Finfanfun.fi

Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Toinen ulottuvuus => Aiheen aloitti: Welmasein - 23.01.2010 19:25:05

Otsikko: Twilight: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan (K11) 11/? | Renesmee/Jacob
Kirjoitti: Welmasein - 23.01.2010 19:25:05
Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan
Ikä: K11
Fandom: Twilight
Tyyli: Romance
Tiivistelmä: tarina kertoo Jacobin ja Renesmeen häistä ja siitä mitä sen jälkeen tapahtui.
Varoitukset: Tais olla kiroilua, haukkumista ja viittauksia seksiin
Mistä: Aamunkoin jälkeisestä ajasta
A/N: Oon tässä kirjotellu näitä asioita, eikä vielä loppua näy. Teksi hiukka ehkä alkeellinen, mutta luettavaa yms.

Aloittelija vasta oon...

Mää en oo varma mistä tää lähti että oliko tää unta vai omaa kuvitelmaani, mutta tällane se oli... Juttu on yks kokonaisuus mutta oletin, että olisi helpompi lukea osissa, kuin kerralla kaiken...


//Firdilien muokkasi fandomin otsikkoon

                                                                     ******
1 Lähtö

Oli kulunut seitsemän vuotta ja Nessie oli varttunut naisen aluksi.

-On se outoa istua Yliopiston ruokalan pöydässä samanikäisensä tyttären, hänen poikaystävänsä -ja parhaan ystäväni- sekä aviomieheni kanssa, Bella totesi mietteliäänä.
-Ehkä hiukan, Edward täydensi.
-Ei se minusta kovinkaan outoa ole, Jacob sanoi.
-Oletko sinä vinksahtanut Jake, vai onko sinulla muuten päässä vikaa? Bella kysyi järkyttyneenä. -Sinun kulmastasi se varmaan on outoa, Jake puolusti ja jatkoi;
-Nessie, aika rientää ja paljon on tekemistä. Meidän täytyy lähteä nyt että ehdimme hoitaa kaikki ajoissa.
-Minne olemme menossa, Nessie kysyi hämmästyneenä.
-Kerron myöhemmin, sinulla on loppu päivä saatu vapaaksi ja meidän ihan tosissaan täytyy mennä, Jake hosui.
-Toki saatte mennä, Edward puuttui puheeseen ja jatkoi; -Saatte mennä, soitan sinulle kohta ja kerron lisää. Ja kyllä teillä lupaukseni on, Edward vastasi Jacobin äänettömään kysymykseen. -Olen tiennyt suunnitelmasi jo kaksi päivää ja jos kuuntelette puhettani niin myöhästytte,
-Seelvä... Tule Nessie, Jake sanoi hämillään.
-Hopi, hopi. Teidän täytyy kuitenkin käydä hakemassa Nessielle vaatteita, Edward sanoi melkein hymyillen; -Soitan matkalla, Edward hoputti. Kaikki kolme kuuntelivat hämillään Edwardin kannustusta. -Kerron myöhemmin sinulle kaiken, Bella, Edward vastasi Bellan ilmeeseen.
-Selvä, kiitos. Ja alkakaa laputtaa jos teillä on kerta kiire ja teidän täytyy vielä käydä kotona.

                                                                       ******

-Me voimme myös pitää loppupäivän vapaaksi, veriryhmiä olisi seuraavaksi. Paitsi jos tahdot teurastaa koko luokan päivälliseksi, voimme jäädä, Edward vitsaili.
-Ei kiitos, koulun henkilökunta ei pitäisi hullusta joukko murhaajasta Isabella Cullenista, sanoin mietteliäänä.

                                                                        ******

Renesmee

Olimme jo puolimatkassa meille kun isäni soitti Jacobille.
  -Hei, olette varmaan jo puolimatkassa. Muutama asia Jake... Yksi, liput ja muut tarvittavat löytyvät työpöytäni oikeanpuoleisesta ylälaatikosta, kaksi, ruokkikaa Miuku -emme palaa suoraan kotiin- kolme, kokeile Tiffanya, viisi, Nessielle on otettu ensi viikoksi puolet vapaaksi ja kuusi, pidä huolta hänestä, seitsemän, anna Nessielle puhelin, tahdon puhua hänen kanssaan.
-Seelvä... Pitkä lista muuten, mutta annan Nessielle puhelimen.
-Kiitos.
  -Hei isä. Mitä asiaa sinulla oli?
-Se, että unelmasi toteutuu ylihuomenna ja me molemmat rakastamme sinua
  -Minäkin rakastan teitä. Mutta menen nyt hakemaan itselleni vaatteita, hei hei!
-Odota hetki. Äidilläsi taitaa olla sinulle asiaa.
  -Selvä, anna sitten hänelle.
-Hei kulta, sanoin, -muistatko vielä ne asiat joita aloin kertomaan sinulle kun olit riittävän vanha?
  -Kuinka voisin unohtaa ensimmäisen seksisaarnani, jos siis siitä puhut.
-Siitäpä hyvinkin. Saatat tarvita sitä tietoa ainakin isäsi ilmeestä päätellen.
  -Kiitos, toki muistan, mutta minun täytyy tosiaan mennä nyt.
-Aivan.. Kiire... No mutta muista että rakastamme sinua.
  -Kyllä, muistan sen. Nähdään joskus! sanoin ja suljin puhelimen.

Bella

-Aiotko koskaan kertoa mitä he ovat menossa tekemään? Tivasin.
-Toki. He ovat menossa Las Vegasiin. Alice ei kyllä tykkää tästä, mutta hän ei voi sille mitään.
-OVATKO NESSIE JA JAKE MENOSSA NAIMISIIN? VEGASIIN? MINÄ TAPAN SEN!!! Raivosin, -EIVÄTKÄ KUTSUNEET MEITÄ?
-Rauhoitu, rakas. Etkö muista, että joka tapauksessa heidät on luvattu toisilleen? Hyvä on älä vastaa, mutta joka tapauksessa me olemme lähdössä sinne myös.
-MITÄ? Et sitten voinut minulle kertoa aikaisemmin? Meinaatko sanoa, että menemme uudestaan naimisiin, vai että olemme menossa vakoilemaan heitä? Kysyin jo hiukan rauhoittuneena.
-Jälkimmäinen oli oikein. Hän saa Jacobin omakseen, ja saamme jälleen kerran yhden juhlittavan asian lisää. Alice ei varmasti jätä heitä rauhaan ennen kuin on saanut järjestettyä näille Oikeat häät.
-No siitä he eivät ainakaan innostu kun Alice hönkii koko ajan heidän niskoihinsa, sanoin pieni hymy huulillani.
-Siitä olen samaa mieltä, Edward jatkoi.

                                                               ******

Renesmee

Suljin puhelimen ja nousin ulos autosta. Jacob oli jo avannut oven ja kadonnut jonnekkin, luultavasti isän työhuoneeseen.
  Suuntasin suoraan huoneeseeni hakemaan vaatteita.
-Minkälaisia vaatteita täytyy ottaa vaatteita? Huusin.
-Näyttää siltä, että lämpimiä ja totta kai jotain siistiä, jolla voit olla yleisillä paikoilla.
-Selvä! Kai minulle jää aikaa shoppaamiseen? Alice olisi todella vihainen jos en toisi matkalta vähintään yhtä uutta vaatekerrastoa.
-Niitä saat vaikka kuinka paljon häämatkallamme. Jacob oli tullut ovelleni ja hymyili. Samassa tajusin: -Olemmeko me menossa naimisiin?
-Etkö sinä sitä ole vielä tajunnut? Oma pikku höpönassuni.
Hymyilin onnessani ja menin suutelemaan Jacobia.
-Kiitos! Rakastan sinua! Taidampa siitä hyvästä ostaa vaatekerran, jota Rosaliekin kadehtii, hymyilin ja suutelin häntä taas. Suoraan suulle. Se oli todella intohimoinen suudelma ja olin syttyä palamaan halusta.
-Rauhallisesti rakas. Ei ennen avioliittoa, muistathan?
-Oliko tuo oma päähän pinttymäsi vai oliko isä osallinen siihen asiaan?
-Hiukan molempia, mutta meillä on kiire. Mene sinä jo autoon ja minä ruokin Miu'un.
-Hyvä on. Saanko ensin vähentää vaatteitani? Pääsenhän shoppailemaan myöhemmin...
-Toki. Hän suuteli minua vielä kerran ja katosi sitten keittiöön.

  Kun kävelin autolle leijuin pilvissä. Isä oli tosiaan puhunut totta ja unelmani toteutuisivat huomenna.

Leijuin pilvissä vielä lentokentällä kunnes Jacob herätti minut haaveistani.
-Prinsessa Nessie, aika palata maan pinnalle. Huomenna olemme ikuisesti vain toisiamme varten. Hän suuteli minua ja lähdimme lähtöaulaan. Leijuin 7. taivaassa...
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan
Kirjoitti: Ewelyn - 23.01.2010 19:28:54
Voisit laittaa nuo alkutiedot, että tietäisi edes mistä tässä on kyse.  ???

 Ohjeistusta ficcien kirjoittamiseen (http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=3.0) - sivulta löydät kaiken tarpeellisen, ainakin nuo alkutiedot.

Toiseksi tässä oli muutamia virheitä, esimerkkinä tämä:
Lainaus
japarhaan
ja parhaan

Lukisitko tuon, please, vielä kerran läpi ja katsoisit ne virheet pois tuolta?  :) Itse nimittäin luen lukuni kerran/kaksi läpi ennen kuin laitan sen julki.

Anna anteeksi, kun tämä meni tällaiseksi kommentiksi, mutta nuo alkutiedot on tässä se tärkein pointti, mitä yritin vihjailla.


