MONTA POLKUA KULJETTAVANA
Nimi: Monta polkua kuljettavaksi
Kirjoittaja(t): MissDobby
Oikolukija/Beta:3 luvusta etteenpäin Chelsey!!!
Tyylilaji/Genre: Fluff ,Action, Draama
Ikäraja: K11
Vastuuvapaus: Hahmot ja paikat omistaa J.K. Rowling, enkä saa tästä rahallista korvausta, vaan kirjoitan omaksi iloksi.
Päähenkilöt/Paritus: James/Lily, Sirius/OC + muita
A/N: Elämäni ensimmäinen ficci (Tai ylipäänsä mikään kirjottelu juttu)! Älkää heti tuomitko, kommentteja ja rakentavaa palautetta toki toivon.
1 LUKU
UUSI SAAVUTUS
Taas yksi sateinen aamu Britanniassa oli alkamassa ja pienessä makuusalissa poikajoukko oli heräilemässä. Uusi lukuvuosi oli alkanut Tylypahkan noitien ja velhojen koulussa.
Ensimmäisenä ylhäällä oli James, komea tummatukkainen nuorukainen, joka ystävineen aloittaa tänä aamuna viimeisen vuotensa Tylypahkassa.
Hän haroi hiuksiaan ja haukotteli voimakkaasti. Pojan kasvoilla oli typerä virne, viimeöisen unen ansioista. Unessaan hän oli juuri saanut raikuvat suosion osoitukset koko koululta ja itse koulun rehtori oli kätellyt häntä mahtavasta toiminnasta. Väkijoukosta, hänen syliinsä oli myös juossut kaunis punatukkainen neito, joka oli suikannut suukon pojan poskelle.
Jamesin haaveilun lopetti lyhyeen kuitenkin yläpediltä lentävä tyyny, joka singahti suoraan pojan päähän. ”Lopeta tuo typerä virnuilu” Kajahti Jamesin parhaan ystävän Siriuksen ääni. ”Ja selitä mikä sinua heti aamusta hymyilyttää? Taasko niitä unia?” James kääntyi katsomaan ystäväänsä, jonka pää oli nyt tullut näkyviin yläsängyltä.
”En tiedä mitä tarkoitat NIILLÄ unilla, mutta niitä ne kai oli” James vastasi ja hörähti hieman. Ajatus siitä, mitä Sirius mahdollisesti ajattelisi hänen niistä unistaan, tuntui hyvältä. James venytteli vielä käsiään ja nousi ylös sängystä. Poika nappasi taikasauvansa pöydältä ja heilautti sitä, saaden näin Siriuksen leijumaan yläilmoissa nilkastaan.
”Oi kiitos vanha kuoma, en olisikaan jaksanut itse nousta sängystä.” Sirius hekotteli ilmassa leijaillen ja katseli huvittuneena ystäväänsä.
”Mitä turhia kiittelemään, mitä vain vuoksesi Anturajalka” James tokaisi ja päästi ystävänsä mätkähtämään takaisin sängylle. ”Olen tänään avuliaalla tuulella, saatan vaikka pestä selkäsi jos pyydät kauniisti” Kuului pieni naurun hörähdys ja Sirius hyppäsi alas sängyltään. James vaikutti iloiselta tänä aamuna ja se lupaili hyvää, Siriuksella oli nimittäin mielessään pari erittäin oivaa kepposta.
Pojat vetivät kaapunsa päälle ja Sirius viimeisteli itsensä vielä heilauttamalla taikasauvallaan hiuksiaan kohti.
Huoneen kaksi muutakin poikaa Peter ja Remus alkoivat viimein heräillä ystäviensä mekastukseen. Kun he olivat saaneet viimein kammettua itsensä ylös sängyistään, Sirius ja James olivat jo valmiita päivän koitoksiin. Remus Lupin, joka yleensä heräili ajoissa, oli lukenut miltei koko viimeyön uutta kirjaansa Ihmissusista ihmisten parissa. Poika haukotteli makeasti ja laahusti matka-arkulleen etsimään vaatteitaan. ”Huomenta” Remus mumisi hiljaa ja sai vastaukseksi ystäviensä pirteät huomenet.
Sillä aikaa kun hiljainen Peter ja väsynyt Remus aloittelivat aamupuhteitaan, James ja Sirius päättivät lähteä aamiaiselle suureen saliin. Sirius nimittäin ajatteli että olisi parempi, kun Remus ei olisi kuuntelemassa hänen uusimpia suunnitelmiaan. Remuksella oli ikävä tapa lyödä taikasauvoja poikien rattaisiin.
Kun pojat olivat päässeet ulos makuusalista, Sirius alkoi heti kertoa uusia ideoitaan ystävälleen.
”Olen ajatellut asiaa jo jonkin aikaa” Sirius aloitti innoissaan, Jamesin kuunnellessa tarkkaavaisena. Vaikutti siltä että nyt olisi suunnitelmissa jotain isoa.
”Uskon että olen nyt selvittänyt meitä pitkään jo vaivanneen ongelman” Sirius jatkoi, kertomatta kuitenkaan kaikkea kerralla. Poika nautti suuresti ystävänsä kiinnostuneesta ja tiedonjanoisesta ilmeestä.
