Finfanfun.fi
Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Toinen ulottuvuus => Aiheen aloitti: Vyra - 19.01.2010 19:54:37
-
AlaotsikkoAxis Powers Hetalia, K-11, raapaleitaX100, 27.2.-11
Nimi: Pieniä tarinoita Maailmasta
Kirjoittaja: Vyra
Fandom: Axis Powers Hetalia -jjb lisäsi fandomin otsikkoon
Genre: Humor, draama ja varmaan vähän kaikkea muutakin.
Ikäraja: Korkeintaan K-11, tarkempi ikäraja jokaisen raapaleen alussa.
Päähenkilöt: Paljon. Tähän mennessä: Pohjoismaat, Baltianmaat, Benelux-maat, Puola, Ranska, Englanti, Saksa, Italiat (Veneziano & Romano) , Itävalta, Preussi, Unkari, Sveitsi sekä Liechenstein, Espanja, Amerikka, Kanada, Kuuba, Egypti, Venäjä, Kiina, Kenraali Talvi, Kreikka ja Japani, Rooma ja Germaania, Turkki, Kypros, Sealand, Hongkong, Ukraina.
Disclaimer: En omista Hetaliaa enkä edes yhtään valtiota.
A/N: Nämä rääpäleen-raapaleet ovat sellaisia, joita syntyy koko ajan kun keksin kivoja ideoita joista ei sitten kuitenkaan ole oikeaksi jutuksi. Kaikkien iloksi (tai suruksi) julkaisen niitä nyt täällä. Ajattelin lätkiä nämä samaan paikkaan, että pysyvät nätisti kasassa. Kommentoida saa ja pitäisin siitä kovasti. Myös kaiken maailman ehdotukset ja ajatukset otetaan vastaan, kiitos!
Raapale 1
Ikäraja: S
Henkilöt: Tanska, Ruotsi, Norja ja Suomi
”Joko hyväksyt sen, että minä olen meistä vahvempi?”
”Hmm?”
”Olen kulkenut pitkän matkan ja aion haastaa sinut nyt, taistele pelkuri!”
”Hmm”
”Kohtaamme täällä ja selvitämme välimme lopullisesti!”
”Hmm… Okei”
”Hei, Norja”, Suomi tervehti ja heilutti kättään, ”mitä Tanska ja Su-san tekevät?”. Mainitut kaksi vanhempaa Pohjoismaata seisoivat keskellä hiekkakenttää neljän metrin päässä toisistaan. Tanska irvisti ja heilutti kirvestään huudellen välillä. Ruotsi seisoi vakavana paikallaan kädet puuskassa, miekka lepäsi huotrassaan lantiota vasten. Norja ja Suomi seisoivat kentän laidalla katsomassa.
”Tanska keksi yhden jutun, joka oli jäänyt joskus kesken”, Norja vastasi. Hän katseli tylsistyneenä kentällä seisovaa kaksikkoa.
”Ai”, Suomi sanoi, ”kuinka vanha juttu?”
”Jostain 1100-luvun puolelta väliltä”, Norja vastasi. Tanska huuteli edelleen kentällä taisteluhaasteitaan.
”Miksi?”, Suomi kysyi. Hän oli löytänyt jostain kepin ja piirteli kiemuraisia kuvioita hiekkaan.
”Koska Tanskalla on tylsää”, Norja vastasi ja siirsi mielenkiintonsa Suomen taiteellisiin kokeiluihin, ”tuo näyttää linnulta”. Hän osoitti yhtä kuviota. Suomi lopetti piirtämisen ja vilkaisi toista valtiota.
”Sen piti olla kissa”, hän sanoi.
Raapale 2: Teehetki
Ikäraja: S
Henkilöt: Englanti ja Ranska
”Sano se”, Ranska pyysi. Hänen äänensä kuulosti Englannin mielestä lähes lapsellisen anovalta.
”En sano”, Englanti vastasi tiukasti. Eikö Ranska tajunnut, että nyt oli teehetki? Silloin istuttiin pöydän ääressä nauttimassa teestä ja leivonnaisista. Ei häiriköity muita asiattomilla kysymyksillä.
”Sano. Minä haluaisin kovasti kuulla sen”, Ranska kuiskasi pehmeästi, ”Englanti rakkaani”. Englanti nielaisi teensä väärään kurkkuun ja joutui kakomaan hetken. Ranska taputti häntä avuliaasti selkään, tosin kovemmin kuin olisi ollut tarve.
”Minä en ole sinun rakkaasi”, Englanti tiuskaisi, ”Häivy”.
”Luuletko, kultaseni, että jättäisin sinut yksin”, Ranska huokaisi, ”en ainakaan ennen kun olen saanut haluamani”. Hän kumartui Englannin viereen ja kuiskasi hiljaa hänen korvaansa, ”sano se”.
”Jätätkö minut sitten vihdoin rauhaan?” Englanti kysyi äkäisesti ja hätisti Ranskaa kauemmas. Ranska naurahti ja nyökkäsi silmää iskien.
”Dieu et mon droit”, Englanti ärähti. Ranska naurahti uudestaan ja väisti kepeästi Englannin heittämän teekupin. Ennen lähtöään hän vielä kääntyi ympäri ja lähetti suurieleisesti lentosuukon. Englantia harmitti, ettei hänen seuraavaksi heittämänsä lautanenkaan osunut kohteeseensa.
A/N: Pieni selitys. Dieu et mon droit on UK: n virallinen motto (suom. "Jumala ja oikeuteni"). Jostain kumman syystä se on ranskaa.
-
Uiuiui.
Tykkkkkäsin.
<3
Juu. Ei kai kirjoitusvirheitä, mutta mitä se motto tarkoittaa suomeksi? Juu,en vielä puhu ranskaa. Lisää näitä, alan seuraamaan:)
<3:llä
~Myrsis~
-
Kiitoksia. Lisää tulee varmasti aikanaan kun saan ideoita ja jos lukijoita riittää.
Motto on suomeksi "Jumala ja oikeuteni". Taidanpa muokata sen jo tuonne avausviestiin.
-
A/N: Kolmas raapale. Tai oikeasti tämä on tuplaraapale. Mukaan pääsivät Preussi, Saksa ja Italia.
Raapale 3: Pieni ero
Ikäraja: S
Henkilöt: Saksa, Italia ja Preussi
”Hei, Saksa! Saksa!”
Saksan ei tarvinnut kauan miettiä, kuka oli tulossa. Vain yksi henkilö maailmassa lähestyi häntä noin huolettomasti ja oli aina yhtä ylipirteä, paitsi siesta-aikaan jolloin Italia tapasi nukkua.
”Mitä nyt, Italia?”, Saksa kysyi nostamatta katsettaan lukemastaan kirjasta.
”Hei Saksa”, Italia sanoi, ”Preussihan on sinun veljesi, eikö niin?” Hän heilutti käsiään villisti samalla kun puhui. Saksa ei ymmärtänyt tuollaista heilumista. Juttelustahan meni puolet ajasta väistellen keskustelukumppanin käsiä. Mitä järkeä siinä oli?
”Kyllä. Hän on vanhempi veljeni”, Saksa sanoi ja käänsi kirjansa sivua. Opuksessa kerrottiin uusimmista teollisuusteknologian kehityksistä ja mahdollisuuksista.
”Miksi Preussi on sitten niin kumman näköinen?”, Italia kysyi, ”Hän ei näytä yhtään sinulta. Minä ja veli näytetään kuitenkin ihan samanlaisilta, vaikka hän olikin kauemmin Espanjan kanssa ja hän on vanhempi. Minä olin enemmän isoisä-Rooman kanssa ja sitten Itävallan luona kunnes kasvoin isoksi…” Saksa keskeytti puhetulvan käden viittauksella. Oli vaikea lukea kun toinen hölisi vieressä.
”Preussi on kummajainen, sekasikiö ja outo”, Saksa sanoi, ”Ja kaiken lisäksi albiino”.
”Ooh”, Italia henkäisi. Hän ei ehtinyt sanoa enempää, kun ovi rysähti voimalla auki.
”Minä kuulin tuon!”, Preussi kihisi ovelta. Italia pakeni piiloon Saksan selän taakse. ”Minä en ole albiino”. Preussi tuli lähemmäs ja kumartui istuvan Saksan ylle.
”Ne ovat violetit!” Preussi sanoi silmiään osoittaen, ”eivät punaiset”.
”Oli miten oli”, Saksa sanoi ja käänsi seuraavan sivun.
-
Hah, Je t'aime this. Juu. Aika nerokasta kieltämättä, uutta odottelen täällä. Ei kirjoitusvirheitä.
Italia on kieltämättä aika nerokas.
<3:llä
~Myrsis~
-
MyrsyliuutE_96: Kiitoksia, sinähän olet uskollinen kommentoija. Hyvä, sillä ei näitä viitsisi minnekään laittaa, jos kukaan ei mitään sanoisi. :D
A/N: Neljäs raapale. Mukana Itävalta, Saksa ja Preussi. Ja inspiraatio syntyi kun luin Preussin "character's songin", My song that is written by me, for me, sanoja. Huomaatteko, etenen lähes loogisessa järjestyksessä valtiosta toiseen. Seuraavaksi olisi kai Unkari tämän metodin mukaan. hmm, täytyy keksiä jotain.
Raapale 4: Pannukakkuja!
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Preussi, Itävalta ja Saksa
”Preussi!” Itävalta huusi ja löi ovea nyrkillään, mikä oli jo poikkeuksellista toimintaa yleensä viimeiseen asti tyyneltä mieheltä, ”tule ulos sieltä!” Vastaukseksi hän sai vain kolinaa ja vaimean ”mene pois” – huudon. Itävalta puri huultaan ja tuijotti puista ovea niin äkäisesti kuin vaan pystyi.
”Minä en varmasti mene pois ennen kuin sinä tulet sieltä ja kerrot mitä olet tekemässä!” hän huusi takaisin.
”Mitä täällä tapahtuu?” Saksa ilmestyi käytävältä Itävallan huutamisen häiritsemänä.
”Preussi on ollut keittiössä koko päivän”, Itävalta sanoi äkäisesti ja risti käsivartensa puuskaan, ”hän kolistelee ja häiritsee koko ajan”. Saksa pudisti päätään mutta kääntyi kuitenkin lukitun oven puoleen.
”Preussi, mitä sinä teet?”, hän kysyi ja käänsi ovenkahvasta. Kahden valtion hämmästykseksi lukko aukesi naksahtaen ja ovi raottui. Saksa vilkaisi Itävaltaa ja tönäisi sitten oven kokonaan auki.
Keittiö oli täysin kaaoksen vallassa. Valkea jauhokerros peitti kaikkea ja joka paikassa oli kattiloita ja erilaisia astioita levällään. Kaiken keskellä seisoi Preussi pannukakkulautanen käsissään. Saksa ja Itävalta tuijottivat sekasortoa yllättyneenä.
”Minä paistoin pannukakkuja”.
-
A/N: Minä lupasin Unkarin. Kuka olisi seuraava?
Raapale 5: Tärkeä asia
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Unkari
Unkari seisoi täyteen ahdettujen hyllyjen edessä ja naputteli mietteliäänä leukaansa.
”Ei tuota. Se on väärän värinen ja tuo toinen on liian pieni”, nuori nainen sanoi, ”eikö teillä ole yhtään suuremman kokoisia?” Häntä palvellut miesmyyjä vilkuili hämillään ympärilleen ja kiskaisi sitten hyllyn alta piilosta yhden laatikon. Unkari silmäili laatikon sisältöä ja tarttui kokeeksi kahvaan.
”Liian painava mutta koko alkaa olla oikea”, hän sanoi. Myyjä sulki laatikon kannen ja ojensi tottelevaisesti seuraavaa katsottavaksi.
”Ei, ei kuparinväristä, johan minä siitä sanoin”, nainen valitti, ”tosin pidän tuon kahvasta”. Myyjä kiirehti avaamaan kolmatta laatikkoa. Unkari nosti pehmikepaperin seasta himmennetyn mustan sävyisen esineen ja heilautti sitä kokeeksi. Tasapaino oli täydellinen ja kahva pitävä.
”Tämä se on”, hän sanoi ilahtuneena ja laski esineen varovasti takaisin laatikkoon, ”minä otan tämän”. Unkarin maksettua ja poistuttua liikkeestä miesmyyjä huokaisi ja kääntyi työtoverinsa puoleen.
”En ole koskaan ennen nähnyt kenenkään valitsevan paistinpannua noin tarkkaan”.
-
Jeeh! Hetaliaa!! *tanssii ympäriinsä*
Tekstien pituus on hyvin ajateltu. Ei yhtään liian pitkät tai lyhyet. Tietysti näistä voisi kehitellä jotakin elämää suurempaa, mutta nyt en välttämättä kaipaa moista. Näissä on omaa kauneuttaan, joka saa minut iloiseksi.
Sanon tässä nyt jokaiseen erikseen jotakin pientä.
1. Oli perus Pohjoismaiden kohellusta. *virnn*
”Ai”, Suomi sanoi, ”kuinka vanha juttu?”
”Jostain 1100-luvun puolelta väliltä”, Norja vastasi.
Rakastin tätä kohtaa! En tiedä miksi, mutta se oli sellainen kyynisen hauska.
2. Wou! En välitä niin hirveästi Ranskasta, mutta tässä hän loisti. Sait minut pitämään hänestä vähän enemmän. ^^
Idea oli nerokas! Pienistä asioista irtoaa paljon kaikkea loistavaa jos vain osaa käyttää niitä niin kuin sinä tässä.
3. Olin hieman pihalla aluksi, mitä tässä haetaan, mutta sekin valkeni minulle kun luin tämän uudestaan otsikon kanssa. Preussi on jäänyt minulle hieman mystiseksi, mutta pidän hänestä silti. Saksa on selvästi oma itsensä. Italia taitaa olla niitä ainoita jotka saavat hänen huomionsa kokonaan, jos niin haluaa/tarvitsee.
4. Itävalta! *lovelove*
Voin hyvin ymmärtää miltä hänestä tuntui kun huomasi kuinka tuhlailevasti Preussi on käyttänyt aineksia. Lopputulos oli melko ennustettavissa, mutta tämä oli silti oikein mukavaa luettavaa.
5. Tämä piti minut pimennossa loppuun saakka. Nerokas! Aluksi luulin, että hän oli ostamassa korsettia/haarniskaa ja sitten miekkaa. Kun sitten luin viimeisen repliikin, tuli "Niinpä tietysti!"-olo. Unkari on todella Nainen isolla N:llä. Hänestä ei voi kuin pitää.
Tähän mennessä paremmuusjärjestys olisi minun osaltani: 2, 5, 1, 4 & 3. Kaikki hyviä, mutta annan lisäpisteitä juuri nerokkaista ja yllättävistä ideoista. Kerronta on hyvää ja virheetöntä.
Jos saa esittää hahmotoiveita niin Baltian veljekset tai/ja Sveitsi siskonsa kanssa... Tee ihmeessä lisää!
-
Voi, kiitoksia! :D
Mukava, että pidit. Väsäilen näitä puolittan "teenpä omaksi ilokseni" -meiningillä, joten on mukava kuulla, että ne ovat onnistuneita. 1. raapaleesta muuten piti alunperin tulla kohtaus Viidenteen pyörään mutta se tipahti sitten pois jossain välissä. Ja kolmosessa mietin kyllä, että aukeaako idea kunnolla. Itse kun sain inspiraation lukiessa vanhoja fanispekulointeja, joissa Preussia epäiltiin albiinoksi. Preussi on ihastuttava persoona kaikkineen vikoineen.
Otan mielelläni toiveita vastaan! Sveitsi voisi tosiaankin olla seuraava sopiva uhri. (Ja Liechtenstein, he kuuluvat samaan tarinaan.)
-
HUI ENKÖ MUKA KOMMANNUT TUOTA NELOSTA:: HUi.
Nojoo. Sori, se oli sitten sift.
Juu.
4.
Minä pidin tavattomasti. Se oli oikeesti hauska, Preussi on just tollainen;) TYkksin.
5. No niinpätietysti. Ois pitäny heti tajuta. (niin, le unkari ilmiantaa itsensä ja ilmoittaa etsivänsä itävaltaa..) Nerokas. Kukahan ei mahtanut olla myyjänä? Tuli mieleen tyyliin liettua.
<3:llä
~Myrsis~ jolta ei sitten irronnutkaan rakentavaa.
-
Kiitoksia kommenteista! Mukava, että piditte Unkarista, se raapale oli kämppiksenikin suosikki.
Tässä raapale numero 6. Saanko esitellä: Switzerland and his beloved sister Liechtenstein! Heille oli yllättävän vaikea keksiä yhteistä tarinaa. Seuraavaksi minulla olisi mielessäni jotain Baltian veljesten päänmenoksi. ;)
Raapale 6: Ulkomaanpolitiikkaa
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Liechtenstein ja Sveitsi
”Veli?” Liechtenstein kutsui hiljaisella äänellä, ”voisitko auttaa minua?” Sveitsi istui juuri työpöytänsä ääressä allekirjoittamassa papereita mutta sisarensa ilmestyttyä huoneeseen, hän laski kynän kädestään ja kääntyi ovelle päin.
”Mitä nyt?” hän kysyi. Liechtenstein astui varovasti peremmälle huoneeseen ja ojensi hänelle vaalean taitellun paperiarkin.
”Sain tämän tänään”, hän sanoi ja katsoi veljeään ujona, ”mutten tiedä miten suhtautua siihen”. Sveitsi vastaanotti paperin, joka paljastui lyhyeksi kirjeeksi.
Belle Liechtenstein
Olisin iloinen, jos voisin tutustua teihin paremmin.
Kauneutenne jää kovin veljenne varjoon.
Français
”Minä pidän tästä huolen”, Sveitsi sanoi vakavana ja taitteli paperin huolellisesti pieneksi. Liechtenstein hymyili ja niiasi hänelle.
”Kiitos, veli”, hän sanoi ennen kuin poistui. Hänen mentyään Sveitsi tarttui kynäänsä ja kirjoitti:
Ranska,
Liechtensteinin ulkomaanpolitiikkaa johdetaan Sveitsissä.
Pysy erossa siskostani.
Sveitsi
Lähetettyään viestin Ranskalle, Sveitsi repi sisarelleen osoitetun kirjeen pieniksi paloiksi ja heitti silput roskakoriin.
-
Baltti veljet eivät suostuneetkaan ideaani ainakaan vielä mutta saatte korvaukseksi Espanjan ja toisen Sveitsi/Liechtenstein raapaleen. Eivätkö he kaksi olekin suloisia? Käytin Etelä-Italiasta selviyden vuoksi nimeä Romano ja mainittu Ita-chan on sitten Pohjois-Italia. Näillä nimillä Espanja heitä kutsuu myös mangaversiossa. Kommentteja, nee?
Raapale 7: Ongelma
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Espanja ja Etelä-Italia
”Romano”, Espanja sanoi harvinaisen totisella äänellä, ”kerro nyt oikeasti, mitä haluat?” Etelä-Italia istui pöydän ääressä häntä vastapäätä kädet puuskassa rinnan päällä ja suu harmistuneena kurtussa. Espanja huokasi ja pyöräytti silmiään.
”Tämä asia ei etene, jos sinä et suostu yhteistyöhön”, hän sanoi mököttävälle Italialle, ”kyse on kuitenkin sinun syntymäpäivästäsi. Ja Ita-chanin” Espanja lisäsi ja Romano mulkaisi häntä vihaisesti.
”Eikö mansikka kävisi?” Espanja yritti vielä kerran. Hän tosiaan alkoi jo menettää toivonsa itsepäisen ja hankalan Romanon suhteen. Sitä paitsi Ita-chan oli veljeksistä paljon mukavampi eikä koskaan käyttäytynyt näin ärsyttävästi. Mutta Etelä-Italia pysyi hiljaa ja jatkoi mököttämistä. Espanja levitti kätensä ja huokaisi syvään luovuttamisen merkiksi.
”Hyvä on. Minä teen sen”, hän tarttui puhelimeensa ja näppäili Ranskan numeron, ”mutten ole varma osaako Ranskakaan tehdä kermakakkua tomaattitäytteellä”
Raapale 8: Lahja
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Liechtenstein ja Sveitsi
Liechtenstein istui auringon lämmittämällä vihreällä ruoholla. Kevät oli vasta saapunut ja maassa oli edelleenkin pieniä lumikasoja siellä täällä vihreyden keskellä. Hän poimi seuraavan valkoisen kukan hameensa helmasta ja solmi sen mukaan seppeleeseen. Se alkoi olla jo melkein valmis ja nuori nainen tutkaili sen sinisiä ja valkoisia vuokkoja tyytyväisenä. Ne näyttivät sieviltä, toivottavasti veli olisi samaa mieltä.
Sveitsi seisoi hiukan kauempana ja tutkaili tarkasti ympäristöä. Liechtenstein tiesi, että hänen veljellään oli paljon tärkeitä velvollisuuksia mutta joskus hän toivoi että Sveitsi voisi rentoutua vähän ja vain nauttia kauniista kevätpäivistä. Hymyilen nuori nainen solmi seppeleen päät yhteen ja nousi ylös.
”Veli, tein tämän sinulle”, hän sanoi käveltyään Sveitsin luo ja nostaessaan seppeleen veljensä päähän. Se tosiaan näytti sievältä vaaleita hiuksia vasten.
”Mi… Liech…”, Sveitsi mutisi ja hiljeni hämmentyneenä sisarensa alkaessa nauraa.
”Minä todella pidän sinusta, veli”, Liechtenstein sanoi hymyillen ja Sveitsi käänsi katseensa poispäin pienen punan noustua poskille.
”Tuota… Minä myös sinusta”, hän mumisi hiljaa, ”Liechtenstein”.
-
Juu. Olen siis laiska kommaamaan, kommennoin ja luen silti, vaikka en puumerkkiä raapustaiskaan.
6:
Se oli mahtava. Mäkin haluun ehkä tuollaisen ´isoveljen´ joka helppii noin..
Kiva oli.
7.
Omaperäinen, kuten se unkarijuttukin. Mahtava.<3 Ranska raukka.
8. No, tähän voi sanoa vain että se oli jotakin tosi söpöä<33
Juu. Rakentava on jättänyt mut koska palkka laski liikaa veroihin nähden (se asusteli vuorkalla sängynalushattivattien kanssa). Lisää näitä<3
<3:llä
~Myrsis~ joka odottaa jatkoa.
-
Kiitoksia Myrsis. (Saahan sinua kutsua noin? Söpö lempinimi).
Seuraavassa Kreikka ja Japani.
Raapale 9: Kreikkalaiset ovat ajattelijoita
ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Kreikka ja Japani
Kysymyksenhän voisi oikeastaan ymmärtää monella tapaa. Se on joko tiedustelua tai sitten pelkkä hyväntahtoinen ele, perinteinen keskustelun aloitus. Kummassakin tapauksessa minun olisi tietenkin vastattava ystävällisesti mutta entä jos päiväni olikin huono? Valehtelenko silloin, jos kuitenkin vastaan sen olleen hyvä? Valheenkin voisi ymmärtää todella monella tapaa. Valehtelenko, jos väitän että päiväni oli hyvä koska en tahdo loukata kysyjää? Onko valhe aina paha asia? Entä totuudenpeittäminen? Sehän olisi ihan kuin yrittäisin välttää sekä valehtelemisen että oikean totuuden. Totuuden kieltäminen ei ole hyvä juttu, ei ollenkaan. Silloin kadottaisin itsetietoisuuteni ja henkinen tasapaino kärsisi. Hengellä ja ruumiilla täytyy olla tasapaino. Onkohan siitä muuten kirjoitettu koskaan runoa? Täytyy yrittää joskus…
”Kreikka”, Japani kutsui ja heilautti kättään ystävänsä kasvojen edessä, ”minä kysyin, mitä sinulle kuuluu”.
”Ai, anteeksi”, Kreikka vastasi ja haroi hiuksiaan, ”hyvää, kiitos”
-
(Laiska kommentoimaan kaikkia erikseen .__.)
Nämä on todella mukavaa luettavaa! Olen suuri tilannekomiiikan fani ja näissä sitä löytyy =) Kirjoitustapa on mukaansatempaava ja teksti helposti luettavaa. Minä tahtoo lisää!
Lisähuomautus: Aww, nuo Liechtenstein ja Sveitsi on kyllä suloisia yhdessä ;) Sisarusrakkautta kauneimmillaan.
-
UIUIUI!
Mitenniiin minä lovetan KikuHeraklesta? ;D
Oli ihana. Hieno. Nerokas. Nauroin.
Lisää näitä. Rakastan tätä.
<3:llä
~Myrsis~
-
Kiitoksia Myrsis ja Iiko-chan! Seuraavassa hiukan SuFin söpöstelyä ja talvitunnelmaa.
Raapale 10: Lumisateessa
Ikäraja: S
Henkilöt: Suomi ja Ruotsi
Suuret valkeat lumihiutaleet leijuivat pehmeästi tummalta taivaalta ja takertuivat Tinon vaaleisiin hiuksiin. Hän seisoi keskellä tyhjää katua kasvot kohotettuna ylöspäin ja etsi pilven repaleiden välistä tuikkivia tähtiä.
”Su-san, katso!” hän huudahti ja osoitti ylös, ”tuolla on yksi!” Hänen vaitelias seuralaisensakin, joka tähän asti oli katsonut vain hymyilevää Suomea, vilkaisi taivaalle. Pilvien välistä tosiaan pilkahti yksinäinen kirkas tähti.
”Vacker”, Ruotsi totesi ja katsoi taas Tinoa. Hän näytti kauniilta lumen sataessa hiljaa ympärillä ja pakkasen punertaessa posket ja huulet.
”Du är vacker”, hän mutisi hiljaa ja sai Suomen kääntämään sinisten silmiensä katseen häneen.
”Mitä sanoit?” hän kysyi uteliaana ja käveli pari askelta lähemmäs vanhempaa valtiota. Berwald oli Tinoa pitempi, joten hän joutui kumartumaan saadakseen suudeltua häntä. Suomi jähmettyi ensin mutta rentoutui Ruotsin kiedottua käsivartensa hänen ympärilleen.
”Jag älskar dig”, hän kuiskasi Tinolle.
-
Vaikuttaa siltä, että minä käyn aina viiden raapaleen välein täällä heittämässä kommenttia... ^^ Kyllä minä aina luen ne heti kun vain huomaan uuden ilmestyneen, mutta jotenkin tuntuu turvallisemmalta kommentoida aina muutamaa kerralla... Tästä se siis taas lähtee:
6. 'Ulkomaanpolitiikka' oli hyvä! Jälleen siellä Ranska taustapiruilemassa ja vokottelemassa viattomia nuoria neitejä. Liechtenstein on niin suloisen naiivi, että häntä ei voi muuta kuin rakastaa. Eikä tietystikään voi jättää hehkutamma Sveitsiä ja hänen isoveli-tyyliään.
Tässä oli hyvä idea! Hieman nauratti Ranskan kirjeessä kohta: 'Kauneutenne jää kovin veljenne varjoon.' Sen kun voi ymmärtää taas parillakin tavalla (ja Ranskan tuntien, pitääkin ajatella).
7. Tässä on taas kaksikko joiden toilailuista tykkään lukea! Molemmat tarvitsisivat selvästi enemmän ruutuaikaa myös animessa. Onnistuit kuitenkin tukemaan mielikuvaani molemmista. Rakastin lievää mielipahaa/mustasukkaisuutta Etelä-Italiassa kun Espania haluaisi kakusta myös Pohjois-Italialle sopivan. Se huono puoli on kun on kaksonen, aina pitäisi tehdä myönnytyksiä toisen eteen yhteisissä asioissa. Pidin tästä paljon!
8. 'Lahja' oli oikein leppoisa ja söpö pätkä Sveitsin ja Liechtensteinin elämästä. Hieman tästä paistoi kliseet läpi, mutta tästä kaksikosta on niin vähän kirjoitettu mitään, että annoin sen helposti anteeksi. Voin kuvitella maiseman sieluni silmin. Alppiniitty ja sininen taivas. Selvästi kevättä rinnassa!
9. Tämä keräsi tältä erää koko potin. Todella nerokas! Oikein hykerrytti lukea tuo! Kreikka on kovin rakas hahmo (taas! Hetaliassa ei tosin ole yhtään hahmoa josta en pitäisi). Miten saakaan noin arkisesta asiasta vedettyä aivonsa noin solmuun? Lopputulos oli kuitenkin se viimeinen niitti, jotta tämä nousi tämän listauksen kärkeen!
Voi mennä vähän offksi, mutta onko JapanixKreikka paritukselle olemassa jonkinlainen pohja, vai onko tämä ihan tuulesta temmattu? Tämä on ainoa paritus, jolle en ole tällä hetkellä löytänyt selittäviä tekijöitä (esim. naapurussuhteita, kulttuuria tai historiaa)
10. Tätä lukiessa tuli hieman olo, kuin olisin lukenut tämän jo joskus. Ehkä tästäkin paistaa hieman kliseisyys läpi. Tämä paritus, miljöö ja dialogi tuntuvat olevan hyvin yleinen ja tyypillinen yhdistelmä. Silti, en voi sanoa etten pitäisi tästä, sillä olenhan suuri SuomixRuotsi fani. Söpöstelyä viimeisen päälle.
Tämän kertaisista raapaleista koostui siis tällainen (voitto)rivi: 9, 6, 7, 8 & 10
Kiitos näistä!
-
Viiden raapaleen välihän on oikein sopiva. Mukava kuitenkin että pidit, ja minä myönnän ajoittaisen kliseyden! Joskus vain tuntuu kivalta kirjoittaa perinteistä söpöilyä. Mutta älkää pelätkö, yritän edelleen kovasti etsiä kaiken mailman pikku nippelitietoja ja faktoja joista voisi saada jotain järkevää ja erilaista kehitettyä.
Kreikka on ihastuttava, vaikka minäkin kyllä pidän jokaisesta hahmosta. Minäkin mietin aluksi Kreikka-Japani paria mutta löysin sitten todisteen sille myös tosi maailmassa. Ilmeisesti näillä mailla on siinä joskus 1800 -luvuin lopulla muodostettu luottamussuhde. Hetaliassa tätä kutsuttiin kai nyankosuhteeksi (en ole varma muistanko oikein). Ja näin turhana tietona; ilmeisesti Italiat eivät olekaan kaksosia (minäkin ajattelin näin pitkään), vaan Romano on vanhempi. Heillä on kuitenkin sama syntymäpäivä.
Voittorivi *naur*, pitääkö minun kohta ruveta palkintoja jakamaan?
-
Minullahan ei ole mitään käsitystä Hetaliesta, mutta minä todella pidin näistä raapale-raukoista! : D
Jotenkin tykästyin Saksaan, Sveitsikin on mahtava. Suomi on liian pehmo minun makuuni, mutta ei se tahtia haittaa. Hyviä ideoita sinulla. Keep going on (:
Kunhan vaan saan aikaiseksi, aion lueskella muitakin teoksiasi. [:
-
Kiitoksia ;). Siitä vain tutustumaan.
Kasasin tälläisen Suomesta ja Ruotsista. Minusta siitä tuli hiukan... hassu. Mutta tehkää te oma mielipiteenne.
Raapale 11: Finnkampen!
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Suomi, Ruotsi, Norja ja Islanti
”Taas tämä sama vanha juttu”, Norja totesi Islannille heidän istuessaan vierekkäin ikkunasyvennyksessä. Samassa huoneessa olivat myös Suomi ja Ruotsi, jotka parhaillaan tuijottivat vakavina toisiaan pöydän yli. Kummallakin oli kasa papereita edessään ja silmissään tietynlainen hullunkiilto.
”Niin”, Islanti myönsi, ”sama juttu joka vuosi. Euroviisut, jääkiekko, olympialaiset, juustonsyönti… Ihan kaikki käy, kunhan siitä voi kilpailla”.
”Toisaalta sehän on hyvää kilpahenkeä. He tahtovat voittaa vain toisensa, palkintosijat ovat toisarvoisia”, Norja sanoi heidän katsellessa Suomen ja Ruotsin henkisellä tasolla käymää tuijotuskilpaa.
”Minusta se on lähinnä pelottavaa”, Islanti mutisi vastaukseksi. Ruotsin ja Suomen väliin pöydälle asetettu puhelin alkoi soida ja he kumpikin ojensivat kätensä yhtä aikaa sitä kohti. Tino oli nopeampi ja hän vastasi puheluun lyhyesti Berwaldin katsoessa tarkkaan vierestä. Hetken kuunneltuaan nuoren valtion kasvoille levisi tyytyväinen hymy.
”Minä olin kuudes ja sinä kahdeksas”, hän sanoi riemuissaan, ”minä voitin tämän”.
-
Oui, sain kerrankin Puolasta ja Liettuasta aikaan jotain lukukelpoista. Eli raapale numero 12 tulee tässä. Tämä numerointi menee muuten minulla vähän hassusti sillä omalla koneellani seitsemättä raapaletta ei ole ollenkaan. Hyppäsin vahingossa sen luvun yli jossain välissä, joten tämäkin raapale olisi "oikeasti" numero 13.
Raapale 12: Puolan säännöt ja epäonni
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Puola ja Liettua
”Sehän olisi huijausta!” Liettua huudahti järkyttyneenä Puolan kerrottua hänelle uusimmasta ideastaan. Vaaleahiuksinen mies tuhahti ja heilautti kättään väheksyvästi.
”Eikä ole”, hän vastasi ylpeästi, ”Puolan säännöt. Muista se, Liet”. Liettua mutristi huuliaan harmistuneena, miten hän muka voisi unohtaa ne oudot ja epäloogiset säännöt, joihin Puola jatkuvasti tukeutui ja joita hän aina tarpeen vaatiessa muokkasi mieleisekseen.
”Huijausta se on, vaikka käyttäisit mitä sääntöjä”, hän sanoi turhautuneena ja käänsi selkänsä toiselle miehelle, ”mikset voisi kerrankin tehdä jotain oikein?” Näin sanottuaan Liettua lähti huoneesta ja jätti kädet puuskassa itsepäisenä seisovan Puolan yksin. Hänen mentyään vihreäsilmäinen mies kuitenkin antoi itsekeskeisen ilmeensä valua hitaasti pois kasvoiltaan paljastaen huolestuneet tunteensa sen alta. Puola katsoi surullisena ovea, josta hänen ystävänsä oli juuri poistunut.