Mutta muuten oli hyvä luku ja odotan jatkoa.
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan
Kirjoitti: Welmasein - 23.01.2010 19:33:02
kiitos neuvosta

//Ton kyllä tarkisti oikoluku ja en oo varma onko sielä ollenkaa enää virheitä ku en oo kerenny lukee läpi enne julkasuu, mutta jatko-osissa teen niin

//Snapu muokkasi tuplapostauksen pois. (Soo soo!)
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan
Kirjoitti: Arosalie - 23.01.2010 20:55:07
”-Hei, olette varmaan jo puolimatkassa. Muutama asia Jake... Yksi, liput ja muut tarvittavat löytyvät työpöytäni oikeanpuoleisesta ylälaatikosta, kaksi, ruokkikaa Miuku -emme palaa suoraan kotiin- kolme, kokeile Tiffanya, viisi, Nessielle on otettu ensi viikoksi puolet vapaaksi ja kuusi, pidä huolta hänestä, seitsemän, anna Nessielle puhelin, tahdon puhua hänen kanssaan.”
-Seelvä... Pitkä lista muuten, mutta annan Nessielle puhelimen.
”-Kiitos.”
  -Hei isä. Mitä asiaa sinulla oli?
”-Se, että unelmasi toteutuu ylihuomenna ja me molemmat rakastamme sinua”
  -Minäkin rakastan teitä. Mutta menen nyt hakemaan itselleni vaatteita, hei hei!
”-Odota hetki. Äidilläsi taitaa olla sinulle asiaa.”
  -Selvä, anna sitten hänelle.
”-Hei kulta,” sanoin, ”muistatko vielä ne asiat joita aloin kertomaan sinulle kun olit riittävän vanha?”
  -Kuinka voisin unohtaa ensimmäisen seksisaarnani, jos siis siitä puhut.
”-Siitäpä hyvinkin. Saatat tarvita sitä tietoa ainakin isäsi ilmeestä päätellen.”
  -Kiitos, toki muistan, mutta minun täytyy tosiaan mennä nyt.
”-Aivan.. Kiire... No mutta muista että rakastamme sinua.”
  -Kyllä, muistan sen. Nähdään joskus!

Tuossa kohtaa oli siis tuo puhelu. Niin minua jäi jostain syystä häiritsemään tuo merkintä tapa, että lainausmerkit ('') ja sitten vuorosanaviiva (-). Itse olisin laittanut puhelen toisesta päästä tulevat kysymykset ja vastaukset vaikka kursiivilla tai jotenkin muuten. Tämä oli vain minun mielipiteeni sitten.

Sitten mukavampaan palautteeseen. Hauska idea ficissä! En olekkaan lukenut vielä kertaakaan, että Nessie ja Jake menisi Vegasissa naimisiin...  Jatkoa lupaan seurata ja sitä odotan!
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan K13
Kirjoitti: Welmasein - 24.01.2010 16:09:25
kiitos että muistutit, se olikin alku peräisessä tekstissä niin että korjaampa samantien
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan K13
Kirjoitti: Welmasein - 24.01.2010 19:36:22
Toinen osa

A/N: Tässä olis sitten se toinen osa, ei pidä ootattaa liikaa. siis... tää toka osa kertoo siitä ku bella ja edward selittelee miks jake ja nessie ei oo mukana ja bella taas räjähtää

                                                                                  ******

2 Cullenit

Bella

  -Oletko varma, ettei Alice näe heitä? kysyin huolestuneena. Olimme matkalla Washingtoniin muiden Cullenien nuo. Tanya oli kuulemma perheineen käymässä.
  -Älä hätäile. Et kai unohda, että hän ei näe ihmissusia? Edward kysyi
  -En, valehtelin, -en unohtanut. Entä milloin lähdemme Vegasiin?
  -Ylihuomenna aamulennolla, olen jo ostanut liput valmiiksi.
  -Oletpa nopea. Kuinka kauan olet suunnitellut tätä?
  -Tuota noin..., hän sanoi vältellen -olen minä oikeastaan jo pitkään tiennyt, että jonakin päivänä he lähtevät karkuun isoa pahaa Alicea välttääkseen suuret juhlat. En vain tiennyt että milloin ja minne. Epäilin kyllä Vegasia...
  -Herra Edward Cullen. Etkö olisi edes sen vertaa voinut kertoa? en olisi halunnutkaan tietää tätä yllätyksenä. Hän on vasta nuori!
  -Menithän sinäkin nuorena naimisiin ja sait maailman ihanimman miehen, hän sanoi vekkulisti hymyillen.
  -Se on eri asia! Nessien pitäisi olla vasta seitsemän vuotias! Ja mielestäni seitsemän ikävuotta olisi liian pieni ikä mennä naimisiin.
  -Nessie ei ole seitsemänvuotias -henkisesti eikä fyysisesti. Kyllä jotkut lapset menevät sen ikäisinä kesäleireillä naimisiin.
  -MUTTA EIVÄT VIRALLISESTI!!! SILLOIN HE KÄYTTÄVÄT LAKRITSASORMUKSIA!!!
JA NYT JACOB JA RENESMEE KÄYTTÄVÄT TIFFANYÄ!!!
  -Tiffany on hyvin laadukas merkki. Ja ehdotinhan minä sinullekkin sitä, mutta valitsit tämän, hän sanoi ja otti käteni käteensä ja osoitti hänen omassa suvussaan kiertänyttä sormusta.
  -SE NYT ON IHAN ERI ASIA!!! VAIKKA PUHUISIT MITÄ TAHANSA SIITÄ ETTÄ HEIDÄT ON JO LUVATTU TOISILLEEN HÄN-ON-LIIAN-NUORI!
  -Rauhoitu. Nessie pysyy aina mielessämme pikkutyttönä, mutta ehkä noin 3000 vuoden päästä hän on jo kuin teini-ikäinen, Edward selitti.
Aloin pitämään mykkäkoulua siihen asti kunnes olimme jo Cullenien pihassa.

                                                                     ***

  Haistoin Alicen tutun tuoksun ja olin taas tyytyväinen. En tiedä johtuiko se Jasperista vai Alicen paikalla olosta.  
  Pihalla odotti jo koko perhe sekä denalilaiset Tanya, Kate, Carmen ja Eleazar. Juoksin muista välittämättä Alicen syliin; emme olleet nähneet kuukauteen.
  -Hei vain sinullekkin, Alice sanoi ja suikkasi poskelleni suukon. Menin tapaamaan muuta perhettä sekä denalilaisia.
  -Tervetuloa kotiin, Carlisle sanoi Esme kainalossaan.
  -Kiitos, sanoin ja saman tien kuului talolta päin Emmetin jylisevä nauru, jota olin niin ikävöinyt.
  -Kas, kas! Pikkusisko on kotona taas! Väännetäänkö kättä? Emmet nauroi ja sulki paitansa nappeja. Ei ollut paljoa miettimistä mitä he olivat juuri tehneet kun Rose tuli samasta suunnasta siistien samalla vaatteitaan ja hiuksiaan. Minulla oli ollut ikävä myös Rosalieta, vaikka hän olikin todella ilkeä aikoinaan Jacobille.
  -Ei taideta, teillä jäi näköjään hommat kesken. Hei Rose!
  -Hei Bella! Oli ikävä. Mihinkäs te koiran ja Nessien jätitte? Hän kysyi. Olin jo aukaisemassa suutani, kunnes Edward vastasi puolestani, -Heillä on muuta menoa. Alice katsoi omituisesti ja mietin, oliko hän sittenkin nähnyt jotakin? Edward huomasi saman.
  -Olimme juuri lähdössä metsälle kun kuulimme teidän tulevan, Esme sanoi, -tuletteko tekin?
  -Toki, Edward vastasi. Menin hänen luokseen ja lähdimme metsälle.
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan K13
Kirjoitti: Arosalie - 25.01.2010 16:31:09
Yhen virheen huomasin selvästi.

Rose tuli samasta suunnasta siistien vaatteitaan samalla vaatteitaan ja hiuksiaan.

Niin eikö tuo toinen vaatteitaan kuuluisi ottaa pois :D

Oli hyvä luku, vaikka olikin aika lyhyt. Voin kuvitella Bellan äidin huolen Nessiestä.

Jatkoa pian!
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan K13
Kirjoitti: Q+Black - 26.01.2010 11:33:34
Tää oli kiva tarina, vaikka joitakin pikkuvirheitä sattui silmään. Jatkoa odotellaan!

Nessie & Jake <3 <3
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan K13
Kirjoitti: Welmasein - 26.01.2010 15:09:07
kiitos kommenteista, pistän jossain vaiheessa jatkoa. näistä osa on pitkii ja osa lyhyitä lukuja
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan K13
Kirjoitti: Lööperiikka - 27.01.2010 21:36:29
Oi että tää on ihana! Siis kaikki on ihanaa idea, kirjoitus tyylisi, kaikki! 
Toivottavasti jatkoa tulee pian!
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan K13
Kirjoitti: Welmasein - 28.01.2010 16:25:01
kiitos kaikille kommentoijille, pistän sitten saman tien tämän 3 osan ja kaupan päällisiks 4 osan
                                                                    ******

3 Lennossa

Jacob

Kun olin saanut herätettyä Nessien, lähdimme lähtöaulan kautta passintarkastukseen.
  -Lähtönne on jo 20 minuutin päästä. Luuletteko ehtivänne? Passintarkastaja kysyi.
  -Toki, toivottavasti ainakin, totesin.
  -No onnea sitten vain. Tässä passinne ja lippunne. Hyvää lentomatkaa! Hän sanoi.
  -No menoksi sitten vaan, Nessie sanoi ja haukotteli, -luuletko, että kerkeisin matkalla hiukan nukkua?
  -Totta kai. Sitä paitsi tarvitset energiaa shoppailuun. Käymme ensin Pariisissa ostamassa sinulle vaatteita ja lähdemme Vegasiin huomisen aamulennolla.
  -Kuulostaa todella hyvältä, mutta menisimmekö jo ettei tarvitse tulla ensiapuihmisten paikalle kun kaadun lattialle ja nukahdan.
  -Tottahan toki, hymyilin ja hän hymyili takaisin. Ajatella että saan hänet ylihuomenna kokonaan omakseni, ajattelin ja hymyilin vielä leveämmin.