”Älä piinaa, vaan anna tulla nyt!” James sanoi innostuneena kuulemaan mistä Sirius puhuu.
”Kaksi sanaa kuomaseni, Tyttöjen makuusali” Sirius kuiskasi hiljaa.
Jamesin silmät laajenivat innostuksesta, aivan niin kuin Sirius oli odottanutkin.
”Mahtavaa” James mumisi hullunkiilto silmissään, enemmän itselleen kun Siriukselle. Monta sataa ideaa ilmestyi pojan mieleen. Tätä he olivat jo kauan koettaneet selvittää. Välillä he olivat jo luovuttaa ja hyväksyneet tosiasian, että tyttöjen makuusaliin ei vain pääse.
”James!” Sirius jatkoi hieman vakavammalla äänellä. ”Tämä antaa meille kuitenkin suuren vastuun ja en halua että käytämme tätä turhiin retkiin makuusaliin”
Jamesin ilme sumeni hieman ja otsa rypistyi, mistä Siriuksen yhtäkkinen tiukkapipoisuus johtui, tämä olisi loistava tilaisuus vaikka mihin ja Sirius halusi nyt pilata sen!
Sirius röhähti nauramaan suureen ääneen ja osoitti sormellaan ystävänsä rypistynyttä naamaa.
”HAHAA! Luulitko että olin tosissani! Meillä on nyt kaikki avaimet käsissämme ja minulla on jo ensimmäinen suunnitelma valmiina!”
James huokaisi ja naurahti itsekin, Sirius oli saanut jälleen vedätettyä häntä.
Aamiaisen ja aamun ensimmäisten tuntien jälkeen pojat olivat kerääntyneet kirjastoon kuulemaan Siriuksen suuren suunnitelman.
”Remus!” Sirius aloitti ehkä hieman syyttävällä äänellä ja katsoi ystäväänsä suoraan silmiin. ”Sinä et saa nyt pilata meidän muiden iloa ja turmella minun vaivalla kehittämääni loistavaa suunnitelmaa.” Remus huokaisi hieman. Joka lukuvuosi piti aloittaa samalla tavalla, kehittää joku hullu kepponen, jonka avulla tehtäisiin opettajien elämästä hankalaa. Ja tänä vuonna Lupin oli johtajapoika. Hänellä on entistä enemmän vastuuta ystävien pidättelyssä.
”Lupaan käsi taikasauvallani, että en pilaa mitään.” Remus sanoi ja hänen mielessään pyöri ristiriitaiset ajatukset, vastuu ja ystävä, ne eivät mahdu samaan lauseeseen.
Viimein päästiin asiaan ja Sirius alkoi kertoa, miten tyttöjen makuusaliin pääsee. Kelmit olivat tosiaan tehneet kaikkensa pyrkiessään sisään. He olivat koettaneet päästä portaat animaageina. Yrittäneet leijuttaa toisiaan sisään, mutta portaiden yläpäähän oli muodostunut näkymätön seinämä, josta vain tytöt pääsivät läpi. Kelmit olivat jopa varastaneet Kuhnusarvion monijuomalientä ja muuttaneet itsensä tytöiksi, mutta sekin idea oli mennyt pieleen. He olivat myös tutkineet joka nurkan ja kulmauksen salakäytävien toivossa, mutta mitään ei ollut löytynyt.
”Meidän täytyy mennä ylös vain yhdessä jonkun tytön kanssa” Sirius supisi, jotta kukaan lähettyvillä olevista ei kuulisi sitä. Nyt kun Sirius oli kertonut teoriansa, se tuntui liian yksinkertaiselta ja Jamesilla oli jo vastalause valmiina.
”Anturajalka, etkö muista kuinka kuljin Lilyn kanssa portaita ja törmäsin samaan seinämään, kuin leijuttaessa” Jamesin into alkoi hiipua, taas uusi epäonnistunut teoria. Sirius ei kuitenkaan lakannut hymyilemästä, hänellä oli nimittäin teoria tätäkin varten.
Sirius alkoi kertoa pojille malttamattomana, kuinka hän oli ajattelematta kulkenut ylös tyttöjen makuusaliin yhdessä kuudesluokkalaisen Maggien kanssa. Juju piilikin siinä, että tytön ja pojan välillä ei saa olla tunteita tai tulee seinä vastaan.
”Eli jos kuljemme ylös tytön kanssa, joka ei ole kiinnostunut meistä ja toisinpäin, pääsemme sisään.” Sirius lopetti juhlallisesti, hän ei ollut kuitenkaan kertonut koko totuutta, riittää jos tyttöä ei kiinnosta.
Pojat naureskelivat tyytyväisinä ja James aloitti puheen ensimmäisenä. ”On vain aika vaikea löytää tyttöjä, jotka eivät ole meistä kiinnostuneita.” Pojat naureskelivat yhdessä hyvän tovin ja jopa Remus näytti olevan hyvin mukana juonessa.
Kelmit sopivat, että seuraavana iltana Sirius ja James odottelisivat näkymättömyysviitan alla viimeisten tyttöjen nukkumaanmenoa ja seuraisivat näitä ylös. Sitten heillä olisi koko yö aikaa tutkia tyttöjen makuusaleissa.