”Jospa tietäisit, Liet”, hän kuiskasi hiljaa painaen katseensa lattiaan, ”mutta muiden säännöillä minä häviän tämän pelin”.
-
Ottakaa joku nämä ideat pois päästäni. Joka kerta kun ajattelen pitäväni hiukan taukoa ficceilyyn, huomaankin kohta saavani taas (muka) hienon idean ja olevani jo avaamassa Wordia. Noh, kuitenkin seuraavassa raapaleessa esiintyy jälleen kerran, *fanfaarit*, Preussi! Plus Saksa ja Italia. Ette varmaan koskaan osaa arvata, kuka on lempihahmoni.
Raapale 13: Awesome Prussia
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Preussi, Saksa ja Italia
”Hei, Länsi”, Preussi sanoi ja heilutteli kirjaa käsissään huolettomasti, ”tässä on virhe”. Saksa oli juuri järjestämässä Italialle oppituntia aseiden käytössä, joten hän ei liiemmälti kiinnittänyt huomiota veljeensä. Preussi kyllästyi kuitenkin nopeasti olemaan huomaamaton ja hän nakkasi Saksaa pitelemällään kirjalla.
”No, mitä?” Saksa ärähti ja käänsi selkänsä Italialle hetkeksi.
”Siinä sanotaan, että Preussia ei ole olemassa”, mies vastasi hänelle, ”mutta olenhan minä olemassa”. Saksa silmäili huolimattomasti historian oppikirjaksi paljastuneen teoksen sivuja.
”Jos et ole vielä huomannut, niin sinä olet osa minun maitani”, hän vastasi ja nakkasi kirjan takaisin Preussille, ”sitä en tiedä, miksi et ole kadonnut jo. Ehkä olet liian suuri maanvaiva siihen”
”Vee~! Oho?” Italian sanomana nuo sanat tiesivät jotain vaarallista tai vähintään epämiellyttävää, joten Saksa katsoi parhaaksi juosta heti paikalla pelastamaan tilanteen tai edes sen mitä pystyi enää pelastamaan.
”Italia! Mitä sinä teet? Älä vedä siitä vivusta!”
”Vai, että ei minua ole olemassa”, Preussi mutisi itsekseen ja lähti kävelemään hihitellen pois päin, ”keksin juuri aivan mahtavan idean”.
-
Tässä kaksi raapaletta, jotka väsäsin joskus ja löysin ne vasta nyt. Ensimmäisessä jälleen kerran Sveitsi/Liechenstein ja toisessa Rooma ja Germaania.
Raapale 14: Imitointia
Ikäraja: S
Henkilöt: Liechtenstein ja Sveitsi
Ensin ase pitää ladata. Liechtenstein työnsi varovasti muutaman patruunan kiväärin pesään, aivan kuin hän oli veljensäkin nähnyt tekevän. Sitten hän loksautti perän kiinni ja nosti aseen ylös olkapäätään vasten. Kädet tärisivät hiukan tottumattomuuttaan mutta Liechtenstein arvioi kuitenkin huolellisesti matkan maalitauluun ja tähtäsi tarkasti sen keskelle. Hän hivutti etusormensa vipua kohti ja paransi vielä otettaan aseesta. Liechtenstein henkäisi syvään ja painoi liipaisimen pohjaan.
Potkuvoima iski yllättäen ja nainen menetti tasapainonsa kaatuen istualleen maahan. Olkapäätä vihloi ikävästi ja Liechtenstein irvisti.
”Liechtenstein!” Sveitsi huusi ja juoksi paikalle laukauksen kuultuaan, ”mitä täällä tapahtuu?” Hän näytti järkyttyneeltä nähdessään siskonsa istumassa maassa ase poikittain sylissään ja olkapäätänsä hieroen.
”Minä vain…”, nainen kuiskasi hämillään, ”minä tahdon olla niin kuin sinäkin. Tahdon olla yhtä rohkea!” Sveitsi huokaisi hänen hätääntyneiden sydämenlyöntiensä rauhoittuessa pikkuhiljaa. Hetken mies oli todella pelännyt kuultuaan laukauksen ja nähtyään Liechtensteinin maassa.
”Liechtenstein”, Sveitsi rauhoitteli hätääntynyttä sisartaan ja auttoi tämän ylös maasta, ”sinä et tarvitse yhtään aseita ollaksesi rohkea”.
Raapale 15
Ikäraja: S
Henkilöt: Rooma ja Germaania
”Hei, hymyilisit nyt edes vähän”, Rooma valitti. Hänen haarniskansa kiilsi kultaisena auringossa ja punainen viitta vain korosti väriä. Germaania painoi hitaasti silmänsä kiinni.
”En”, hän sanoi ja käänsi suupieliään hieman alaspäin vastalauseena.
”Ei ihme, ettei sinulla ole tyttöystäviä. Naiset eivät pidä mököttävistä miehistä”, Rooma sanoi oman hymynsä hiipumatta yhtään. Ja hän hymyilikin leveästi, niin että tasaiset hammasrivit vain loistivat. Germaania avasi silmänsä mulkoillakseen toista miestä.
”Minä en halua tyttöystäviä”, hän sanoi järkähtämättömällä äänellä, ”eikö meidän pitänyt taistella?”
”Joo, joo. Mutta eikö pieni jutustelu ennen koitosta olekin piristävää”, Rooma vastasi iloisena ja näpräili miekkansa kahvaa. Germaania tuhahti ja käänsi päätään poispäin vastaukseksi.
”Sinä olet sitten välillä tylsä ihminen”, Rooma valitti, ”täytyy kieltää minun suloisia lapsenlapsiani leikkimästä sinun jälkeläistesi kanssa. Tylsyys voi vaikka tarttua”.
”Entä sitten. Et sinä tullut minua seuran takia tapaamaan”, Germaania ärähti lopulta, ”taistellaanko nyt vai lähdenkö takaisin kotiini?”
-
Laskelmieni mukaan se olisi taas viisi kasassa...
11. He heeh! Aivan ihana! Tämä oli erilainen SuFin kuin aikaisemmat mitä olet kirjoittanut. Tässä ei ole selaista kliseistä siirappisuutta, mutta jokin tästä tekee todella suloisen. Ehkä se, että toinen Pohjoismaiden kaksikko selostaa tilannetta keskenään, luo sellaisen "He ovat sekopäitä"-kuvan johon tykästyin kovasti. Ehkä liiaksikin... ^^'
He tahtovat voittaa vain toisensa, palkintosijat ovat toisarvoisia
Niin täyttä totta Suomen ja Ruotsin välillä. Toisaalta katson sen ainakin suurimmalta osalta terveelliseksi kilpahengeksi. Se tekee tästäkin naapurussuhteesta entistä spesiaalimman. <3
12. Awww! Liettua ja Puola... Siinä on sitten kaksikko, jonka toilailuita rakastan seurata. Liettuaa käy usein sääliksi, mutta niin kuin tässäkin fickissä, kun Liettua on poissa, Puolallakin on se oma haavoittunut puolensa, joka kerää roimasti sympatia- ja säälipisteitä. Silloin tahtoisin vain laittaa heidät jakamaan huolensa keskenään ja jaksamaan paremmin, mutta kummallekin toisen "rasittaminen" omilla asioilla, tuntuu väärältä. Kaikki tämä tuli enemmän kuin hyvin ilmi tässä raapaleessä ja siksi tykästyin tähän kovasti.
13. Jälleen pääsette valaisemaan tyhmää...
”Hei, Länsi”, Preussi sanoi ja heilutteli kirjaa käsissään huolettomasti
Onko tässä jokin Itä-Saksa & Länsi-Saksa asetteli Saksan ja Preussin välillä? Jäin pohtimaan tätä ja koska en ole vielä saanut fanikohteekseni Preussia (kyllä hänkin tulee sieltä varmasti aikanaan), en ole vielä perillä...
Mitä tähän pätkään tulee, se oli hyvin perushauska. Loppu jäi epäilyttävän avoimeksi ja olen melko varma, ettei Preussi jätä tätä aihetta vain tähän...
14. Näihin en tunnu koskaan kyllästyvän... <3
Pidän kovasti siitä, ettet ylidramatisoi näitä kohtauksia meille lukijoille, mutta pistät silti hahmot säikkymään/järkyttymään/pelästymään jne... Tässäkin tuli niin ihanasti esille kuinka Sveitsin heikko kohta on Liechtenstein, vaikka muuten niin kovaa poikaa onkin.
Hetken mies oli todella pelännyt kuultuaan laukauksen ja nähtyään Liechtensteinin maassa.
<3<3<3 Voiko tästä olla pitämättä!? Koko ase-idea oli hyvä (sanoisin nerokas, jos kehtaisin) ja omaperäinen. Tällaisia lukee suurella ilolla.
15. Nyt tuli syvä menneisyyden tuulahdus näiden kahden myötä... Ihanaa, että tuot heitäkin hieman esille. Tässä on taas pari hahmoja, joista minulle ei ole muuta kuin mielikuva. Tarvitsen siis vahvistusta sille, ja tästä on mitä loistavin aloittaa! ^^
Voin hyvin kuvitella tämän tilanteen. Taistelu on oiva tekosyy päästä viljelemään pientä keskustelun poikasta, ellei vastustaja satu olemaan huonolla tuulella tai todella tosikko. Hyvä yritys kuitenkin Rooma!
”Sinä olet sitten välillä tylsä ihminen”, Rooma valitti, ”täytyy kieltää minun suloisia lapsenlapsiani leikkimästä sinun jälkeläistesi kanssa. Tylsyys voi vaikka tarttua”.
Todella suoraviivaista logiikkaa, täytyy myöntää. (: Onneksi heidän jälkeläisensä ovat vielä tekemisissä keskenään ja kaikkea muuta kuin tylsinä. Typeryys on sitten eri asia, miten se periytyykään. *virnn*
Tällä kertaa olikin niin tasokas viisikko, että nyt tuottaa jo vaikeuksia asettaa näitä paremuusjärjestykseen... Pitkällisen harkinnan jälkeen asettelisin riviin: 11, 14, 12, 15 & 13... Mutta niin kuin sanottua, valinta oli vaikea. Taso siis nousee koko ajan. Hienoa työtä!
-
Oui, kiitoksia! Näin ihana kommentti saa minut aina hyvälle tuulelle. Mukava tietää, että olen kehittynyt eikä toisin päin. Seuraavan kerran katsotaan taas viiden raapaleen päästä ;)
Kaikki Pohjoismaat taitavat olla jollain tasolla sekopäitä mutta Suomi-Ruotsi suhde on jotain aivan ihmeellistä. Ajattelin ennen, että tämä on vain joku meidän suomalaisten pätemisjuttu mutta sitten satuin eräältä ruotsalaiselta kuulemaan että he harrastavat aivan samaa. Siitähän raapaleen nimikin tuli, finnkampen.
Ilmeisesti Preussin länsi-nimittelyssä ei ole Itä-Saksa/Länsi-Saksa asetusta vaan kyse on siitä, että entinen Preussi sijoittuisi kartalla itäiseen Saksaan, joten hän kai mieltää veljensä "länsi osakseen" tai haluaa muuten tehdä eron heidän välillä. Tuo ei kuitenkaan ole minun keksintöni vaan törmäsin siihen ihan web-mangaa lukiessa. Tietenkin englanninkielisellä muodolla "West". Käänsin sen vain suomeksi kuten muutkin nimet. Tulipa selitys mutta pääsinpähän jälleen pätemään.
-
Ömh. Minäkin taidan vähän hehkuttaa.
Nämä ovat ihania, anteeksi en nyt jaksa yksitellen kommentoida, kaikki olivat NIIIIN ihania..<3
Aw vaan. Jatkoa oottelen.
<3:llä
~Myrsis~
-
Suomi ja Ruotsi olivat jotain todella ihanaa <3
Anteeksi aivan hirveästi, mutta olen kauhean laiskalla tuulella, joten en jaksa kommata jokaista erikseen. Kaikki olivat kyllä aivan mahtavia ;D
-Butterfly
-
Kiitoksia myös Myrsis ja Butterfly. Joskus mietin, kiinnostaako ketään lukea tällaisia raapale-raukkoja mutta on täällä ainakin muutama lukija. Se tekee minut iloiseksi, kiitokset siitä! Ja näköjään näitä syntyy edelleen, vaikka kuvittelin jo ideoiden loppuneen.
Raapale 16: Pisan torni
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Italian veljekset eli Romano ja Veneziano
”Typerys, tämä on sinun vikasi!” Romano kiukutteli veljelleen. He seisoivat ulkona auringonpaisteessa ja tarkastelivat edessään kohoavaa rakennelmaa.
”Mutta veli, minusta se on ihan hieno”, Veneziano vastusteli, ”ja ihmiset pitävät siitä”.
”Entä sitten”, hänen veljensä tuhahti, ”se on vino”.
”Veli, ei se ole vino”, Veneziano sanoi ja kallisti päätään miettiessään, ”se on vain vähän ikään kuin mutkalla”. Tarkennus ei näyttänyt ollenkaan ilahduttavan Romanoa, jonka jo valmiiksi ärtynyt ilme vain paheni entisestään.
”Se on vino!” hän ärähti, ”italialaisen arkkitehtuurin ei kuulu olla vinoa”. Tämän sanottuaan Romano kääntyi ja harppoi pitkin vihaisin askelin pois. Veneziano jäi hetkeksi paikalleen veljensä mentyä ja katseli puheenaiheena ollutta tornia kuin pohtien jotain.
”Minusta se on edelleenkin ihan kivan näköinen”, hän tuumasi hiljaa itsekseen ennen kuin kiirehti Romanon perään.
-
Oi. Tämäpäs oli kiva. :D Juuri niin Feliciano ja Romano että. On se pisan torni söpö, että ei sen puoleen. Ihana kyllä, hahmot tuntuivat itseltään.
Lisää näitnä, jookoskookos?!
<3:llä
~Myrsis~ Joka yritti rakentavaa.
-
En jaksa nyt kommentoida kaikkia erikseen. Mutta tosi kivoja kaikki. (:
Varsinkin tuo uusin sai ainakin omalle naamalleni pienen virneen.
”se on vain vähän ikään kuin mutkalla”
:D Haha, pystyn niiin hyvin kuvittelemaan Felicianon sanomaan noin.
Ja Romanokin muistutti aivan itseään. ;)
//uusi sivu (y)
-
Kiitoksia Myrsis ja Deathwish! Tämä tosiaan meni näköjään jo kolmannelle sivulle, jännä juttu. Ja raapaleitakin on kohta melkein yksi jokaiselle elinvuodelleni. Seitsemästoista on Norjasta ja Tanskasta, heillä ei olekaan vielä ollut yhteistä raapaletta. Jos jollakulla muuten on hahmotoiveita, niitä saa esittää. Jumitun helposti itse vain tiettyihin henkilöihin. (kukaan ei varmaankaan ole huomannut, miten Preussi hyppii maagisesti lähes joka juttuun mukaan ;) )
Raapale 17: Lego
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Norja ja Tanska
Norja istui kyllästyneenä pöydän ääressä ja naputteli puiseen pintaan rytmiä pitkillä sormillaan. Hänen vieressään Tanska oli täysin uppoutunut kokoamaan pienistä kirkkaanvärisistä paloista jonkinlaista rakennelmaa. Norjalla ei ollut minkäänlaista käsitystä, mitä toinen mies oli tarkkaan ottaen tekemässä mutta ainakin tällä näytti olevan hauskaa.
”Tanska”, Norja hetken päästä sanoi rikkoen hiljaisuuden, ”miksi sinä leikit noilla?”
”Nämä ovat mahtavia!” mies vastasi hänelle katse innosta kirkkaana, ”voin tehdä näistä ihan mitä vain. Taloja, lentokoneita, laivoja tai vaikka kokonaisen kaupungin, jos vain haluan”. Tanska jatkoi vielä mainospuhettaan mutta Norja oli jo sulkenut korvansa siltä. Hän ei vain voinut käsittää, miksi aikuinen mies tahtoisi leikkiä legoilla. Paitsi, että kyseessä oli Tanska…
”Tämä selkiinnytti monta asiaa”, Norja sanoi keskeyttäen puheen ja nousten paikaltaan. Tanskan ohi mennessään hän taputti miehen päätä kevyesti, ”ymmärrän sinua nyt varmasti paljon enemmän”. Tanska katsoi hetken ihmeissään hänen peräänsä mutta kohautti sitten olkiaan ja jatkoi tyytyväisenä leikkimistään.
-
Vitsi näät on kivoja. Tykkään.
Nää on kans hyvin kirjotettu^^
Jatkoa vaan :D
-
Olen lukenut kaikki nämä lyhyet ficit ja voin sanoa, ettei Hetaliaa ole mielestäni koskaan liikaa.
Mukavaa, että joku toinenkin tykkää Preussista ja onhan veli- Saksakin pro.
Kyllä Tanskalle vaan jotenkin sopii legot, eikä sillä kenties mitään tekemistä tartte olla Legolandian kanssa.
Kun saisi lukea joskus lisää Preussista tai Romanosta tai Espanjasta. Olisihan toisaalta kiva saada jotain Kuubasta, Kanadasta tai Kiinastakin, jos se vaan on joskus mahdollista.
-
Kiitoksia Rassermus ja leofurioso! Kuubasta pitäisi tosiaan kirjoittaa jotain, ehkä Kuuba ja Kanada samassa. Voin yrittää. Ja Preussi nyt vain on niin mahtava, että hän tulee varmasti esiintymään vielä. =D
Mutta tässä on nyt pari uutta raapaletta. Ensimmäinen viittaa Kreikan suurlakkoon, joka käytännössä pysäytti koko maan toiminnan, ja toinen taas liittyy Hetalia-elokuvaan, joka siis julkaistaan ilmeisesti kesällä. Minulla ei oikeasti ole kummoista hajua, mitä siinä pitäisi juonellisesti tapahtua mutta tulipahan heti Amerikka mieleen.
Raapale 18: Kreikan lakko
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Kreikka ja Japani
”Kreikka?” Japani sanoi ja ravisteli ystävänsä olkapäätä, ”Kreikka herää!” Nukkuva mies havahtui huutoon ja hän raotti hiukan silmiään.
”Ai, Japani”, Kreikka kuiskasi hiljaa, ”olen pahoillani mutta nyt en voi”.
”Et voi herätä?” Japani kysyi huolestuneena. Kreikka oli yleensäkin hyvä nukkumaan mutta ei hänen herättämiseensä normaalisti näin kauan mennyt. Nytkin oli kulunut koko päivä, että hän edes havahtui hiukan.
”Niin”, mies vastasi ja sulki taas silmänsä Japanin tuijottaessa häntä järkyttyneenä ja epäuskoisena.
”Sinun on pakko herätä”, mies sanoi, ”minä… minä sieppaan kaikki kissasi, jos et herää, ja kiellän animen sinulta!”
”Anteeksi, en voi”, Kreikka kuiskasi, ”olen lakossa. Puhutaan huomenna”.
”Lakossa…” Japani toisti hämmentyneenä toisen miehen vaipuessa takaisin uneen.
Raapale 19
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Amerikka, Unkari, Saksa ja muutam muu mainintana
”Elokuva!” Amerikka hihkaisi innostuneena, ”tietenkin minä olen pääroolissa sankarina!” Muut maat katsoivat häntä kyllästyneenä ja muutama pudisteli päätänsä tai pyöritteli silmiään.
”Venäjä voi olla pahis, Preussi hänen kätyrinsä ja Unkari neito pulassa”, Amerikka jatkoi, kun kukaan muu ei sanonut mitään, ”Itävalta hoitaa musiikin ja Ranska lavasteet. Eikö niin?” Unkari kakoi hiukan oman roolinsa kuultuaan.
”En minä tahdo olla pulassa!” hän huudahti ja heristi paistinpannuaan. Seurasi pieni hälinä, sillä paistinpannut olivat yhteisellä sopimuksella kielletty kokoontumisissa eikä kukaan tiennyt miten Unkari oli sen onnistunut paikalle salakuljettamaan. Lopulta Itävalta sai suostuteltua hänet viemään aseensa pois.
”Selvä, joku muu saa olla neito pulassa”, Amerikka totesi hälinän laannuttua, ”Liechtenstein?”
”Hetkinen, eikö koko elokuvan nimi viittaa minuun, Italiaan ja Japaniin?” Saksa kysyi, ”miksi sinä sitä suunnittelet?” Amerikka tuijotti hetken vaaleaa miestä kuin miettien pilailiko tämä.
”Koska minä olen sankari, totta kai”, hän vastasi lainkaan epäröimättä.
-
Nojoo, mitäs näistä repisi?
Tykkäsin kaikista, en osaa sanoa oikein mitään. PAITSI:
17. Oli ihana, koska norja ajatteli asioita ja tuli samaan tulokseen mitä minä.
18. Kiku Herakles on ihan aparitus, kiitos siitä. Repesin kreikan valvomislakolle^^
19. SE nyt oli vain niiin aw ja söpö ja jännä. tekee silti mieli murhata se amerikka sieltä..
Kiitos.
<3:llä
~Myrsis~
-
Heh. Noi kumpikin oli aivan mahtavii.
Lakossa, ku nukku :D
Paistinpannu :D
Joo hyvin on kirjotettu :D
-
"En minä tahdo olla pulassa!"
Repesin tuossa kohtaa, Unkari on ihan paras! xD
Tätä fanfictionia on hauska lukea, ja jatkoa olisi kiva saada! :)
-
Kiitoksia Myrsis, Rassermus ja Prunelli! Voin luvata näiden jatkuvan niin kauan kun vain keksin lisää (olen jo pari kertaa ollut lopettamassa mutta aina on tullut ideoita) tai kunnes joku käskee lopettamaan. Ei ole vielä käskenyt.
Seuraavaksi kaksi uutta. Ensimmäisessä kokeilin kirjoittaa Kuubasta ja Kanadasta. Minulle vaikeita hahmoja kumpikin, sillä en osaa mieltää heitä kunnolla. Toisessa taas Puola/Liettuaa, koska he nyt vain ovat ihania ja siinä taas kaksi hahmoa, joihin osaan samaistua (olen yhtä kiltti kuin Liettua mutta yhtä itsekäs kuin Puola ;))
Raapale 20: Jäätelöstä
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Kanada ja Kuuba
”Vau, kiitoksia Kanada”, Kuuba sanoi ja avasi miehen tuliaisina tuoman jäätelöpurkin saman tien, ”ja, hei anteeksi, että luulin sinua äsken Amerikaksi. Et kai muistele pahalla?” Kanada oli tietenkin vuosian aikana tottunut täydellisesti siihen, että kukaan ei joko tunnistanut häntä tai sitten he luulivat häntä Kanadan veljeksi. Koko juttu oli jo lähes normaali asia.
”En tietenkään”, Kanada vastasi, ”taidat pitää jäätelöstä?”
”Se on parasta!” mies vastasi kauhoessaan kylmää herkkua lusikalla suuhunsa, ”mutta tätä on vain vaikea saada mistään täältä. Rajoitettu tuonti ja niin edes päin”.
”Veljeni pitää myös paljon jäätelöstä”, Kanada totesi. Kuuba keskeytti syömisensä ja tuijotti häntä hitusen järkyttyneenä ennen kun jatkoi taas lusikoimista, tosin huomattavasti hitaampaan tahtiin kuin aluksi.
”Vai niin”, hän tuumi synkästi, ”nyt muistinkin, miksi se on kielletty”.
Raapale 21: Kaikki tahtovat Liettuan
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Puola ja Liettua
Liettua istui sängyllään hiukset yön jäljiltä sekaisin ja haukotteli leveästi samalla kuin tutki kalenteriaan. Jokainen päivä oli täynnä huolellisesti ylös merkattuja tehtäviä ja muistettavia asioita.
”Katsotaanpas, tänään pitää muistaa käydä kaupassa ja soittaa Latvialle”, hän mutisi itsekseen puoliääneen, ”ja ne paperit pitää toimittaa Virolle”. Sen lisäksi hän oli luvannut käydä Venäjän luona kylässä joku päivä, mutta sen tehtävän mies oli suosiolla siirtänyt seuraavalle viikolle. Liettua venytteli ja laski muistionsa pöydälle. Hän oli juuri nousemassa sängyltä, kun puhelin soi ja näytölle ilmaantui Puolan nimi.
”Huomenta”, Liettua vastasi.
”Liet, milloin sinä tulet käymään?” Puola kysyi heti aluksi, ”et ole käynyt aikoihin”.
”Minä olin siellä viimeksi eilen illalla. Heräsin vasta nyt”, Liettua vastasi, vaikka tiesi hyvin ettei Puola välittäisi sellaisesta selityksestä.
”Mutta minä tahdon tapetoida olohuoneen seinät ja sinä saat auttaa, Liet”.
”Mutta…”
”Liet”, Puola pyysi niin anovasti kuin vain pystyi. Liettua huokaisi, se niistä suunnitelmista, tästä tulisi taas Puola-päivä.
”Hyvä on”, hän sanoi ja alkoi kiskoa vaatteita päälleen, ”olen ihan kohta siellä, odota rauhassa”.
A/N: Kuubassa ei varmaan oikeasti ole mitään jäätelökieltoa (ehkä), keksin sen omasta päästäni.
-
En ymmärtäny 110% tuota Kuuba hommelii, mut ei se mitää :D
Mut tykkäsin<3 Tykkäsin paljon, joten kirjotai Hyvin paljon lisää<3
Ja pian.
Ja tää on hyvin kirjotettu :D
-
Hienoa, että Puolasta ja Liettuastakin kirjoitetaan! :) He ovat mukava kaksikko.
Kuubastakin kirjoitetaan harvoin Hetalia-fanfictioneissa, ja oli upeaa lukea, kun hänkin oli mukana! Toivottavasti Liechenstein (kirjoitinko nimen oikein?) ja Sveitsi palaavat kuvioihin! :)
Upeaa tekstiä ja hienoa kuvailua, jota ei voi olla lukematta! :D
-
Josko nyt sitten toisella yrittämällä... Kirjoitin jo kerran maratonkommentin, mutta sitten painoin epähuomiossa jotakin ja koko roska katosi taivaan tuuliin. Piti tässä nukkua yön yli, ennen kuin sain itseni aloittamaan alusta...
16. Pisan edustaa minusta tätä kaksikkoa todella hyvin. He ovat molemmat hieman vinossa (tai mutkalla, kummin sen nyt haluaa ajatella) johonkin suuntaan. Aww, voisin lukea heistä enemmänkin yhdessä. Täytyy ihailla Venezianoa siitä kuinka hyvin hän jaksaa veljensä kiukkuilua. Yleensä en pidä kovin paljon hahmoista, jotka valittavat joka asiasta, mutta Romano tekee tässä suuren poikkeuksen. Hän on yksi lempihahmoistani. Loppujen lopuksi hän on samanlainen uuno kuin veljensä. ^^'
Ja vaikka kerran korjasit ajatusmaailmaani, ajattelen heitä silti kaksosina. Onhan kaksosistakin toisen pakko olla vanhempi. (Logiikkani puolesta pääsen pian samaan kategoriaan Italioiden kanssa. Ehkä me taivastellaan ensikerralla kolmestaan Pisan tornia.)
17. Olen Tanskan kanssa samaa mieltä, legot ovat mahtavia! Ne kuvastavat Tanskaa myös enemmän kuin hyvin. Niissä on jotakin yksinkertaista hienoutta ja hauskuutta, josta ei pääse yli eikä ympäri. Olen ällistynyt kuinka osaat yhdistellä tuollaisia arkipäiväisiä, mutta osuvia asioita näihin raapaleisiisi.
Norja vaikutti hieman ilonpilaajalta tässä, mutta sekin korjautui lopussa. Pidän tuosta hänen kyynisen humoristisesta tavastaan suhtautua Tanskaan. Tietysti hän osaa ottaa hänet tarvittaessa myös vakavasti (hänellä on hyvä tilannetaju).
18. Nyt päästän taas yhteen suosikeistani. Kreikka! <3<3<3<3 Japani sopii sopivasti hänen seurakseen, koska he tavalaan tasapainottavat toisiaan ja ovat silti samalla aaltopituudella.
Ohoh! Japanihan uhkailee ihan kovilla! *virnn* Loistava idea yhdistää Kreikan lakko Hetaliaan tällä tavalla! Varoituksen sananen sinulle kuitenkin... Historian lisäksi minä kilahdan kaikesta yhteiskunnallisesta, mikä saadaan sotkettua Hetaliaan tällä tavalla mutkattoman hauskasti. Nytkin olen lukenut extra-artikkeleita siitä oikeasta lakosta ja sen tilasta jne... Heh, tämä oli nerokas! Liian nerokas ollakseen edes totta!
19. "Keitä ne on ne sankarit? Elokuvan sankarimiehet?"
Alkoi soida ensimmäisenä päässäni. Hieman olisin kaivannut Englantia tähän raapaleeseen, koska hänellä tuntuu olevan se virallinen "Katkaistaan siivet Amerikan tyhmiltä ideoilta"-virka. Tai ehkä minä vain haluan lukea Englannista enemmän...
Miten vain... Amerikan roolijako osui aika hyvin kohdilleen (Venäjästä pääpahiksena minulle tuli heti kylmän sodan asetelma mieleen...). En tosin olisi itsekään valinnut Unkaria neidoksi hädässä. Melkeimpä kuka tahansa muu naispuoleinen olisi sopinut paremmin (paitsi Valko-Venäjä).
20. Awww! Kanada on todella sympaattinen. Vie jäätelöä Kuuban kuuman auringon alle hyvää hyvyyttään, vaikka tietää, että tämä saattaa koska vain sotkea hänet Amerikkaan. Toisaalta myös Kuuba keräsi sympatiapisteet kotiin. Etenkin tuo "Et kai muistele pahalla?" on todella sopiva lause Kuuban suuhun.
Vaikkein rajoitukset koske ehkä ihan jäätelöä niin suuresti, niin tästä ymmärsi kuitenkin idean, että Amerikka rajoittaa Kuuban elämää tällaisilla pienillä estoilla ja säännöillä. Ilmankos mies on aina vähän myrtsin oloinen. Lopun katketuus oli todella suloinen. Teki mieli lähettää Kuubaan heti paketti Valion jäätelöä.
Taidan pitää kuitenkin kiinni periaatteestani ja jättää Puolan ja Liettuan kommentoimisen ensi kertaan. Saat ainakin kimmoketta kirjoittaa ainakin neljä lisää (jooh, uhkailen sinua lähes yhtä pahasti kuin Japani Kreikkaa).
Hieman ihmetyttää, miksi minun kommenteistani tulee aina tällaista kilometri kamaa... Sano ihmeessä jos se häiritsee niin yritän karsia vähän noita ajatuspakoja pois.
Noh, tämän kertainen top 5: 18, 16, 17, 20 & 19... Kolmea viimeistä oli melko mahdoton päättää, ne olivat niin tasaisen kivoja. Lopulta arpa ratkaisi. Hienoa työtä!
-
Kiitoksia kaikille oikein paljon. Jokainen kommentti on minulle todella tärkeä, ja nyt teen oikein hassun tempun ja vastaan jokaiselle erikseen:
Rassermus: Kuuba kohta oli ehkä hiukan hämärä, mutta se tosiaan perustui tuohon Kuuban tuontirajoituksiin ja osittain myös siihen että hetalian Kuuba ja Amerikka pitävät molemmat jäätelöstä. En muutakaan Kuubasta keksinyt.
Prunelli: Puola ja Liettua ovat tosiaan hieno pari. Oletko jo kuullut heidän Marukaite-versionsa, laulavat välillä toisilleen, söpöä. Sveitsi ja Liechtenstein luultavasti näkyvät taas joskus, koska pidän heistä sen verran paljon. Mutta katsotaan, mitä saan päähäni.
Sinu: Kirjoita vain kilometrikommentteja kaikessa rauhassa. Olet itseasiassa aika usein onnistunut keksimään sen saman linjan, jota minäkin mietin kun kirjoitin. Näh, kuvittelin jo onnistuvani sotkemaan viiden raapaleen rutiinisi mutta näköjään epäonnistuin. Mutta uhkaileminen tehoaa silloin tällöin (älä kuitenkaan vie animea, jookos?)
Seuraavassa jälleen kaksi raapaletta. Taitavat olla numerot 22 ja 23. Kuten taisin jo joskus sanoa, omalla koneellani nuo numeroinnit menee miten sattuu ja välissä on sellaisiakin pätkiä joita en ole kehdannut maailmalle lähettää. Mutta kuitenkin, ensin on Suomi/Ruotsi raapale ja toisena sitten Pohjoismaat kimpassa. (tai no, Suomi, Norja, Tanska ja Islanti mainitaan, mutta kyllä Ruotsikin paikalla oli. Pysyi vain hiljaa)
Raapale 22: Ruotsalainen kalenteri
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Suomi ja Ruotsi
”Su-san”, Suomi sanoi ja tutki kulmat kurtussa ruotsalaisen hänelle antamaa almanakkaa, ”tämä ei näytä kovin selkeältä”.
”Miten niin?” Ruotsi kysyi, ”jätetään vain yksitoista karkauspäivää seuraavien neljänkymmenen vuoden aikana pois”. Heidän uusi kalenterinsa oli ollut voimassa jo muutaman vuoden mutta vasta nyt Suomi oli saanut aikaiseksi tutkia sitä hieman tarkemmin. Koko idean tarkoitus oli siirtää Ruotsin alueiden kalenterikäytäntö ja päivämäärät vastaamaan muun maailman tyyliä.
”Mutta kun meillä oli viime vuonna karkauspäivä”, Suomi sanoi, ”Olemme siis vielä enemmän jäljessä”.
”Lisätään sitten ensi vuonna muutama ylimääräinen päivä helmikuuhun”, Ruotsi sanoi hetken mietinnän jälkeen, ”sitten pääsemme takaisin juliaaniseen kalenteriin”.