***

Renemee

  Olin kävelemässä Jacobin kanssa Las Vegasin kadulla. Olimme eräässä kulmassa kunnes vastaan tuli poliisien jaahtaamien ampujien auto. Toinen ajoi autoa ja toinen ammuskeli ikkunasta ihmisiä. Ampuja oli nuori, tyttö vasta. Jacob alkoi suojaamaan minua. Joka tapauksessa tyttö ampui Jacobia selkään. Jacob kaatui velttona maahan ja minä rupesin huutamaan apua.
  -Herää Nessie, herää! Jacob huusi ja ravisteli minut hereille, otti syliinsä ja rupesi rauhoittelemaan minua.
  -Shhhhh... Ei mitään hätää, älä itke, kaikki on kunnossa. Olen tässä. Shhhh... älä itke. Olen tässä vieressäsi, hän rauhoitteli. Itkin siinä varmaan ainakin 20 minuuttia ennen kuin rupesin rauhoittumaan.
  -Mitä tapahtui? Nessie kerro minulle. Mitä unta näit?
  -Sinä kuolit, sanoin ja rupesin taas vollottamaan, -sinä kuolit! Itkin ja yritin rauhoittua.
  -Ei hätää rakas, en minä niin helposti kuole, han rauhoitti. Näin uudestaan kohtauksen silmissäni ja näytin saman Jacobille. Hän säpsähti hiukan ja rupesi taas tyynnyttelemään minua. Tällä kertaa olin kiinnittänyt huomioni tyttöön. Tytöllä oli tummat hiukset ja hän näytti jotenkin tutulta. Huulet olivat täydelliset ja niillä tyttö muodosti sanat  'Anna anteeksi, äiti'. Järkytyin kuvasta niin, että päästin epämääräisen vinkaisun.
  -Ei hätää rakas, kaikki on hyvin, Jacob sanoi.
  Olin rauhoittunut kun saavuimme Pariisiin. Olimme olleet koneessa puolet yöstä ja näytin varmasti kamalalta, johon Jacob totesi vain, että näytän aina ja joka päivä kauniilta.

4 Pariisi

Jacob

  Nessien käytyä vessassa siistiytymässä ja vaihtamassa vaatteet lähdimme hotellillemme. Edward oli tilannut kaksi viereistä yhdenhengen huonetta ja ymmärsin sen hyvin. Vaihdoin vaatteeni ja lähdin hakemaan Nessietä viereisestä huoneesta aamupalalle.
  Syötyämme lähdimme kaupungille. Edward oli 'lainannut' suurimman osan Alicen etukorteista. Tiesin kyllä, että hän oli vain ottanut ne Alicen huoneesta, mutta missä vaiheessa hän sen oli kerennyt tehdä, sitä en tietänyt.
  Puolen päivän aikoihin lähdimme syömään kalliiseen ravintolaan ja kolmas osa kaupoista oli käyty läpi. Nessielle oli kertynyt mukava kasa kauppakasseja, jotka minä tietysti kannoin, herrasmies kun olin. Myöhemmin Nessie ojensi minulle pari miestenvaatekaupan etukorttia ja patisti minut menemään sinne. -Minä haluan vain ostaa jotain yllättävää jota sinä et näe ennen ensi viikkoa. Chop, chop! Isä ei tykkää jos et käytä kortteja, Alice-täti ainakaan, hän vetosi. -Hyvä on. Sinun mieliksesi teen mitä vain, mutta milloin näemme uudestaan? En kestä olla erossa sinusta, kerroin. -En minäkään sinusta, mutta minun mielikseni käy ostamassa ainakin uusi puku, ja Alicen! hän lisäsi. -Hyvä on, myönnyin, mutta pidä huolta itsestäsi. -Totta kai. Olenhan minä normaalia vahvempi, joten voitan tappelun jos tarvis, hän sanoi, mutta jatkoi kun näki ilmeeni, -Minä pidän itsestäni huolta ja puolista kasseista. Nähdäänkö neljän aikoihin Eiffel-tornin juurella? hän kysyi. -Nähdään siellä. Rakastan sinua, lisäsin. -Minäkin sinua, vastasit ja annoit suukon, -Nähdään. Ikävöin sinua jo nyt..., sanoit. -Minäkin sinua. Ja hän lähti omille teilleen. Tuotti suurta kipua etten tiennyt missä hän liikkui, mutta suuntasin vaitonaisena ensimmäiseen pukuliikkeeseen.

Renesmee

Minulle tuli haikea olo heti kun olin sulkenut oven. Vaikka olisin halunnut mennä takaisin hänen luokseen, mutta totesin, että Alice olisi minulle hyvin vihainen jos en toisi hänelle mitään uutta vaatetta tai kenkiä, kerta isä oli varastanut häneltä kaikki nämä ihanat etukortit.
    Suuntasin ensimmäiseen juhlavaatekauppaan mikä tuli vastaan ja onnekseni huomasin, että Alicella oli myös tänne etukortti. Kiertelin kaupassa ja löysin äidille ja Esmelle kauniit mekot, maksoin ne ja lähdin seuraavaan liikkeeseen mistä löysin täydellisen timanttikaulakorun itselleni. Kiertelin kaupoissa ja etsin sopivaa vaatetta Rosalielle, mikä oli hyvin vaativa tehtävä. Kuitenkin löytyi kaunis pikkumusta jonka veroista en ollut koskaan nähnyt, -Täydellinen ja juuri Rosalien tyylinen, ajattelin ja menin suoraan kassalle.
   Seuraavassa juhlavaatekaupassa oli myös kenkiä ja löysin kauniin tummanpunaisen olkaimellisen mekon halkiolla ja siihen sopivat kengät. -Nämä pistän päälleni huomenna kun minusta tulee rouva Jacob Black, ajattelin tyytyväisenä. Vaikka ne olisivat kaatopaikalla olisin maailman onnellisin tyttö, ajattelin.
  Kuljin jo kohti Eiffel-tornia kunnes muistin, ettei minulla ole tarpeeksi seksikkäitä alusvaatteita Jacobin mieliksi, joten menin ensimmäiseen alusvaatekauppaan, joka tuli vastaan. En yhtään ihmetellyt kun Alicelta löytyi senkin kaupan etukortit. Kunnes olin löytänyt sopivia menin kassallle,katsoin kelloa; 16.28. -Hitto, ajattelin, - minun piti olla siellä jo puoli tuntia sitten! Pistin ostokseni toiseen kassiin, ettei Jacob näkisi niitä ja lähdin juoksujalkaa tornille, Jacob oli jo siellä ja varsinaisen huolissaan, kunnes näki minun tulevan.

Jacob

Oven sulkeutuessa varmasti molemmat olivat haikeita ja lähdin ensimmäiseen pukuliikkeeseen. -Toivottavasti hänelle ei käy kuinkaan..., tuumin ja lähdin puhumaan myyjälle. Kerrankin koulun Ranskan opiskelusta oli hyötyä. Löysin erilaisia pukuja,mutta mikään ei sopinut joten lähdin räätälille, johonka Jasperilla oli etukortti. -Mitäköhän kaikkia etukortteja Alice on heille hankkinut, jos ne mitkä Edward oli pakannut oli vain suurin osa kaikista, mietin.
    Puku oli valmis puolineljältä, joten lähdin ostamaan juhlakenkiä, koska vanhat olivat menneet pieniksi. Löysin sopivat ennen tapaanisaikaa joten lähdin Eiffel-tornille päin kävelemään.
    Kun kello alkoi näyttää varttia yli neljä, aloin huolestumaan. -Varmasti hän kuitenkin on kunnossa ja hänellä vain kestää jossain korukaupassa. Naisethan rakastavat timantteja ja muita koruja. Paitsi Bella...
    Puolelta aloin tähyilemään Nessietä kiivaana ja huolesta sekaisin 'Pidä huolta hänestä', Edward oli sanonut. Sanat kummittelivat päässäni, mutta katosivat heti kun näin hänen juoksevan luokseni ja rupesin hymyilemään. Tuijotin häntä helpottuneena. Rupesin juoksemaan häntä kohden ja kohta jo olimme sylikkäin ja suutelimme. Olin onnessani, ja elossa vielä huomennakin...

                                                                                   ******

A/N: tässä olis sekä kolmas että neljäs osa ihan vaan silmienne iloksi.  Kiitos aikaisemmista kommenteista ja lisää vastaan otetaan ;)
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan K13
Kirjoitti: Arosalie - 28.01.2010 16:43:15
Ooo kukakohan se tyttö on siitä unesta? no kuitenkin kiva kun tuli kaksi osaa. Joissain kohissa meni vähän ohi jotkut lauseet, mutta syytetäämpä siitä vaikka tän päivän uuvuttavaa liikkatuntia ja äikän koetta. :)
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan K13
Kirjoitti: Lööperiikka - 28.01.2010 19:36:27
Noniin muuten hyvä, etten sanoisi loistava.
Mutta... Tuossa yhdessä osassa vuorosanaviivat eivät olleet helposti luettavissa. Ja siksi oli hiukan hankalalukuista.
Mutta muuten hyvä!
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan K13
Kirjoitti: Welmasein - 03.02.2010 17:31:55
5,6,7 luvut. saattaa olla että muuttuu pelkäks Las Vegasiks koska ei oo kerennä kirjottaa jatkoo...  kiitos kommenteista ja olis mukava saaha lissää...

