet setä", heidän isänsä sanoi. Cassiopeia nyökkäsi vakavana, ja Marius, joka oli seitsemän vanha, puri kynsiään. Dorea puri lettinauhojaan.
Lapsi kiljui punaisena, ja sen päälaella oli haituva mustaa tukkaa.
"Tuosta seuraa vielä harmia", Dorea ajatteli.
-
Enpäs olekaan aiemmin törmännyt ficciin, jossa pääosissa olisivat Mustan suvun vanhemmat jäsenet. En tiennyt mitä oikeastaan odotin, mutta ainakaan en pettynyt tämän luettuani :)
"Se on noita", isoäiti ilmoitti kello kuusi.
En tiedä onko tämä sinun vai Rowlingin keksintö, mutta kovasti pidin siitä ettei lasta ilmoiteta 'tytöksi' vaan 'noidaksi'. Ja juu, pidin tästä kaikessa lyhykäisyydessäänkin, olet keksinyt ihania yksityiskohtia tarinaa värittämään: hautajaismarssin hyräily, Phineas Nigelluksen kuolema, nokkosviini..
Jos joskus suunnittelet kirjoittavasi tästä suunnittelemasi ficletsarjan, minä ainakin olen taattu ja innokas lukija!
Ja ohhoh, en olekaan aiemmin tuossa sukupuussa syntymävuosia vilkuillut juurikaan. 13-vuotias? Jaa, laskuvirhe toivon mukaan :D
-
Kiitoksia, saralin! Mukava kuulla että pidit.
Hehheh, itselläni puolestani on jonkinlainen obsessio Blackin sukuhistoriaan, ja "tiedän" siitä enemmän kuin monista Harryn vuosikurssin sivuhahmoista. Varmasti siitä tulee jotakin kirjoitettua vastaisuudessakin.
Ilmaisu "se on noita" oli omaa keksintöäni. :) Arvelin myös, että eihän tässä talossa oteta edes huomioon mitään muuta vaihtoehtoa (eivät vielä tiedä, että Marius-parka on surkki). Nokkosviini muuten sen sijaan on lainattu Viisasten kiven pulloarvoituksesta.
-
Tää oli kiva. Tuntemattomista on aina kivempaa lukea kuin tunnetuista. Pituuskin oli hyvä. Kerrontakin oli kiva, ei liian huumorilla, mutta ei liian nuivasti. Sukulaissuhteista en tajunnut pätkääkään, mutta ei se haittaa. Tykkäsin, oli kivaa viihdettä, ei mitään liian vakavaa papatusta väsyneelle ihmiselle.
-
Jeeetu: Kiva että tykkäsit. :) Heh, sukulaisuussuhteita tässä tuli kieltämättä aika kasa mahdutettua 244 sanaan. Kiitos kommentistasi!
-
Moi noin kymmenenen kerran tänään.. ::)
Saisit kirjoittaa näistä Mustista lisääkin. En ole oikein ikinä vaivautunut ajattelemaan heitä, joten on kiva, että joku muu vaivautuu. Pätkä oli kaikessa lyhykäisyydessään oikein miellyttävää luettavaa. Lapsen syntymä on kiva aihe, ja se on kuvattu tässä kivasti. Jännänä yksityskohtana Pollux, joka sai kohtauksen... millaisenkohan? Nojoo. Siis hyvä lauseita kyllä taas:
Hän vartioi kamarin ovea kuin kreikkalaisten tarujen peto
Irma huusi paljon kovempaa kuin isoisä Phineas Nigellus oli huutanut kuollessaan, ja Dorea luuli että Irmakin kuolisi
Juup, ja huima rakentava sitten:
Tuosta 'isä juotti viiniä' lauseen edestä puuttuu pilkku. Loppu on muuten ihana
- Sleeping Sun kiittää!
-
Sleeping Sun: Et arvaakaan, kuinka kivaa oli vielä saada kommentti juuri tähän fikkiin! :)
Vielä minä joskus kirjoitan lisääkin! Mainitsin tässä yksityiskohtia, joiden oli tarkoitus kertoa jotain talon asujaimistosta, mutta toki se jäi hyvin raapaisuksi, kun henkilöitä on kymmenen ja sanoja 244... No, Polluxilla oli tapana saada kohtauksia.
Haa, pilkusta en olisi ihan varma. Ajatukseni oli, että "Dorea näki ovenraosta, kun (1) parantaja lähti ja (2) isä juotti." En tosin ole katsonut raamatusta, ja voisi se olla rytmikkäämpi pilkullisena. :) Eikä tarkoitukseni ollut tyrmätä palautettasi, kun kerrankin sellaista saa. x)
Kiitos!