”Meidän piti kylläkin siirtyä gregoriaaniseen”, Suomi vastasi hänelle.
”Juliaanisessa se on helppoa. Poistamme vain jonkin vuoden helmikuusta yksitoista päivää”, Ruotsi sanoi ja osoitteli almanakan päiviä havainnollistaakseen selittämäänsä asiaa, mutta siitä huolimatta Suomi katsoi häntä hämmentyneenä.
”Mehän olemme sitten koko ajan muuta maailmaa joko edellä tai jäljessä”, hän parahti hädissään, ”miten kuvittelet, että edes minä pysyn tässä mukana!”
A/N: tuo kalenteri on ihan tosi juttu. Sitä käytettiin Ruotsi-Suomi alueella 1700-1712. Noh, ehkä vähän selitin asian eritavalla ja muutenkin sotkin.
Raapale 23: Öljyvaltio
Ikäraja: S
Henkilöt: Pohjoismaat
”Tanska, vaikka Amerikka kuinka paljon puhuisi, sinun ei tarvitse aina kuunnella häntä”, Suomi sanoi, kun mies oli jo puolituntia jauhanut innoissaan jostain uudesta projektista johon Amerikka oli saanut hänet mukaan. Kaiken lisäksi muut Pohjoismaat suhtautuivat asiaan hiukan varauksellisesti, koska kyse oli öljystä.
”Mutta ajatelkaa nyt”, Tanska sanoi, ”kaikki öljy on vain muutaman valtion käsissä ja onhan se vähän epäreilua meille muille”.
”Ei sinun kuitenkaan tarvitse kuunnella Amerikkaa”, Islanti sanoi pysytellen samalla kannalla Suomen kanssa, mutta Tanska ei kuitenkaan kuunnellut häntäkään.
”Ja öljyvaltiot ovat aina niin itserakkaita ja pöyhkeitä, eikö olisi kiva antaa vähän samalla... Auts”, Tanskan puhe loppui vasta Norjan hyvin tähtäämän männynkävyn osuttua miestä silmäkulmaan, ”miksi sinä noin teit, Norja?”
”Koska minäkin olen itserakas ja pöyhkeä öljyvaltio”, Norja vastasi jääkylmällä äänellä, ”ja sinä olet typerys, joka ei tajua omaa parastaan”.
-
Hehee! Tanskalla on ihmeellinen taito joutua hankaluuksiin ja Ruotsikin oli tavallista puheliaampi. Pohjoismaat ovat parhaita!
Upea luku, tykkäsin! :) Toivottavasti jatkoa tulee vielä!
Ps: Olen kuunnellut Puolan ja Liettuan Maru kaite chikyuut! (Taivutetaanko se tuolla tavalla??)
Tykkäsin varsinkin Puolan versiosta! Uskomattoman söpö! <3 Liettua oli myös ihana! <3
-
Aww. Ihana. Norjal oli ihanan tarkka heitto :D
Jooh. Tää on niin hyvin kirjotettu^^
Eli jatkoa taas piannn<3
-
Kiitoksia, Prunelli ja Rassermus! Ruotsista tosiaan tuli ihmeen puhelias. Ehkä hän oli tohkeissaan uudesta kalenterista.
Jatkoa tulee jälleen kahden raapaleen verran. Kumpikin hiukan epäilytti minua aluksi, koska kyseessä on hahmoja joista en ole vielä kirjoittanut. Noh, ensimmäisessä, eli raapale 24, on Venäjä ja Kenraali Talvi. Ja toisessa on Hollanti (/Alankomaat) ja Egypti. Tuon idea lähti siitä kun näin HS:n sivuilla uutisen, jonka otsikko meni jotenkin näin: "Hollanti yrittää myydä tarpeettomat sikainfluenssa rokotteet". Jostain kumman syystä pomppasi samalla myös Egypti mieleen.
Raapale 24: Kenraali Talvi
Ikäraja: S
Henkilöt: Venäjä ja Kenraali Talvi
Venäjä seisoi keskellä lumituiskua tiukasti takkiinsa ja huviinsa kietoutuneena. Tuuli pyörteli hänen ympärillään yrittäen särkeä miehen puolustuksen ja kylmettääkseen ihoa, mutta jopa pauhun läpi Venäjä kuuli Kenraalin äänen selvänä ja vahvana.
”Tahdot siis, että autan sinua taas jossain taistelussa”, hänen sanomanaan se ei ollut kysymys vaan toteamus. Kenraali Talvi ei koskaan kysellyt mitään.
”Kyllä”, Venäjä vastasi, ”autoit ranskalaistenkin kanssa silloin”.
”Se oli eri asia”, Kenraali sanoi ja hetkeksi tuuli tuntui voimistuvan hänen äänensä painosta, ”ranskalaisista ei ollut taistelemaan”.
”Mutta, mitä sanot tämänkertaisesta vastustajasta?” Venäjä kysyi. Hetken oli hiljaista, aivan kuin Kenraali olisi kyllästynyt ja lähtenyt pois, mutta sitten hän vastasi.
”Minä en auta sinua suomalaisten sodissa”, kuului vastaus, ”sen taistelun saat käydä itse”.
”Miksi? Aiotko mennä hänen puolelleen?” Venäjä tivasi ja tajusi samassa menneensä liian pitkälle, Kenraalilta ei vaadittu selityksiä. Tuulen seassa pyörivä lumi tuntui yhtäkkiä viiltävän hänen poskiaan ja pistelevän silmiä, mutta saman tien tuuli tyyntyi ja sade lakkasi aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Venäjä totesi seisovansa yksin loputtoman valkoisten kinosten keskellä eikä missään näkynyt merkkiäkään äskeisestä keskustelusta. Ei muuta kuin pieni verinaarmu miehen poskella.
Raapale 25: Myyntityötä
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Hollanti ja Egypti
Hollanti käveli ympäriinsä pino pieniä laatikoita sylissään. Hän oli ehtinyt käydä jo melkein kaikkien luona, mutta kukaan ei ollut suostunut ostamaan hänen kauppaamiaan rokotteita. Ei, vaikka hän yritti myydä niitä pilkkahintaan ja olisi antanut tulppaanikimpun kaupanpäällisiksi. Suurin osa olisi kyllä ottanut kukat, muttei lääkkeitä. Siinä huonosta menestyksestään alakuloisena Hollanti huomasi Egyptin kävelevän häntä vastaan.
”Hei Egypti!” mies huusi, ”tahtoisitko ostaa rokotteita? Ovat kyllä laadukkaita, mutta en vain itse tarvitse niitä kaikkia”. Poika katsoi häntä vakavana, muttei sanonut mitään. Eipä hän yleensäkään sanonut paljon mitään ääneen. Hollanti ehti jo luovuttaa ja ohittaa Egyptin, kun poika yhtäkkiä tarttui kiinni hänen paidastaan ja ojensi toista kättään.
”Osta purkki”, hän sanoi yksinkertaisesti ja näytti pitelemäänsä lasipurkkia, ”tai vaihda”. Hollanti katsoi häntä hetken ja kohautti sitten olkiaan.
”Okei”, hän sanoi ja vaihtoi Egyptin kanssa paketillisen rokotteita pieneen lasipurkkiin.
-
Minäpäs tykkäsin tosi tosi tosi paljon. Oli melkoisen nätti tuo 24, se oli tosi hyvin kuvattu. Venäjä oli melko itsensä, tosi kaunis pätkä.
25:lle repesin, jostakin syystä. Egypti oli aika nerokas, kieltämättä^^<3
<3:llä
~Myrsis~
-
Hih.
Joo. Tykkäsin ihan hirmuisesti.
Ja on edelleenkin hyvin kirjotettu^^
Eipä mulla muuta :D
-
Minä täällä (taas) hei!
Olen koko päivän istunut koneella levottomana ja toivonut löytäväni edes jotakin luettavaa. Heh, ei siis tarvitse erikseen painottaa, että nämä pelastivat iltani. Lisäksi nyt on jälleen viisi kasassa, joten eiköhän siirrytä itse asiaan...
21. Aah! Pitäisiköhän tässä pyytää anteeksi Puolalta ja Liettualta, että annoin heidän odottaa tällä tavalla. Puola ainakin mulkoilee rumasti... Hyrr...
Ihana termi tuo Puola-päivä. ^^ Itse olen myös enemmän Liettua-tyyppiä ja siksi minulla on joskus niin hauskaa kun kaverini (ei välitä tosin Hetaliasta) on selvä Puola-tyyppi. Kaiken se kestää Liet. *virnn* Jotenkin hervottoman söpöä, että Puola soittaa heti seuraavana aamuna edellisestä tapaamisesta, että Liettua ei ole käynyt aikoihin. Ja tietysti on myös todella hellyyttävää, että Liettua luopuu päivän muista suunnitelmista vain siksi, että Puola haluaa hänet tapetoimaan huoneensa (tuskin Puolasta itsestään on paljon työtä tekemään...) Huoh, tämä voitti jälleen kaikki sympatiat. Kerrassaan loistava kaksikko!
22. Tämä olikin todella mielenkiintoinen pätkä. Siis mielenkiintoisella tarkoita kiehtovan mielenkiintoinen. Se herätti mielenkiintoni heti. Tämä kalenterijärjestelmä oli ihan uusi tuttavuus minulle ja tottakai minä googletin tämän heti oppiakseni lisää. Tämän tietoaallon jälkeen luin tämän uudestaan ja ymmärsin tietysti paljon paremmin.
Tämä ficki vaati kyllä sen, että Ruotsi on vähän puheliaampi, koska ei olisi sopinut kuvaan, että Ruotsi olisi pihalla omasta kalenteristaan ja Suomi selittää tilanteen hänelle. Tosin täytyy ylipäätänsä ihmetellä tuota järjestelmää. Tuota menoa Ruotsilla olisi ollut melkein puolivuosisataa ihan oma kalenterinsa. Ja lopulta siirtymiseen ei tarvittu kuin yksi vuosi... Pöhköjä...
23. Öljy puhututtaa näemmä täälläkin. Tämä sai minut kyllä nauramaan. Norja ei kyllä ole ensimmäinen valtio joka tulee mieleen kun pitää luetella öljyvaltio. Ehkä se on vain hyvä Norjan kannalta. Ainakin se sopii hänelle pitää siitäkin matalaa profilia.
”Koska minäkin olen itserakas ja pöyhkeä öljyvaltio”, Norja vastasi jääkylmällä äänellä, ”ja sinä olet typerys, joka ei tajua omaa parastaan”.
Tanska ei taida todellakaan aina tajuta omaa parastaan... Aww! Jotenkin kruunulopetus tälle raapaleelle. ^^
24. Oi, ja nyt pääsin jälleen oikean aarteen pariin!
Tästä kumpusi sellainen karu ja jylhä tunne, joka sekoittui pieneen isänmaallisuuteen kun Kenraali ilmoitti, ettei aio auttaa Venäjää tässä sodassa. Suomi ei ole sama asia kuin Ranska. Talvi osaa oikeasti olla vaarallinen ja arvaamaton, joten auta armias jos se kääntyy jota kuta vastaan. Hyrr...
Tämä ficki oli yksinkertainen, hieman mysteerinen ja silti todella tunnelmallinen. Nousee kyllä sinne suosikkeihini, ehdottomasti! Tähän on taas ujutettu ihanasti historiaa. <3
25. Uuh! Egyptin hämyinen purkki vaihtoi siis omistajaa... Mitä lie muumion balsamointi yrttiä sielläkin on. *virnn*
Minullekin kelpaisi tulppanikimppu (ja rokotukseni olen saanut kyllä, joten sitä en kaipaa) näin kevään korvalla. Pidän itse Hollanti nimestä enemmän kuin Alankomaista, jo pelkästään siksi että Hollanti on lyhyempi lukea/lausua/kirjoittaa. Tämä oli muuten kyllä todella sympaattinen pätkä. Kiva kun käytät hahmoja, joihin ei normaalisti törmää niin herkästi. Egyptillä on ihanat silmät, joten häneen olen perehtynyt niiden takia fanitaiteen myötä... Hollanti taas on todella coolin näköinen joten häntä sietää katsella ihan vain sen vuoksi. ^^
Näitä on sitten aina suuri ilo päästä kommentoimaan. Viisi on juuri sopiva satsi, koska enemmän olisi liikaa kerralla ja vähemmän taas saisi minut puutumaan siitä, että koko ajan saisi olla vastaamassa (jolloin saattaisi jäädä joku söpöliini ilman persoonallista kommentointia).
Tällä kertaa suosikit jakautuiva näin: 24, 22, 23, 21 & 25
Hienoa työtä!
-
Tykkäsin erittäin paljon.
Nämä senkun tuntuvat aivan valaisevan muuten harmaan päivän.
No olihan se mielenkiintoista kuinka Egyptikin saatiin taas maailmankartalle hämyisen purkin kanssa.
Ruotsihan puheliaaksi tuli, toivottavasti Su-sanin ja Tinoon suhde kestää, vaikka maidot sekä vellit. :D
Näillä saa kyllä hymyn huulille, kun näitä lukee.
Jatka samaan malliin.
~ Fire 8)
-
Kiitoksia, ihanat ihmiset! On hyvin mukava kuulla onnistuneensa piristämään jonkun päivää ja sitten te piristätte minua kommenteilla! Ja saatte kirjoittamaan lisää. Odotan kauhulla sitä päivää, kun ideat viimein loppuvat. Toivottavasti en ala toistamaan itseäni... Se olisi ikävää.
Tuota, seuraavat kaksi ovat jälleen kerran sarjaani "onko tämä nyt hyvä vai ei?", mutta minä pidän niistä joten... Ensimmäisessä Kiina ja Japani, ja toisessa Suomi ja Ruotsi. Tuo Suomi/Ruotsi tuli päähäni kun hokasin yksi päivä kylppärissä koivushampoopullon (se ei siis ollut minun, mistä lie ilmestynyt) ja sitten tuli Tino mieleen ja sitä seurasi tämä lyhyt pätkä.
Raapale 26: Made in China
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Kiina ja Japani
”Kiitos, Japani, aru”, Kiina sanoi iloisena ja puristi uutta Hello Kitty – pehmoaan tiukasti sylissään, ”se on suloinen, aru”.
”Mukava, että pidät siitä, Kiina”, Japani vastasi tyytyväisenä ja kumarsi pienesti. Kiina kohotti nuken silmiensä tasalle nähdäkseen sen kunnolla. Sitä ihaillessaan hän huomasi samalla pienen ohjelapun, joka oli ommeltu kiinni pehmolelun sivusaumaan. Uteliaana Kiina tarkasteli lappua lähemmin, normaalien pesu- ja käyttöohjeiden alla luki pienillä mustilla kirjaimilla ”Made in China”. Epäuskoisena Kiina luki nuo kolme pientä sanaa useampaan kertaan ennen kuin kohotti katseensa kysyvänä Japaniin.
”Japani, mitä tämä tarkoittaa, aru?” hän kysyi tuijottaen toista miestä hiukan järkytyksen sekaisella ilmeellä, ”olenko minä tehnyt tämän, aru?”
Raapale 27: Koivushampoo
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Suomi ja Ruotsi
”Se on vain pikkunaarmu”, Suomi totesi helpottuneena tutkiessaan haavaa Hana Tamagon tassussa, ”Su-san, hakisitko kylpyhuoneesta desinfiointi-ainetta? Se on siellä lavuaarin yläkaapissa”. Tottelevaisesti Ruotsi nousi ylös ja lähti etsimään Suomen pyytämää ainetta. Se oli hyvin helppo tehtävä, sillä Tinolla oli taipumus pitää kaikki tavarat siististi järjestyksessä ja Berwaldin hakema pieni pullokin oli tasan omalla kohdallaan hyllyllä. Ruotsi otti sen ja kääntyi lähteäkseen takaisin, kun hänen silmänsä osuivat vihreään pulloon lavuaarinkulmalla. Hetken mielijohteesta hän otti senkin käteensä.
”Koivushampoota”, hän luki ääneen ja tutki ruotsiksi kirjoitettua tuoteselostetta. Hän olikin jo pitkään ihmetellyt, miten Tino saattoi aina tuoksua metsältä ja keväältä mutta tämä selitti sen. Hän avasi korkin ja nuuhkaisi, se tuoksui Suomelta.
”Löysitkö sen?” Suomi kysyi ja ilmestyi ovelle kun Ruotsia ei alkanut heti kuulua takaisin.
”Kyllä”, Berwald vastasi ja näytti desinfiointiainepulloa. Vihreän shampoopullon hän laski varovasti takaisin lavuaarinkulmalle heti kun oli painanut sen nimen huolella mieleensä.
-
Heh! :D Taitaa olla suuri järkytys Kiinalle! ^^
Pidin tästäkin luvusta, ja toivottavasti Suomi & Ruotsi tarinoita tulisi lisää! <3 Pidän heistä niin paljon yhdessä! Hanatamagoa ja Sealandia näkee harvoin! ;_; Toivottavasti he hyppäävät tarinaan jossakin vaiheessa!
Olen harkinnut itsekkin kirjoittavani jonkin Suomi & Ruotsi tarinan, muttei ole pokka riittänyt, niin paljon kiireitä ja muutenkin! ^^'
Mutta ennen kuin alan höpisemään taas omiani, haluan sanoa vain että toivottavasti tulee jatkoa! =D
-
Kiitoksia Prunelli. Suomea ja Ruotsia varmaan näkyy tulevaisuudessakin, ovat kuitenkin yksi lempiparituksestani. Ja jatkoakin tulee nyt, kun sain kiireiden keskellä muutaman raapaleen kirjoitettua. Näistä ensimmäistä mietin pitkään, sillä minun mielestäni se on hiukan kliseinen, mutta toisaalta halusin jotain missä olisivat Kreikka, Turkki ja Kypros samassa. Tällainen siitä tuli ja Japani vilahti mukaan kaupanpäällisiksi. Toinen taas syntyi kun ihmettelin samaa kysymystä kuin Amerikkakin.
Raapale 28: Kivi, paperi, sakset!
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Kreikka, Turkki ja Kypros
Kaksi nyrkkiä heilahti yhtaikaa alas ja sormet oikenivat kuvaamaan jotain kolmesta muodosta. Kreikan kämmen pysyi suorana mutta Turkki sai sakset. Hän hymähti ja vilkaisi voitonvarmana toista miestä.
”Minä voitin tämän. Sakset leikkaavat paperin”, hän totesi. Kreikka puri hiukan huultaan, muttei näyttänyt muuten tunteitaan ulospäin.
”Tässä pelissä on kolme erää”, hän vastasi tyynesti, ”ei kannata vielä riemastua turhasta”. Miesten ottaessa toista erää, Kypros istui hiljaa jalkojaan heilutelleen tuolillaan. Kreikan voittaessa Turkin ja kolmannen ratkaisevan erän alkaessa, hän avasi suunsa.
”Oikeasti”, poika tuhahti, ”pitääkö teidän tapella Japanistakin? Eikö hänen mielipidettään kysytä ollenkaan?” Sekä Kreikka että Turkki keskeyttivät pelinsä ja katsoivat Kyprosta vakavasti pitkään.
”Miten muuten tämä ongelma ratkeaisi?” Turkki kysyi ja mulkaisi Kreikkaa.
”Tämä on sinun vikasi”, Kreikka vastasi Turkille ja peli jatkui entistäkin kiihkeämpänä. Kypros pyöräytti silmiään ja huokaisi syvään päättäen jättää miehet rauhaan, joskin hänen kävi hiukan sääliksi Japania.
Raapale 29: Englanti ja Amerikka
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Englanti ja Amerikka
”Hei, Englanti!” Amerikka huudahti ja hänen kutsumansa mies tuhahti, miksi ihmeessä Amerikan täytyi aina huutaa vaikka hyvin näki, että Englanti kuulisi hänet hieman vaimeammallakin äänellä.
”No, mitä nyt taas?” Englanti kysyi odottaen jälleen kuulevansa jonkin typerän ja aivottoman idean, joita toisella miehellä oli kyky kehitellä tyhjästä.
”Englanti, minä olen ihmetellyt yhtä asiaa”, Amerikka vastasi, ”sinähän olet Englanti, etkö olekin?”
”Typerys! Minähän kasvatin sinut, luulisi sinun sentään kuitenkin tietävän kuka minä olen”, Englanti huudahti hämmästyneenä.
”Niin, mutta sinähän olet myös Yhdistyneet Kuningaskunnat”, Amerikka sanoi lähes inttävällä äänellä, ”missä ihmeessä Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti sitten ovat?” Englanti katsoi häntä pitkään ja kohotti hiukan toista kulmaansa kysyvästi.
”Missä sinun viisikymmentä osavaltiotasi muka sitten ovat?” hän kysyi ja napautti Amerikan otsaa sormellaan, ”idiootti, luuletko että minä kestäisin sen kolmikon kanssa koko ajan kun sinussakin on jo aivan liikaa harmia”.
-
Kiitoksia MrPanda! Mukava, että nämä onnistuivat piristämään, niin niiden onkin tarkoitus tehdä. Voin yrittää keksiä jotain Balteista, tosin he ovat jotenkin vaikeita hahmoja minulle, Liettuaa lukuunottamatta. Olisi kyllä kiva kirjoittaa yksi raapale, jossa olisivat he kaikki kolme... Mutta, joo. Satuin tänään vilkaisemaan raapale-tiedostoa koneeltani ja löysin tällaisen yhden, joka on jostain kumman syystä unohtunut. Parempi kai potkaista se nyt ulos ennen kuin hukkaan sen taas. Joten tässä siis numero 30 (viisi kasassa taas ;)) Idea lähti muistaakseni siitä, kun joku kertoi minulle että Suomessa yksikään Mäkkäri ei tuota voittoa. Enpä tiedä tuosta, mutta raapalehan siitä syntyi.
Raapale 30
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Amerikka, Suomi ja Englanti
”Miten maailmassa voi olla noin julmia ja ilkeitä ihmisiä kuin sinä”, Amerikka lähes parkui, ”ja minä luulin, että sinä olet hyvisten puolella!” Suomi käänteli päätään neuvottomana tietämättä, miten käsitellä hermostunutta miestä.
”Mutta, minähän vain sanoin…”, hän yritti hädissään selittää.
”Älä lausu niitä kauheita sanoja enää!” Amerikka kiljaisi ja heilutti hampurilaistaan kädessään kuin asetta, ”minä en kuule sinua, minä en kuule sinua…”. Mies oli sulkenut silmänsä ja rallatteli sitä yhtä lausetta kovaan ääneen. Suomi perääntyi varovasti ja lähes törmäsi taakseen ilmestyneeseen Englantiin.
”Mikä häntä nyt vaivaa?” vaalea britti kysyi Suomen mutistessa anteeksipyynnön.
”Tuota… En tiedä”, hän vastasi, ”minä vain totesin hänelle, että meillä päin pikaruokaketjut eivät oikein menesty, ja sitten kävi noin”.
”Aha, se selittääkin kaiken”, Englanti sanoi, eikä näyttänyt yhtään huolestuneelta, ”älä välitä. Tuo on aivan normaalia hänenlaiseltaan typerykseltä”.
A/N: En koskaan uskonut, että kirjoittaisin näin monta. Kolmekymmentä on kuitenkin aika paljon... Nyt on kai hyvä hetki kiittää kaikkia vielä kerran. Niin, että kiitoksia kommenteista ja lukemisesta!
-
Uiuiui. Olipas hauska^^
26. Kiinalle taisi olla lievä järkytys, Japani, Japani rakas, mitä ihmettä sinä menit tekemään;3
27. No, selvisi minullekin tuo tosiasia, koivushampoo<3. Berwald on nerokas, sinäkin.<3
28. Pojat on poikia, myönnetään, olen sen huomannut. Mutta että Japanista arpapeliä.. Köhköh kiitos ei. EI saa. Oli hauska, repesin.<3
29. Repesin sille totaallisesti, ei mitään tietoa miksi. Kyllä, amerikka ON 50 osavaltion juttu mutta että ne tajuaa sen..<3 Mahtavaa. Saat minut rakastamaan UKta turhan paljon.
30. Tämä nyt oli aika tosi lutuinen ja hassu, repesin tälle. Voivoi kun vetää pultit..
<3:llä
~myrsis~ joka yli käyttää sydämiä ja odottaa jatkoa♥
-
Kiituksia! Mitään rakentavaa ei synny, ikävä kyllä, mutta tahdoin silti vain kertoa, että pidän näistä hirmusti : > Alkuperäistä sarjaa en tiedä, mutta se ei minua haittaa. Näitä on mukava lukea, ja ideat on suorastaan kekseliäitä!
Ihanan lyhyitäkin ^^
Kiitokset!
-
Ihanaaaaa<3
Näin paljon tullut<3
Tykkään niin paljon näistä.
Nää piristää tosi paljon<3
Jatka samaan malliin^^
-
Nämä on superihania!
Omia suosikkejani olivat erityisesti numerot.. äh, mitä niitä luettelemaan, pidin kaikista aivan hirvittävästi!
Luettuani ne en tullut kuin yhteen johtopäätökseen: odotan innolla sitä päivää, kun näitä tulee lisää....... :)
-
Myrsis: Kiitoksia! Sainpa tosiaan monta sydäntä, mukava että pidit. Pelkään oikeasti, että alan jossain välissä toistaa itseäni näissä raapaleissa... Käskekää joku sitten lopettaa, jos niin käy. Jookosta?
Suvituuli: Kiitos paljon! Arvoisa lukijaraatinikin (eli kaikki kaverit jotka olen pakot... suostutellut lukemaan) ovat yleensäkin pitäneet näistä, vaikkeivat Hetaliasta mitään tiedäkään. Todella mukavaa, että pidit!
Rassermus: Kiitoksia! Hyvä, että piristivät. Minullakin on hauskaa kirjoittaessa ja vielä hauskempaa, kun tulee kommentteja!
Salmiakkityttö: Kiitos sinullekin! Tällä kertaa ei tarvinnut kauaa odottaa, sillä tänään on raapale-päivä. Työviikko loppui sopivasti, joten kirjoitin pari ideaa puhtaaksi.
Seuraavaksi kaksi uutta raapaletta. Ensimmäisessä on useampia hahmoja ja se onkin oikeastaan lähes tuplaraapale (noin 180 sanaa). Idea lähti alunperin siitä kun selailin kaupassa matkailukuvastoja, yksi tietty otsikko iski silmiin... Toisessa raapaleessa on sitten jälleen kerran Pohjoismaita, tarkemmin sanottuna Suomi, Tanska ja Norja. Ja kyllä, sen idea on taas lähtöisin fanispekulaatioista.
Raapale 31: Maailman romanttisin maa
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Englanti, Ranska, Espanja, Romano ja Kreikka
”Lontoo on pelkkä rähjäinen kylä minun Pariisiini verrattuna”, Ranska tuhahti, kun Englanti oli esittänyt ehdotuksensa pitää seuraava kokous nimenomaan Lontoossa, ”en varmasti suostu tulemaan lähellekään sellaista roskakasaa”. Englannin kasvot punehtuivat vihasta ja hän nousi äkisti tuoliltaan.
”Lontoo on paljon parempi kuin Pariisi”, hän sanoi äkäisesti.
”Mutta Pariisi onkin rakastavaisten kaupunki”, Ranska vastasi naurahtaen, ”siellä jopa sinunlaisesi tavanomainen henkilö voi löytää uuden elämän”.
”Pariisi on jo vanha juttu”, totesi Espanja sillä välin kun Englanti tuijotti murhaavasti Ranskaa, ”minun maassani on paljon romanttisimpia kaupunkeja. Olenhan kuitenkin intohimon maa”.
”Typerys, Rooma on monta kertaa kauniimpi kuin yksikään sinun kylistäsi tai kaupungeistasi voisi koskaan olla!” Romano ilmoitti kovaan ääneen, mutta Espanja ei juuri hätkähtänyt siitä mikä tietenkin ärsytti Etelä-Italiaa vieläkin enemmän. Pian neljän valtion kesken alkoi kiivas väittely maailman romanttisimman kaupungin olinpaikasta. Kreikka, joka torkkui omalla paikallaan, häiriintyi metelistä. Hetken kuunneltuaan hän kaivoi takkinsa taskusta rypistyneen matkaoppaan ja nakkasi sen pöydälle riitelevien miehien eteen.
”Unohtakaa Ranska ja Espanja, uusi rakastavaisten unelmakohde on Ateena”, luki lehden kannessa suurin kirjaimin. Kaikki miehet vaikenivat hetkessä ja Ranska sekä Espanja tuijottivat uudelleen nukahtanutta Kreikkaa järkyttynein ilmein.
”Hänkö on maailman romanttisin maa?” Espanja kysyi hiljaa, ”oikeastiko?”
Raapale 32: Tukholma-syndrooma
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Tanska, Suomi ja Norja
Tanska oli jo koko päivän seurannut ja tarkkailut Suomea odottaen hetkeä jolloin he olisivat kahden. Tämä oli aika vaikeaa, sillä kaikki viisi Pohjoismaata viettivät aikaansa yhdessä ja sitä paitsi Suomi yritti näköjään jutella kaikkien kanssa yhtä aikaa. Lopulta hän kuitenkin lähti yksin keittiöön hakemaan lisää kahvia. Tanska livahti Suomen perässä ja odotti, että hän huomaisi hänet. Kohta Suomi kääntyikin ympäri ja lähes tiputti kahvikuppinsa säikähtäessään toisen miehen mystistä ilmestymistä.
”Tiedätkö sinä, mikä on Tukholma-syndrooma?” Tanska kysyi nopeasti ennen kuin Suomi ehti sanoa mitään.
”Niin mikä?” nuorempi valtio kysyi hämmästyneenä, ”liittyykö se jotenkin Su-saniin?”
”Tavallaan, se on… Ai, sattuu!” Norja oli ilmestynyt paikalle ja tarttunut kipeästi kiinni Tanskan korvalehdestä ennen kuin mies ehti selittää kysymänsä termin Suomelle.
”Sinä olet hiljaa nyt”, Norja sanoi tiukalla äänellä ja kiskoi Tanskan perässään olohuoneeseen.
”Mutta Norja minä tahdon tietää, onko se totta!” mies valitti kovaan ääneen Suomen jäädessä tuijottamaan edelleen hämmästyneenä heidän peräänsä.
-
Kiellän itseltäni lomat (koneelta), koska silloin jään näemmä auttamattomasti jälkeen tässä kommentoinnissa. *virnn*
Ansaitsisit varmasti jonkin kunniamaininnan ja -merkin näistä. Yli 30 on paljon! Niistähän saisi kohta koottua ihanan kirjasen... Voisin kuvitella sen. Siihen hauskat Hetalia-kannet ja tarvittaessa pientä kuvitusta myös sivun nurkkiin. Voih, sellaisen jos minkä minä haluan!
Kröhm... Taas aiheeseen, jos pääsis...
26. Kaamea totuus, Kiinaseni! Japanin ajatus oli kyllä hyvin huomaavainen, mutta siitä taidettiin vain joutua syvempään suohon... Tuo Kiinan (Hello Kitty)pehmo-villitys on kyllä todella hauska yksityiskohta hänessä. Lisäksi sait hänestä entistä Kiinamaisemman kun laitoit tuon 'aru'-päätteen hänen vuorosanoihinsa.
Japani nyt on Japani, käänsi miten käänsi. Hänestä ei jää kättelyssä paljon käteen (pidättyväinen kun on), mutta lähemmän tuttavuuden jälkeen hän osottautuukin mukavaksi kaveriksi.
27. Awww! Ihana pätkä. Sai hymyn 110% varmuudella nousemaan kasvoille, ja tekee sitä joka lukukerran jälkeen.
Berwaldin onni, että suomalaisissa tuotteissa on myös ruotsinkielinen tuoteseloste. Lisäksi ajatus, että Berwald on kiinnittänyt huomiota kaikkeen Tinossa, aina tuoksusta jokaiseen piirteeseen ulkonäössä ja luonteessa, on todella suloinen.
Tämä oikein hiveli fanitytön mieltä! Vaikka Hana Tamago, palleroinen, olikin loukannut tassunsa... );
28. Kyproksen sävystä päätelleen, hän on myös joutunut vastaavan arvan kohteeksi... Kreikka ja Turkki ovat kyllä parantumattomia. Toivottavasti Japani ei tule kuulemaan kohtalostaan, koska ei ole kovin mieltä ylistävää tulla arvotuksi. Lisäksi Kreikka ei saa hävitä Japania! Minä en ala, jos en voisi enää seurata niiden kahden toljailuita. Eli "Go Go Kreikka! Kannustan sinua!" Olen silti iloinen, että toit Turkin ja Kyproksen mukaan tähän. Jälkimmäisestä ei ole tullut yhtään fanitekstejä vastaan, joten jo oli aikakin, että hän pääsi parrasvaloihin.
29. Olenkin kaivannut Englantia kovasti. Hän on sellainen karkea herrasmies, johon ei voi olla tykästymättä. Hän on aina niin sanavalmis, ja tämä oli aivan loistava lohkaisu:
”Missä sinun viisikymmentä osavaltiotasi muka sitten ovat?” hän kysyi ja napautti Amerikan otsaa sormellaan, ”idiootti, luuletko että minä kestäisin sen kolmikon kanssa koko ajan kun sinussakin on jo aivan liikaa harmia”.
Amerikka nyt kerää aina sympatiat tietämättömyydellään (tosin se on oikeassa maailmassa hieman rasittavaa paikoittain). Hän on kuitenkin hyvä tyyppi, eikä tarkoita pahaa. ^^
30. Ja nyt kun aiheeseen kerta päästiin...
Tino parka! Ei saa säikyttää häntä tuolla tavalla kun hän ei ymmärrä! Tino yrittää kuitenkin olla diplomaattinen kaikkien suhteen, joten mahtoi olla todella kamala tilanne hänelle. Onneksi Enlanti tuli hänen henkiseksi tuekseen.
Amerikalle mahtoi olla todella paha shokki... Voi, ehkä hän toipuu siitä vielä. Minä en tosin lupaudu hänen terapeutikseen...