                                                                                 ******

5 Kysymyksiä

Edward

  -Alice alkaa jo epäilemään, salaammeko jotakin, selitin Bellalle.
  -Mutta eihän hän voi nähdä susia... hän mietti. Olimme metsälle menon jälkeen menneet kauemmaksi puhumaan asiasta ettei kukaan varmasti kuulisi mitä puhuimme Nessiestä ja Jakesta.
  -Ei hän voikkaan. Mutta hän on hyvin tarkkanäköinen, selitin, -toivottavasti Nessie löytää jotakin mistä Alice varmasti pitää. Hän saattaa siitä rauhoittua vähän, mutta eniten hän innostuu uusista juhlista, hymyilin.
  -Siitä olen aivan samaa mieltä. Pikku kodinhengettäremme..., hän sanoi ja hymyili, -Kai me varmasti menemme Vegasiin? Minun täytyy toimittaa hänelle isoäidin hiuskammat! Bella stressasi.
  -Etkö haluaisi säästää niitä niihin Oikeisiin häihin? Kysyin.
  -Aivan, mitä hän sitten päähänsä pistää jos ei hiuskampoja?
  -Tämän, selitin ja kaivoin taskustani pienen Tiara-rasian, -Tämä on oman äitini vanha. Hän haukkoi henkeään ja sanoi sen jälkeen; -Se on... todella kaunis. Kuinka vanha se on?
  -Se on kiertänyt suvussani isoiso isoäidistäni saakka. Hyvin vanha ja hyvin arvokas, yhtä täydellinen tyttärellemme kuin hiuskammatkin. Mutta jos Renée tulee -ja todennäköisesti tuleekin- häihin niin varmasti hän näkee hiuskammat Renesmeen kiharoilla, kerroin hymyillen. Myös Renée on jo sopeutunut tähän Uuteen Bellaan, vaikka hänkään ei tiedä koko totuutta.
  -Olen samaa mieltä. Mutta lähdetäänkö takaisin talolle,emmehän tiedä milloin denalit lähtevät...
  -Totta kai. Vien tiaran autoon ja voimme viedä sen huomenna valmiiksi Nessien hotelli huoneeseen, myönnyin.
  -Kuulostaa hyvältä, nähdään talolla, hän antoi suukon ja katosi metsään. En koskaan tulisi kyllästymään häneen.

Bella

 Kun tulin talolle, Alice istui sohvalla ja katseli minua.
  - Hei.Missä Jazz on? Kysyin ja etsin häntä katseellani
  - Hän on autotallissa, automme reistailee. Entä missä on Nessie ja Jacob?
  - Johan olemme kertoneet, että heillä oli muuta ohjelmaa. Jake kaipasi isäänsä ja ystäviään, joten he lähtivät Forksiin. Yritimme suostutella ainakin Nessietä mukaan, mutta heitä ei saa pysymään erossa toisistaan, tiedäthän sinä..., selitin.
  - No voitko selittää, miksi olen nähnyt sinut ja veljeni Las Vegasissa?
  - Koska emme päässeet seitsemän vuotta sitten Vegasiin, lähdemme nyt. Ethän sinä halua estää Bellaa pääsemästä vanhoissa verkkahousuissa ja teepaidassa naimisiin vaan järjestit koko show'n, Edward selitti ovelta.
  - Niin. Halusin pienet häät ja että karkaisimme Vegasiin, mutta saimme koko show'n. Joten haluan mennä uudestaan edellämainitulla tavalla naimisiin. Onhan siitä jo seitsemän vuotta!
  -Aivan. Eikä toinen häämatka olisi pahasta, Bellahan pitää niin paljon Esmensaaresta
  -Saatte saareni käyttöönne jos ette taas tuhoa toista sänkyä, Esme huusi jostain työhuoneelta päin.
  - Siinähän näet..., Edward nauroi muistoillensa.
  -Sitten vielä yksi kysymys, Alice sanoi, -miksi minua ei ole kutsuttu?
  - Sait viimekerralla koko show'n. Ja voin jopa luvata, että tulevaisuudessa saat järjestää monet juhlat, selitin ja katsoin Edwardia joka hymyili.
  -Vakuutan sen, hän sanoi ja katsoi Aliceen hyväntuulisena, -mutta missä ovat rakkaat serkkumme? Joko he lähtivät takaisin?
  -Emmehän toki, Tanya huikkasi pihalta, -nyt kun olette tekin täällä taidamme olla täällä hiukan pidempään.

6 Las Vegas

Jacob

Olimme viimeinkin saapuneet pitkän lentomatkan jälkeen Las Vegasiin. Molemmat olivat väsyksissä lentomatkan jälkeen. Vielä Pariisissa ollessamme olimme käyneet ostamassa sormukset ja molemmat odottivat iltaa.
    Edward oli varannut meille Morsiussviitin MGM Grand-hotellista, sekä minulle pienemmän huoneen. Ymmärrän hyvin, että Edward tahtoo meidän noudattavan perinteitä, mutta en kestä olla erossa Nessiestä, se olisi liian tuskaista. Nukuimme jonkun aikaa sylikkäin kunnes heräsin nälkään ja lähdimme syömään.

Bella ja Edward

  -Oletko aivan varma tästä? Mistä sitä paitsi sait yleisavaimen? Bella kysyi. Olimme morsiussviitin ovella ja sisältä kuului kahden sydämen sykettä ja Jacobin tasainen kuorsaus.
  -Jos on suhteita, pääsee pitkälle, Edward sanoi.
  -En usko että sait tuon avainkortin suhteilla. Kerro totuus, Bella vaati
  -Hyvä on. Emmett pölli tämän kerran kun hän oli Rosalien kanssa pelaamassa pokeria. Hän arveli, että oli hyvä jos meillä olisi yksi tällainen. Tulevaisuutta ajatellen.
  -Valehtelet, Bella tiukensi.
  -Totta kai, rakkaani. Emme me Cullenit sentään niin rehellisiä ole, ja hän hymyili Bellan rakastamaa vinoa hymyä.
  -Uskon sen, mutta kohta he varmaan heräävät. Jo mennään, ettei jäädä kiinni ja avainkorttikin pitäisi palauttaa. Missä muuten yövymme?
  -Me Cullenit sijoitamme taloihin, muistatko sen?
  -Kyllä. Joteen... teillä on jossakin päin rannikkoa kaunis Desing-talo, joka kuitenkin on kaikana kaikesta muusta.
  -Täsmälleen.
  -Tosiaan, hoidetaan tämä alta pois ja käydään hiukan pelaamassa pokeria ennen kuin menemme kuokkimaan tyttäremme ja parhaan ystäväni häihin. Kuulostaako hyvältä?
  -Kyllä, mutta minulla olisi parempi ajatus pokerin sijaan, Edward sanoi ja painoi huulensa Bellan huulille. -Arvaat varmaan itsekkin oman ideani?
  -Kyllä ja se kuulostaa jännittävämmältä kuin pokerin peluu ynnä muut huijaukset. Mutta meillä on tehtävä. Kohta Jacob herää nälkäänsä ja he lähtevät syömään.
  -Onko sinulla muitakin lahjoja kuin Kilpi?
  -On. Tunnen Jacobin hyvin ja tiedän, että hän syö kuin susi. Bella sanoi ja otti Edwardin kädestä avainkortin samalla kun Edward katsoi häneen mietteliäänä.
 
                                                                          ***

   Päästyämme huoneeseen Jacob ja Nessie nukkuivat sängyllä sylikkäin. Bella meni pikaisesti viemään peilipöydälle tiaran ja Edwardin antaman ohjelman. Lopuksi molemmat antoivat suukon Nessielle ja lähtivät hiljaa kohti Cullenien Las Vegasin asuntoa.

                                                                          ***

Renesmee ja Jacob

  Jacobin mahan murinaan heräsimme molemmat. Koska tunsimme itsemme pirteiksi lähdimme syömään, vaikka Renesmee nauttikin mieluummin ihmisverta hän tyytyi syömään ihmisten ruokaa.
  -Sinun täytyy oppia sekin tapa, Jacob virnuili rakkaalleen, -ja opetella laittamaan sitä. Saammehan lapsia, jotka enemmän syövät ihmisruokaa kuin juovat verta.
  -Kuulostaa hyvältä. Paksupihvi ja vettä, Renesmee vastasi Jacobille ja kertoi tarjoilijalle.
  -Herralle, mitä saisi olla?
  -Alkupalaksi juustolautanen, pääruuaksi myös paksupihvi, sekä jälkiruoaksi vaniljajäätelöä suklaa kastikkeella ja vettä, kiitos.
  -Kiitos, ruokanne tulevat hetken päästä, tarjoilija sanoi.
  -Kiitos, Jacob sanoi.
  -Vai että vaniljajäätelöä suklaa kastikkeella? Onko se jopa hyvää?
  -Yhtä vastustamatonta kuin sinä, tosin voittaisit äänestyksen vaniljajäätelön sijaan.
  -Sekin kuulostaa hyvältä.
    Syötyämme lähdimme takaisin Sviittiin ja rupesimme ruokalevolle.
 
Renesmee

  Herättyämme kello oli jo viisi ja Elvis oli tilattu kahdeksaksi, joten Jacob lähti omaan huoneeseensa ja minä jäin Sviittiin. Aloin etsimään meikkejäni kunnes näin sen; kampauspöydälläni oli vanhan näköinen rasia ja menin tutkimaan sitä lähemmin. Vieressä oli kirje äidiltä ja isältä:

  ”Hei kulta. Kun suunnitelmanne tuli ilmi isäsi kaivoi tämän esille. Käsittele sitä varoen. Se on isäsi isoiso isoäidin ja hyvin vanha sekä hyvin arvokas. Sinulle on varattu kasvohoito puoli kuudeksi ja kampaaja tulee kuuden aikaan laittamaan hiuksesi. Olin unohtaa meikkaajan. He tulevat molemmat samaan aikaan. Häädä Jacob huoneestasi ennen kampaajan ja meikkaajan tulemista, mikäli hän on huoneessasi vielä. Sinun olisi paras olla kauniina hääkuvassa! Ja toivon, että olet hankkinut jotain Alicelle Pariisista, ettei hän tapa teitä. Hän kyllä ilahtuu siitä, että saa järjestää teille 'Oikeat' häät. Sitä on turha yrittää välttää! Vielä kerran onnea teille!

                                                                                Rakkaudella, äiti ja isä”


  Kun suljin kirjeen huokaisin syvään. Katsoin kelloa, se oli jo varttia yli, enkä tiennyt missä oli kylpyläosasto. Otin kylpytakin ja lähdin aulaan kysymään missä kasvohoitoni olisi. Jacob oli baarissa ja yritin mennä sinne siten, ettei hän näkisi minua.

  Kasvohoito oli erittäin rentouttava. Heti sen jälkeen lähdin sviittiini ja meinasin mennä vahingossa Jacobin kanssa samaan hissiin, mutta ehdin mennä nurkan taa ennen kuin hän ehti nähdä minua. Näytti kuitenkin siltä, ettei hän huomannut minua ja huokaisin helpotuksesta.
  Kello oli jo viittä vaille kuusi kun saavuin sviittiini. Ehdin käydä suihkussa ennen kuin he koputtivat oveen. Niin ainakin oletin, mutta oven silmästä huomasin, että se olikin Jacob.
  -Mene kulta pois! Minulle on kohta tulossa vieraita, joita et saisi nähdä! Huusin oven läpi.
  -Mutta kun tahdon nähdä sinut, hän vastasi.
  -Mikä se oli se juttu, että sulhanen ei saa nähdä morsiantaan ennen liittoon astumista, kysyin.
  -Hitot perinteistä.
  -Mene kiltti pois nyt. He tulevat minä hetkenä hyvänsä!
  -Hyvä on. Mutta älä unohda, että rakastan sinua!
  -Minäkin sinua. Nähdään kohta, sanoin. Ilmeisesti Jacob oli lähtenyt, koska oveeni koputettiin taas. Ovella oli kampaaja ja meikkaaja.
  -Hei, oletteko neiti Cullen? Toinen heistä kysyi avattuani oven.
  -Olen. Tulkaa perässä, neuvoin ja päästin heidät sisälle.
    Se oli yhtä tuskaa. Vaikka oli taitava pysymään liikkumatta paikoillani, olin täydellisen malttamaton. Halusin jo olla rouva Jacob Black. -Renesmee Black..., haaveilin, -kuulostaa hyvältä.


Jacob

  Ennen kun menin omaan huoneeseeni, kävin baarissa. Viivyin siellä jonku aikaa miettien maailmanmenoa ja ystäviäni La Pushissa. He eivät pääse häihimme, mutta olin varma, että Alice järjestäisi meille kunnon juhlat kun palaamme kotiin.
  Kun olin lähdössä huoneeseeni päätin, että kävisin Nessien luona tarkistamassa, että kaikki on hyvin.
  Kuitenkin lähes saman tien hän hääti minut omaan huoneeseeni, koska jotkut olivat tulossa käymään. Ketkä, sitä hän ei kertonut.

  Kello oli puoli kahdeksan kun lähdin aulaan odottamaan. Minulla oli jo puku päällä ja kengät jalassa.
  
  20 minuuttia vaille kahdeksan hissin ovet aukesivat. Sieltä tuli paljon ihmisiä, mutta tunnistin vain yhden. Nessie oli tullut hissistä ja kiitti kahta ihmistä ennen kuin tuli luokseni.
  -Olivatko he ne vieraasi? Kysyin.
  -Olivat. Kellohan on jo paljon. Jollemme nyt lähde myöhästymme.
  -Totta kai. Ulkona odottaakin jo limusiinimme, kerroin.
  -Limusiinimme?
  -Limusiinimme. Edward oli varannut sen meille jo aikapäiviä sitten. Tule, mennään! Juoksimme ulos. Aurinko oli juuri laskemassa kun hyppäsimme kyytiin. Kaivoin sormuksen taskustani. Tiffanyn, kuten Edward oli ehdottanut.

7 Elvis

Bella ja Edward

  Juoksimme minkä pääsimme, jotta ehtisimme kahdeksaksi tapahtumapaikkaa.
  Ennen Jacobia ja Nessietä oli pari autoa, josta toinen oli juuri lähtemässä. Edward oli lähettänyt hieman erilaisen vihkitodistuksen Elvis-papille tai miksi häntä nyt kutsuttiinkaan.
  -Ajattele, Bella tokaisi, - että kohta Nessie ei olekaan Renesmee Cullen vaan rouva Renesmee Jacob Black. Se on jostain syystä niin haikeaa, että kohta on yksi 'virallinen' Cullen poissa perheestä
  -Älä ajattele noin. Emme me häntä menetä, vaikka hänestä tuleekin Black. Hän on aina Cullen.
  -Hmm, Bella tuumi.
  
  Oli viimeinkin Jacobin ja Renesmeen vuoro. Heidän noustua limusiinin kattoikkunasta, Bella huokaisi ihastuksesta. Renesmee oli täydellisen kaunis punaisessa leningissään, tiaran ja kaulakorun kanssa. Jostain syystä Bellan silmiä alkoi kirveltää ja hän arvasi itkevänsä, ei surusta, vaan ilosta.

Jacob ja Renesmee Black

  
  Vihkitoimitus alkoi.
  -Tahdotko sinä, Renesmee Carlie Cullen ottaa aviopuolisoksesi Jacob Blackin, Elvis kysyi.
  -Tahdon, Renesmee vastasi.
  -Entä sinä, Jacob Black, tahdotko ottaa puolisoksesi Renesmee Carlie Cullenin, Elvis kysyi toistamiseen.
  -Enemmän kuin mitään tässä maailmassa, Jacob vastasi.
  -Saisinko sormukset, mies kysyi ja Jacob otti sormukset taskustaan. He lausuivat vihkivalansa ja vaihtoivat sormuksensa.
  -Täten julistan teidät mieheksi ja vaimoksi, mies julisti ja he alkoivat laulaa 'Looks like an angel'ia.
  
  Limusiinissa he aukaisivat samppanja pullon.
  -Olen maailman onnellinen nainen, Renesmee kertoi
  -Ja minä olen maailman onnellisin mies kun sain sinut vaimokseni. Ja tiedätkö.., Jacob pohti, - Renesmee Black kuulostaa miljoona kertaa paremmalta kuin Renesmee Cullen.
  -Olen huomannut sen itsekkin, Renesmee sanoi ja he nostivat maljan tulevaisuudelle tästä eteenpäin.

Bella ja Edward

  -Se oli kaunista, Bella totesi pala kurkussaan.
  -Niin oli. Viimeinkin he saivat toisensa eikä heitä erota enää mikään tästä eteenpäin, niin toivon, Edward huokaisi ja me lähdimme juoksemaan Renesmeen ja Jacobin hotellille, jotta voisimme yllättää heidät.

                                                                               ******

A/N kirjotuksissa ollu hitauksia ja varmaa tästä eteenpäinki jos sitä jatkoo tulee, koska 7 luvun kohalla lähti inspiraatio lomalle, vaikka onki tullu nyt takas. en lupaa mitään mutta yritän saaha lisää kirjotettuu...
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan K13
Kirjoitti: Cassie Cullen - 06.02.2010 13:33:47
Jakoa pian vielä, kun alkaisi tulla jutua perhelisäyksestä
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan K13/ 7. luku tullut
Kirjoitti: Welmasein - 11.02.2010 14:40:57
8. osa olis tässä nyt...