Olet nero, nero, nero, nero, nero, nero, nero, nero ja nero! Voih! Mainitsinko jo että olet nero? Nämä ovat niin ihania! <3<3<3
Tästä viisikosta kehkeytyi tällainen järjestys: 27, 29, 28, 30 & 26
-
IHANA TOI VIKA!!!<3
Joo. Siis niin ihana<3 :D
Joo. Tykkäsin taas :D
Ja hyvin on kirjotettu<3
Jatkoaaa<3
-
MrPanda: Kiitoksia! Näitä on suhteellisen helppoa kirjoittaa kun pätkät ovat lyhyitä. Suurin ongelma taitaa oikeastaan olla ideoiden puute. Joskus tuntuu, ettei mitään tule päähän ja joskus taas on useampikin ajatus mielessä. Sitten en vain kehtaa laittaa näitä joka päivä, joten minulla on hiukan varastossakin. Omalla koneellani olen jo raapaleessa 38. Joku kaveri taisi joskus sanoa, että olen addiktoitunut Hetaliaan...
Sinu: Kiitos paljon! (on aina kiva, kun sanotaan neroksi!) Ja aina on niin mukava lukea noita sinun metritavara kommenttejasi *virn*. Mutta niin, se kunniamerkki olisi kyllä kiva... Mutta ei taideta näin fanfiction saralla paljoa diplomeita jaella, joten tyydyn ihaniin kommenteihin. Ja tuskinpa kukaan näistä kirjastakaan kokoaa.
Rassermus: Kiitoksia! Mukava, että pidit viimeisimmästä. Se oli yksi "pakkomiele aiheitani" (muita ovat esim. Made in China ja Surströmming, jonka laitan joskus). Minun oli vain pakko kirjoittaa joku juttu tuostakin aiheesta.
Ja kuten olen jo useamman kerran sanonut: raapaleita tulee niin kauan kuin lukijoita on ja ideoita riittää, joten tässä taas pari. Ensimmäisessä Unkari, Preussi, Itävalta ja Saksa, ja toisessa taas Pohjoismaita eli Norja ja Tanska (niin ja Englanti myös). Ja sehän perustuu yhteen englantilaiseen vitsiin, jota en ikävä kyllä enää tarkkaan muista.
Raapale 33: Unkarin vuosipäivä
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Unkari, Preussi, Itävalta ja Saksa
”Mene pois!” Unkari kirkui ja Preussi suorastaan syöksyi ulos huoneesta, ”jätä minut rauhaan!” Ovi lyötiin voimalla kiinni miehen perästä ja sen takaa kuului, kuinka nainen vielä kirosi omalla kielellään toivottaen Preussin jonnekin hyvin kauas ja mahdollisimman ikävään paikkaan.
”Pysykää poissa Unkarin tieltä”, Preussi totesi virnistäen Itävallalle ja Saksalle, joka katsoi häntä kysyvästi, ”hän on hullu tänään, normaaliakin hullumpi”.
”Minähän sanoin sinulle, ettei se ole hyvä idea”, Itävalta vastasi tyynesti. Hän tiesi hyvin, että tämä päivä ei olisi Unkarin paras.
”Mitä sinä olet tehnyt hänelle?” Saksa kysyi epäilevästi Preussilta, joka hymyili edelleen itsekseen huolimatta aikaisemmasta tylystä kohtelustaan.
”Voi, en mitään”, hän vastasi lähes tyytyväisen kuuloisena, ”toivotin vain Unkarille hyvää vuosipäivää”.
A/N: Pieni selitys: Unkari valtiona perustettiin virallisesti vuonna 1000, joten millenium-vuosi oli unkarilaisille todellinen juhlavuosi. Mutta ikähän on naisille aina se hankala asia...
Raapale 34: No(r)way!
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Tanska, Norja ja Englanti
”Norja! Tule nyt!” Tanska huusi toiselle valtiolle, joka ei tehnyt elettäkään noustakseen paikaltaan tai muuten totellakseen kutsua.
”Enkä tule”, Norja vastasi tylysti eikä välittänyt ollenkaan, vaikka Tanska kiersi hänen vierelleen ja nojautui pöytää vasten.
”Mutta se on oikeasti hieno juttu, tule nyt”, mies pyysi ja katsoi Norjaa anelevasti, mutta sekään ei näyttänyt toimivan.
”Ei nyt”, Norja vastasi kylmällä äänellä.
”Sinä olet ilkeä, Norja”, Tanska valitti, ”minä menen sitten yksin”. Hän ehti astua yhden askeleen, kun Norja tarttui kiinni hänen hihaansa.
”Sinä et lähde mihinkään”, mies sanoi ja kiskaisi Tanskan takaisin. Hetken miehet vielä kiistelivät keskenään Tanskan esittäessä pitkiä perusteluja, joihin jokaiseen Norjan vastaus oli pelkkä lyhyt kielto. Lopulta Tanska luovutti ja istuutui murjottaen paikalleen Norjan viereen.
”Nyt minä ymmärrän, mistä hän on nimensä saanut”, Englanti totesi itsekseen ääneen seurattuaan sivusta kahden Pohjoismaan sananvaihtoa.
-
Hahaa! xD Kesti vähän aikaa, kunnes tajusin tuon, että mistä Norja on saanut nimensä! :D
Juu, tykkäsin tästäkin luvusta, varsinkin kun lempihahmoni Preussi oli mukana siinä, ja Tanska. Toivottavasti Suomi ja Ruotsi tulevat taas kohta mukaan. ^^
Jatkoa odotan innolla! <3
-
Oii.. Vähän jänniä^^
Mutta olenko onnistunut hukkaamaan täältä jonnekin 31&32, vai onko mun omat ajatukset ihan sekaisin ku ei muista lukeneen.//MUOKS!sain luettua "kadonneet" äsken, olin unohtanut lukea loppuun asti tuon.. Ja sinu n kommentti sekoitti vähän^.. TYhmä minä^^
Unkari, unkari raukka. Ymmärrän huvin. Ei, isopaha preussi saa kiusata pientä..^^
Jep, näin se taitaa olla. Norway mikä noway, taisiis niin<3
Äkkiä jatkoa, kiitos<3
<3:llä
~myrsis~
-
Nämä ovat erittäin loistavia. Lisää vaan, ei näihin kyllästy.
Ei käy kateeksi Preussia, kun oli joutua Unkarin hampaisiin. Eikö Preussi saati muut "mies"puoleiset maat älynneet, että ikä on naisille herkkä kohta. Jopa silloin, kun kyseessä on maa.
Aloin hetken miettimään, mitä Tanska meinasi tukholma-syndroomalla, kun tajusin, että kyse on kidnapatun ja kaappaajan suhteesta. Se oli oikeastaan hulvattoman hauskaa, vaikka Tino-parka oli ihan ihmeissään. Ja Pohjoismaat on muutenkin ihania tuttavuuksia. Mitenköhän Ahvenanmaa, Sealand sekä Grönlanti suhtautuisi asioihin. Eipä ainakaan Grönlannilla varmaan Tanskan alaisuudessa helppoa olisi saati sitten Englannilla muiden Yhdistyneiden kuningaskuntien osien kanssa. :D
-
Prunelli: Kiitoksia! Suomi ja Ruotsi ovat jälleen mukana seuraavassa raapaleessa. Ja eivätköhän he kaksi ole jatkossakin usein paikalla, heistä on kuitenkin hauska kirjoittaa.
Myrsis: Kiitos! Preussi on tosiaan hiukan ilkeä...
leofurioso: Kiitoksia kommentista! Pohjoismaat ovat tosiaan aina ihan parhaita, heistä on mukava kirjoittaa.
Raapale 35: Surströmming
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Suomi ja Ruotsi
”Su-san”, Suomen ääni kuului keittiöstä, kun Ruotsi saapui kotiin. Nuorempi valtio kuulosti totiselta eikä yhtään normaalilta iloiselta itseltään, joten Ruotsi astui huolissaan sisemmäs taloon ja etsi häntä katseellaan.
”Minä tiedän, että sinä pidät sen mausta”, Suomi jatkoi ja ilmestyi nurkan takaa Ruotsin eteen, ”mutta minä en enää koskaan ikinä valmista sinulle mitään hapansilakasta!” Nuori valtio oli kokonaan kirkkaan nesteen peitossa ja hän piteli kiinni nenästään, jottei haistaisi sen läpitunkevan vahvaa hajua. Hänen hiuksiinsa oli takertunut jotain, jonka Ruotsi myöhemmin ihmeekseen tajusi olevan silakka. Lisäksi Suomen ilme oli hyvin ärtynyt.
”Mitä tapahtui?” Ruotsi kysyi varovasti ja tuijotti miestä, joka nakkasi hänelle vääntyneen peltipurkin. Etiketin mukaan se oli joskus sisältänyt hapansilakkaa, mutta nyt se oli aivan tyhjä.
”Se räjähti!” mies vastasi äkäisesti, ”ruuan ei pitäisi räjähtää, kun sitä valmistetaan eikä varsinkaan kun se otetaan ulos purkista!” Edelleen itsekseen vihaisesti mutisten Suomi lähti kylpyhuoneeseen siistiytymään ja jätti Ruotsin yksinään valmistamaan päivällisen loppuun.
A/N: Ne purkit voivat muuten oikeasti räjähtää avattaessa (no okei, ehkä vähän liioittelin taas), Tino-raukka ei vain tiennyt sitä. Berwaldin olisi pitänyt tajuta kertoa hänelle, että hapansilakka-tölkit avataan yleensä ulkona tai veden alla.
-
Heh!Aivan ihana tuo raapale nro 35 :D Nauroin katketakseni asti ;D Voi pientä Tino parkaa :D
-
Oi, nämä on niin ihania <3 Ihan hirvittää ajatella, että joskus nämä vain loppuu.
Haluisiko joku tällaiselle sarjasta melkein täysin tietämättömälle kertoa pari juttua?
a) Miksi Suomi kutsuu Ruotsia Su-saniksi? Mistä se Su tulee? .__.
b) Onko Berwald miehen vai naisen nimi? (onko se edes nimi? Behindthenames-rakkaani ei tiennyt koko nimeä!) Entä Tino? (ainakin se kuulostaa miehekkäältä nimeltä)
Mutta jälleen kiitos aivan ihanista raapaleista ^^
//Aivan, aivan! Tino nyt kuulostikin ihan Timolta alusta alkaen, mutta enpäs hoksannut tuota Suweidenia : D Kiitosta, aina oppii uutta!
-
Kiitoksia kummallekin! Minuakin pelottaa, mutta kyllä nämä vain luultavasti joku päivä loppuvat, tai ehkä koulutan itselleni seuraajan (mitäköhän siitäkin tulisi...)
Ja sitten vastauksia:
a) Su-san on Suomen (eli Tinon) antama lempinimi Ruotsille. Japaniksi Ruotsi on Suweiden ja se Su tulee siitä.
b) Berwald on miehen nimi. Itse asiassa vanha ruotsalainen (suku)nimi, joten sitä ei välttämättä löydy nimikirjoista. Tino on myös miehen nimi (vanhankantainen väännös Timosta) eli Hetalian Ruotsi ja Suomi ovat kumpikin miehiä.
-
Jeps, kiitoksi taas kaikille! Aivan ihania kommentteja olette antaneet. Ja sitten minun on ikäväkseni sanottava, että lähden kolmen viikon päästä töihin Suomen rajojen ulkopuolelle joten sitten taitaa ficceily loppua vähäksi aikaa. Mutta sitten, kun tulen takasin, saatte varmasti todella paljon Unkari-aiheisia raapaleita.
Mutta nyt jälleen pari uutta. Ensimmäisessä Kiina, Ranska ja Hongkong. Tämä pätkä kehittyi kun kuuntelin uuden uutukaista Kiinan character's songia Hello China. Ja toinen nyt muovautui kun halusin välttämättä Sealandin mukaan johonkin ja tälläinen sitten syntyi.
Raapale 36: Pitkän iän salaisuus
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Ranska, Kiina ja Hongkong
”Sinä olet siis tosissasi”, Ranska sanoi hämmästyneenä, ”heräätkö sinä oikeasti joka ikinen aamu aivan liian aikaisin vain jotta voisit mennä puistoon jumppaamaan?” Kiina tuhahti ja pyöräytti silmiään osoittaakseen täydellisen ymmärtämättömyytensä länsimaalaisia kohtaan.
”Totta kai, aru”, hän vastasi, ”se on hyväksi terveydelle, aru. Eikä se ole jumppaamista”.
”Juotko sinä sitä kamalaa teetä samasta syystä?” Ranska uteli ja nyrpisti aavistuksen nenäänsä muistellessaan kyseisen kitkerän juoman makua. Hän todellakin piti enemmän hienostuneista viineistä kuin teestä.
”Tee on hyvää, aru”, Kiina tokaisi ja kääntyi lähteäkseen puistoonsa jumppaamaan, kuten Ranska oli asian ilmaissut, ”minä menen nyt, aru, hyvästi”. Ranska katsoi hänen peräänsä ja hymähteli itsekseen ajatukselle, että joku oikeasti harrastaisi tuollaisia asioita vain pelkän terveyden vuoksi.
”Kai sinä tiedät, että hän on jo neljä tuhatta vuotta vanha”, totesi Hongkong, joka tähän asti oli seurannut keskustelua hiljaa sivusta.
”Neljä tuhatta? Ja noin nuorekas?” Ranska totesi kuiskaten hetken hämmästyneen hiljaisuuden jälkeen, ”Kiina, odota minua! Tahdon tietää vähän lisää siitä terveellinen elämä jutustasi”. Vaalea mies juoksi kiireesti aasialaisen perään ja tällä kertaa Hongkong sai jäädä paikalleen naureskelemaan länsimaalaiselle
Raapale 37: Sealand
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Suomi, Ruotsi ja Sealand
Sealand oli ehtinyt jo nukahtaa väsyneenä sohvalle Ruotsin ja Suomen väliin. Nuorempi kahdesta Pohjoismaasta silitti pojan hiuksia ja hymähti hänen onnellisen levolliselle ilmeelleen. Sealand oli joskus turhankin innokas ja vauhdikas lapsi, joten oli jollakin tavalla todella hellyttävää nähdä hänet rauhassa nukkumassa.
”Su-san, miten sinä sait hänet?” Suomi kysyi varovasti ja hiljaa, jottei herättäisi poikaa tai häiritsisi hänen untaan.
”Ostin”, Ruotsi vastasi äänessään pieni kysyvä sävy. Olihan hän jo selittänyt Suomelle koko tarinan pienestä saarivaltiosta, josta oli tullut heidän ottopoikansa.
”En minä sitä”, Suomi kuiskasi ja vilkaisi jostain syystä levottomasti vanhempaa miestä, ”tarkoitin, että paljonko hän maksoi? En tahtoisi udella, mutta olen jo jonkin aikaa ihmetellyt sitä. Hän on kuitenkin valtio, vaikka pieni onkin”. Ruotsi oli hetken hiljaa ja katseli tyytyväisenä lepäävää poikaa ja lempeästi tälle hymyilevää Suomea.
”En minä enää muista”, vanhempi mies lopulta vastasi hiljaisella äänellä.
-
Kiitoksia MrPanda. Jep, enköhän minä aika paljon ehdi kirjoittaa kolmessa viikossa. Kunhan vain ideoita riittäisi. Ja mielellään vielä erilaisia. Ja tuo Sealand juttu nyt oli ehkä hiukan outo, siksihän sijoitinkin sen tuon toisen alle (mikä logiikka...).
Taas pari uutta, joita kirjoitteli eilen illalla. Ensimmäisen idea on itseasiassa käytetty myös jossain oikeassa Hetalia jutussa, ainakin muistaakseni. Se taisi olla se missä Englanti ja Licehtenstein pelasivat jalkapalloa. Mutta kuitenkin, kirjoitin jonkinlaisen tällaisen. Ja toisessa on Norja ja Tanska. Minun pitää varmaan lopettaa Pohjoismaista kirjoittaminen. Tuntuu vain, että he alkavat kaavistua jollakin tapaa.
Raapale 38: God save the queen
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Englanti, Liechtenstein, Sveitsi, Preussi jne.
Englanti luki sanomalehteä istuessaan pöydän ääressä nauttimassa aamuteetään. Lähes tietämättään hän hyräili samalla tuttua sävelmää, jonka oli tottunut kuulemaan usein. Oikeastaan hän ei olisi edes huomannut omaa hyräilyään, jos Liechtenstein ei olisi sattunut kulkemaan ohi ja jos hän ei olisi alkanut laulaa miehen hyräilyn tahtiin. Naisen hiljainen lähes kuiskaava ääni ei vielä häirinnyt Englantia, mutta kun Sveitsikin yhtyi lauluun huoneen toisesta päästä, hän vaikeni ärtyneenä. Englanti arvasi hyvin, mitä seuraavaksi tapahtuisi, niin kävi joka kerta kun joku innostui laulamaan sitä sävelmää
Seuraavana Saksa alkoi laulaa omilla sanoillaan ja hänen mukanaan myös Preussin ääni liittyi kuoroon. Saksalaisten laulamana se ei vielä kuulostanut pahalta, mutta sitten Norja ja Venäjäkin päättivät avata suunsa. Ja laulaa kumpikin tietenkin omilla kielillään. Tämän sekasotku orkesterin kuuleminen häiritsi Englantia aivan tarpeeksi ilmankin, että jopa Amerikka liittyi mukaan.
”Oikeasti”, Englanti ärähti ja nousi paikaltaan, ”keksikää jo itse omat hymninne, tämä on vain minun”.
A/N: Sen lisäksi, että God save the Queen on Ison-Britannian kuningashymni, sen sävel on myös Liechtensteinin kansallislaulussa, Sveitsin entisessä ja Saksan epävirallisessa sekä Preussin, Norjan ja Venäjän vanhoissa kuningas/keisarihymneissä. Ai niin, ja amerikkalaisilla on ihan oma versionsa siitä.
Raapale 39: Dannebrog
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Tanska ja Norja
”Tanska, mikä tuo on?” Norja kysyi ja katsoi merkitsevästi toisen miehen käsivarsillaan kantamaa kangasta. Tanska hymyili ja levitti sileäpintaisen kankaan, jotta Norja näkisi sen paremmin. Se oli suhteellisen isokokoinen, mies sai ojentaa käsivartensa pitkiksi jotta kangas oli suora, ja väriltään se oli punainen. Tosin tummanpunaiseen pohjaan oli ommeltu valkoinen risti, joka jakoi sen neljään osaan.
”Se on minun uusi lippuni”, Tanska selitti innoissaan, ”ajattelin kutsua sitä Dannebrogiksi. Eikö olekin hieno?” Norja tyytyi vain nyökkäämään hiukan. Hänestä se kyllä näytti kivalta, mutta ei kannattanut yllyttää Tanskaa liiallisilla kehuilla.
”Mistä sinä sait sen?” Norja kysäisi uteliaana ja Tanskan hymy leveni entisestään.
”Se oli ihan uskomaton juttu!” mies sanoi ja taitteli lippunsa käsivarrelleen että voisi paremmin havainnollistaa tapahtumia Norjalle, ”minä vain tappelin Viroa vastaan ja tilanne alkoi näyttää jo aika pahalta. Hän oli melkein niskanpäällä, ei uskoisi siitä miehestä. Mutta sitten ihan yhtäkkiä tämä lippu vain tipahti taivaalta eteeni, ja sen vuoksi taistelun kulku muuttui täysin ja minä voitin”. Norja katsoi häntä vakavasti pitkään ja pyöräytti sitten silmiään huokaisten samalla.
A/N: Tanskan lippu on maailman vanhimpia valtiolippuja. Ja niin se kuulema alunperin tipahti taivaalta virolaisia vastaan tapellessa.
-
Heissan taas. Minulla on nyt hiukan ikäviä uutisia, sillä aion tauottaa nämä raapaleet joksikin aikaa. Mietin tässä eilen asioita ja tulin siihen tulokseen, että vaikka näitä onkin ollut todella mukava kirjoittaa, niin se alkaa olla koko ajan vaikempaa ja pelkään että se hauskuus katoaa jos jatkan liian pitkään. Siksi siis tauko. Sen pituudesta en tiedä, ehkä vain viikko tai kaksi tai pitempään. Mutta niin, jos haluatte tehdä minut oikein iloiseksi, niin voisitteko kertoa mitkä näistä neljästäkymmenestä ovat olleet kaikkein parhaimpia ja mitkä huonoimpia? Vähän kuin kokonaiskatsaus.
Jep, eli koska olen varustettu pienoisella dramatiikan tajulla, tahdon ajoittaa tauonkin tasalukuun. Seuraavaksi raapale 40. Henkilöinä Bad Friends Trio (Preussi, Espanja ja Ranska) sekä Englanti ja Itävalta. Tuo kyseinen kolmikko on jo pitkään ollut suosikkini ja haluan kirjoittaa heistä jotain.
Raapale 40: Bad Friends Trio
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Preussi, Espanja, Ranska, Englanti ja Itävalta
”Asia on siis päätetty, rakkaat ystäväni”, Ranska totesi ja kaksi muuta miestä nyökkäsivät myöntävästi. Kaikkien kolmen kasvoilla oli leveät hymyt kun he ojensivat oikeat kätensä pöydän yli kämmenet avoimena.
”Julistakaamme liittomme uudelleensyntyneeksi”, Espanja sanoi ja laski kätensä Ranskan kädelle.
”Totta kai, onko se muka koskaan edes kuollut?” Preussi kysy virnistäen ja asetti oman kätensä Ranskan ja Espanjan käsien päälle.
”Ei tietenkään, mikään niin mahtava ei kuole, se vain lepäsi hetken”, Ranska totesi äänessään ilkikurinen sävy.
”Ja keräsi voimiaan uusia kokemuksia varten”, Espanja lisäsi ja iski silmäänsä. Kaikki kolme miestä nauroivat ja puristivat toistensa käsiä.
Toisessa paikassa ja paljon kauempana samalla hetkellä, kun kolmikko oli julistanut uuden yhteistyönsä alkaneeksi, Englanti pysähtyi paikalleen ja värähti kasvoillaan kauhistunut ilme.
”Mitä nyt?” Itävalta kysyi ja katsoi miestä hämmästyneenä. Englanti pudisteli päätään ja hieroi käsivarsiaan.
”Sain vain pahan aavistuksen”, hän selitti vaimeasti, ”jotain kamalaa on pian tapahtumassa”. Itävalta vilkaisi huolestuneena sivuilleen kuullessaan vastauksen ja hieraisi hänkin käsiään aivan kuin palelisi. Ilmassa tosiaan oli pientä selittämättömän uhan tuntua.
A/N: Kiitoksia kaikille teille, jotka olette lukeneet ja kommentoineet Pieniä tarinoita! Olette ihania.
-
No oioioi. Onpas kivoja.
38. Oikein hienoa ja hauskaa, voin kuvitella miten se ottaa Englantia hermoon, kun minuakin ottaa hermoon viron kopsimana maammelaulu..
39. Tosi tanskamainen Tanska, eikä se siitä miksikään muutu. On siinä varmaan Norjalla ihmettelemistä, että mitä ihmettä. Nojoo, oli oikein mukavaa luettavaa sekin.
40. Oi että oli kiva. Repesin totaalisesti Englannille, mitään käsitystä miksi. On se ihan ymmärrettävää tuokin, kun pelottava Bad Friends Trio yhdistyy jälleen. Hui ^^
Jatkat sitten kun jaksat, ei kiirettä.
<3:llä
~Myrsis~
-
Ja johan näitä on luettukin jo yli 1000 kertaa! Onnitteluni!
Tauko on periaatteessa ihan ymmärrettävä, vaikka nämä ovatkin aina sellaisia pieniä päivän paisteita monelle, minunkin lisäkseni. Olet tehnyt kovan urakan näiden kanssa.
Olin (muka) nokkela kun huomasin, että olen taas jäänyt jälkeen kommentoinnissa, ja odotin nyt kahden viiden ryhmän verran ennen kuin kommentoin... Tästä tulee sitten pitkä kommentti, mutta hyvän asian puolesta!
31. Hän on todellakin romanttinen! Tosin Espania jää hyväksi kakkoseksi minun mielestäni.
Pariisi alkaa kyllä tuntua hieman vanhalta kun pitää ajatella romanttista kaupunkia. Ranskan on tehtävä imagoonsa selvä nuorentuminen, jotta aikoo päästä taas mukaan ajan henkeen. Mikä olisikaan sen romantisempaa kuin istua Ateenan talon katolla ja katsella Välimeren tähtitaivasta?
Mutta jos pitäisi verrata meidän rakkaita Hetalia hahmoja romanttisuudessa, voisi tulla hyvin tiukka taisto. En osaa kuitenkaan kuvitella Pohjois-Euroopan maita kovin (maailmanlaajuisesti) romanttisiksi, mutta Keski- ja Etelä-Euroopasta noukkisin jo vinon pinon ehdokkaita. Aasian miehilläkin olisi mahdollisuuksia jos oikein panostaisivat. (Naisten romanttisuus on ihan oma lukunsa...) Pohjoi-Amerikan väki ei tosin myöskään taivu minulle kovin romanttisiksi... Hmm... Voisin kirjoittaa näistä pohdinnoista todella pitkän kommentin, joten lopetan kun vielä voin...
32. Tukholma-syndrooma = <3<3<3
Olen saanut siitä monet hyvät naurut kun ajattelen kuinka sopivasti osuu kohdalleen Suomen ja Ruotsin kohdalla ja siihen lisänä tuo Tukholma... Ymmärrän hyvin tuon Tanska kiinnostuksen aiheeseen. Ehkä on kuitenkin parempi, ettei Suomi ole ihan perillä kaikesta. Hän ajattelisi sitä kuitenkin liikaa.
Sait minut taas ihan sekaisin kun kirjoitit tästä. Nämä ovat näitä vivahteitä, jotka värittävät sarjaa ja hahmoja hyvällä tavalla ja ilman kovin suurta pään vaivaa. Rakastan tällaisia huomioita!
33. Vuosipäivästä tuli minulle ensimmäisenä mieleen seurustelun/avioliiton vuosipäivä, joten kesti hieman aikaa raksuttaa, että nyt oli kyse kuitenkin syntymäpäivä-idealla puhuvasta vuosipäivästä. Tuo loppuhuomautuksesi auttoi paljon, kiitos siitä!
Unkari parka... Mitä nyt jos on elänyt sen yli 1000 vuotta? Kait siinä jonkinlainen ikäkriisi alkaa pikku hiljaa hiipiä mieleen. Toivottavasti se ei vaadi paljoa paistinpannun uhreja...
34. Ei nimi miestä pahenna, jollei mies nimeä... Ja Sintti sai näistä tästä taas niin makeat naurut, että oksat pois!
Sinänsä sääli, että Norjalla on niin usein tuo jarrun rooli, mutta olisi pelottavaa kuvitella Norja intoilemassa Tanska kanssa. Hyrr... Voi Norja rakas, älä koskaan muutu!
Pohjoismaat mahtavat tuntua todella muukalaisväeltä muiden Euroopan maiden mielestä. Englanti sai juuri olla todistamassa yhtä epämääräistä kanssaelon ihanuutta. Tosin tuo hänen nimi huomionsa oli niin täydellisen osuva, että oli tippua tuolilta kun luin tämän ensimmäistä kertaa.
35. Surströmming on sitten sana, jota en osaa lausua. Eikä sitä kyllä osaa ulkomuistista kirjoittaakaan, jos siitä lähdetään... Kunnon kielisolmu! En ole koskaan maistanut, mutta jotenkin pelkkä ajatuskin nostaa niskavillat pystyyn... Taidan olla vain hieman ennakkoluuloinen...
Ja mitä tulee noihin purkkien räjähtämisiin, niin ne todella tekee! Kaikki säilykkeet tutnuu räjähtävän käsiin kun sitä vähiten osaa odottaa... Tino parka... Berwald taitaa nyt joutua itse laittamaan hapansilakkansa...
Tämä(kin) oli ihana!
Väli arvostelun paikka... Tämä viisikko oli kyllä hyvin hulvaton ja hauska sellainen. Poskiin sattuu liiasta hymyilemisestä...
32, 31, 35, 34 & 33
Ja sitten seuraavan viisikon pariin...
36. Ikuisen nuoruuden arkun kansi on raoittunut... Ja mitä sen sisällöstä voisi päätellä, minä en tule olemaan ikinuori... Liian aikaiset aamuherätykset vain terveellisen liikunnan muodossa ei oikein innosta... Tee menee vielä silloin tällöin, joten en minäkään sitten varmaan ihan rupsahda ennen aikojani... *virnn*
No, Ranska on aina ollut hieman turhamainen, eli hän oli nappi valinta tähän. Lisäksi suuri plussa Hongkongista... Hänestä on ihan lian vähän tekstejä... Vaikka hänen ja Englannin väleistä saisi hyvinkin salamoivaa tekstiä aikaan...
37. Sealand mussukka... Mihin maailma joutuisi ilman sinua?
Täytyy myöntää, että olen itse jonkseenkin kriittinen tuon pienen perheidyylin suhteen, mikä näillä kolmella valtiolla vallitsee. Jotenkin jotkut saavat sen kuulostamaan kurjan tylsältä ja itseään toistavalta, että jätän mielummin sellaiset tekstit lukematta. En silti ole täysin sitä vastaan, koska jotkut osaavat todella luoda tähän kolmikkoon sävyä. Tämä mm. oli oikein sievä raapale. Ei jäänyt oikein mikään hampaan koloon, vaikkei tässäkään käsitelty nyt mitään elämää suurempaa. Ruotsi on tässä syötävän suloinen!
38. Tämä on jälleen yksi taustatiedon riemuvoitto. Rakastuin tähän todella kovasti. Näet aina niin kovasti vaivaa kun kaivat ensin kaiken tuon taustatiedon ja sitten vielä taivutat sen hetaliaksi (jep, ihan oma kielensä...). Arvostan sitä todella!
Englanti parka... Mikään ei taida olla pyhää. Mutta hänen tulisi muistaa, että matkiminen on imarteluista suurinta ja vilpittömintä. Tietysti se on ymmärrettävää, että jos noin suuri ryhmä alkaa hoilata kukin omilla sanoillaan, se ei ole mitenkään korvaystävällistä... Lisäksi sävel on sen verta tarttuva, että sitä alkaa jo itsekin hyräillä tässä, vaikkei sanoja tiedäkään.. Toivottavasti Englanti ei kuule...
39. Tämä sai historia/etnologia/folkrostiikka/kulttuuri/yhteiskunta sydämeni heltymään todella kovasti. Lisää näitä taustiedon vaativia rääpäleitä. <3
Tanskan lipulla onkin mielenkiintoinen tarina, ja maiden liput kiehtovat minua kovasti. Tuo tarina kyllä kuulosti Tanskan suusta siltä, että hän on vain kähveltänyt Viron suihkuverhon ja nimennyt sen lipukseen... Viron maininsta edes taustiedoissa, tuntui kivalta. Hän on aika kova luu kun niin päättää. Tanska taisi pistää tämän merkille...
Hän taisi myös melkein vakuuttaa Norjankin tällä kertaa. Jatka yrittämistä Tanska-kulta! Kyllä sinä vielä teet läpimurtosi.
40. Ja kauankohan tämän liiton olisi tarkoitus tällä kertaa pitää? He sotkevat yhdellä kertaa koko Euroopan asiat, aina omistaan lähtien. Oikein ryhmä rämä... Tosin hahmollisesti kokoonpano on todella houkutteleva. Syytäkin muiden saada noita kylmiä väristyksiä ja pahoja tuntemuksia. Taitaa kuitenkin jäädä historian kirjan ja oman mielen kerrottaviksi kuinkans lopulta kävikään. Voi minun kultainen Espaniani on kulkenut joskus tuollaisessa seurassa...
Toinen viisikko oli kovin faktapainotteista. Jos edelliset olivat hauskalla tavallaan mahtavia, nämä saivat minut hykertelemään jo pelkästä tiedon määrän rakastamisesta. Oli ihanaa lukea näitä!
38, 39, 40, 36 & 37.
Kiitokseksi kovasta urakastasi, ajattelin valita kaiksita näistä tähän mennessä ilmestyneistä raapaleistasi top 5... Ihana palata taas alkuun ja löytää vanhat helmet uudestaan... Sen puolen helppoa kun oli joka viidennen välein valinnut parhaat, joten nyt pitäisi vaan osata valita parhaat parhaista... Se ei sitten olekaan niin hellpoa. Tällaisen sain kuitenkin kasaan:
38. Tämä on oikea mestariluomus! Hauska sen lisäksi, että saa faktahiirulaiset juoksemaan päässä. Tätä ei voi muuta kuin rakastaa!
24. Tämän valitsin sen tunnelman vuoksi. Tietysti tässäkin haiskahtaa historia, mutta se on pieni plussa sen tunnelman rinnalla joka tuosta välittyy. Karua ja silti niin kiehtovan kaunista!
18. Tämä oli hauska. Todella hauska! Naurattaa vieläkin kun tätä lukee. Linkki tähän elämään on selvä, mutta olet saanut sen puettua niin taitavasti Hetaliaan sopivaksi, että tämä voisi olla virallisesta sarjakuvasta.
11. Moni muukin on näemmä tykästynyt tämän rakkaan parin kilpailuhenkeen. Minä olen suorastaan myyty tälle raapaleelle. En voi ikinä lakata ihmettelemästä tätä asetelmaa.
9. Taas Kreikkaa ja Japania. He ovat hyvä pari kun heistä saa näin nerokkaita kirjoituksia. Tämäkin oli hauska ja kiusasi samalla sitä mielikuvaa joka (antiikin)kreikkalaisista on. Täydellinen!
Noin, siinä oli parhaat parhaista. Mutta koska silmiini osui yksi raapale tuolta matkan varrelta, joka ei saanut ynsimmäistä sijaa, mutta joka silti valloitti minut täysin, annan sille erityismainintani: 22!
Huh! Selvisinhän minä tästä kommentoinnista.
Kiitos vielä aivan suunnattoman paljon näistä!