                                                                                  ******

8. Hotellilla

Renesmee

Olimme saapuneet hotellille. Vihdoin ja viimein olin rouva Black. Olin niin onnellinen, etten nähnyt enkä haistanut vanhempiani ennen kuin isä kamppasi minut syliinsä.
- Onneksi  olkoon kaunokainen. Kerropa miltä tuntuu olla rouva?
- Isä? hyvältä tuntuu, mutta miten te täällä olette?
- Tulimme aamulennolla, äiti vastasi ja halasi samalla Jacobia.
- Emme voineet jättää välistä tyttäremme häitä. Niitä ensimmäisiä siis, isä kertoi.
- Ensimmäisiä häitä? kysyin.
- Aivan. Luuletko tosiaan, ettei Alice järjestä teille kunnon show’ta kuultuaan tästä miten karkasitte Las Vegasiin. Ai niin, onneksi olkoon kummallekin ja Nessie näytät upealta, äiti sanoi.
- Olisihan se kyllä pitänyt osata arvata, ettemme välty Alicelta ja kiitos, sanoin.
- Mutta jos ette pane pahaksenne lähtisimme viettämään hääyötämme ja kuherruskuukautta, Jake sanoi ja hymyilin.
- Totta kai. Jos teillä on mitään pois vietävää esimerkiksi tuliaisia, niin voimme viedä ne meidän täällä olevalle talolle, niin teillä ei ole niin paljoa tavaraa kun lähdette Esmensaarelle, isä sanoi.
- Miksi ette veisi niitä suoraan Washingtoniin? kysäisin
- Kyllä se niinkin käy, ei tarvitse tehdä sitten ylimääräistä lenkkiä palatessanne kotiin, isä mietti.
- Minä käyn hakemassa paketit ylhäältä, Jake sanoi.
- Ja Jacob… pitäisitkö ajatuksesi kaukana tulevasta seksielämästänne? se on lievästi ahdistavaa, isä valitti.
- Minkäs minä sille voin, että tyttärenne on yksi namupala ja kaikkien haluama?
- Mene nyt vaan sinne hakemaan niitä paketteja ennen kun tulee suurempi väittely, äiti sanoi.
- Hyvä on,  Jake sanoi ja meni hissiin.
- Isää! onko sinun aina pakko olla ilkeä Jacobille? se ei tunnu minusta eikä äidistäkään mukavalta, sanoin.
- Nessie on oikeassa, äiti sanoi ja kiersi kätensä ympärilleni, - se ei ole mukavaa.
- Voinhan minä yrittää olla olematta ilkeä, Rose hoitaa varmasti sen puolen, paitsi että lievemmin nyt kun olette naimisissa. Ja tässä on Esmensaaren avain ja ajat milloin sinne tulee talonhoitajat, isä sanoi ja ojensin käteni ottamaan avaimen. Jake ilmestyi hissistä paketit sylissään.
- Kiitoksia, äiti sanoi ja otti paketin Jakelta.
- Saatteko kuljetettua ne Washingtoniin asti? hän kysyi.
- Totta kai. Nauttikaa Esmensaaresta, siellä on lämmintä tähän vuodenaikaan, isä vastasi.
- Ja Jake. En haluaisi tappaa sinua, mutta teen sen, jos tuot Nessien raskaana kotiin, Rose ja Edward varmaan auttavat, äiti valisti.
- En lupaa mitään, mutta me menemme nyt, Jake sanoin ja menimme hissiin.
- Jake ota koppi! Edward huusi ja heitti Jakelle jonkun paketin.
- Kortsuja?
- Emme halua vielä isovanhemmiksi, Bella huusi perään ja he lähtivät ulos.
- Kiitos traumoista, oli mukava nähdä, huusin ovien sulkeutuessa ja olin varma, että he kuulivat sen.

Jacob

-Rauhoitu, rakas. En kyllä sano etteivät he tarkoittaneet sitä, kerroin.
Hissi saapui Sviitin aulaan ja kannoin Nessien kynnyksen yli samalla pitäen käsiäni hänen silmiensä edessä.                            
  Sviitti oli täynnä ruusuntuoksua ja kynttilöitä. Siellä oli kaunista.
- Vau, Nessie henkäisi.
- Sanopa muuta, sanoin ja lähdin tutkimaan sviittiä. Amme oli täynnä vettä ka ennen kuin huomasinkaan, olin pukupäällä märkänä ammeessa.
- Kiitos, sanoin ja vedin Nessien kainalooni.
- Varo tiaraa! Se on todella vanha, Nessie henkäisi ja otin sen hänen päästään pois.
- Rakastan sinua Renesmee Black, sanoin ja hän painoi lämpimät huulensa omiani vasten.
- Minäkin sinua, onko ne kortsut missä, Nessie kysyi ja lähti vettä valuvana makuuhuoneen puolelle.
- Siinä sängyllä, sanoin ja aloin ottaa märkää pukua päältäni.

                                                                                  ******

A/N: Ei välttämättä siistiä tekstiä, mutta silti ihan ok. pistän 9. osan ku oon saanu kirjotettuu loppuun ja puhtaaks
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan (K13) 8/?
Kirjoitti: ssenja- - 11.02.2010 15:32:13
Kiva luku. :) jatkoo!!
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan (K13) 8/?
Kirjoitti: minnamoi - 11.02.2010 18:25:16
Oho! en kommentoinukkaa tätä aikasemmin! mutta tykkään tästä ideasta :) ainut mikä häiritsee ni toi vuorosanaviiva on mulle tosi epäselvä, oon nimittäi tottunu lainausmerkkeihin :D oon nyt kyl vieläki vähä pihalla, et ainaku tossa on tummennettuna vaikka Edward, ni onko se niinku Edwardin näkökulmasta? Ku mietin et tuol on välillä Esim Renesmee & Jacob... ni eihän se voi olla sillo niide molempien näkökulmasta, et onks se sit niinku ilmotus siitä että kenen toimia sillä hetkellä kuvataan? :D et se ois helpompaa jos aina kirjotat sen vaik EdwardPov ku se on edwardin näkökulmast, BellaPov ku se on bellan näk.kulmasta jne. tajusit varmaa... ni siit tulis helpompi ymmärtää... ellen sitte ite tajunnu vaa tota sun ideaa :D
mut tykkään lukee jake/nessie ficcei :D

huomasin tossa 8. luvussa jonku pienen kirjotusvirheen, tais olla sillai et siinä luki ka vaikka ilmeisesti piti olla ja?

- Ja Jake. En haluaisi tappaa sinua, mutta teen sen, jos tuot Nessien raskaana kotiin, Rose ja Edward varmaan auttavat, äiti valisti.

tykkäsin tosta tost paljon! :D ja nauroin kans :D

jatkoa vaan kehiin! (:

minnamoi♥
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan (K13) 8/?
Kirjoitti: Welmasein - 11.02.2010 18:35:11
siis kyllä ne on niitten näkökulmista ja noi missä on esin Jacob ja Renesmee nii sillon on sivustakatsoja kertojana...
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan (K13) 8/?
Kirjoitti: E_Bella - 11.02.2010 20:54:55
tunnustan, ekaks ei kovin kiinnostanu kun luin jacob/nessie paristus ( -.-' ), mutta ku luin ekan luvun nii jäi koukkuu..    :)
e noist aikasemmist mitää kummempaa ala, mutta tuosta uusimmast.. :)
Lainaus
Olin niin onnellinen, etten nähnyt enkä haistanut vanhempiani ennen kuin isä kamppasi minut syliinsä.
tuoho 'kamppasi' tilalle sopisi itseni mielestä paremmin kahmaisi, mutta mutta.. ;) 
kiva luku oli :)  naurahdin tälle lausahdukselle:
Lainaus
- Ja Jake. En haluaisi tappaa sinua, mutta teen sen, jos tuot Nessien raskaana kotiin, Rose ja Edward varmaan auttavat, äiti valisti.
mutta jatkoa toivon, ehkä hieman pidempää kuin tämä luku :)
ps: kyllä tämä minusta ihan siistiä teksti on ;)
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan (K13) 8/?
Kirjoitti: Welmasein - 19.08.2010 14:20:56
laiminlyönyt olen tätäkin, mutta eiköhän jonkin verran jatkoa ainakin ole nyt tulossa. tässä olis 9a.

***

9a Päätöksiä

Jacob

Aamulla olimme molemmat aivan hurmiossa. Ilta ja yö olivat olleet mahtavia ja tänään olisi suunnitelmassa lähteä Esmensaarelle. Tilasimme aamupalaa huonepalvelusta sillä olimme aivan poikki viimeöisestä, tai siis, minä olin. Nessie olisi ollut valmis lähtemään vaikka saman tien, ellen olisi vaatinut saada ennen lähtöä nukuttua ja ruokaa. Nessie lopulta suostui vaihtoehtoon ja nyt olimme tässä.
- Jake rakas, Nessie sanoi hiukan arasti.
- Mitä kulta? Onko jokin hätänä vai pyydätkö jotain kuten, että juoksen maailman ympäri?
- Mikään ei ole hätänä ja ei se sinulle mahdottomuus olisi, Nessie vastasi hymyillen.
- Tunnustan. Mikä sitten on?
- En saanut kunnolla unta yöllä ja lähdin kävelylle. Kävin parissa paikassa.
- Missä? Miten sinä uskalsit jättää minut tänne yksin nukkumaan kun joku olisi voinut tulla ja viedä minut mukanaan? Ehkä Volturit?
- Älä muistuta heistä! Ei kukaan sinulle mahda mitään, olet susi.
- Anteeksi, mutta täytyy tuohon lisätä, että olen hyvin komea ja puoleensavetävä susi.
- Sitä en kiistä.
- Mutta mitä jos joku Volturi olisi tullutkin pienelle yövisiitille, Jane vaikkapa?
- Minä luulin, että minä riitän sinulle ja ettet tarvitse mitään maksullista naista, edes Volturia!
- Sinäkö epäilet, etten rakasta sinua, että ottaisin mielummin maksullisen - oli se nainen tai vampyyri, kysyin nyt jo hiukan täristen.
- Takaisin asiaan.
- Et vastannut kysymykseeni!
- Hyvä on. Minä häivyn nyt, Nessie melkein huusi ja lähti ovet paukkuen morsiussviitistä.
Se oli ensimmäinen riitamme koskaan.