-
Apua! Nyt tulee sitten pahoja vierousoireita. Mutta toivottavasti saat levättyä kunnolla ja keksit uusia ihania ideoita näihin. Näistä on aika hankala valita parhaita (kaikki on niin hyviä), mutta yritetään.
1. Tino oli aivan liian suloinen <3.
5. Tämä piti minut ns. pimennossa loppuun saakka. Repesin kun luin viimeisen repliikin.
7. Kermakakku tomaattitäytteellä. Perus Romanoa...
9. Tämä on taas aivan täydellinen. Kreikkalaiset todellakin ovat ajattelijoita.
10. Ihanaa <333 Vähän kliseinenhän tämä saattoi olla, mutta annettakoon se anteeksi, kun paritus oli tämä kaikista ihanin.
11. Mukava lukea Suomesta ja Ruotsista vähän kilpailuhenkisempää tekstiä.
19. Amerikkahan on luonnollisesti se sankari.
23. Tanskalla on kyllä ihailtava taito joutua hankaluuksiin.
31. Olet kuule hyvää vauhtia saamassa minut rakastumaan Kreikkaan.
32. Ehdoton lempparini. Tukholma-syndrooma. Hih, Tino rukka ei taaskaan tajunnut mitään (ehkä ihan hyvä näin).
38. Mahtava idea. Aluksi ei oikein ymmärtänyt, mutta sitten kun luin taustatiedot niin... Rakastuin. Englantia tosin kävi vähän sääliksi.
-
Kiitoksia teille! *kumartaa*
Myrsis: Mukava, että pidit.
MrPanda: Heh, nyt et voi syyttää minua koeviikkosi häiritsemisestä *virnn*
Sinu: sinä kirjoitat aina niin ihanan pitkiä kommentteja... Osaisinpa minäkin. Ja faktatäytteisiä raapaleita varmaan tulee taas sitten joskus kun jatkan. Minä olen nimittäin pohjattoman utelias persoona ja rakastan kaikkea hyödytöntä pikkutietoa. (ei se ole hyödytöntä... Siitä voi kirjoittaa raapaleita!)
Butterfly: Voih, juo paljon kahvia niin selviät oireista. Hetaliaan ei ikävä kyllä taida olla vieroitusklinikoita...
Todella hienoa huomata, että jokaisella on omat suosikkinsa. Ja kukaan ei ole vielä listannut huonoimpia! Olen siis ilmeisesti onnistunut, jeah. Tässähän melkein käsi katkeaa, kun yrittää taputtaa itseään olalle *virn*
Tosiaan jo yli tuhat klikkausta, neljäkymmentä raapaletta ja yhteensä kahdeksankymmentä kommenttia, olen hyvin yllättynyt suosiosta. Tästähän pitäisi jo tarjota pullakahvit!
P.S. Kuka oli muuten tuhannes klikkaaja? Tunnustaako kukaan? Minä itse taisin olla 1001. tai 1002.
-
Minäkin voisin nyt vihdoin ja viimein tunnustautua lukijaksi :DD
Yleisesti ottaen voin sanoa, että huumori on hyvää ja nimenomaan tuo tilannekomiikka ja hetkellisyys miellyttävät. Ja iiiiiso plussa ja tyytyväistä nyökyttelyä historian mukana olemisesta (esim. Tanskan lipun tarina oli hauskaa uutta tietoa). Hahmot ovat pysyneet mukavasti roolissaan ja etenkin Pohjoismaista kirjoittaminen sujuu (etnosentrismi on veressä :D). Yleenä pidän enemmän ficeistä, joissa käytetään hahmonimiä maiden nimien sijaan, mutta tämä lienee tällaisenaan itseasiassa parempi. Ja koska on kyse raapaleista, rasittavaa toistoa ei ole päässyt syntymään.
Mielestäni olet löytänyt oivaltavia seikkoja ja toteutuskin on yleensä onnistunut. Ainakin olen kokenut että viestisi on välittynyt, saatanhan vain kuvitella olevani fiksu :D
Suosikkeja... Selailin juuri ja kuvittelin helposti poimivani muutaman mutta tämä onkin vaikeaa. Jos nyt julmasti lähdetään vain karsimaan, niin sanoisin übersuosikkieni olevan: 2, 6, 9, 10, 12, 16, 24, 27, 29, 32 ja vielä numero 40 kaupan päälle.
Muutamissa raapaleissa jäi sellainen olo, että olisi kaivannut enemmän lukemista, vaikkakin suurimmassa osassa lyhyys oli juuri sopivaa. En osaa valita "huonoimpia", sorry, kaikki olivat ihan lukemisen arvoisia n___n
Noniin tämä nyt yritti olla jossain määrin rakentava kommentti, olen ollut melko pitkässä nettikeskustelu tauossa joten puhunen hieman sekavia. :D
Jatka toki kirjoittamista aina kun tulee inspis, kyllä näitä luetaan. Ja lisää ihanaa triviatietoa, parasta maailmassa <3
- purr
-
Kiitoksia paljon purr! Jeh, minä innostun aina, kun joku "uusi" tunnustautuu lukijaksi! Ja olenkin yrittänyt pitää näissä kaikki hahmot mahdollisimman paljon alkuperäisinä. Itse suosin "maanimien" käyttöä, koska alunperinkin valtiot kutsuvat toisiaan niillä tai sitten lempinimillä. Mutta ihmisnimetkin ovat mukavia.
Heh, mukava että pidätte historiakohdita. Minä kuin ajattelin, että ne eivät ole hyviä kun joudun aina vähän selittämään ideaa. Mutta pidän itsekin niistä eniten(, koska saan käyttää sitä päähäni varastoitunutta "turhaa" tietoa *virn*)
-
Näät on niiin ihania ja piristäviä<3
Tykkään ihan älyttömästi<3
Nää on kans hyvin kirjotettu ja tällee.
Jatkoa vaan taas^^
-
It's back to business now! Tosin vain muutamaksi päiväksi, sillä lähden töihin. Mutta lukijoiden (ei teidän vaan muiden kavereideni) lievästä painostuksesta päätin julkaista muutamat "tauon" aikana kirjoittamani raapaleet (en osannut kuitenkaan lopettaa...) nyt ennen matkaa. Niin no, kestihän se taukokin kuitenkin 12:sta päivää. Kirjoitin yhteensä neljä raapaletta sinä aikana, mutta laitan taas vain kaksi kerrallaan.
Raapale 41: Taan Linn
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Tanska ja Viro
Viro ei ollut kovin hyvällä tuulella, ja hänellä oli hyvä syy huonolle mielelleen. Tällä hetkellä taivas oli täysin kirkas, sinistä väriä ei peittänyt yksikään harmaa pilvi, ja Viro seisoi korkealla näköalatasanteella katsoen rakasta kaupunkiaan. Hänestä Tallinna oli maailman kaunein paikka, vaikka se ehkä ei vetänytkään historiassa tai loistossa vertoja Roomalle tai Pietarille. Tässä asiassa Viro oli kuitenkin puolueellinen.
Päivä oli siis kaunis ja maisema paras, mitä vain saattoi olla. Seurassa vain oli hiukan parantamisen varaa.
”Tämä minun kaupunkini on kyllä nätti”, sanoi Tanska, joka oli koko päivän kierrellyt Viron perässä pitkin Tallinnan katuja. Ja vain sen takia, että Viro oli huolimattomuudessaan kertonut Suomelle vanhan tarinan pääkaupunkinsa synnystä. Tanska oli tietenkin salakuunnellut heitä.
”Tanska, siitä on jo monta sataa vuotta”, Viro vastasi, ”täällä ei edes ole enää yhtään tanskalaisia, vain virolaisia”. Vanhin Pohjoismaista ei näyttänyt masentuvan vähääkään, hänen virnistyksensä vain leveni.
”Ei se haittaa”, mies totesi iloisena ja Viro huokasi syvään masentuneena. Hän ei kai pääsisi koskaan enää eroon Tanskasta.
A/N: Olin niin iloinen, että sain Virosta raapaleen (Hah haa, balteista enää Latvia jäljellä *evil virn*) Niin, tämä perustuu huhuun/myyttiin/legendaan, joka sanoo että Tallinnan perustivat alunperin tanskalaiset. Legenda myös sanoo, että kaupungin nimi tulee sanoista Taan Linn , joka tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia .
Raapale 42: Puola iskee jälleen
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Puola ja Liettua
”Sinä teit mitä!” Liettua huudahti ällistyneenä ystävänsä tunnustuksesta, mutta Puola vain tuhahti ja pyöräytti silmiään.
”Liet, älä ota sitä noin vakavasti”, vaaleahiuksinen mies vastasi, ”kaikki vohkivat meikkejä silloin tällöin. Se on normaalia”. Liettua kohotti toista kulmaansa epäilevästi, muttei rauhoittunut yhtään.
”Mutta sinä veit niitä kokonaisen rekallisen!” hän sanoi, ”Ruotsin oli tarkoitus myydä niitä tuotteita ja…”. Puola keskeytti ystävänsä nostamalla sormensa.
”Rekallisia. Minä vein useamman kerralla”, hän korjasi kuulostaen jostain syystä olevan ylpeä itsestään. Liettua sen sijaan ei ollut lainkaan ylpeä tai iloinen Puolan tempauksesta. Hän oli niin pitkään yrittänyt parantaa välejään Ruotsin kanssa ja nyt hänen paras ystävänsä teki jotain tällaista.
”Puola”, Liettua viimein sanoi väsyneellä äänellä, ”mitä sinä edes teet niin suurella määrällä meikkejä?”
”En tiedä, Liet”, Puola vastasi iloisena, ”mutta olen aivan ihastunut kevään uusin väreihin”.
// Wou, näitä on luettu jo yli 1100 kertaa! Tack så mycket!
-
Hahaa! Puolasta kertovia raapaleita on aina hauska lukea! :)
Tykkäsin taas näistä molemmista, erityisesti Virosta, sillä häntä esiintyy harvoin. ;_; Toivottavasti häntä näkyy jatkossakin. *Smile*
-
Kiitoksia Prunelli! Virosta ei ole hirveästi sattunut mitään kirjoitettavaa silmiini, ja oikeasti hypin suorastaan riemusta kun löysin yhteyden Tallinnan ja Tanskan välille. Yritän kuitenkin kovasti saada ainakin yhden raapaleen jokaisesta hahmosta. Tosin toiset esiintyvät vain huomattavasti useammin.
Mutta tässä taas muutama raapale... Tällä kertaa jopa kolme kerralla. (saan taas viisikon täyteen! Perfektionistin unelma^^)
Raapale 43: Pieni merenneito
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Tanska ja Kiina
”Ja hänestä täytyy sitten pitää hyvää huolta. Hän kärsii jo muutenkin tarpeeksi jouduttuaan kauas kotimereltään”, Tanska selitti Kiinalle, joka kuunteli enemmän ja vähemmän tarkkaavaisesti.
”Minun täytyy siis saada hänet tuntemaan olonsa mukavaksi, aru”, aasialaismies mietti ääneen, ”pitääkö hän musiikista, aru”. Kiina ei oikeastaan välittänyt juurikaan asiasta, mutta hän yritti olla mieliksi Tanskalle. Mies oli kuitenkin vasta pitkän vastahakoisuuden jälkeen luvannut lainata Pienen merenneitonsa hänelle ja Kiina päätti mielessään pitääkin siitä hyvää huolta. Tosin jotkut Tanskan ohjeista olivat hiukan epäilyttäviä.
”Hän pitää kovasti musiikista, mutta vieläkin enemmän laulusta”, Tanska myönsi vakavana, ”käy kerran päivässä laulamassa hänelle, mieluiten jotain romanttista. Ja yritä tehdä se tanskaksi niin hänelle tulee kotoisampi olo”. Kiina nyökkäili vaiti, vaikka epäilikin hiukan tanskankielen taitojaan.
Lopulta Kiina pääsi lähtemään Tanskan luota mukanaan pitkä lista muistettavia asioita ja ohjeita. Hän luki niitä vielä kerran läpi kävellessään Kööpenhaminan katuja. Saapuessaan paikalle, josta hän näki Pienen merenneidon patsaan, Kiina pysähtyi ja katsoi sitä pitkään.
”Sinusta on minulle vielä paljon vaivaa, aru”, Kiina totesi itsekseen, ”mutta ehkä se on sen arvoista, aru”.
A/N: Tanskalaiset lainasivat rakkaan Pieni merenneito-patsaansa (sen, mikä oli Kööpenhaminan edustalla, nyt se on matkalla Kiinaan) Shanghain maailmannäyttelyyn.
Raapale 44: Islanti ja Ranska
Ikäraja: S
Henkilöt: Islanti ja Ranska
”Rakas Islanti, miten sinä saatoit tehdä minulle näin?” Ranska kysyi niin surkealla äänellä kuin vain kykeni. Sekään ei tosin näyttänyt vetoavan ollenkaan nuoreen Pohjoismaahan, joka kädet puuskassa katseli Ranskaa kaltereiden toiselta puolen.
”Laki on laki”, Islanti vastasi vakavasti.
”Mutta se on hirveä laki! Silkkaa vapauden riistoa”, Ranska valitti, ”minähän en voi enää koskaan tulla käymään luonasi, jos joudun joka kerta vankilaan”. Islantia ei näyttänyt lainkaan harmittavan ajatus siitä, ettei vaalea mies voisi tulla enää käymään hänen maassaan. Enemmän häntä ärsytti tieto siitä, että oikeasti Ranskakin voisi tulla hänen luokseen, kunhan vain pitäisi vaatteet päällään julkisissa paikoissa.
”Tämä on vain erikoistapaus”, Islanti vastasi kylmästi tarkoittaen toisen miehen vankilassa oloa. Ranska katseli hänen tympeää ilmettään pitkään miettien ja yhdisti sitten muutaman asian mielessään.
”Englanti maksoi sinulle, eikö niin?” hän kysyi syyttävästi, ”paljonko?” Islanti tuhahti ja kääntyi poispäin.
”Tarpeeksi, että pidän sinut täällä muutaman päivän”, nuorin Pohjoismaista vastasi lähtiessään.
A/N: Vanha uutinen jo. Tosin sovelsin aika paljon, eivät he kai kuitenkaan ketään vankilaan suorilta nakkaa?
Raapale 45: Punainen kuu
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Amerikka ja Englanti
”Oho”, Englanti henkäisi ja tuijotti taivaalla loistavaa täysikuuta, kun hän ja Amerikka kävelivät kotejansa kohti myöhään venähtäneen kokouksen jälkeen, ”kuu on punainen tänä yönä”. Mies hänen vierellään pysähtyi äkisti ja tuijotti ensin järkyttyneenä Englantia ja sitten kirkkaan punaisena loistavaa kuutamoa.
”Kamalaa! Nytkö se tapahtui?” hän lähes parkaisi ja näytti hyvin huolestuneelta. Toisin kuin Englanti, joka oli enemmänkin hämmästynyt.
”Niin mitä tapahtuu?” hän kysyi.
”No se!” Amerikka tokaisi ja näytti pohtivan jotain kiivaasti, ”Englanti, onko sinulla missään valkoista maalia? Tarvitsen sitä aika paljon”. Englanti kohotti kysyvästi kulmaansa.
”Ei ole”, hän kuitenkin vastasi lyhyesti ja Amerikka näytti pettyneeltä. He jatkoivat matkaansa syvän hiljaisuuden vallitessa ja lopulta, kun Englanti oli jo kääntymässä omalle suunnalleen, Amerikka tarttui yllättäen kiinni hänen hihastaan.
”Englanti”, mies sanoi epänormaalin vaimealla äänellä, ”tiedätkö, miten ”coca-cola” kirjoitetaan?” Englanti katsoi häntä pitkään epäluuloisesti, mutta muisti sitten erään asian.
”Amerikka, Venäjä vain pilaili”, hän vastasi vakavalla äänellä, ”hän ei ole oikeasti niin hullu, että yrittäisi maalata kuun punaiseksi”.
A/N: Ja tämähän perustuu siihen vitsiin, jossa amerikkalaiset ja neuvostoliittolaiset kilpailivat siitä, kuka ehtii ensin kuuhun. Neuvostoliitto oli ensin ja he maalasivat kuun punaiseksi. Seuraavaksi tulivat amerikkalaiset, joten he vain kirjoittivat punaiseen pintaan isolla valkoisen tekstin "coca-cola".
-
Muahhahhhahhhaaa. SInä olet tosi ihana ihminen kun viitsit minua pientä sivistää Shanghain maailmannäyttelyllä Etc.
Muttamutta.
41. Onpas kaunista, näen sieluni silmin tilanteen. Naurahdin hieman, olipas nättiä.
42. Go puola, repesin sille. Juuri näin, loppu oli mahtava. Kukapa meistä ei jokuvuosi ainakin kerran elämänsä aikana ihastu muotiväreihin niin että ostaa kaikkea jännää, tai sitten jättää ostamatta ::).
43. Tämä oli minulle suuri järkytys, ihan tosi? Piti kysyä ihan vanhemmiltakin että miten on asian laita. Kiina raukka, minusta tuntuu että se tanskan lausuminen vähän jää ::)
44.Voi ranska, ranska, minkä teit. Hyvä islanti, juuri näin. <3
45.En ollut kuullut koko jutusta, mutta aika mahtava ajatus. Miksei amerikka osaa kirjoittaa suosikkijuomaansa..>< ^^
Juu. Siinäpäs ne. Lisää odottelen<3
<3;llä
~Myrsis~
-
Heh, täällä tulee olemaan hiljaista kun sinä olet poissa. Karua... No, toivottavasti saamme sen jälkeen taas paljon luettavaa ja hyvässä lykyssä minäkin saan tuon oman fickini julkaisu kuntoon...
Ja nyt kommentoimaan raapale-aarteita!
41. Voi Viro parka! Tanskasta ei pääse ihan noin vain eroon. Tietysti voisi tehdä aina harkitun puhelinsoiton Skandinaaviaan, joka ratkaisisi ongelman enemmän tai vähemmän. Mutta oli ihanaa saada lukea Virosta nyt ihan kunnolla. Pelkään vain vähän Latvian puolesta... Tai noh, kyllähän hänestäkin puhtia löytyy kun ei ole kyseessä kukaan häntä mahtavampi. (Sealand ja kielo-episodi, tuli ensimmäisenä mieleen...)
Mutta tämä raapale upposi taas kuin kuuma veitsi voihin. Loppujen lopuksi tuntuu, että Pohjois-Euroopan historia on niin sekavaa, että voisi luulla sen olleen joskus yksi ja iso valtio. (Tavallaan se on ollutkin...) Ei ihme, että sen väki on vieläkin vähän sekopäistä. *virnn* No, oli Tallinna sitten tanskalaisten tai virolaisten (ruotsalaisten tai venäläisten, saa valita) perustama, se on silti kaupunki, josta Viro voi olla ylpeä tänäkin päivänä.
42. Aluksi ajatus, että Puola vei Ruotsin meikit, sai kyllä tyrskähtämään vähän turhan ilkeästi. Harmi, että nyt Puolasta lukiessa tulee heti mieleen se suuri suru-uutinen, joka on pysähdyttänyt lähes koko Puolan. Toivottavasti Liettua on ystävänsä tukena myös suruaikana...
Tästä käy taas esille tuo Puolan turhamaisuus ja erilainen suhtautuminen asioihin. Täytyy kuitenkin antaa tunnustus, että jos Puola sai vietyä monta rekallista meikkejä noin vain, ei hän ole mikään tyhjän toimittaja. Sääli vain diplomaattisia suhteita...
43. Haluaisin kyllä kuulla Kiinan laulavan tanskaksi jotakin romanttista patsaalle... No, se se on kuitenkin vaivan arvoista ja loppujen lopuksi Tanska on helppo puhua ympäri. Pitää vain tietää mistä naruista vetää...
Huoh... Olisi hienoa käydä katsomassa ja kokemassa tuo näyttely. Et pelkästään Pienen merenneidon takia (olen itseassa käynyt kerran katsomassa sitä Köpissäkin, mutten vain nähnyt) vaan kokonaisuutenaan. On vaan vähän turhan kaukana meikä budjetille... No, nautiskelen nyt ajatuksesta, kiitos tämän raapaleen. ^^
44. Niin kuin äskeisessäkin, myös tässä saat plussaa erikoisesta parivaljakosta. Siis on harvinaista lukea juuri näistä kahdesta hahmosta yhdessä. Islanti on kylmän varma kuten aina, oli vastassa sitten kuka vain. Ja mitä tuohon vankilaan tulee... Ranskalle tekee ihan hyvää viettää vähän aikaa suljettujen ovien takana. Jos ei vankilassa niin sitten vaikka vaan putkassa.
Tämä uutinen onkin vierinyt korvieni ohi alkuperäisversiossaan. Tosin luen/kuulen uutisia hirveän huonosti, koska olen hyvin laiska median käyttäjä. Sain silti hyvän kuvan tapahtuneesta, jo pelkän raapaleesi perusteella. Jonkun pitäisi oikeasti yrittää rajoittaa tuota Ranskaa ja hänen julkista siveettömyyttään.
45. Heh, huumorin kukkasia.
”Amerikka, Venäjä vain pilaili”, hän vastasi vakavalla äänellä, ”hän ei ole oikeasti niin hullu, että yrittäisi maalata kuun punaiseksi”.
Tykkäsin tuosta 'niin'-lisäyksestä tuossa lauseessa. Hullun touhuahan koko kisaaminen ja kilpavarustelu oli, tuohon aikaan. Mahtoi olla Amerikalle kova pala kun Venäjä valloitti avaruuden ensiksi... No, kuun omimalla tuostakin surusta selvittiin. Tosin täytyy huolestua Amerikan koulutuksesta, jos hän ei edes osaa kirjoittaa coca-colaa. Miten se Englanti on oikein pentunsa kasvattanut? XD
Ah, ihana päästä taas jakamaan mainetta ja kunniaa: 41, 43, 45, 44 & 42. Yatta!!!
-
Kiitoksia kummallekin! Mukava, että piditte hiukan erilaisista parivaljakoista. Ja kai se Amerikka osaa kirjoittaa, hän halusi vain varmistaa asian. Olisihan se aika noloa, jos tulisi kirjoitusvirhe, kuu on kuitenkin aika näkyvä paikka *virn*. Ja lupaan olla kiltti Latvialle, jos saan hänet joskus kiinni. Mutta pitäkää te täällä finin Hetalia ficit pystyssä, kun minä en ole maisemissa ^^ Jospa saan kerättyä reilusti uusia faktoja kuuden viikon aikana, niin voin sitten kirjoittaa paljon lisää.
Mutta löysin koneeltani jälleen yhden raapaleen (tai se on lähes tuplaraapale), joka on jäännyt julkaisematta. Saatte sen läksiäislahjaksi ^^ Tämä on aiheeltaan ehken hiukan perinteinen ja siksi se onkin jäännyt syrjään.
Raapale 46: Salmiakki
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Pohjoismaat
”Hei, Suomi”, Tanska sanoi ja ilmestyi jostain yllättäen paikalle, ”minä teen muuten parempaa salmiakkia kuin sinä. Norja sanoi niin”. Suomi tuijotti häntä ensin hämmästyneenä, mutta käänsi katseensa sitten syyttävästi Norjaan.
”Älä minua katso”, mies vastasi välinpitämättömästi, ”Tanska ei suostunut jättämään minua rauhaan ennen kuin sanoin sen”. Tanska odotti Suomen reaktiota kasvoillaan tuttu tyytyväinen virnistys. Hetken hiljaisuuden jälkeen nuorempi mies kuitenkin vain kohautti olkapäitään.
”Sinä teet siitä aivan liian makeaa”, hän vastasi, ”oikean salmiakin pitää olla kirpeää. Eikö niin Su-san?” Ruotsi nyökkäsi ja mumisi jotain myöntävän kuuloista.
”Ei häntä lasketa!” Tanska huudahti, ”Ruotsi on puolueellinen”.
”Ja Norjan pakottaminenko sitten on sallittua?” Suomi kysyi äänessään pieni pistävä sävy.
”On se!” vanhempi mies vastasi nopeasti ja sai Norjalta vastaukseksi äkäisen mulkaisun.
”Minä muutin juuri äsken mieltäni. Suomen salmiakki on parempaa”, öljyvaltio totesi kylmällä äänellä, ”ja sinä hävisit Tanska”. Kaikkien neljän Pohjoismaan kasvot olivat lähes identtisen ilmeettömät, kun Tanska katsoi heistä jokaista vuorotellen kysyvästi. Vain Suomi näytti edes hiukan hyväksyvältä, mutta hänkin oli normaalia totisempi.
”Ilonpilaajat…”, Tanska mutisi puoliääneen ja käveli ulos kolautellen tarkoituksella kirveensä vartta joka ikiseen vastaantulevaan esineeseen ja seinään.
A/N: Ja jälleen tauolle. Jotkut ulkomaalaiset muuten kehtaavat oikeasti väittää, että tanskalainen salmiakki on parempaa kuin suomalainen, pyh.
-
Kiitoksia MrPanda! Minun lomani ovat tosiaan hyvin rentouttavia... Olen ollut vasta viikon Unkarissa ja nyt olisi aiheita jo kahteen raapaleeseen ja yhteen jatkoficiin. Ongelma on vain se, että minulla ei ole konetta (tämä, jota nyt käytän, on vain lainassa) eikä mukana ole edes yhtään paperia, johon kirjoittaa. Alkaa tulla vieroitusoireita.
Ja, että mistä löydän näitä tietoiskuja? Tuota... Wikipediasta *virn*, HS:n sivuilta ja joskus myös sieltä sun täältä.
-
Miks mä rakastan näitä? En jaksa kommata kaikkia 4o jotain erikseen, joitain olen lukenut myös ääneen. Esimerkiksi sen paistinpannu-Unkari jutun ja "se on vähän niin kuin mutkalla." Oi, rakastan. <3
~Neiti Melody, Spirit M teille
-
Oh, Kiitoksia Spirit M!
"Loma" on nyt pidetty ja tauko ohi. On muuten aivan mahtavaa olla taas Suomenmaassa. Ehdin kuitenkin kirjoitella muutaman (lue: kymmenen) raapaletta näiden kuuden viikon aikana. Laitan taas pari kerrallaan, joten aloitetaan sitten pitemmittä puheitta.
Raapale 47: Preussin-sininen
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Preussi ja "Vanha Fritz" (/ Frederik II Suuri)
Preussi hypisteli uuden takkinsa hihansuita ja ihaili itseään peilin virkaa toimittavan hopeatarjottimen pinnasta. Hän myös heilutti käsivarsiaan testaten takin istuvuutta ja tarkasteli ompeleita lähes ammattimaisen tarkasti.
”Tämä sopii hyvin”, mies totesi tyytyväisenä, ”suorastaan täydellisesti, totta kai”. Vanhempi ihmismies maisteli aamupalaansa rauhassa pöydän ääressä ja hymähti valkohiuksisen valtion innokkuudelle.
”Arvelinkin sinun pitävän siitä”, hän totesi, ”tiedätkö, miksi tuota sinisen sävyä kutsutaan?” Preussi oli lopettanut takkinsa ihailemisen ja istuutui hetkeksi aloilleen paikalleen toista miestä vastapäätä.
”En. Kerro”, hän vastasi, ”ainakin se sopii minulle todella hyvin”.
”Sen nimi on Preussin-sininen”, vanha Fritz vastasi.
”Oikeasti! Vau”, Preussi innostui jälleen, ”vaikka totta kai minun tasollani olevalla täytyy olla oma nimikkoväri”. Mies vaikeni ja hänen kasvoilleen kohosi miettivä ilme, jonka hänen sen hetkinen pomonsa tiesi kokemuksesta tarkoittavan jotain älytöntä.
”Preussi”, hän sanoi tiukasti, ”lipun värit saavat edelleenkin olla musta ja valkoinen. Minä en ala vaihtamaan niitä siniseksi”. Preussi virnisti, mutta näytti myös aavistuksen pettyneeltä näiden sanojen jälkeen.
Raapale 48: Happy Cows
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Sveitsi, Ranska ja useampi muu
Sveitsi istui paikallaan suuressa kokoushuoneessa ja murjotti. Yleensä hän ei viitsinyt isännöidä maailmankokouksia, mutta tällä kertaa hänen sisarensa oli toivonut sitä. Oikeastaan Liechtenstein oli hoitanut lähes kaikki käytännön järjestelyt, sillä Sveitsi olisi jättänyt heti aluksi kaikki muut valtiot kutsumatta paikalle. Nytkin hän vain katseli äkäisesti, kun hitaasti paikalle ilmaantuvat kokousvieraat tutkivat tarjolle jätettyjä suklaita. Ranska maisteli yhtä ja käänsi sitten levyn ympäri nähdäkseen sen kääreeseen kirjoitetun tekstin. Hän naurahti ja ojensi suklaan käärepapereineen vieressään istuvalle Espanjalle, jonka hymy leveni huomattavasti. Muut valtiot seurasivat uteliaina kuinka suklaa kulki kädestä käteen herättäen joukossa koko ajan lisää hilpeyttä. Ainostaan Sveitsi ei reagoinut mitenkään, sillä hän oli jo sulkenut silmänsä ja yritti unohtaa olevansa illan isäntä.
”Ve~ Ihana nimi”, Veneziano sanoi nähtyään kääreen tekstin. Muut tyrskähtelivät jo ääneen ja jopa Romanon oli jo vaikeaa pitää kasvoillaan normaali ärtynyt ilmeensä. Sveitsin ilmeestä sen sijaan heijastuivat uhkaavan pahaenteiset tunteet hänen katsoessaan vuoronperään jokaista naureskelevaa valtiota.
”Sveitsi”, Ranska lopulta rohkeni sanoa saatuaan itsensä jotenkuten koottua, ”en tiennytkään, että nimeät suklaasi näin hauskasti”. Yllättäen Sveitsi ei kuitenkaan hermostunut, kuten kaikki olettivat, vaan hän vain sulki silmänsä uudestaan ja tuhahti.
”Liechtenstein keksi sen”, hän mutisi.
A/N: Söin yksi päivä "Happy Cows" -nimistä suklaata. Se nimi oli minusta hillittömän kiva ja söpö ja siitähän se riemu vasta repesikin, kun tajusin kyseisen suklaan olevan sveitsiläistä.
Raapale 49: Feeniks
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Puola ja Liettua
Taidan olla taas heikentynyt, typerää kyllä, mutta sitä tapahtuu aina välillä. Vahvat eivät tuhlaisi aikaansa kirjoittamiseen, mutta minun päiväkirjani on täynnä tämän tapaisia älyttömän tylsiä hetkiä. Ne vain toistuvat uudelleen ja uudelleen vuosien ja historian mukana. Mutta sen sinä tiedät, olet nähnyt jokaisen kirjoittamani sanan. Ja vain sinä, koska olet ainoa joka kehtaa lukea päiväkirjaani ilman lupaa. Mutta sinä olet kuitenkin ehtinyt kokea jo kaiken minun kanssani, joten ei silläkään ole väliä. Sitä paitsi luet varmasti tämänkin tekstin heti, kun vain keksit mihin olen kirjani piilottanut. Selailet sen ohuita sivuja kasvoillasi se huvittavan huolestunut ilme ja yrität keksiä kaikin keinoin jonkin järkevän selityksen tälle kaikelle. Äläkä väitä vastaan! Minä tunnen sinut, hölmö.
Minä selviän kyllä tästäkin. Olenhan kuitenkin kuin feeniks- lintu, joka syntyy aina uudestaan. Älä siis ole lainkaan huolissasi, Liet.
Olet aina paras ystäväni.
Puola
Liettua katsoi sumein silmin Puolan terävällä käsialalla kirjoitettuja sanoja ja painoi sitten kirjan kannet kiinni. Hänen kätensä tärisivät hieman ja poskea pitkin valui yksinäinen kyynel, mutta kuitenkin hän hymyili varoen.
A/N: Tämä taitaa olla ensimmäinen angst-raapaleeni. En ole edes varma, miksi kirjoitin sen. Olin vain yksi päivä väsynyt ja hiukan surullinen. Huomasin pöydällä kynän ja palan paperia ja tämä raapale syntyi silloin.
-
Hurraa, lisää raapaleita! :D
”Oikeasti! Vau”, Preussi innostui jälleen, ”vaikka totta kai minun tasollani olevalla täytyy olla oma nimikkoväri”. Mies vaikeni ja hänen kasvoilleen kohosi miettivä ilme, jonka hänen sen hetkinen pomonsa tiesi kokemuksesta tarkoittavan jotain älytöntä.
”Preussi”, hän sanoi tiukasti, ”lipun värit saavat edelleenkin olla musta ja valkoinen. Minä en ala vaihtamaan niitä siniseksi”. Preussi virnisti, mutta näytti myös aavistuksen pettyneeltä näiden sanojen jälkeen.
Preussi on mahtava! Tästä väristä taas kuulin ensimmäisen kerran.....vaikkei ole koulussakaan, voi sivistyä!
Muut tyrskähtelivät jo ääneen ja jopa Romanon oli jo vaikeaa pitää kasvoillaan normaali ärtynyt ilmeensä.
Minulla ei ole vaikeuksia kuvitella tilannetta :D...... miksei Fazerin suklaitakin voitaisi nimetä samaan tapaan??
.... Mutta sen sinä tiedät, olet nähnyt jokaisen kirjoittamani sanan. Ja vain sinä, koska olet ainoa joka kehtaa lukea päiväkirjaani ilman lupaa. Mutta sinä olet kuitenkin ehtinyt kokea jo kaiken minun kanssani, joten ei silläkään ole väliä. Sitä paitsi luet varmasti tämänkin tekstin heti, kun vain keksit mihin olen kirjani piilottanut. Selailet sen ohuita sivuja kasvoillasi se huvittavan huolestunut ilme ja yrität keksiä kaikin keinoin jonkin järkevän selityksen tälle kaikelle. Äläkä väitä vastaan! Minä tunnen sinut, hölmö.
Tämä kohta jotenkin vetosi minuun, aivan ihana. :)
Nämä olivat tosi hyvää luettavaa ja toivon vilpittömästi jatkon ilmestymistä! ;D
-
Oi, VYRA ONPI PALANNUT!!!!<3
47. Owowowoow~ Niiin ihana että ihan ilettää lukea, hyvällä tavalla. Tyhmä Fritz, miks ei voisi olla Preussin sininen?
48. Tälle nauroin ihan hirvittävästi, ei näin söpöjä voi ollakaan, oletkos hieman ilkeä kun tällaista menet tekemään? Go Liechtenstein.
49. Oi, angstia, ja vielä puolalta. Onpa nättiä tekstiä, juuri näinhän semenee. LIETTUAPUOLAA<3
Anteeks, rakentava on pärskitty moneen otteeseen hittoon asti.
<3;llä
~Myrsis~ Joka on ihan tajuttoman iloinen Vyran paluusta^^
-
Voih, Kiitoksia Salmiakkityttö ja Myrsis! Olen tosiaankin tullut takaisin, minulla on taipumus tehdä niin aina välillä. Mutta ihanaa, että jaksatte vielä iloitakin näistä! Mein Gott, viideskymmenes raapale menossa...
Jälleen siis pari raapaletta. Ensimmäinen oikeastaan kytkeytyy yhteen aikaisempaan. Jos vielä muistatte sellaisen, jossa Unkarilla oli syntymäpäivä. Ja toinen on jälleen taas kerran Pohjoismaista. Kirjoitan heistä liikaa.
Raapale 50: Millennium-lahja
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Unkari ja Kanada sekä Preussi
Unkarin päivä oli ollut todella kaoottinen ja naisen ailahteleva mieliala heijastui vahvasti hänen seuranaan oleviin miehiin. Osittain juuri sen vuoksi Preussi, Itävalta tai Saksa eivät uskaltaneet karata paikalta. Unkarin kosto olisi ollut hirmuinen, jos hän olisi huomannut jonkun livistävän juhlistaan. Päivä oli valmiiksikin tarpeeksi jännittävä, sillä Unkari käyttäytyi suurimman osan aikaa kuin ylpeän valtion kuului mutta vähän väliä hän myös menetti hermonsa täysin. Nelinumeroisen tasaluvun saavuttaminen ei selvästikään tehnyt naisvaltiolle hyvää.
”Nem jó. Nem, nem és nem!” Unkari kivahti, ”ja mitä sinä naureskelet?” Preussi oli vain seisonut lähettyvillä kasvoillaan harvinaisen totinen ilme. Tajuttuaan pian joutuvansa mahdollisesti paistinpannun kohteeksi, hän livahti turvaan lähimmän ihmisen taakse. Ikävä kyllä tämä elävä suojakilpi sattui olemaan Kanada.
”Unkari-neiti… O-ole hyvä”, Kanada sanoi ja ojensi kirjekuoren häntä lähestyvälle naiselle.
”Mikä tämä on?” Unkari kysyi hämmästyneenä näpertäessään saamaansa kuorta auki.
”S… se on lahja”, Kanada vastasi ujosti, ”kanadalaisilta koko Unkarin kansalle”. Naisvaltio oli saanut kirjeen auki ja luki sen sisältämän tekstin ärtymyksen vaihtuessa iloksi.
”Oi, kiitos Kanada”, Unkari sanoi ja painoi kevyen suudelman miehen kummallekin poskelle, ”se on aivan ihana!”
A/N: ja selitys: törmäsin Unkarin reissullani suihkulähteeseen, jossa oli kyltti. Siinä luki sekä unkariksi että englanniksi, että kyseinen suihkulähde on "Kanadan lahja koko Unkarin kansalle heidän tuhatvuotisjuhlansa kunniaksi". Niin ja "Nem jó. Nem, nem és nem" on suomeksi "Ei hyvä. Ei, ei ja ei"
Raapale 51: Skandinaavia
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Pohjoismaat plus Amerikka ja Englanti
Pohjoismaat kävivät omaa keskinäistä neuvotteluaan valtioiden kokouksen välitauolla. Äänessä olivat lähinnä Suomi ja Tanska eriävien mielipiteittensä vuoksi. Lisäksi Ruotsi oli asettunut Tinon puolelle ja hänen ilmeensä paheni jokaisen Tanskan kiivaan sanan myötä. Suomi itse ei reagoinut siihen kuitenkaan muuten kuin sinisten silmien yhä päättäväisemmällä katseella. Myös Norja liittyi hetken kuunneltuaan mukaan väittelyyn omalla näkemyksellään, jota myös hänen veljensä tuki.
”Yhdeksi valtioksi te olette aika riitaisia”, Amerikka totesi tarkkailtuaan Pohjoismaita vähän matkan päästä. Hänen sanojensa vaikutus oli välitön, sillä kaikki viisi valtiota vaikenivat ja käänsivät katseensa häneen. Hetken piinaavan raskas hiljaisuus ympäröi heitä ja useammankin Euroopan valtion mieleen muistui Pohjoismaiden viikinki-historia.
”Typerys”, Englanti sihahti hämmästyneelle Amerikalle. Hän ei kuitenkaan ehtinyt jatkaa, kun Tanska katkaisi tylyn hiljaisuuden raikuvalla naurulla.
”Kuulitteko…”, hän sopersi hihittäen, ”samaa valtiota…”
”Mutta sehän oli joskus lähes niin”, Suomi hymähti.
”Todella kauan sitten”, Islanti jatkoi olkiaan kohauttaen.
”Eikä kukaan tahdo enää olla samaa valtiota tuon kanssa”, Norja mutisi ja vilkaisi merkitsevästi yhä hekottelevaa Tanskaa.
A/N: Amerikkalaisten maantietohan on mitä on.
-
Ólalaa, lisää raapaleita!! ♥
47: Preussin sininen... *haaveilee* Oli pakko googlettaa "Prussia blue", kun luin uudestaan tämän. :D
48: Liechenstein on aika hyvä keksimään nimiä, kun se noin paljon hilpeyttä saa aikaan. Hehee!
49: *Snif*
50: Viideskymmenes raapale, ja seuraavaa viittäkymmentä kehiin. ;)
51: Pitkästä aikaa Pohjoismaita, sillä heistä on todella ihana lukea raapaleita. ♥ Minäkin kirjoitan omasta mielestäni liikaa Pohjoismaista, mutta minkäs teet, hehän ovat niin mahtavia ja omalla tavallaan erillaisia.
-
Mmh, lisää.
47: Ui ui, hyvä Preussi. 8D Ei mutta joo, oikeesti. =D
48: Happy Cows x3. No joo. Naurattaa.
49: Oi, suloisen surullista, ihana Puola. <3
50: Voi Kanadaa ja Unkaria. Kilttiä Kanadaa.
51: Tyhmä Amerikka, ei älyä. Nah, tyksin. Kiitos.
~Spirit M
-
Prunelli: Kiitoksia! Katsotaan riittääkö minulla intoa ja ideoita seuraavaankin viiteenkymmeneen. Nyt ainakin näyttää hyvältä ^^
MrPanda: Kiitos kommentista! Se Happy Cows -suklaa oli kyllä hyvän makuista. Se oli maitosuklaata, johon oli tehty täpliä valkosuklaalla. Vähän samaan tyyliin kuin Paula -vanukkaissa.
Spirit M: Kiitoksia! Kanada oli kiltti, hän antoi lahjankin.
Olen todella iloinen, että piditte! Varsinkin PuolaXLiettua angstista, koska se mietitytti minua kaikkein eniten näistä. Mutta aina täytyy kokeilla ^^. Seuraavaksi yritän jatkaa operaatio Latviaa, tahdon hänet edes yhteen raapaleeseen mukaan. Mutta nämä seuraavat jatkavat tällä kertaa tuttujen hahmojen linjaa, eli luvassa Pohjoismaita sekä Unkari ja Preussi. En millään osannut päättää, mitkä näistä laittaisin nyt, joten menkööt kaikki kolme.
Raapale 52: Euroviisut 2010
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Norja ja Tanska
Norja käveli nopeasti eteenpäin, jottei vain kukaan keksisi pysäyttää häntä, ja yritti samalla merkitä muistiinpanoja pitelemäänsä lehtiöön. Hänen vasemmassa korvassaan oli pieni nappikuuloke, josta hän kuuli reaaliaikaisena kaikki lavan tapahtumat.
”Norja!” joku huusi ja mies huokaisi tajuttuaan, ettei voinut enää karata paikalta. Hänet oli jo huomattu ja kohta kaikki olisivat taas hänen kimpussaan kysymyksineen ja vaatimuksineen omien laulajiensa hyväksi.
”Norja, saako minun edustajani esiintyä uudelleen?” Espanja kysyi, ”häntä häirittiin”.
”Norja, milloin pisteiden lasku alkaa?”
”Norja, missä kahvila on? Minun laulajillani on jano”.
Norja yritti kaikin voimin estää itseään huokaisemasta kääntyessään kysyjien puoleen. Nopeasti ja mahdollisimman tasaisella äänellä hän vastasi yksi kerrallaan jokaiseen kysymykseen, kunnes jäljellä oli enää vain Tanska.
”Mitä sinä tahdot?” Norja kysyi tylysti, kun toinen mies ei sanonut hetkeen mitään, ”minä olen hyvin kiireinen juuri nyt enkä jouda vahtimaan tekemisiäsi”. Tanska naurahti ja hymyili kirkkain silmin ystävälleen.
”En mitään erikoista”, hän vastasi ja pörrötti Norjan hiuksia ohi mennessään, ”tahdon vain toivottaa onnea”.
Raapale 53: Villihevonen
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Preussi ja Unkari lapsina
”Se on vain tyhmä hevonen”, Preussi sanoi kävellessään ontuvan Unkarin vierellä, ”miksi sinä edes vaivaudut?” Unkari vilkaisi häntä tuimasti ja oli hetken äkäisen hiljainen. Hänen jalkaansa sattui ja hänellä oli varmasti useampi kuin pari kylkiluuta poikki. Lisäksi tytön kehon koko oikeapuoli oli hellänä ja jo muutaman tunnin kuluttua hänen ihoaan kirjoisi kaunis mustelmien kokoelma.
”Itse olet typerä”, Unkari tiuskaisi, ”Igéret on kaikkein mahtavin. En ole koskaan nähnyt niin kaunista ja voimakasta hevosta ja…” Unkari keskeytti, kun Preussi tökkäsi sormellaan hänen kipeää olkapäätään. Tyttö irvisti ja mutisi lyhyen kirouksen omalla kielellään.
”Oletko sinä jo nimennytkin sen kammotuksen?” poika kysyi välittämättä toisen äkäisestä ilmeestä, ”ja minä en todellakaan ole niin hullu, että yrittäisin kesyttää villioriin, toisin kuin sinä”. Vaikka Preussi puhui tylysti ja hänen äänensä lähenteli töykeyttä, Unkarin huulille nousi pieni hymy ja hän hymähti ääneen.
”Vielä joskus minä nousen Igéretin selkään ja se juoksee nopeammin kuin pustan tuuli, ja silloin kukaan ei voi pysäyttää minua”, tyttö vastasi päättäväisesti.
A/N: Tämä on taas yksi minun Unkarin tuliaisistani. Unkarin kulttuuri perustuu vahvasti hevosiin ja luin jostain, että Hetalian-Unkari yritti nuorena kesyttää villihevosia. Igéret tarkoittaa unkariksi lupausta.
Raapale 54: Tanska vs. Ruotsi
Henkilöt: Tanska, Norja ja Ruotsi
Ikäraja: S
”Et voi olla tosissasi”, Norja mutisi ja katsoi tiukasti kirveensä jääkiekkomailaan vaihtanutta Tanskaa, joka hymyili leveästi ja haroi hiuksiaan toisella kädellään.
”Norja, minä olen aina tosissani!” hän vastasi, ”ja tietenkin minun on oltava kansani tukena tällaisissa asioissa”. Kylmäilmeinen valtio tuhahti ja pyöräytti silmiään.
”Minä antaisin oman kansani hoitaa sellaiset asiat itsekseen”, Norja totesi, ”tosin en edes usko heidän keksivän mitään noin älytöntä”. Tanska naurahti ja kumartui lähemmäs toista miestä.
”Tässä on kyse kunniasta ja…”, hän vaikeni hetkeksi ja hänen kasvoilleen kohosi oivaltava ilme, ”sinä tahdot vain nähdä sen? Eikö niin, Norja?” Tanska katsoi virnistäen suoraan Norjan ilmeettömiin silmiin. Norja ei virnistänyt, hän ei edes hymyilyt. Hän vain sihahti ja kääntyi poispäin.
”Sinun on paras voittaa, Ruotsi”, hän sanoi kääntyen kolmannen paikalla olevan Pohjoismaan puoleen, ”tai minä katkaisen kaikki liittolaisuuteni teihin jokaiseen”. Ruotsi katsoi vakavasti yhä hymyilevää Tanskaa ja nyökkäsi.
”Teen parhaani”, hän vastasi.
A/N: Eli edellinen perustuu siihen rynnäkköön, jonka tanskalaiset uhkasivat tehdä Ruotsiin, jos Tanska voittaisi Ruotsin jääkiekossa. Ruotsi muuten voitti.
-
Voi ei, anteeksi, luulin kommentoineeni..
50. Onnittelut tosiaan viidennestäkymmenestä rääpäleestä. Olipas über nerokasta, Unkari parka, mutta onnea hänelle :D Oikein mahtava, että täällä jaksetaan viljellä alkuperäiskielenkäyttöä, oikein näpsäkkä pikku rääpäle<3
51. No aw, pohjoismaita, minä tykkään. Jotenkin todella lutu ajatus<3
52. Voi norja parkaa, kerrankin Tanska jaksaa olla kiltti. Olinkin odottamassa sinulta tätä, tää oli ihan tosi hieno<3 TanskaNorja (Tanskan Orja) For ever.
53. Tällainen kiva, ihan kohtuu lutuista. Go Unkari, sä pystyt siihen. Kuvaa minusta hyvin näitä kahta hahmoa, joista pidän ihan järjettömästi.
54.Oi oi oi, oikein kiva. Norja on oma itsensä, tuollaienn näpsäkkä ja Tanska nyt vähän rehvastelee.. Ja sitten tulee ihana Ruotsi joka tiputtaa Tanskan korkealta ja kovaa maanpinnalle. Mahtavaa tosiaan, vaikken mikään lätkäfani olekaan..
Ja uutta 50 kehiin^^
<3:llä
~myrsis~
-
46. Voi Tanska... Sillä on niin kova tarve päteä kaikessa mahdollisessa, että menee jopa haastamaan Suomen salmiakin valmistamisessa... Taitaa jäädä toiveajatteluksi, vaikka täytyy kyllä tunnustaa, etten ole koskaan maistanut tanskalaista salmiakkia, vaikka olen Tanskassa viettänyt viikkoja. (Tai sitten en ole tunnistanut sitä edes salmiakiksi, eikä siksi ole muistikuvia...)
Ja näin ohi mennen sanoen, Ruotsi ei olisi Ruotsi, jos hän ei olisi puolueellinen. Mikä muu tekee hänestä niin puoleensa vetävän kuin se uskollisuuden määrä? Awww! Okei, hänessä on paljon ihania piirteitä tuon uskollisuuden lisäksi, mutta se on kyllä kaikista herkullisin.
47. "Pukeutuu, hän Preussin punaiseen..." Hah! Preussilla on tietämättään kokonainen nimikko väriskaala. Sen puolen täytyy ihmetellä, että lippu on kuitenkin mustavalkoinen. Tosin ehkä se olisi liian räikeä Preussin tyyliin, jos siinä olisi kaikkia 'hänen sävyjään'. Tietysti jos mustavalkoiseen lisäisi sinisen... Hmm... Siitä tulee silloin liian helposti Viron lippu mieleen (minkä värimaailmaa ihailen aina, vaikka joistakin musta on huono väri lipussa).
Fritz tuntuu tietävän Preussin ajatusmaailman todella hyvin. *virnn* Mielenkiintoinen parivaljakko.
48. Se suklaa on hyvää! Okei, luulen että sanon noin kaikista sveitsiläisistä suklaista, mutta en ole törmännyt vielä yhteenkään, josta en pitäisi. Se on aina varma tuliainen mulle ja kun itse vierailee edes vähän lähellä Alppeja, niin laukut on kyllä täynnä sitä.
Liechtenstein on kyllä hyvä nimeämään suklaata. En voi edes kuvitella minkä nimen Sveitsi olisi antanut sille! Onneksi Liechtenstein saa (huomaamattaan) pienimmänkin toiveensa läpi. Tämä oli söpö raapale... Tällainen välikevennys. ^^
49. Tiedätkö mikä tässä raapaleessä häiritsee ja pahasti? Kun tämän lukee, se on luettava toisen kerran. Ja kolmannen ja neljännen ja viidennen... Ja kerta toisensa jälkeen, siitä ei vain yksin kertaisesti tiedä minkä kohtan tähän voisi quottaa, kun koko raapale on niin TÄYDELLINEN!
Jotenkin pidän todella paljon ajatuksesta, että Liettualla (jonka luonteen me tiedämme hyvin varovaiseksi jne.) on pokkaa mennä lukemaan ystävänsä päiväkirjaa. Mutta niin kuin Puola on jo huomannut, Liettua tekee sen koska on huolissaan. Agstista huolimatta, teksti onnistui olemaan hyvin puolamaista. Todellakin yksi suosikeistani!
50. Uuh! Minä en tiennyt, että Kanada saa naiset noin hyvin pikkusormensa ympärille... No, ei sentään. Kanada osaa vain olla niin kultainen ja vilpitön, että se lepyttää minkä tahansa karhun (ajna mustasta valkoiseen), siinä missä naisenkin. Saisi ottaa yksi jos toinenkin mies mallia!
Oli jotenkin hauska saada tällainen jatkotarina tähän väliin. Ensimmäinen aiheeseen liittyvä raapale palautui kivasti mieleen ja nämä täydentävät kivasti toisiaan, koska Unkarille ei selvästikään sovi tuollainen ikäkriisi. Nyt hän sai siihen lievitystä ja Keski-Eurooppaan laskeutuu rauha (toistaiseksi).
49 on nyt ehdostomatti ykkösenä! Muut: 47, 46, 48 & 50. Tällä kertaa oli todella herkullinen viisikko, suklaata ja salmiakkia. *virnn*
Miksi mä olen aina jäljessä!? (Koska olen hidas ja sinä nopea.) T-T Mun täytyy ryhdistäytyä ja tulla heti kommentoimaan kun 55. ilmestyy! En ole kuitenkaan vielä niin auttamattomasti jäljessä...
-
Anteeksi Vyra, offaan mutta Sinulle on sanottavaa.
Eikös ne olekin ihania ihania värejä ne jotka ovat yleensä preussin taistelupukua koristamassa. Siis sitä hattua ja viittaa ja kaikkea... Preussin punaista ja sinistä~<3
<3:llä
~Myrsis~
Offaus loppuu, that is it.
-
Myrsis: Kiitoksia! Preussinsininen ja preussinpunainen ovat todella ihania värejä. Ne olivat suosikkejani, silloin kun vielä harrastin maalaamista. Mutta kyseiset värit ovat myös hyvin vaikeita käyttää, joten minun surkeilla taidoillani niistä maalauksista ei tullut koskaan mitään ^^'
MrPanda: Kiitoksia! Tämä julkaisutahti taitaa kyllä alkaa pikkuhiljaa hidastua, sillä olen käyttänyt jo kaikki varasto-raapaleeni. Eli kaikki näiden jälkeen tulevat ovat sitten aivan uusia ja uunituoreita.
Sinu: Kiitoksia paljon jälleen kerran noin ihanan pitkästä kommentista! Ja kyllä se taitaa olla niin, että minä olen liian nopea, jos olisin järkevä niin pitäisin aina useamman päivän välin jotta kaikkien mielenkiinto säilyisi *virn* Olen vain liian perso kommenteille, että voisin pantata raapaleita. Niin ja:
Tiedätkö mikä tässä raapaleessä häiritsee ja pahasti?
Onnistuit aiheuttamaan minulle lähes sydärin tuolla lauseella. Ehdin jo ajatella, että nyt tyrmäät koko raapaleen, ennen kuin luin loputkin kommentista. *virn*
Ja seuraavaksi jälleen kerran uusia raapaleita. Tällä kertaa pääosiin pääsevät Englanti ja Ranska.
Raapale 55: Kielitaito
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Englanti, Ranska, Saksa, Kiina ja useampi muu.
”Ja, jos kaikki asiat on nyt käsitelty, päätän kokouksen tähän…”, Englanti sanoi puheenjohtajan nuija valmiina kädessään.
”Odota hetki, kultaseni, minulla olisi yksi esitys”, Ranska keskeytti hänet ja nousi ylös paikaltaan, ”miksi meidän täytyy aina puhua niin kamalan riitasointuista kieltä kuin englantia? Ranska olisi paljon parempi ja kauniimpi koko maailman kieleksi”. Englanti siristi silmiään äkäisenä ja koko loppu kokousväki huokaisi syvään pettyneenä. He olivat selvinneet lähes koko kokouksen ajan ilman Englannin ja Ranskan riitaa ja kaikki oli muutenkin mennyt tähän asti yllättävän hyvin.
”Koska kaikki osaavat muutenkin puhua englantia”, brittimies vastasi, ”ranskaa ei käytä muut kuin sinun ihmisesi”.
”Mutta…”
”Mutta, jos ajattelemme sillä periaatteella, meidän kaikkien pitäisi puhua saksaa”, Saksa sanoi vahvalla äänellä keskeyttäen Ranskan. Hänen vierellään Itävalta, Sveitsi ja Belgia nyökkäilivät myöntävästi.
”Tai kiinaa, aru”, aasialainen totesi, ”minun kieltäni puhutaan eniten koko maailmassa, aru”. Ranska ja Englanti eivät näyttäneet kumpikaan kuuntelevan muita, he vain kyräilivät toisiaan äkäisinä.
”Oli, miten oli”, Saksa jatkoi ja nappasi nuijan Englannilta, ”julistan kokouksen päätyneeksi. Lähdetään kotiin”. Muut valtiot taputtivat ja nousivat paikoiltaan tyytyväisinä jättäen Englannin ja Ranskan setvimään kahdestaan kielikysymystään.
A/N: Ideahan lähti siitä ikuisesta Ranska vs. Englanti asetelmasta, mutta muut valtiot ilmoittivat, etteivät missään nimessä tahdo enää todistaa yhtäkään tappelua joten siinä kävi sitten näin ^^ Ja kiinalla tarkoitetaan siis mandariinikiinaa.
Raapale 56: Salainen maamerkki
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Ranska ja Angle... eiku Englanti
”Angleterre!”Englanti irvisti vihaisena kuullessaan ranskankielisen nimensä. Eikä hänen mieltään kohottanut myöskään se, että hän tunsi puhujan mielestään jo liiankin hyvin ja olisi mieluusti toivottanut kyseisen miehen suorilta takaisin kanaalin toiselle puolelle.
”Ole hyvä, äläkä puhu tuota kieltä minun kuulteni enää koskaan”, Englanti sanoi vakavalla äänellä, kun ranskalaismies tavoitti hänet ja laski kätensä tuttavallisesti britin olkapäälle.
”Mon ami, miksi olet noin äkäinen näin kauniina päivänä?” Ranska kysyi vaihtaen kuitenkin kieltä, ”ja mikä tässä maassa on oikein vikana?” Englanti tuhahti ja jatkoi matkaansa välittämättä jäädä paikalle rupattelemaan, mutta Ranska kiersi hänen eteensä levitetty kartta käsissään.
”Katso nyt, Angle… Englanti rakas”, mies sanoi estettyään toista karkaamasta paikalta, ”minä näen aivan hyvin tuon tornin tuolla, mutta miksei sitä ole kartassa?” Englanti katsoi ensin Ranskaa ja sitten heidän takanaan näkyvää viestintätornia ennen kuin kohotti toista kulmaansa ja käänsi katseensa takaisin ranskalaismieheen.
”Sitä tornia ei ole olemassakaan”, hän vastasi tiukasti vakavalla äänellä, ”ja miksi sinä edes olet yhtäkkiä näin kiinnostunut minun asioistani?” Sen sanottuaan Englanti väisti Ranskan ja jatkoi matkaansa itsekseen äkäisesti mutisten.
A/N: Lontoossa on yksi tietoliikennetorni (korkeus noin 188 metriä), jonka olemassaolo oli pitkään virallinen salaisuus. Siitä huolimatta se on yksi Lontoon tunnetuista maamerkeistä. Ja Angleterre on Englanti ranskaksi ja "mon ami" tarkoittaa "minun ystäväni".
-
51. Tämä oli jotenkin todella herskyvän sympaattinen raapale. Sait ängettyä paljon yksityiskohtia tähän, vaikka tekstiä ei sinänsä ollut paljoa. Tykkäsin todella! Amerikan kehno maantiedon tuntemus, hänen möläytyksestään seurannut hiljaisuus (viikinki tunnelma!), Tanskan hihitys ja lopputulos, jossa unohdettiin koko juttu ja keskityttiin taas omiin (eli lähinnä Tanskaan, koska hän taitaa olla ainoa, joka vaatii vahtimista...) <3
Suomi itse ei reagoinut siihen kuitenkaan muuten kuin sinisten silmien yhä päättäväisemmällä katseella.
Tämä piirre on muuten hieno Suomessa. Vaikka tykkään lukea Suomea vihaisena (kiroilevana) ja mököttävänä, täytyy minun myös ihailla noita hänen doplomaattisia piirteitään. Hän tietää milloin sopii ottaa jokin asia henkilökohtaisesti ja milloin ei. Ihanaa, että sait vielä senkin yksityiskohdan tähän mukaan. ^^
52. Odottelinkin jo jotakin tekstiä euroviisuista. Hurahdettuani Hetaliaan, nekin ovat saaneet ihan uuden merkityksen minulle, vaikka muuten olen ollut koukussa viisuihin jo vuosia. Tykkäsin siis! Kyseessä on uskomattoman iso ja aikaa vievä tapahtuma, joten ei ole ihme, että Norja on stressaantunut. (Heh, kätevä keksintö tuo ikiliikkuminne, jotta kukaan ei keksisi pysäyttää häntä.)
”Norja, saako minun edustajani esiintyä uudelleen?” Espanja kysyi, ”häntä häirittiin”.
Tasapuolisuuden nimissä Norja teki oikean ratkaisun antaessaan uuden mahdollisuuden Espanjalle. Tosin omakohtaisesti se oli tylsä kummallakin esityskerralla. (Eikä TV:ssä edes näytetty koko häirikköä kuin sen nopean hetken kun hän hyppäsi lavalle. Pöh!) Olin ihan pihalla aluksi, kun se esitettiin uudestaan, ja luin vasta myöhemmin lehdestä, että se mies ei kuulunutkaan esitykseen. *virnn*
Loppu oli todella positiivinen yllätys, kun Tanska ei tullutkaan omahyväisesti julistamaan omaa voittoaan, vaan toivottamaan onnea. Voi Tanska-kulta! <3<3<3
53. Minusta on jotenkin todella sympaattista, että Preussi ei pidä Igéretistä. Sain ensimmäisenä mielikuvan, että syy on yksinkertaisesti siinä, että hän ei pidä hevosesta, koska se kohtelee niin julmasti Unkaria. Lala lala lal lal laa! Jokainen lukee miten haluaa. *virnn*
Jotenkin hevoset sopivat Unkarille hyvin. Tai ehkä Unkarin hahmo on tehty sopimaan (villi)hevosiin hyvin, miten lie. Molemmat ovat sellaisella jännällä tavalla itsenäisiä, vaarallisia (sanoisi Preussi), näyttäviä ja vapauden kaipuisia.
54. Jääkiekko on toinen asia, joka on saanut minut virnistelemään hölmösti kuunnellessani tuloksia. Maailma on vain niin paljon mielenkiintoisempi Hetalia-lasien läpi katsottuna.
Koin todella pahan naurun pyrähdyksen kun tajusin mistä on kyse. Varsinkin tämän kommentin jälkeen:
”Tässä on kyse kunniasta ja…”, hän vaikeni hetkeksi ja hänen kasvoilleen kohosi oivaltava ilme, ”sinä tahdot vain nähdä sen? Eikö niin, Norja?”
Näissä raapaleissä Tanska on hurmannut minut kerta toisensa jälkeen. Uskomaton kaveri, kommentteja ja myötätuntoa löytyy laidasta laitaan. Mitä maailma olisikaan ilman häntä..!?
Kröhm... Itse en ota kantaa siihen kumman voitto olisi ollut parempi...
55. Asetun tässä vaiheessa jo suosista Englannin ja Saksan puolelle. Oma kielipää ei riittäisi mitenkään jonkin kiinan tai ranskan opiskeluun. Saksaakaan en osaa puhua tai kirjoittaa, mutta ymmärrän kyllä hyvin mitä puhutaan. Englantia nyt ei voi olla osaamatta kun sitä kerta kaikkialla opetetaan ja tarvitaan.
Onneksi Saksa oli fiksu ja jätti moisen kielitaistelun omaan arvoonsa. Kyllä nyt kaikki pitävät omaa kieltään parhaana mahdollisena, koska sitä osaa jo. Kokous olisi jatkunut varmasti koko loppu viikon, jos Saksa ei olisi lopettanut sitä.
Ha haah! Olen jälleen kartalla! Näitä tämän kertaisia oli helppo kommentoida, koska ne olivat kaikki hyvin ihania ja ajatuksia herättäviä. Top 5: 51, 54, 52, 53 & 55. Love love!
Ihanan Pohjoismaa painotteista tällä kertaa. Heistä ei voi kyllä koskaan kirjoittaa liikaa, vaikka minullakin on usein tunne, että suunnittelenkos minä fickejä kellekään muulle. No, kunhan nyt selviää tästä nykyisestä projektistaan, niin annan itselleni taas luvan kirjoittaa heistä.
-
MrPanda: Kiitoksia! Minulla oli jo hiukan ikävä Englantia ja Ranskaa, joten piti kirjoittaa jotain heistä. Alunperin olin laittaa Amerikan 56. raapaleeseen.
Sinu: Tervetuloa takaisin kartalle ^^ Minä yhdyn sanoihisi täysin; maailmasta tuli kerta rysäyksellä huomattavasti mielenkiintoisempi, kun tutustui Hetaliaan. Ihana, että pidit näistäkin!
Jep, seuraavana tuttuun tapaan taas muutama uusi. Ensin Suomi ja Ruotsi ja sitten Unkari & kumpp. Jälkimmäinen on oikeastaan lähes tuplaraapale.
Raapale 57: Häät
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Suomi ja Ruotsi
”Onneksi olkoon, Su-san!” Suomi huudahti ja halasi vanhempaa Pohjoismaata. Hän hymyili ja hänellä oli toisessa kädessään suuri kukkakimppu. Ruotsi tuijotti epäuskoisena äkillisesti ilmestynyttä Suomea ja yritti koota karanneet ajatuksensa uudestaan.
”Mi… Mistä?” hän kysyi hämmästyneenä ja Suomi vilkaisi häntä kysyvästi päästämättä kuitenkaan vieläkään irti miehestä.
”Häistä tietenkin”, hän vastasi iloisena, ”olen todella iloinen puolestasi. Häät ovat aina niin kauniita ja…”
”Ööh, kenen häät?” Ruotsi kysyi varovasti pääsemättä vieläkään täysin kartalle keskustelun kulusta. Suomen välittömällä läheisyydellä näytti olevan sellainen vaikutus häneen.
”Sinun pomosi tyttären tietenkin”, nuorempi mies vastasi ja katsoi Ruotsia nyt jo huolestuneena, ”oletko sinä aivan kunnossa? Näytät hiukan oudolta nyt”. Suomi kohotti jo kätensä kokeillakseen oliko Ruotsilla kuumetta, mutta mies pudisti päätään ja käänsi katseensa maahan tajuttuaan viimein mistä Suomi puhui.
”Olen kunnossa”, hän mutisi nolostuneena, ”kiitoksia”.
A/N: Totta kai minä kirjoitan raapaleen Ruotsin kruununprinsessan häistä ^^ Meni vain hetki ennen kuin keksin millaisen. Tästä tuli kyllä ehkä hieman hassu.
Raapale: 58: Palikkatesti
Ikäraja: S
Henkilöt: Unkari, Preussi ja Itävalta
”Tämä on typerää!” Preussi tiuskaisi ja nakkasi käsissään pyörittelemänsä kuution takaisin pöydälle, ”miksi me edes yritämme ratkoa jotain tällaista?” Pöydän toisella puolella Itävalta käänteli hitaasti omaa pulmaleluaan ja Unkari vahti heitä kahta.
”Koska te käyttäydyitte lapsellisesti, joten teitä myös kohdellaan lapsina”, nainen sanoi tiukasti ja nakkasi Preussin heittämän kuution takaisin miehelle, joka ei vaivautunut edes yrittämään ottaa sitä kiinni.
”Preussi”, Unkari jatkoi vaativalla äänellä, ”tuolla menolla et koskaan tule pääsemään unkarilaiseen päiväkotiin”. Valkohiuksinen mies oli ristinyt käsivartensa ja alkanut keikkui tuolillaan osoittaen täydellistä välinpitämättömyyttä muita kohtaan.
”Ihan kuin se minua kiin…”, hän aloitti tylsistyneenä, mutta havahtui sitten ja lopetti tuolilla keinumisen. Hetken Preussi vain katsoi Unkari hiljaa, mutta sitten hän virnisti ja nousi ylös paikaltaan.
”Miksi ihmeessä edes tahtoisin unkarilaiseen päiväkotiin?” Preussi kysyi, ”minä häivyn nyt, heippa”. Hän ei ehtinyt kuitenkaan kovin kauas, kun Unkari tarttui kiinni hänen takinkaulukseensa ja kiskoi takaisin tuolille istumaan.
”Sinä. Ratkaiset. Sen. Nyt”, nainen sanoi vaikuttavalla äänellä painottaen jokaisen sanan erikseen ja ojensi miehelle pulmalelun. Preussi oli epänormaalin hiljaa ottaessaan sen vastaan.
”Minä pääsen sinne päiväkotiin varmasti nopeammin kuin sinä”, mies mutisi Itävallalle hetken hiljaisuuden jälkeen ja alkoi taas pyöritellä lelua.