Nessie

Ryntäsin hyvissä ajoin ulos sviitistämme; Jake tärisi jo. Pitäisi vain antaa hänen rauhoittua ja sitten ehdottaa häämatkapaikan vaihtoa. Ajatuksissani kävelin päin minulle tuntematonta miestä.
- Anteeksi, olin ajatuksissani sanoin pää painuneena edelleen alas ja jatkoin matkaani tällä kertaa törmäilemättä kehenkään. Shoppailu. Sitä minä nyt tarvitsen, mietin ja lähdin ostoskadulle.
Menin suoraan sisälle ensimmäiseen putiikkiin josta löysin heti ensimmäisenä kauniin aamutakin kiinalaisilla kirjaimilla. En ollut koskaan kertonut kenellekään enkä ajatuksissani paljastanut, että olin kiinnostunut Kiinasta. Olin jo pikkutyttönä päättänyt, että joskus lähdemme Jake-sedän kanssa Kiinan muurille kävelemään ja katsomaan tähtiä. Silloin tilanne tosin oli toinen; hän oli Jake-setä ja nyt hän on mieheni. Jos en koskaan lähde sinne Jaken kanssa, niin lähden tyttöporukalla. Kim, Rebecca ja Emily ehkä. Tai sitten vain äiti, Esme, Alice ehdottomasti ja samoin Rosalie. Mietteissäni jatkoin matkaa ja suuntasin yhdelle kaupungin suurimmista ja uusimmista kasinoista. Jos Jake kuuntelisi ehdotustani siirtyisimme isovanhempieni täkäläiselle talolle ja jäisimme tutustumaan Vegasin peli- ja kasinotapoihin. Olin soittanut jo yöllä kasinoita kierrellessäni Rosalielle ja pyysin häntä lähettämään heidän talonsa avaimet suoraan hotelli huoneeseemme. Olin ottanut pari Pariisista ostamaani mekkoa talteen varmuuden vuoksi jos jäisimme tänne Esmensaarelle lähtemisen sijasta.
Kun olin jo melkein kiertänyt koko kasinon läpi näin tuttujen kasvojen tulevan luokseni. Charlotte.
- Nessie! Miten sinä täällä olet?
- Hei! Karkasimme tänne Alicea pakoon.
- (Kiljumista) Oletteko te nyt sitten virallisesti herra ja rouva Black?
- Kyllä, eilisestä lähtien. Entäs sinä, mitä sinä täällä teet, kysyin ja Charlotten hymy hyytyi ja hän muuttui alakuloiseksi.
- Charlotte, mitä on tapahtunut? Onko Peter kunnossa?
- On hän. Päätimme olla erossa jonkin aikaa.
- Miksi? Te sovitte täydellisesti yhteen!
- Meillä oli taannoin kamala riita. Ikävöin häntä kovasti jo nyt.
- Taannoin? Tarkoitatko vuotta, kahta vai vain kuukausia tai viikkoja?
- Puoltatoista vuotta.
- Voi pientä! Miksi kaikilla tuntuu olevan aina riitaa jossain asiassa, onko se jokin epidemia?
- Mitä? Joko olette riidelleet?
- Kyllä. Lähdin yöllä kävelylle ja hän rupesi valittamaan siitä, että vaikka joku Volturi olisi voinut tulla ja sitten riitelimme Voltureista ja maksullisista naisista. Yritin ehdottaa hänelle tänne jäämistä ja minä ainakin meinaan jäädä tänne seuraksesi sanoo Jake mitä tahansa.
- Volturit? Miksi ja miten he tänne tietäisivät tulla?
- En voi tietää muuta kuin, että he haluavat minut joukkoihinsa.
- Aivan. Mutta, jos vaikka käytäisiin pikaisesti baarissa ennen kuin jatkan töitäni?
- Oletko töissä täällä?
- Kyllä. Tule, mennään.
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan (K13) 9/?
Kirjoitti: Welmasein - 19.08.2010 18:57:20
b-osa, olkaa hyvät!

***
9b

Jacob


Heti kun Nessie paiskasi oven kiinni aloin huolestua hänestä. Lähdin heti tärinän loputtua etsimään häntä, mutta en löytänyt häntä mistään. Kiersin ostoskadut ja uskoin löytäväni hänet sieltä, mutta ei mitään. Vain yhdessä putiikissa tiedettiin Nessien käyneen. Yhdessä asiassa hän oli aivan äitinsä vastakohta, mutta kuin Rosalien ; jos hänen mieltään painoi jokin asia tai hän oli alla päin, suunta oli lähimpään kauppakeskukseen.
   Tunnin etsinnän jälkeen lähdin takaisin sviitillemme, jos  hän olisi vaikka jo palannut. Palattuani meille oli tullut pikakirje. En tunnistanut käsialaa, joten en vielä avannut sitä. Kuka tai ketkä muutmuka tietävät, missä olemme tällä hetkellä muut kuin Cullenit ja denalilaiset? Odotellessani Nessietä, tilasin huonepalvelusta ruokaa varmuuden vuoksi kahdelle. Ehkä hän otti puhelimensa mukaan, mietin ja soitin siihen. Ei vastausta.
- Helvetti sen kanssa, huusin ja paiskasin puhelimen seinään. Seurauksena seinään tuli lommo ja puhelin lopetti lopullisesti toimintansa. Auts. Taidanpa lähettää laskun Culleneille, mietin ja kirosin taas Nessietä ehkä hiukan liiankin kovalla äänellä.
   Hetken kuluttua kuulin kortin pyyhkäisevän avatakseen oven. Luojan kiitos!
- Nessie?
- Minä. Ketä odotit?
- En tiedä. Missä sinä oikein olit, olin huolissani sinusta!
- Yhdellä kasinolla.
- Kasinolla? Mitä hittoa sinä siellä teit?
- En ihmeempiä. Charlotte oli siellä myös, kävimme yhdillä drinksuilla. Ei mitään sen ihmeellisempiä.
- Kuka Charlotte?
- Peterin Charlotte.
- Aa. Mitäs heille?
- Pitävät taukoa.
- Taukoa? Kuinka kauan he sitä meinasivat pitää? Hehän sopivat hyvin yhteen!
- Sitä sanoin itsekin. Ehdotin, että hän ottaisi yhteyttä Peteriin ja he sopisivat kaikesta. Heillä oli kuulemma kauhea riita ennen kuin Charlotte tuli tänne etsimään töitä.
- Miksi juuri tänne?
- En kysynyt. Oikeasti, kerro keneksi minua muka luulit?
- Ehkä kenties joksikin Volturiksi, sanoin kääntäen pääni ikkunaan päin.
- Älä taas aloita! Eivät he edes tiedä missä olemme!
- Oletko aivan varma? Heillä on Felix.
- Mistä muka niin päättelet, että joku Volturi olisi muka kannoillani? Kannoillamme siis, tarkoitin.
- Meille tuli tänään kirje. Suoraan Sviittiin.
- Se on varmaan Roselta.
- Roselta? Mitä sinä häneltä?
- Pyysin häntä lähettämään yhden avaimen jos vaikka päättäisimme jäädä tänne pidemmäksikin aikaa.
- Mitä?
- Niin. Sitä yritin aikaisemmin ehdottaa, että jäisimme tänne vielä joksikin aikaa.
- Takaisin aiheeseen. Mistä avaimesta puhuit?
- Avaimesta täällä lähellä olevaan taloon. Saisimme olla rauhassa, vaikka se onkin hiukan kauempana keskustasta ja pelimaailmasta.
- Onko heillä täälläkin oma talo?
- On. Oliko vielä kysyttävää vai avataanko jo se kirje?
- Avataan vain. Ole varovainen sen sisällön kanssa, en tunnistanut käsialaa.
- Selvä. Missä se on?
- Siinä oven vieressä pöydällä. Onneksi olet nyt täällä eikä minun tarvitse tehdä uutta kierrosta. Joudumme luopumaan huoneesta kahteen mennessä.
- Puoli tuntia aikaa. Vajaa oikeastaan.
- Ehdimmekö pakata ennen sitä?
- Hyvä on. Pakataan nyt ja mennään vaikka hotellin baariin avaamaan tämä, Nessie sanoi ja suuntasi matkatavaroillemme. Kahmaisin hänet syliini puolimatkasta.
- Oletko vielä vihainen?
- Enpä taida, hän sanoi ja suukotti poskeani.
- Hyvä niin. Vieläkö ehtisi yhden erän ennen pakkaamista?
- Kuulostaa houkuttelevalta, mutta satut olemaan liian hidas.
- Minä? Hidas? Olet saanut jo todisteen, että olen sinua nopeampi.
- Olen erimieltä. Nyt, pakkaamaan siitä, Renesmee sanoi ja läimäisi takapuoleeni.
- Etkö osaa olla edes hellävarainen?
- Riippuu, mutta sinä paranet pian. Käykö se, että jäämme tänne joksikin aikaa?
- Käy minulle, jos kirjeessä tosiaan on joku avain.
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan (K13) 9/?
Kirjoitti: Lööperiikka - 19.08.2010 19:47:06
Onko siel avain?
No mutta, kuinka saat minut aina koukuttumaan tästä??
Jatkoa, kiitos! <3
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan (K13) 10/?
Kirjoitti: Welmasein - 11.10.2010 17:42:48
OMG! olen tainnut unhoittaa lisätä tänne yhden luvun... DÄMN! mutta se on tässä ja nyt, hiukka lyhyt, mutta silti varsin täytteinen! nauttikaa ja kommatkaa pliis, yritän keskittyä tähän syyslomalla... tuossa lopussa taitaa olla pieni kielimörkö, mutta jos häirihtee, ilmottakaa ja voin korjata asian...

***

10. Salailua

Renesmee

- Noniin. Katsotaanpa mitä kirje sisältää, sanoin ja rupesin avaamaan sitä. Ennen kuin huomasin, Jacob otti kirjeen minulta ja jatkoi kuoren aukaisua.
- Miksi sinä noin teit?
- Siksi, että minulla on paha tunne tästä, Jacob vastasi kysymykseeni.
- Että olet joskus rasittava.
- Pyh. Kummallista, Jacob sanoi ja katseli hämmentyneenä. Erotin pari sanaa ja se riitti siihen, että repäisin kirjeen tuoreen aviomieheni käsistä.
- Hei! Kirje oli minulla.
- Mitä väliä. Siinä lukee ’Vain Renesmee saa lukea tämän.’
- Mitä siitä?
- Se loukkaa yksityisyyttäni, sanoin vakavana.
- Mutta minä olen miehesi!
- Silti. Sinä ET OLE minä.
- Pitääkö olla noin pikkutarkka? Sitä paitsi, se on vain Culleneilta.
- Pitää olla, muuta en sanonut ja siirryin kylpyhuoneeseen lukemaan kirjettä loppuun. Yhdestä asiasta olin varma; tämä ei ehdottomastikaan ollut ainakaan kokonaisuudessaan Roselta.
- Katsotaanpa mitä tämä pitää sisällään, mumisin ja istuin ammeen reunalle. Kirjeessä luki näin:

” Heipä hei kaunokainen. Tiedän, että odotit tätä joltakulta toiselta ja täytyy myöntää, että niin onkin. Minä vain päätin lisätä pari hassua sanaa. Tai useamman. Näin sinut pari päivää sitten siinä kauniissa vartalonmyötäisessä, avokaula-aukkoisessa punaisessa mekossa. Uskoisin, etten ollut ainut, joka jäi katselemaan ja kuolaamaan perääsi. Pistin kuoreen myös pienen muiston minusta, toivottavasti pidät siitä ja otamme vielä yhteyttä toisiimme.