A/N: Tämä varmaan vaatii selityksen. Unkarilaiset rakastavat pulmapelejä ja -leluja ja kun vierailin siinä maassa niin minulle sanottiin, että unkarilaisen päiväkodin pääsytesti on palikkatesti. Eli palikkapulmalelu täytyy ratkaista kolmessa minuutissa, että pääsee päiväkotiin. Oikeastihan minua huijattiin tässä asiassa, mutta kuitenkin ^^
-
En jaksa kaikkia kommenttoida mutta tykkäsin palikkatestistä. Preussi ei halua päiväkotiin. x3 No mutta, hauska. Unkari on ihana. Ai niin, Preussin sininen. <3
~Spirit M
-
55. Noaww.. Toi oli jotakin niin puuntakaa tulluta että oksat pois. NIIIIIN lutua että ihan ilettää, Go Germany^^ ei tällasta voi muut keksiä paitsi sinä tai tai vyra tai Rei tai joku^^
56. Ihan oikeesti, onko se muka noin? Vähän kiva, Ranska keksii taas kaiken. Tsot tsot UK, mitä ootkaan jättäny kertomatta? Eli oli tämäkin oikein kiva.
57. Juu, olen kamala, luulin jo että SUFinistä puhutaan... Ei sitten^^ mutta joo, aika kiva.. Tosiaan, vain sinä voit keksiä jtn tällasta;3
58. Non o, Preussi, ei sitä noin päästä päiväkotiinX3 Über lutua joo... Ihan mahtava kyllä, mutta kumpi pääseekään ensiksi päiväkotiin, aikuisia miehiä kun ovat?^^
Noniin, joo. Minä siis tykkään näistä, ja tykkään vastaisuudessakin. Odottelen jatkoa, vaikkei mtiään kiirettä olekaan~
<3:llä
~Myrsis~, suuri fani.
-
Sori vyra, nyt on taas IHAN pakko offata.
Itse veikkaan, että se on sotkeutunut puollustamaan Preussia jonkun pikkuisen jutun takia, luulen että liittyy kenties paistinpannun sabotointiin... Tai.. No... en sano^^
Offi ends.
On nämä kaikesta huolimatta AIVAN ihania<3
-
Spirit M: Kiitoksia! Mukava, että käyt puumerkkisi laittamassa^^
Myrsis: Kiitoksia! 57:sta oli tarkoituskin tulla ekana mieleen Suomen ja Ruotsin häät^^
MrPanda: Kiitoksia! Sitä en tiedä, mitä Itävalta on mennyt tekemään. Ehkä jotain tuon tapaista, mitä Myrsis ehdotti.
Tällä kertaa vain yksi raapale, joka on oikeasti tuplaraapale (202 sanaa). Kirjoitin sen eilisyönä, kun olin jo menossa nukkumaan mutta yhtäkkiä oli vain pakko kirjoittaa tämä ylös etten vain unohtaisi yön aikana.
Raapale 59: Muuri
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Preussi, Unkari, Puola ja Liettua
Minä uhrauduin sinun puolestasi…
Preussi huokaisi syvään ennen kuin ehti estää itseään. Valtiot hänen ympärillään kohottivat katseensa ja valkohiuksinen mies käänsi omansa pois. Hän ei enää tahtonut nähdä, kuinka Liettua sääli häntä tai kuinka Puola tarttui ystävänsä käteen katsottuaan kurjaa entistä valtiota hetken. Hän ei halunnut nähdä kuinka Unkari painoi katseensa maahan ja pudisti päätään tai kuinka Venäjä hymyili. Hän ei tahtonut.
…Länsi, mein Bruder.
Preussi oli yksin. Hän oli aina yksin ja tuijotti hiljaa sitä muuria, joka oli pilannut kaiken. Hän sormeili rautaista ristiä kaulassaan ja yritti muistella iloisempia aikoja, mutta se ei onnistunut. Kaikki muistot olivat liian haalistuneita lohduttamaan häntä.
”Preussi?” Unkari kutsui hiljaa, mutta mies ei kääntänyt katsettaan.
”Jätä minut”, hän sanoi, mutta nainen ei lähtenyt. Hän käveli lähemmäs, aivan Preussin viereen, ja katsoi muuria.
”Sinä sanot olevasi soturi”, hän aloitti.
”Mikset sitten ole sitä?” Puola jatkoi ilmestyen Preussin toiselle puolelle. Valkohiuksinen mies pudisti hiljaa päätään.
”Mene”, kuului uusi käskevä ääni hänen takaansa. Nyt Preussi kääntyi ja kohtasi Liettuan tuiman katseen.
Miksi menisin?
”Kaada se muuri”, Unkari käski ja osoitti länteen.
Kaada… Muuri?
”Se tapahtuu tänään”, Preussia ympäröivät valtiot sanoivat lähes kuorossa ja katsoivat häntä kuin odottaisivat jotain, ”pidä kiirettä”.
Tänään…?
Sitten Preussi ymmärsi. Hän kääntyi ympäri ja juoksi.
A/N: Mein Bruder(saks.) = minun veljeni.
-
Oi. Toi pysähdytti minut ihan täysin. Piti lukea uudestaan ja uudestaan, niin hieno se oli.
Miten osaatkaan vangita tosi hyvin sanat paperille? Olen tosi, tosi kateellinen. Mutta itse tekstistä. Tosi syvällinen, kuten Mr.Panda jo sanoikin. Meinasi oikeasti tulla tippa linssiin, jotenkin näin tilanteen sieluni silmin.
Mutta että Preussi luovuttamassa, mitä ihmettä... Sitä en vain käsittänyt^^ Mutta ei luultavasti tarviikkaan...
<3:llä
~Myrsis~
-
Kiitoksia MrPanda ja Myrsis! Minusta on mukava kirjoittaa hauskoja ja humoristisia juttuja, mutta joskus pitää kokeilla jotain erilaista. Olen iloinen, että onnistuin ilmeisesti välittämään sanoilla sitä mitä tahdoinkin. Kommenteista päätellen ainakin.
Muutama uusi, ja nämä ovatkin sitten taas tutumpaa linjaa. Tuntui melkein oudolta kirjoittaa nämä, kun olen nyt muutaman päivän luonnostellut synkkiä tai angstisia tekstejä (ei pelkoa, osa niistä oli koulutekstejä^^)
Raapale 60: Mennyt aika
Ikäraja: S
Henkilöt: Espanja, Englanti ja Ranska
Miekat kalahtelivat toisiaan vasten ja askeleet löivät rytmiä puiseen pintaan miesten vuoroin puolustautuessa ja vuoroin hyökätessä. Espanja syöksähti eteenpäin, mutta Englanti väisti kapean terän helposti hypähtämällä hiukan oikealle. Hän vastasi omalla miekallaan, joka kalahti vasten Espanjan puolustukseen kohotettua asetta. Kumpikin miehistä oli täydellisen keskittynyt otteluunsa ja he katsoivat toisiaan silmiin yrittäen olla koko ajan askeleen edempänä kuin toinen. Miekkojen terät kiilsivät häikäisevän auringon valossa kilpaa meren kanssa.
”Tiedättekö te kaksi, että tuo aika on jo täysin ohi”, Ranska sanoi ääneen sivusta, ”näytätte lapsellisilta noissa vaatteissa”. Espanja väisti Englannin viimeisen iskun, mutta sitten kumpikin laski aseensa ja katsoi Ranskaa ärtyneenä keskeytyksestä.
”Mitä sinä täällä teet, typerys”, Englanti tiuskaisi.
”Etsin teitä kahta”, vaalea ranskalainen vastasi, ”ja löydänkin teidät leikkimässä typeriä merirosvo-leikkejä vanhalla laivalla”. Kumpikaan kahdesta miehestä ei vastannut, mutta Espanja käänsi katseensa Englantiin ja virnisti.
”Laitetaanko hänet kävelemään lankkua pitkin?” hän kysyi hymyillen pahaenteilevästi.
”Se sopisi hyvin”, Englanti myönsi ja naurahti, ”nyt kun me kerta leikimme”.
A/N: Kyllä, Ranska pääsi uimaan.
Raapale 61: Euromaat
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Viro, Liettua ja Latvia (!)
”No niin, nyt se aika on entistä lähempänä”, Viro sanoi tyytyväisenä ja istui alas veljiensä seuraan, ”pian minun on entistä helpompaa käydä kauppaa Suomen kanssa ja kaikki helpottuu muutenkin”. Liettua hymyili hänen innostukselleen.
”Sinä siis otat euron käyttöösi?” hän kysyi ymmärtäen heti, mistä Viro niin tohkeissaan puhui. Hänhän oli kuitenkin tavoitellut juuri sitä asiaa siitä lähtien kun muu Eurooppa alkoi ottaa yhteistä valuuttaa käyttöönsä.
”Asiasta neuvotellaan vielä”, mies vastasi, ”mutta se on jo oikeastaan varmaa”.
”Onneksi olkoon”, Liettua sanoi, ”sittenhän muiden on myös helpompi vieraillakin luonasi”. Latvia, joka oli kuunnellut hiljaa veljiään, näytti kalpenevan äkisti.
”Tarkoittaako se s-sitä, e-että myös Ve-Venäjä…”, hän sanoi lähes kuiskaten. Viro ja Liettua vakavoituivat hetkessä ja he vilkaisivat toisiaan kysyvästi.
”En usko”, Liettua lopulta sanoi päätään pudistaen, ”Venäjä ei käytä euroja.”
A/N: Myöskään Liettua tai Latvia eivät kuullu euromaihin, mutta sainpahan kirjoitettua kerrankin koko veljeskolmikon samaan. Ja eka raapale, jossa Latvia esiintyy.
-
56. Nämä kaksi sitten jaksavat... Heidän välillään vallitsee jokin todella eksoottinen suhde. Keskenään he ovat aina niskavillat pystyssä, mutta kun joku ulkopuolinen astuu kehiiin, niin silloin kyllä puolustetaan myös toista. Noh, enkä voi sanoa, että kumpaakaan olisi siunattu mitenkään suurilla älynlahjoilla. Tässä se tuli hyvin ilmi tuon tornin suhteen. Hyvä yritys Englanti, mutta se ettet merkitse sitä karttoihin tai muihin virallisiin dogumentteihin ei tarkoita, että se olisi piilossa.
Heh, tämä herätti kyllä paljon myötä häpeää Englannin puolesta. Uskon, että jos asian olisi ottanut esille kuka tahansa muu kuin Ranska, se ei olisi ollut niin suuri nöyryytys hänelle. Voi pikkuista... Hauska kuitenkin lukea taas Englannista.
57. Taisi varmaan Ruotsikin luulla, että kyseessä olivat hänen omat häänsä. Voin vain kuvitella millainen paniikki se oli hänelle. Jos Suomi kerta onnittelee häntä, niin se on melko varmasti sen merkki, että Suomi ei ole itse se häiden toinen osapuoli. Varsinkin kun Suomi vielä tuhosi alun halauksellaan kaiken radallaan kulkevan ajatustyön!
Tämä on kieltämättä hassu, mutta samalla niin über-lutunen, että paremmasta väliä. Tämä jättää taas paljon tilaa lukijan omien korvien väliin. Todella hurmaava (ja Ruotsin kannalta ilkeä) raapale! <3
58. Minä en olisi sitten varmaan päässyt edes päiväkotiin Unkarissa. Olen todella toivoton tapaus kaiken maailman palikkatestien kanssa. Minulla ei ole malttia eikä lahjoja moisten ratkaisemiseen... Doom! Voisin mennä pitämään seuraa Preussille, olisimme ainakin kerrankin samalla aaltopituudella.
Tosin uskoisin, että vaikka Itävalta ja Preussi ratkaisisivatkin pähkinänsä, heitä ei huolittaisi päiväkotiin. Jos ei nyt tartuta siihen seikkaan, että molemmat ovat itse vanhempia kuin koko päiväkotirakennus, niin siihen, että he näyttäisivät huonoa esimerkkiä muille lapsille. Plus he olisivat koko ajan toistensa kurkuissa kiinni...
59. Tämä oli hyvin abstrakti, melkein unimainen. Alku oli todella riipivä ja pidän saksankielestä välissä. Tuo katkeruus tuota muuria kohtaan, joka oli riistänyt veljekset toisiltaan on sydäntä särkevää. Preussi tuntee olonsa nyt kahta kauheammin yksinäiseksi kun ei ole edes veljeä motkottamassa hänelle.
Lopussa on kuitenkin valoa tunnelin päässä. Rakastin tuota soturin esilleottamista. Se tiivisti niin hyvin kaiken sen mitä tarvitaan päästäkseen tuosta noidan kehästä. Olen ylpeä Preussista. Hän jaksoi loppujen lopuksi olla sanojensa mukainen.
Hän ei enää tahtonut nähdä, kuinka Liettua sääli häntä tai kuinka Puola tarttui ystävänsä käteen katsottuaan kurjaa entistä valtiota hetken.
Tässä kohti tuli ihan olo, että Puola olisi pelännyt että Liettuan kohtalo olisi myös tulla tuollaiseksi kurjaksi entiseksi valtioksi. Todella empaattinen ja riipivä kohta...
60. Tästä taisi tulla jo ekan lukukerran jälkeen yksi minun suosikeistani.
Espanja ja Englanti ovat molemmat niin cooleja kun he kilpailevat merien herruudesta. Rakastan noita Ranskan mielestä lapsellisia vaatteita, joita he käyttivät silloin. Sulkia, hörhelöitä, solkia ja räikeitä värejä... Tässä oli ihanasti tuulahdus menneisyyttä, hauskalla tavalla. Ranska sai ihan ansionsa mukaan kun joutui lankulle. Minulta taisi päästä oikein fanityttö-kiljaisu kun luin Espanjan ehdottavan sitä virnistäen. Eihän tätä voi muuta kuin rakastaa!!!!
Top 5: 60 (ehdottomasti!), 57, 59, 58 & 56... Hassua miten hahmot ovat ihan eriluonteisia eri hahmojen seurassa. Toiset saavat heistä esiin coolin piirteet, toiset taas saavat heidät naurunalaisiksi (ja jotta en nöyryytä Englantia yhtään enenpää, en mainitse että viittaan nyt häneen, näiden raapaleiden pohjalta...)
Kiitos kaunis!
-
Mein gott, onpas ehtinyt mennä pitkä aika edellisistä raapaleista. Ette kai kuvitelleet, että minä lopettanut olisin? Taisitte vain säästyä jalkapallo!Hetalia raapaleilta...
MrPanda: Kiitoksia kommentista! Latvian jälkeen päätin, että seuraava tavoitteeni on Ukraina! Hänestäkään ei ole vielä yhtään raapaletta. (ja Latvia tekee seuraavissa jo toisen esiintymisensä^^)
Sinu: Jälleen ihanan pitkä ja suloinen kommentti! Tack så mycket~! Jotenkin arvasin, että pitäisit Espanja ja Englanti -raapaleesta. Ajattelin niin jo itsekseni kun kirjoitin sitä^^
Jaha, uusia raapaleita sitten^^ Kaksi kappaletta.
Raapale 62: Keijut
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Norja, Englanti, Tanska jne.
Oli kesä ja ilma suuressa kokoushuoneessa alkoi käydä painostavaksi, jopa avatuista ikkunoista huolimatta. Jokainen pöydän ympärillä istuvista valtioista näytti siltä, kun tahtoisi olla aivan jossain muualla kuin siinä huoneessa. Osa olikin, Italian veljekset etunenässä, ehtinyt jo torkahtaa pöytää vasten. Vain Saksalla näytti vielä riittävän intoa selittää taloussuunnitelmia.
Valtioiden lisäksi huoneessa oli myös keijuja ja muita taikaolentoja, joista osa oli tullut paikalle Norjan ja osa Englannin mukana. Toisin kuin maat, keijut tuntuivat olevan täynnä energiaa ja ne osoittivat sen kisaamalla keskenään kovaan ääneen.
”Olkaa hiljaa”, Englanti pyysi saatuaan tarpeeksi metelistä, ja samalla hetkellä Norja avasi oman suunsa.
”En pysty keskittymään, kun te kiljutte”, hän sanoi tyhjään ilmaan. Muut vilkuilivat Englantia ja Norjaa hämmästyneenä, sillä Saksa oli ollut koko ajan ainoa henkilö äänessä, mutta nämä kaksi valtiota vain tuijottivat toisiaan.
”Näetkö sinäkin ne?” Englanti kysyi ja Norja nyökkäsi.
”Totta kai”, hän sanoi. Tämän kuullessaan Norjan vieressä istuva Tanska risti kätensä päänsä taakse ja loi osanottavan katseen Englannin toisella puolella istuville Amerikalle ja Ranskalle.
”Teidänkin ystävänne näkee siis harhoja”, hän sanoi valittelevasti ja joutui saman tien väistämään Norjan lyöntiä.
Raapale 63: Taikausko
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Suomi ja Latvia
”Miksi se ei ole hyvä?” Suomi kysyi hiukan epäillen nuorelta baltilta. Latvia pudisti päätään ja ojensi Pohjoismaan tarjoaman sopimuspaperin takaisin käsi hieman täristen.
”Täs…Tässä tekstissä on pariton määrä kappaleita”, hän sanoi hiljaisella äänellä.
”Miten se vaikuttaa tähän?” Suomi kysyi ystävällisesti ja hymyili rohkaisevasti aralle valtiolle.
”Parittomat luvut ovat… Epäonnisia”, Latvia vastasi, ”sopimus on siis myös…” Suomi katsoi toista valtiota hetken hiljaa ja kohotti sitten olkiaan.
”Odotatko hetken. Tulen ihan pian takaisin”, hän pyysi ja lähti sopimuspaperi mukaan huoneesta Latvian nyökättyä. Oven ulkopuolella Suomi kaivoi mustekynän takkinsa taskusta, mietti hetken ja kirjoitti sitten nopeasti sopimukseen pienen lisäyksen. Sen tehtyään hän palasi hymyillen odottavan Latvian luokse.
”Nyt se on parillinen luku”, hän totesi ja ojensi korjaamansa paperin toisen valtion nähtäväksi, ”allekirjoituksesi, jos saisin.”
A/N: Jokin aika sitten luin yhden tutkimuksen, jossa sanottiin että Euroopan taikauskoisin kansa on latvialaiset ja vähiten taikauskoisia ovat suomalaiset^^ Riemusta kiljuen rynnistin kirjoittamaan raapaletta.
Tällä on ny jo yli 2000 "klikkausta", onhan näitä raapaleitakin jo paljon, mutta kuitenkin... Kiitoksia kaikille lukijoille^^ Tack så mycket, thank you very much, köszönöm szépen ja danke schön~~
-
No voi että nämä ovat niin ihania, ettei mitään rajaa. Anteeksi, olen ollut laiska kommentoimaan, ja nyt on näppärikurssista niin kuolleet sormet, että taidan jättää väliin yksittäin kommentoinnit.
Tykkään<3 Go latvia<3 Vähän söpöjä ihan oikeesti^^
<3;llä
~Myrsis~ joka soittaa viulua 5-7 h/päivä vielä seuraavat kolme päivää Norjan keijujen seurassa.
-
Kiitos Myrsis^^
Hiukan raapalettomia kausia taas... Ensitapaaminen tuntuu vievän kaiken kirjoitusaikani. Ei tosin haittaa, sitä on niin mukava kirjoittaa. Mutta asiaan nyt! Siis pari uutta raapaletta. Yksi jopa sivuaa jalkapalloa, vou.
Raapale 64: Mustekala ennustaja
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Romano (Etelä-Italia/Lovino) ja Espanja
”Romano”, Espanja pyysi anelevasti, ”sinä lupasit auttaa minua.” Etelä-Italia katsoi toista valtiota niin syyttävästi kuin vain pystyi eikä välittänyt tämän pyynnöstä.
”Enkä luvannut”, hän tiuskaisi, ”mikset sinä hyödytön… Idiota voisi vain juhlia typerää voittoasi niin kuin normaalit ihmiset tekevät?” Espanja mutristi hiukan suutaan pettyneenä ja puristi mustaa päähinettään käsissään. Romano yritti estää itseään huokaisematta turhautuneena, Espanja oli jopa pukeutunut valmiiksi suurta operaatiotansa varten. Hänellä oli kokomustat vaatteet ja hän… No, hän näytti ihan jonkin huonon elokuvan murtovarkaalta.
”Lovi?” Espanja vielä yritti käyttäen miehen lempinimeä, ”meidän on pakko pelastaa hänet! Ennen kuin Saksa tekee jotain hätiköityä.” Aha, siis siitä oli kysymys. Tällä kertaa Etelä-Italia huokaisi ääneen ennen kuin avasi suunsa.
”Ensinnäkin. Sinä olet hullu, jos kuvittelet, että minä auttaisin sinua murtautumaan mihinkään vain yhden typerän mustekalan vuoksi”, Romano veti hiukan henkeä välillä, ”ja toiseksi, se tyyppi lupasi, ettei aio syödä sitä.”
”Oletko varma?” Espanja kysyi epäillen.
”Hän lupasi sen Venezianolle!” Romano ärähti takaisin, ”totta kai olen varma! Nyt menet heti vaihtamaan vaatteesi ja palaat takaisin typeriin juhliisi.”
A/N: Se sivuaa jalkapalloa! Paul on kuules varmasti Saksan kovin jätk... Mustekala. (okei, minä olen lukenut liikaa iltalehden uutisia) Idiota (ital.) = typerys
Raapale 65: Turskasota
Ikäraja: S
Henkilöt: Englanti, Islanti, Tanska, Norja, Amerikka sekä mainintana Suomi ja Preussi.
”Hyvä Island!” Tanska kannusti lähes riemuissaan ja löi kirveensä päätä lattiaan, ”näytä sille britti-rosvolle!” Hänen vierellään Norja seurasi veljensä ja Englannin käsirysyä vain taputtaen vaimeasti. Hänestä jonkun olisi pitänyt mainita englantilaiselle, että kalastus oli Islannin herkkä kohta. Hän yksinkertaisesti räjähti, jos joku yritti rajoittaa sitä. Tietenkin Norjakin olisi voinut vihjaista asiasta, mutta hän ei ollut viitsinyt ja… Noh, nyt oli liian myöhäistä.
”Angleterre, et kai aio hävitä lapselle” Ranska totesi Englannin kannattajien joukosta, mutta britti itse oli liian kiireinen huomioidakseen häntä. Suomi seurasi tappelua hädissään tietämättä ketä pitäisi auttaa tai mitä tehdä, ja muutamat muut valtiot olivat jo valinneet suosikkinsa Preussin kerätessä vedonlyöntejä.
”Mitä täällä tapahtuu?” Amerikka kysyi hämmästyneenä saavuttuaan sekasorron keskelle, ”miksi Englanti tappelee Islannin kanssa?”
”Turskasota”, häntä lähinnä seisova Norja totesi ja väisti aavistuksen oikealle jottei olisi saanut Islannin Englannille tarkoittamaa kalaa kasvoilleen. Amerikka oli hiljaa ja näytti hetken todella eksyneeltä.
”Eivät he voi sotia keskenään”, hän lopulta sanoi epätietoisena, ”he kumpikin ovat minun liittolaisiani.”
A/N: Turskasodat olivat kolme sotaa jotka käytiin Ison-Britannian ja Islannin välillä. Ensimmäinen oli vuonna 1958 ja loput kaksi 70-luvulla. Island (tansk.) = Islanti, Angleterre (ransk.) = Englanti.
Tällaista tällä kertaa. Kommentoikaa, rakkaat, jos vielä tahdotte lisää raapaleita. Btw muuten pitäisi joskus varmaan linkittää nämä kaikki aloitusviestiin. Jos olisin ollut järkevä, olisin tehnyt sen ajat sitten, mutta... En ollut ^^'
-
Kiitos kommentista~ Mutta niin, minusta tuntuu, että uusia raapaleita ei ainakaan vähään aikaan ole tiedossa. Se sata olisi kyllä niin kiva luku... kolmenumeroinen... Mutta en vain ole kirjoittanut yhtäkään raapaletta aikoihin. Kerran yritin, mutta se paisui ja siitä tuli one-shot^^' Se vain oli niin joulufluffia, että ajattelin säästää sen sitten seuraavaksi jouluksi.
Eli toistaiseksi en laita uusia raapaleita. Katsotaan sitten jonkin ajan päästä, jos alkaisin taas saada ideoita. Kiitokset teille kaikille ihanille, jotka olette kommentoineet ja lukeneet~
-
Comeback \0/
Kyllä, olen kirjoittanut uusia raapaleita. Ajattelin kylläkin jättää ne julkaisematta, mutta kun niiden perään on nyt kyselty niin antaa sitten mennä^^Ja laitetaan nyt taas kaksi kerrallaan... um... onpa vaikea päättää, mitkä olisivat ekana...
Raapale 66: Nimenanto
Ikäraja: sallittu
Henkilöt: Islanti, Tanska ja Norja
”Minä olen ihmetellyt yhtä asiaa”, Islanti sanoi ja hänen lemmikkilunninsa nuokkui isäntänsä vierellä. Muut paikalla olevat Pohjoismaat käänsivät katseensa kysyvästi nuorimpaan mieheen.
”No mitä, lillebror?” Norja kysyi ja Islanti irvisti hiukan.
”Onko sinun aivan pakko kutsua minua noin?” hän mutisi vaimeasti.
”Ja”, norjalainen vastasi tyynesti ja hetken veljekset tuijottivat toisiaan. Lopulta Islanti kuitenkin huokaisi ja pudisti päätään palatakseen alkuperäiseen asiaan.
”Kumpi teistä keksi minulle nimen?” hopeahiuksinen valtio kysyi ja osoitti Norjaa ja Tanskaa lähes syyttävästi sormellaan. Norja räpäytti silmiään vain kerran ja nosti sitten mitään sanomatta oman kätensä osoittamaan tanskalaista vierellään. Tanska totesi saaneensa kummankin pohjoisen veljesvaltion ilmeettömän totisen tuijotuksen osakseen, ja hän virnisti hiukan hermostuneesti.
”Hei, se oli paras minkä keksin!” hän sanoi, ”Grønland oli jo varattu.” Islanti tuijotti miestä pitkään kohottaen toista kulmaansa kysyvästi ja epäilevästi tanskalaisen epämääräiselle vastaukselle.
”Olen pahoillani, lillebror”, Norja sanoi, kun he kumpikin kääntyivät poispäin.
”Älä suotta… stóri bróðir”, Islanti vastasi ja mulkaisi vielä kerran pahasti Tanskaa, joka yritti seurata heidän perässään.
A/N: Tämän kohdan piti olla Ensitapaamisessa, mutta se ei mahtunut mukaan... Tein siitä siis raapaleen^^
Raapale 67: Laske kymmeneen...
Ikäraja: S
Henkilöt: Englanti ja Ranska
Un…
Ranska käveli kepein askelin käytävää pitkin. Hänen asentonsa ja ilmeensä viestivät vaan tyyneyttä eikä kukaan vastaantulijoista olisi arvannut, että oikeasti hän etsi kuumeisesti erästä tiettyä henkilöä. Suurin osa valtioista oli vain iloinen, että ranskalainen ohitti heidät nopeasti.
Deux…
Englanti laski posliinikupin takaisin lautaselle ja poimi samalla yhden pöydällä olevista papereista käsiinsä. Hän tutki sitä kulmat kevyesti kurtussa ja pyöritteli mustekynää sormissaan.
Trois…
Ranska huomasi hänet heti astuessaan huoneeseen. Hetkeksi hän seisahtui ja vain hymyili leveästi katsellessaan toista valtiota, joka näytti keskittyneen täysin papereihinsa.
Quatre…
Englanti tuhahti ja siirsi tekstin syrjään hörpätäkseen lisää teetä. Hän tunsi kuinka alkava päänsärky vaati hänen huomiotaan jossain silmien takana. Mies toivoi, että tutun teen maku saisi sen kuitenkin pysymään poissa.
Cinq…
Ranska katsoi nopeasti ympärilleen huoneessa. Kukaan ei ollut huomannut häneen saapumistaan, ei ainakaan vielä. Yhä hymyillen ranskalainen palautti katseensa kohteensa selkään ja asteli sulavasti lähemmäs.
Six…
Uusi paperi ja uusi tuhahdus. Yksikään asioista ei tuntunut nyt järkevältä eikä Englannilla ollut edes halua tehdä työtä. Hän nosti katseensa painaen leukansa kättään vasten ja tuijotti ulos ikkunasta. Päivä näytti niin kauniilta.
Sept…
Ranska oli nyt aivan miehen takana eikä tämä ollut vieläkään huomannut mitään. Ranskalaisen teki mieli jo huomauttaa jotain tämän tarkkaavuudesta, mutta hän hillitsi itsensä. Hänellä oli parempikin suunnitelma. Hän kohotti kätensä varovasti miehen pään kummallekin puolen toteuttaakseen sen.
Huit…
Englanti oli laskemassa katseensa takaisin papereihin, kun jonkun kädet painautuivat hänen silmilleen. Mies hätkähti, mutta samalla hän myös tajusi kuka hänen takanaan seisoi. Kukaan muu ei tekisi hänelle tällaista.
Neuf…
”Arvaa kuka?” tuttu ääni kuiskasi Englannin korvaan ja miehen huulet hipaisivat ohimennen hänen poskeaan. Englanti tunsi punastuvansa ja hän kätki reaktion ärtymykseen.
”Näpit irti minusta, frog”, hän ärähti, mutta vastaukseksi tuli vain kevyttä naurua.
”Angleterre…”, Ranska kuiskasi päästämättä käsiään miehen silmiltä. Sitten hän painoi nopean suukon Englannin otsalle ja astahti viimein kauemmas.
Dix…
Englanti käännähti tuijottaen hymyilevää ranskalaista murhaavasti.
”You… you frog!” hän ärähti ja nousi nopeasti ylös lähes kaataen tuolin, ”I’ll kill you!”
”Jos saat minut kiinni”, Ranska perääntyi nopeasti ovelle ennen kuin otti jalat alleen. Muut huoneessa olleet valtiot katsoivat vain lievää mielenkiintoa osoittaen kuinka Englanti juoksi miehen perään kiroten ja pidelleen mustekynäänsä kuin asetta.
A/N: Okei, jälkimmäinen on tripla-raapale^^ Kirjoitin sen, kun opettelin laskemaan kymmeneen ranskaksi. Siksi se siis on tuollainen.
-
Yay, comeback! \o/ Ja yay, olen viimeinkin kirjoittamassa kommenttia! \o/
En nyt rupea listailemaan tässä lemppareitani, kuten yleinen tapa vaatisi (olenhan ekaa kertaa kommentoimassa tätä), vaan kerron vain mielipiteeni näistä kahdesta uusimmasta raapalesta, jos vaan sopii. (;
66: wohoo, Nordicseja taas, vaihteeksi ;D Tanskan puolustukseksi sanon, että mielestäni ''Island'' on oikein hyvä nimi, enkä yhtään tajua, miksi Norja ja Islanti kiusaavat Tanska-parkaa taas sillä Ilmeettömällä Tuijotuksella. :<
67: Okei, luultavasti en ole ihan oikea ihminen kommentoimaan tätä, sillä toisin kuin muissa kirjoituksissasi, olen tällä kertaa puolueellinen, sillä yksinkertaisesti rakastan FrUkta niin paljon. ;) Ymmärrät varmaan ongelman? No, yritän kuitenkin kommentoida kunnolla... vaikka tekisikin mieli koko ajan antaa valta sille sisäiselle fanitytölle ja vaan hihitellä ilosta... >7<
First things first: hahaaa, kukas onkaan löytänyt uuden lempi parituksen! Kai se on nyt sitten virallista, että sinäkin pidät FrUksta, ja se on hyvä se, meitä ei koskaan voi olla liikaa >: )
Sinä tosin tiedät jo, että pidin tästä raapaleesta aivan erityisesti, mutta toistampa sen uudestaan, ihan vain varmuuden vuoksi: rakastan tätä. Rakastan tätä yhtä paljon kuin raapale no. 2:sta, ja olen iloinen, että voin katsoa tämän olleen osin minun ansiotani. :) Numerot olivat hyvä lisä tähän, niiden ansiosta jännitys vain kasvoi ja kasvoi, vaikka olisikin tiennyt, mitä siellä lopussa odottaa. Hahmot olivat hyvin itensä kaltaisia, erityisesti Ranska. Heti ensimmäisellä lauseella olin myyty: Ranska käveli kepein askelin käytävää pitkin. Oih ♥ Ja entäs sitten jatko: Hänen asentonsa ja ilmeensä viestivät vaan tyyneyttä - Oh là là ! *¬* Paitsi, en voinut sille mitään että silmäni osui tuohon vaan -sanaan. Vain olisi ollut parempi.
Mitä Englantiin taas tulee... miten tyypillistä, että hän on tekemässä töitä! ;D Ja vielä tuo päänsärky. Tuo on jotenkin niiin Iggymäistä. Hihihi. ♥
Mutta... älä nyt saa sydänkohtausta: jotain kritisoitavaakin kyllä löytyi, nimittäin englannin kieli. Anteeksi, mutta jotenkin minusta tuntuu että tämä olisi ollut parempi, jos tämä olisi ollut kokonaan suomenkielinen - till exempel, lause I’ll kill you! kuulosti jotenkin... tökeröltä. Arvostan kyllä sitä että tässä oli englantia, mutta nyt tuli lähinnä sellainen Homer kuristamassa Bartia, ''why you little!! -fiilinki. En tiedä miksi. o_O Neuvoisin käyttämään englantia silloin, kun on varmat takuut siitä, että se sopii 100% tilanteeseen, eikä kuulosta tökeröltä - esim. Englanti sanomassa jotain englantimaisen sivistynyttä sarkasmilla höystettynä olisi todella taivaallinen tilanne sille englannin käytölle.
Mutta kaiken kaikkiaan tämä oli oikein onnistunut FrUk -kirjoitus, ja se ehdottomasti piristi päivääni. ♥
Pakko vielä laittaa lemppari kohta! :D
”Arvaa kuka?” tuttu ääni kuiskasi Englannin korvaan ja miehen huulet hipaisivat ohimennen hänen poskeaan. Englanti tunsi punastuvansa ja hän kätki reaktion ärtymykseen.