Rakkahin terveisin, Ryan.

PS. On mukana myös se avain ja pieni viesti Rosalielta, kuka hän lieneekään.

PPS. Kannattaa piilottaa se, ennen kuin miehesi löytää sen. Sen voin kertoa, että käsienpesuu altaan alla on seinässä irtoava laatta. Sitä ei kukaan muu, kuin piilon tietävät löydä.”


- Keneltä tämä oikein on, mietin mielessäni kun kaivoin kuoresta avaimen ja varmaan maailman kauneimman kaulakorun, jonka olin nähnyt. Se oli jopa kauniimpi kuin quileuttien korut. Vaikka en perinteisesti timanteista välittänyt, vaan pikemminkin luonnonmateriaali koruista, kaulakoru oli kaunein kaikista näkemistäni. – Varmaan jostain 1600- tai 1700-luvulta peräisin. Sikäli, jos oletetaan, että tämä Ryan oli myöskin vampyyri. Ainakin puolikas, kuten minä, mietin tohkeissani ja jatkoin korun ihailemista vielä hetken, ennen kuin havahduin ovelta kuuluvaan koputukseen.
- Oletko kunnossa? Olet ollut siellä varmaan jo 15 minuuttia.
- Olen olen, vastasin ja kiirehdin altaan luo piilottamaan korun. Kerkeisin ihailla sitä vielä monet kerrat, onhan minulla ikuisuus aikaa.
Otsikko: Vs: Las Vegas ja mitä sitten tapahtuikaan (K13) 11/?
Kirjoitti: Welmasein - 19.10.2010 18:08:14
nyt on saatu 11. osa tehtyä, lyhyt kyllä, mutta pitempää en keksiny tähän otsikkoon sopivaa

***

11. Hotellista yksityissviittiin keskelle ei mitään


Jacob

   Nessie oli ollut jo vartin lukittautuneena vessaan. Yritin pakata häntä odotellessani, mutta mikään ei mahtunut minnekään. En todellakaan ollut pakkaamis tyyppejä. Menin ja koputin oveen.
- Oletko kunnossa? Olet ollut siellä varmaan jo 15 minuuttia.
- Olen olen, Nessien ääni kuului hiljaisena oven takaa ja pian hän tulikin jo ulos.
- Ei voi kestää noin kauaa.
- Tällä kertaa kesti. Joko olet aloittanut pakkaamisen, hän kysyi kuin mitään ihmeellistä ei olisi tapahtunut,
- Avain tuli jo. Rose lisäsi osoitteen ja lähetti terveisiä ”Sille rakille, josta tuli juuri sukulaiseni,” Nessie kertoi kulmat kurtussa.
- Veikkaan, että hän lisäsi vielä ’tulet katumaan päätöstäsi’.
- Sinne päin. Ehkä hän leppyy, jos nimeämme esikoistyttäremme hänen mukaansa.
- Siinä vaiheessa otan eron. Sen verenimijän on parempi pysyä kaukana.
- Tuo sattui, olen itsekin puoliksi verenimijä.
- Olet silti kaukana tädistäsi.
- Ja isä ja äitikin ovat.
- Heistä et kyllä ole yhtä kaukana, mutta silti.
- Ja muut Cullenit.
- Tehdään kompromissi ja pakataan, okei?
- Hyvä on, mutta minä istun etupenkillä.
- Olemme tietääkseni menossa taksilla.
- No sitten viimeistään kun pääsen kotiin Buganttini luo.
- Ethän anna muiden ajaa sillä joten aivan sama.
- Pilkunviilaaja, Nessie sanoi ja suuntasi matkalaukuille, - heittele minulle tavaroita niin voin pakata. Minun varmaan täytyy joskus opettaa sinua siinä.
- Liian vaativaa minulle.
- Ei ole. Sitä paitsi meillä on ikuisuus aikaa.
- Ei enää sen jälkeen kun saamme lapsen.
- Turpa kiinni ja pakkaa.

   - Onko kaikki kasassa, kysyin kun kello löi jo kahta.
- On. Kaikki on kasassa. Anna minulle avain niin, että saat vapaat kädet viedä tavaramme taksiin.
- Miksei kukaan varoittanut avioliiton varjopuolista?
- Höpsistä. Mene jo edeltä. Käyn vielä vessassa.
- Johan olit lukittautuneena sinne 15 minuuttia.
- Hissi on jo tulossa ylöspäin, Nessie sanoi, otti laukkunsa ja suuntasi kylpyhuoneeseen. Tästä avioliitosta ei voi seurata mitään hyvää, olimme Renesmeen kanssa niin erilaisia. Kirotun leimautuminen.

Renesmee

   Tilasin Jacobille hissin ja suuntasin kylpyhuoneeseen noutamaan korun piilostaan.
   Alhaalla oli taksi valmiina ja yllätyksekseni Jacob pyysi, että meidät viedään autokauppaan perheeni talon sijasta. Suuntasimme siis sinne ja ostimme ensimmäisen yhteisen automme, Ferrarin. Mikä himo miehillä on aina Ferrareihin? Kotiin päästyämme en astu jalallanikaan tuohon romuläjään, pidin enemmän omasta autostani. Jacob pitäkööt autonsa. Olihan Ferrarit tietty nopeita, mutta oma Buganttini oli vielä nopeampi.  
   Onneksi pääsimme pian talolle ja pääsin pistämään tavarat järjestykseen. Siellä ei ollut käynyt ketään isän ja äidin jälkeen, jotka olivat tuoneet tuoreita kukkia ja ruokaa jääkaapin täydeltä. Mieltäni kaihersi edelleen Ryanilta saatu kirje ja kaulakoru. Kun menemme seuraavan kerran kaupunkiin, otan selville, kuka Ryan on.
   Seuraava kerta tuli jo heti samana iltana. Puin päälleni mustan iltapuvun ja pistin kaulaani Ryanilta saamani kaulakorun. Luojalle kiitos siitä, että kävimme Pariisissa ennen tänne tuloa, minulla on hyvä syy valehdella. Suuntasin sen jälkeen alas Jacobini luo.
- Sinä se kaunistut hetki hetkeltä yhä enemmän, Jacob sanoi ja nosti hymyn huulilleni.
- Oletko pettynyt, kuulostat siltä.
- En lainkaan.
- Mennäänkö?
- Mieleni tekisi ensin jotain, hmm…
- Kerro ihmeessä.
- Muistatko eilisen?
- Hämärästi, kuinka niin?
- Ehtisikö ottaa pikaiset?
- Mitä muka?
- Tiedät kyllä.
- Hmm… Vastustan, odota iltaa niin ehkä saatkin.
- Nyt on ilta, Jake sanoi ja tuli lähemmäksi painautuen minuun kiinni. Kuulin hänen hengityksensä nopeutuvan ja välttäen tulevaa, otin auton avaimet hänen taskustaan ja flirttailevasti hymyillen siirryin ulos.
- Minun vuoroni ajaa, huusin taakseni ja nauraen juoksin autolle, - muista lukita ovi ja ottaa avain mukaan. Tilanne
1-0. Olin voittanut ensimmäisen erän.

Jacob

   Nessie oli koko päivän etäinen, joten illalla ehdotin iltaa pelimaailmassa. Hän innostui saman tien ja kohta hän olikin jo laskeutumassa talon portaita musta iltapuku päällään. Olin pistänyt päälleni siistimmät vaatteet ja kun hän tuli alas, oloni tuntui alipukeutuneelta. Hän näytti upealta ja valon osuessa hänen kaulassaan olevaan koruun, mietin mistä hän oli tuon saanut.
   - Sinä se kaunistut hetki hetkeltä yhä enemmän, kommentoin hänelle ja se nosti hänen hymynsä aina korviin asti. Oli vikea uskoa, että hän oli nyt minun. Vain ja ainoastaan minun, kellään muulla ei ole oikeutta koskea häneen.
- Oletko pettynyt, kuulostat siltä, Hän kysyi edelleen hymyillen.
- En lainkaan.
- Mennäänkö?
- Mieleni tekisi ensin jotain, hmm, rupesin miettimään vihjailevaan sävyyn.
- Kerro ihmeessä.
- Muistatko eilisen?
- Hämärästi, kuinka niin?
- Ehtisikö ottaa pikaiset, kysyin virnistäen ja hänen hymynsä hyytyi.
- Mitä muka?
- Tiedät kyllä.
- Hmm… Vastustan, odota iltaa niin ehkä saatkin.
- Nyt on ilta, sanoin edelleen vihjaillen ja lähestyin häntä. Painauduin häneen kiinni, mutta hän selvästikin vastusteli. Ennen kuin huomasinkaan, hän oli nopeutensa ansiosta ottanut taskustani autonavaimet ja suuntasi kohti ulko-ovea. Pian hän oli jo näkymättömissä ja nauroi.
- Minun vuoroni ajaa. Muista lukita ovi ja ottaa avain mukaan, Nessie pyysi. Minkäs sitä naisille mahtaa, joten alistuin häneen tahtoonsa mutisematta. Sammutin valot ja suljin oven takaani. Moottori hyrräsi jo hiljaa.