Nehehehehe~ >//7//< <- tuo ''hymiö'' (vai mikä lieneekään) kertoo kaiken.
Juu, elikkä jatka vaan niiden raapaleiden kirjoittamista ! ♥
Ps. anteeksi että tässä kesti niin kauan! Tiedän, että kaipailit tätä kommenttia pitkään.
Je suis désolée.
Pps. Ja kyllä, tiedän että keskityin naurettavan paljon tuohon FrUkin kommentoimiseen, mutta ymmärrät varmaan miksi.
-
Kiitoksia paljon Muuttolintu ja MrPanda!
Ei näitä nyt ihan niin reippaaseen tahtiin tule, kuin silloin joskus alussa, mutta aina silloin tällöin. Minua vähän pelottaa, että teen näistä liian "tavallisia" joten yritän nyt sitten hakea vähän eri hahmoja ja juttuja... en kyllä tiedä, miten ajattelin siinä onnistua... (ja katsotaan, katsotaan, ehkä joku kunnon suudelmakin tulisi joskus ; )
Raapale 68: Oppitunti
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Ranska, Iggy ja lapsi-Kanada (...Who?)
”Canada, toista perässäni. ’My name is…”, Englanti piteli edessään lappua, jolle sanat oli kirjoitettu, ja hän katsoi nuorta lapsivaltiota kysyvästi. Kanada istui aloillaan lattialla keskittyen opetukseen ja hänen huulensa tapailivat englanninkielisiä sanoja.
”Je m’appelle…”, Englannin takana sohvalla makaileva ranskalainen sanoi ja brittivaltio yritti parhaansa mukaan käyttäytyä kuin ei edes huomaisi tätä.
”Seuraava, ’good day’.”
”Bonjour.” Englanti huokaisi hiljaa, mutta se oli ainoa merkki hänen ärtymyksestään ranskalaista kohtaan.
”Canada, kokeillaanko yhtä toista tapaa?” britti kysyi ja hetken jälkeen lapsi nyökkäsi ujosti, ”Good… Minä näytän sinulle aina yhden lapun ja sinä luet sitten siitä, right?” Toinen ujo ja pieni nyökkäys sekä utelias katse, joka seurasi kun Englanti vetäisi nopeasti tussilla pari sanaa uusille papereille.
”Aloitetaan”, mies lopulta sanoi ja ojensi ensimmäisen paperin Kanadalle.
”France…?” lapsivaltio sanoi kysyvästi tutkittuaan hetken sanaa. Ranska kohotti päätään sohvalta katsoen kahta muuta valtiota kysyvästi.
”Aivan oikein. Seuraava”, Englanti vastasi nopeasti ennen kuin ranskalainen ehti sanoa mitään. Ranska kuitenkin hymähti hiukan tajuttuaan, että tämä oli vain Englannin uusi keino estää häntä sotkeentumasta oppituntiin.
”…Is…”, Kanada jatkoi.
”La France est…”, Ranska totesi kohottaen hiukan kulmaansa Englannin sanavalinnoille, mutta britti vain viittoili lapsivaltiota jatkamaan.
”…stupid.”
”stu… Angleterre! Mitä sinä opetat lapsiparalle”, Ranska huudahti syyttävästi, mutta ei edelleenkään saanut minkäänlaista huomiota brittimieheltä. Jos ei laskettu pientä vahingoniloista hymyä.
A/N: My name is.../Je m'appelle... =minun nimeni on, Good day/Bonjour = hyvää päivää, France is.../La France est... Ranska on... Ja tämänhän idea tuli puhtaasti siitä, että Kanada on kaksikielinen valtio ^^ (Amerikka lintsasi oppitunnilta...) Ja tämä oli sitten tuplaraapale. Ja Kanada oli lapsi ^^
Raapale 69: Siis... Aru?
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Englanti, Kiina, Viro ja Suomi
”Ei se onnistu niin, aru!” Kiina vastusti äänekkäästi ja tuijotti äkäisesti silmiään siristäen Englantia. Normaali hälinä laantui hetkeksi kokouspöydän ympärillä.
”Miksi ei?” Englanti kysyi haastavasti.
”Ei niin voi tehdä, aru!” kiinalasimies vastasi, ”minä en voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, aru. Mahdotonta, aru!” Englanti vastasi tähän jotain hiljaisemmalla äänellä, joka ei aivan yltänyt pöydän toisessa päässä istuvien Pohjoismaiden ja Balttien korviin.
”Tino?” Viro sanoi ja kumartui aavistuksen lähemmäs vieressään istuvaa ystäväänsä. Suomi käänsi katseensa papereistaan häntä kohti.
”Mitä?” suomalainen kysyi hiukan hämmästyneenä.
”Kiinasta. Minä tiedän kyllä, että hän on meitä kaikkia vanhempi ja kokeneempi valtio”, Viro madalsi ääntään sen verran, että muut heidän ympärillään eivät kuulisi, ”mutta onko hänen ihan pakko hokea älykkyyttään joka lauseen perään?” Kaikki valtiot kääntyivät ällistyneenä katsomaan, kun yleensä rauhallinen Suomi ratkesi raikuvaan nauruun ja lysähti pöytää vasten kasvot punoittaen sekä hartiat hallitsemattomasta hihityksestä täristen.
A/N: Tämä taitaa vaatia selityksen: viroksi "aru" tarkoittaa järkeä, älyä ja alykkyyttä ^^ (lempilauseeni virosta: Ma ei saa aru = en ymmärrä, tai kirjaimellisesti: en saa järkeä. Minä sitten rakastan tuota vironkielen loogisuutta : D)
Raapale 70: Vain sadepäivinä tarvitset minua
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Englanti, Ranska (FrUk)
”Ah, leikitkö sinä vain, Angleterre?”
Englanti pysähtyi kesken askeltensa ja jäi tuijottamaan ikkunasta avautuvaa harmaata maisemaa. Päivä oli jo puolessa, mutta sää oli lupaillut sadetta jo aamusta asti. Tyyneys oli pelkkää harhaa ja harmaan raskaat pilvet vain näyttivät odottavan oikeaa hetkeään. Myös Englanti odotti sitä, sadetta, joka veisi päivän painostavan tunteen pois.
”Angleterre… Mon chéri?
Vaalean britti astui lähemmäs ikkunaa. Niin lähelle, että hän saattoi painaa otsansa viileää pintaa vasten ja hänen huokaisunsa piirtyi hetkeksi lasiin. Hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä kaikki asiat tuntuivat niin erilaisilta kuin muuten.
”Sinä olet aivan kuin jostain masentavasta laulusta, mon chéri… Vain sadepäivinä tarvitset minua.”
”S… Stupid frog!”
Ensimmäinen vesipisara ilmaantui lasiin hiljaa kuin varoen ja pyytäen anteeksi olemassaoloaan. Se sai kuitenkin pian seuraa ja kohta kevyet sadenorot jo peittivät ikkunan vääristäen maiseman epäselväksi. Englanti katseli tätä hetken hiljaa ja sulki sitten silmänsä.
Kai ranskalainen tiesi, että Englannissa satoi aina?
A/N: Ja tämä on sitten saannut inspiraationsa muutamasta fanivideosta. Ja tästä kaikesta FrUk:n määrästä saa sitten aivan vapaasti syyttää/kiittää Muuttolintua, joka on aivopes... esitellyt minulle uuden lempiparituksen^^
Kommentit olisi aina oikein ihana juttu <3 (jee, tasaluku taas \o/ kolmekymmentä vaille sata...)
-
Okei, varoitan sitten, että nyt en osaa kommentoida mitään järkevää, koska aivoni ovat vielä kytkeytyneet siihen ''pakko-keksiä-fikille-nimi'' -moodiin, mutta koska halusit kommenttia niin vietävän paljon, niin tulin vielä tämän illan aikana kirjoittamaan jotain.. toivottavasti olet nyt tyytyväinen!
68: Ihana! Pidin tästä silloin kun luin tämän ensimmäisen kerran silloin siellä kahvilassa, ja pidän tästä nytkin ;) Plussana se, että mielestäni tämän loppu on parempi kuin sen edellisen (en tiedä miksi päätit vaihtaa lopun, ehkä näit ''O.o'' -ilmeeni tai jotain, mutta hyvä vaan kun vaihdoit, koska se edellisen loppu oli vähän hämmentävä...). Pidin ideasta ja toteutuksesta, varsinkin, kun pääsee näkemään Englantia, joka tavanomaisuudesta poiketen ei olekkaan se ''altavastaaja'', vaan joka pwnaa Francisin 0-6 ! ;D (hitsi, kohta rupeaa ihan nolottamaan etten osaa kommentoida mitään kunnollisesti suomen kielellä...) Pidin myös siitä, kuinka neutraali tämä raapale oli. Yleensä kun on kyse kirjoituksesta, jossa on sekä Englanti että Ranska, voi olla aika varma että niitä tunteidenpurkauksia lentelee puolelle jos toisellekin... tämä oli siis mukavaa vaihtelua.
69: Nerokaaaas! ;D On se hyvä että opiskelet viroa, niin tällaisiakin raapaleita pääsee syntymään. Parasta tässä oli ehdottomasti se, ''kun yleensä rauhallinen Suomi ratkesi raikuvaan nauruun ja lysähti pöytää vasten kasvot punoittaen sekä hartiat hallitsemattomasta hihityksestä täristen.'' Tämä kohta oli niin hilpeän hulvaton, että sai minutkin hihittelemään kovaan ääneen..hihihi ♥ :D Viro on ihana.
70: Aaaaawwww~~ (= ヮ = ) tämä on niin ihana... ja kaunis. Kyllä kannatti lähettää sulle se yks video, jos tulos on tämä ;) En oikeasti tiedä mitä sanoa. Niin kaunis. Se mun ''vitsi tää on ihana!'' huuto siellä samalla kun syötiin niitä pockyjä (tai no, siinä vaiheessa sie olit vasta ettimässä omiasi sieltä hyllyltä) kun luin tämän on oikeasti ainoa tapa ilmaista tunteitani tähän. Joka kerta kun luen tämän, sisimpäni valtaa äärimmäinen lämpö kaikessa tässä raapaleessa olevaa kohtaan. Niin kuvailuusi olemassaoloaan anteeksipyytävään vesipisaraan, kuin itse raapaleen henkilöön, Englantiin. Outoa on myös se, että tämän lukeminen jotenkin rauhoittaa myös minua itseäni, sillä pystyn niin hyvin kuvittelemaan iseni Englannin tilalle, nojaamaan vasten kylmää ikkunaa, katsomaan kilvan tippuvia vesipisaroita..oih, tämä kaikki on niin kovin romanttista. Yhtäkkiä toivon että alkaisi sataa, jotta pääsisin terassille kuuntelemaan sateen kaunista soittoa. Merci beaucoup tämän kirjoittamisesta.
Haha, huomaan että sinun oli pakko mainita tämän FrUk -innostuksen alullepanija, kiitos vaan.. :D No mutta itse olen henkilökohtaisesti vain iloinen että onnistuin saada sinut FrUkismin kannattajaksi, ompahan ainakin joku joka ymmärtää tunteeni! >//u//<
Ja hei, tiedäthän mitä sitä sanotaan: ''enjoy the best, and FrUk the rest.'' ;)
Hetarditarinaa odotellessa.
-
Ahhh tätä FrUkin määrää <3 Yhh, en ole kommentoinut pitkään aikaan, mutta olen kyllä nauttien lukenut kaikki raapaleet ^^
Englannin ja Ranskan "perhe-elämä" on ihanan toimimatonta, ja suloinen Kanada kaiken keskellä. Arthurin piikittely on ihanaa, muttei toki niin sokerisen herttaista kuin viimeinen raapale. Se erottui tyyliltäkiin muista raapaleista, ja oli ihanan oivalta ja romanttinen.
Repesin tolle aru-jutulle. Viro on ihana ja kieli samaten. Olin juuri Tallinnassa ja hymyilin ääliön näköisenä kaikille viroa puhuville :D
Eipä ihmeempiä, valitettavsti en ehdi/jaksa kommentoida kaikkia raapaleita jotka ovat olleet kommentointieni välissä. Mutta sen voisin vielä sanoa, että on mukavaa kun kirjoitat niin laajasta valikoimasta eri maita. Se on sangen virkistävää ^^
-purr
-
Noniiin. Nyt minäkin sain aikaiseksi kommentoida.. Katsotaas mitä saa irti.
Nää rääpäleet ovat aivan ihania, kuten vaikka kuinka moni on siitä sanonut.. Tiedetään, mulla on jäänyt seitsemän kommentoimatta… Äääh.
64. Hihi, jalkapalloa. Jännää lukee mustekalasta, niinkun se liittyykin asiaan paljon, mutta siitä huolimatta jotenki.. En mä tiedä. Romano ja Boss Spain, aww<3
”Ensinnäkin. Sinä olet hullu, jos kuvittelet, että minä auttaisin sinua murtautumaan mihinkään vain yhden typerän mustekalan vuoksi”, Romano veti hiukan henkeä välillä, ”ja toiseksi, se tyyppi lupasi, ettei aio syödä sitä.”
”Oletko varma?” Espanja kysyi epäillen.
”Hän lupasi sen Venezianolle!” Romano ärähti takaisin, ”totta kai olen varma! Nyt menet heti vaihtamaan vaatteesi ja palaat takaisin typeriin juhliisi.”
Aw<3 Venezianolle luvatessa kaikki merkitsee paljon ja silleen Spain likes mustekala eiku:DD
65. Turskasota. Tälle tuli naurettua, koska ensin luulin että kyse oli historiallisesta vitsistä, mutta ei sitten. Islanti parka. Tuli mielikuva että ne höppänät siellä tappeli ja mätki toisiaan turskilla.. Islanti ja Iggy;) Cute Cute Cute. Jag gillar. Kaikin puolin loistava rääpäle.
66. Islanti, Tanska ja Norja. Söpö ”perhe”, jos näin voi sanoa. Islanti on vain niin pro hahmo, ettei mitään rajaa.. On sillä oikeus suuttua Tanskalle kun sellaisen nimen keksi..
”Hei, se oli paras minkä keksin!” hän sanoi, ”Grønland oli jo varattu.” Islanti tuijotti miestä pitkään kohottaen toista kulmaansa kysyvästi ja epäilevästi tanskalaisen epämääräiselle vastaukselle.
Mutta mutta Aisu, ei tarvii huolehtii, Tanska on tanska eikä muuksi muutu. (ja sitä paitsi se on kohta täysikänen, saa vaihtaa nimensä:DD)
67. Owowowowowo Lasketaan kymmeneen. Hei toi autto hirveesti miutaki ranskanopiskelussa, mahtavaa. Miten mä enää koskaan voin laskea niitä kun tulee mieleen toi fikki? Oaw, FrUk aina ja ikuisesti. Iggy nyt vaan oli niin Iggy ettei mitään rajaa.. Mut keitä muita valtioita huoneessa olikaan?:)
68. Oi oi, Kanada (who?) parka. Sen siitä saa kun on kaksikieliset vanhemmat eikä vain tajua mitä puhuu. Aww, pelkkää hymyä oon ollu ku luin tuon.
”…stupid.”
”stu… Angleterre! Mitä sinä opetat lapsiparalle”, Ranska huudahti syyttävästi, mutta ei edelleenkään saanut minkäänlaista huomiota brittimieheltä. Jos ei laskettu pientä vahingoniloista hymyä.
Fikin varmaan paras kohta, minä tykkään.. Aivan loistava:3 Ja Canada ei edelleenkään tajua mistään mitään..
//Edit. Fail. Ensin Kanada ja sitten Canada. ..Eheh..
69. ”Kiinasta. Minä tiedän kyllä, että hän on meitä kaikkia vanhempi ja kokeneempi valtio”, Viro madalsi ääntään sen verran, että muut heidän ympärillään eivät kuulisi, ”mutta onko hänen ihan pakko hokea älykkyyttään joka lauseen perään?” Kaikki valtiot kääntyivät ällistyneenä katsomaan, kun yleensä rauhallinen Suomi ratkesi raikuvaan nauruun ja lysähti pöytää vasten kasvot punoittaen sekä hartiat hallitsemattomasta hihityksestä täristen.
Mitä mä voin sanoa? Oaw, ihanaihanaihana… Viro on vaan niin paras tässä, ja vain Tino tajuaa vitsin. Tosi, Tosi kekseliästä:3 Viro<3
70. Vähän tää oli silleen synkällä tavalla söpö. Ranska, ranska.. Oaw, FrUkia vähän lisää:3 Me likes. Upea ja nami ja kaikkea mahdollista ihanaa ja toi loppu.. Jotenki niin paras.
Kai ranskalainen tiesi, että Englannissa satoi aina?
Awww…. Ihanaihanaihana.. Iggy tarvitsee Ranskaa vaikkei sitä myönnäkään ja kaikki onniin mahtavasti ettei mitään rajaa.. Joko minä sanoin että Vyra sä oot ihan apras?
Uusia rääpäleitä odotellessa..
<3:llä
~Myrsis~, josta ei lähde rakentavaa.. Pitkä turha kommentti vain: D
-
Oui, kommentteja~~
Muuttolintu: Merci beaucoup~ Je t’aime. (ja sinua nyt vaan on niin ihanaa kiusata FrUkilla <3)
purr: Kiitos^^ Arvaa, kuka hymyilee typerästi joka ikinen virontunti? Joo, minä ^^''
Myrsis: Aww, kiitoksia~ Uusia tulee, tulee^^ (vaikka, sinä olet kyllä lukenut extraa jo muutenkin...)
MrPanda: Kiitos! Jep, ei enää montaa sataan^^
Kiitoksia paljon jokaiselle, pelastatte minun päiväni~~
Muutama uusi raapale. Ensimmäiseksi Virosta ja Suomesta, toisena tuplaraapale Norja, Tanska ja Suomi. Ja Muuttolintu, sinä voit skipata nuo kaksi ekaa ja lukea tuon kolmannen heti ensiksi ^^ Se on vähän "hassu" triplaraapale / ficlet FrUkista. S 'il vous plaît ~~
Raapale 71: Vaimu?
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Viro ja Suomi
”Miksi Su-san ei voi vain tajuta sitä?” Suomi kysyi turhautuneena, kun hän ja Viro istuivat odottamassa, että eräät tietyt Pohjoismaat lopettaisivat toistensa äkäisen kyräilyn ja he kaikki voisivat lähteä, ”hän hermostuu niin mitättömästä… Entä sitten, jos Tanska sanoo minusta jotain? Ei se minua haittaa, miksi Su-sanin suuttua?” Viro katsoi ystäväänsä myötätunteisesti ja taputti tämän olkapäätä.
”Hän kai tahtoo vain puolustaa sinua…”, virolainen aloitti, mutta Tino ehti keskeyttää hänet.
”Miksi? Minä saan aivan hyvin hoidettua itse omat asiani”, suomalainen mutisi harmistuneena.
”Mutta sinähän olet sentään hänen vaimonsa ja…”, Viro aloitti ja tajusi virheensä heti. Ikävä kyllä myös suomalainen huomasi sen.
”En ole!” Tino ärähti ja hänen kasvoilleen nousi entistäkin harmistuneempi ilme.
”Ma ütlesin vaimu! Vaimu…”, Viro yritti nopeasti korjata virheensä, mutta suomalainen vain katsoi häntä ensin epäilevästi ja lopulta naurahti kun tilanteen hullunkurisuus vei voiton vakavuudesta.
”Vaikka väittäisitkin puhuneesi viroa koko ajan”, Tino totesi ja alkoi myös hymyillä ystävänsä hätääntyneelle ilmeelle, ”ei tuossa lauseessa ollut kuitenkaan mitään järkeä…”
A/N: Ma ütlesin vaimu = Minä sanoin henki. Vaimu tarkoittaa viroksi henkeä tai kummitusta^^ Ja mikä sitten on vaimo viroksi? se on "naine". Voih Viroa, aina ei kannata turvautua kielimuuriin...
Raapale 72: Norjan laulu
Ikäraja: K-11
Henkilöt: Norja, Tanska ja Suomi
”Norge”, Tanska sanoi ja naputti tuopillaan pöytää, ”minä kuulin sen yhden laulun…. Sen kivan.” Norja katsoi vanhempaa valtiota vaiti, mutta koska hänkin oli jo juonut, katse ei ollut niin kylmä kuin yleensä. He olivat lähteneen ulos yhdessä, tai oikeastaan Norja oli lähtenyt yksin ihan sen takia että hänkin tahtoi vapaata välillä ja tanskalaisella nyt vain oli lähes ylivoimainen taito löytää hänet aina. He olivat siis päätyneet samaan baariin.
”Minkä laulun?” Norja kysyi ja jostain syystä Tanska ratkesi nauramaan.
”Sen Finland jutun”, hän selitti hitusen samealla äänellä, ”kympistä vetoa, ettet uskalla laulaa sitä Tinolle… Norge.” Norja mietti, kuinka paljon hän oli jo juonut. Ilmeisesti reippaasti sillä Tanskan ajatus kuulosti hyvältä.
”Jepp”, hän sanoi ja löi kättä päälle.
**** Muutamaa rajanylitystä myöhemmin.
”Ai, hei Norja ja Tanska. Mikä te täällä?” Suomi kysyi hitusen hämmästyneenä, kun kaksi Pohjoismaata ilmaantuivat hänen taloonsa. Vieläkin hämmästyneempi hän oli tajuttuaan, että he kumpikin olivat samassa jamassa eli siinä missä yleensä oli vain Tanska.
”Norgella on asiaa”, tanskalainen totesi iloisesti ja ennen kuin Suomi ehti sanoa sanakaan, Norja oli polvistunut hänen eteensä.
”I used to to be in search for beauty. Used to be in search for grace…”, Norja lauloi hiukan sammaltavasti, ”Suomi feeling in my heart forever….!”
Laulun jälkeen Suomi katsoi heitä kahta edelleenkin hämmästyneenä, Tanska nauroi ja Norja tuijotti häntä.
”Olet kympin auki”, norjalainen totesi ja virnisti.
A/N: ja kappale oli tietenkin Alexander Rybakin Suomi. Minä olen miettinyt jo aika kauan, että miten saisin sen tungettua mihinkään mukaan... Tässä se sitten on^^ (Norja juomassa Tanskan kanssa... Tuleeko kellekään muulle pahoja aavistuksia?)
Raapale 73: Mon chéri
Ikäraja: S
Henkilöt: Ranska ja Englanti, FrUk
”Angleterre, mon chéri!” ranskalainen ääni huudahti ja kohta mies itse ilmaantui Englannin eteen eikä hän ehtinyt edes sanoa mitään, kun tämä oli jo polvistunut alas.
”Mit… Ylös siitä!” Englanti ärähti ja tuijotti ranskalaista äkäisesti. Tosin Ranska ei välittänyt siitä. Hän vain hymyili.
”mutta Angleterre, je t’aime!” jollain kummalla taidolla ranskalainen onnistui pitämään ruusun varren huultensa välissä samalla kuin puhui, mutta Englanti ei ollut kuitenkaan vakuuttunut.
”Sinä olet juonut”, britti totesi kylmästi ja ranskalainen nyökkäsi.
”Totta kai. Ja sinunkin olisi pitänyt”, Ranska sanoi pysyen edellään polvillaan Englannin edessä. Englanti sen sijaan huokaisi ja oli iloinen siitä, ettei rakennuksessa ollut muita tällä hetkellä. Hänen maineensa olisi mennyttä, jos joku näkisi heidät ja saisi päähänsä vääriä ajatuksia.
Koska mitään ei koskaan tapahtunut.
”Frog”, Englanti mutisi ja lähti ohittamaan polvistunutta ranskalaista. Ikävä kyllä Ranska oli tälläkin kertaa eri mieltä hänen kanssaan ja hän tarttui miehen käteen.
”Mon…”, Ranska aloitti, mutta joutui hetki keskeytetyksi.
”Päästä irti”, Englanti käski, mutta samalla hänen mieleensä hiipi salattu ajatus siitä, miten oudon lämpimältä ranskalaisen sormet tuntuivat hänen ranteensa ympärille kietoutuneena. Ranska näytti aavistavan jotain toisen miehen mietteistä tai sitten hän ei vain tapojensa mukaisesti välittänyt kiellosta. Pidellen edelleenkin kiinni Englannin ranteesta hän otti vapaalla kädellään ruusun suustaan ja ojensi sen britille.
Englanti tuijotti kukkaa niin pitkään, että hän alkoi epäillä muuttuneensa samanväriseksi kuin sen tummanpunaiset terälehdet. Sitten hän yllätti itsensäkin ja otti sen vastaan.
Sehän on pelkkä kukka? Pelkkä ele…?
”Tässä on verta”, Englanti sanoi, kun ei muuta keksinyt ja se oli tottakin. Yksi pienistä, mutta terävistä piikeistä oli värjäytynyt verestä.
”Se on minun”, Ranska vastasi kuin asiassa ei olisi mitään vikaa, ”taisin saada haavan huuleeni.” Hän hymähti itselleen ja nuolaisi huuliaan. Jostain syystä Englanti huomasi jääneensä tuijottamaan häntä.
Eihän täällä ole muita? Vain minä ja… hän.
”Minä voisin… auttaa”, hän sanoi äänellä joka kuulosti hänen omissakin korvissaan oudolta. Ranska nosti katsettaan ja tiukka ote britin ranteesta alkoi muuttua sormien kevyeksi silitykseksi.
”Miten?” ranskalainen kysyi ja se kuulosti melkein kuin haasteelta.
…Minä ja hän… ei muita.
Englannin huulet koskettivat varovasti toisen miehen huulia. Jos suudeltava olisi ollut joku muu kuin ranskalainen, se olisi saattanut jäädä siihen. Mutta heti kun Englanti kumartui lähemmäs, Ranskan kädet kiertyivät hänen niskaansa painaen häntä lähemmäs. Brittimies ehti maistaa häivähdyksen viinistä, jota ranskalainen oli juonut, ja hiukan rautaista verta, mutta sitten hän ei enää edes ajatellut mitään. Tummanpunainen ruusukin unohtui lattialle.
A/N: Aaaa! Minua nolotti kirjoittaa tämä >.< (ei hajuakaan miksi... eihän tässä edes tapahdu mitään!) Vielä enemmän nolottaa julkaista, mutta koska uskon syvästi että Muuttis ei jätä minua rauhaan ennen kuin on nähnyt tämän niin tässä tämä nyt on. Saittepahan ainakin sen kunnon suudelman....
-
Vai on minua kiva kiusata FrUkilla... tuon olen kuullut ennenkin ::)
Moi aussi, je t'aime~ ♥
71: aww, Viro taas niin sympaattisena ♥ ”Vaikka väittäisitkin puhuneesi viroa koko ajan”, Tino totesi ja alkoi myös hymyillä ystävänsä hätääntyneelle ilmeelle, ”ei tuossa lauseessa ollut kuitenkaan mitään järkeä…”
hahah, repesin ;D Suomen ja Viron yhteiset keskustelut ovat kyllä aivan parhaita.
72: Alexander Rybak~! Vaikken itse miehen lauluista niin perustakaan, niin kyllä on pakko tunnustaa, että heti nousivat jätkän pisteet silmissäni kun sain selville, että hän oli tehnyt laulun nimenomaan Suomesta :D Ehdinkin muuten jo odotella, että milloin teet tästä raapaleen... ;D
Goddamnit, nyt tuo ”Suomi feeling in my heart forever….!” rupesi soimaan päässäni.. >.>;;
73: ......
......
.....e-en pysty kommentoimaan... tiedät jo, kuinka paljon rakastan tätä.
Voi luoja, miten paljon rakastan tätä.
Veit FrUk -kirjoittamisesi aivan uudelle tasolle.
Kunpa muutkin voisivat saada osansa siitä ilosta, jonka saan kun luen tätä.
Olen edelleenkin sanaton.
Enkä muuten yhtään ihmettele, miksi sinua nolotti kirjoittaa ''Mon chéri'', sillä ethän yleensä kirjoita (/julkaise) mitään tällaista (; Kuten MrPandakin kuvaili ''Laske kymmeneen'' -raapaletta ''kummajaiseksi raapaleiden joukossa'', on minunkin yhdyttävä hänen mielipiteeseensä, sillä toden totta, nämä sinun taannoiset FrUk -raapaleet ovat olleet aivan omaa luokkaansa kaiken niistä henkivän rakkauden (ah, l'amour~ ♥) takia.
Tai ehkä minä vain kuvittelen, ehkä olen vain itse niin toivoton FrUk -romantikko että näen asiat tältä kantilta. :D
Tai sitten en.
Who knows?
Oli miten oli, olen suunnattoman iloinen siitä että kirjoitat näin ihanaa FrUkia. ♥
-
Muuttis: Kiitos~ Kukaan ei enää varmaan epäile sun syvää rakkauttas FrUkia kohtaan... ^^
MrPanda: Kiitoksia~ ^^
Ja sitten taas pari:
Raapale 74: Minä pärjään
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Viro, Suomi + pari muuta
”Estonie!” Ranska huudahti ja muutaman valtion ryhmä lähestyi virolaista hänen johdollaan. Viro jäi paikalleen odottamaan, että he saavuttaisivat hänet
”Onnittelut uudesta asemasta”, Espanja onnitteli hymyillen ja ojensi toiselle valtiolle yhden tomaatin kuin suuren palkinnon.
”Paljon onnea minultakin”, Englanti huikkasi hiukan kauempaa, ”jos tarvitset apua missään, ota vain yhteyttä.” Viro nyökkäsi kiitollisena ja hänen vihreät silmänsä siirtyivät valtiosta toiseen sitä mukaan, kun he onnittelivat häntä.
”Hieno nähdä sinutkin omillasi”, Tanska totesi virnistäen, ”pärjääthän nyt varmasti?” Viro oli hetken hiljaa, mutta sitten hän kohotti leukaansa ja hänen silmiinsä syttyi sama päättäväinen loiste, joka niissä oli palanut useita kertoja kuluneiden vuosisatojen aikana, mutta joka vasta nyt oli päässyt kunnolla näkyviin.
”Ma saan hakkama”, virolainen vastasi vahvalla äänellä. Muut nyökyttelivät ja mutisivat vielä onnitteluita hänelle, mutta Suomi, joka odotti ystäväänsä sivummalla, alkoi kuitenkin hymyillä leveästi kuullessaan Viron sanat.
”Älä nyt kuitenkaan väkivaltaiseksi ala”, hän huikkasi väkijoukon yli. Hetken virolainen ja suomalainen vain tuijottivat toisiaan, mutta sitten he kumpikin ratkesivat nauramaan täsmälleen yhtä aikaa.
A/N: Hyvin löyhä sidos historiaan (vaikka en nyt erityisemmin sitä hakenutkaan).
Ma saan hakkama = minä pärjään (hakata = aloittaa, hakkaja = yritteliäs, tarmokas jne.) Oikeesti, ekan kerran kun kuulin tuon lauseen niin ajattelin, että nyt ne virolaiset sekosivat xD seuraava ajatus olikin sitten, että tästä pitää tehdä raapale...
Okei, mä yritän lopettaa näiden kielijuttujen tekemisen^^'' Kohta kukaan ei enää ota Viron ja Suomen välisiä neuvotteluita tosissaan.
Raapale 75: Bailatino
Ikäraja: S
Henkilöt: Espanja, Preussi ja Ranska sekä Suomi
”Ei hän minusta näytä erityisen räväkältä”, Espanja totesi kahdelle ystävälleen. He olivat kolmistaan valloittaneet huoneen ainoan sohvan ja vetelehtivät nyt porukassa katsellen Suomea, joka jutteli juuri muutaman muun valtion kanssa vähän matkan päässä.
”Entä sitten”, Preussi vastasi Ranskan toiselta puolelta, ”eihän se tanssimista haittaa.” Espanja nyökytteli hiukan, mutta ei edelleenkään katsonut puheenaiheena olevaa Pohjoismaata kovin vakuuttuneena.
”Niin mutta…”, hän selitti ja heilautti toista kättään arvostelevasti, ”siihen tarvitaan kuitenkin luonnetta! Intohimoa!”
”Aha”, Preussi totesi ja tökkäsi sitten hiljaa istuvan Ranskan olkapäätä, ”hei, sano sinäkin jotain. Näyttääkö hän tanssijalta?” Ranska tuijotti vielä hetken tyhjää ilmaa ennen kuin vastasi.
”Kuvitelkaa hänet niissä vaatteissa…”, ranskalainen sanoi hiljaa ja sitten kaikki kolme alkoivat tuijottaa Suomea aivan uudella tavalla.
”Um… onko teillä jotain asiaa?” Suomi lopulta kysyi huomattuaan kolmikon, ”mistä te puhuitte?” He katsoivat häntä vielä hetken outo ilme kasvoilla, mutta sitten Espanja avasi suunsa.
”Bailatinosta”, hän vastasi vakavasti.
”Ja vähistä vaatteista”, Preussi jatkoi aivan yhtä oudon vakavasti.
”Emme me niistä puhuneet”, Ranska korjasi, ”me ajattelimme niitä.” Tässä vaiheessa Suomi päätti, että hänen olisi parempi siirtyä jonnekin hieman kauemmas kolmikon valtaamasta sohvasta.
A/N: Ööh... mun sisko vaan heitti vitsinä "bailatinon" käännettynä "bailaa Tino" Siitä se idea sitten lähti...
-
74: Aivan käsittämättömän ihana. Onnellinen. Rakastan tämän välittävää ilmapiiriä - miten suloista, kun muut maat tulivat onnittelemaan Viroa! = ◡ =
Mutta suloisinta oli tietysti Suomen ja Viron ystävyys -
”Älä nyt kuitenkaan väkivaltaiseksi ala”, hän huikkasi väkijoukon yli. Hetken virolainen ja suomalainen vain tuijottivat toisiaan, mutta sitten he kumpikin ratkesivat nauramaan täsmälleen yhtä aikaa.
tuo täsmälleen samaan aikaan nauruun ratkeaminen, awwww! (;
75: Ja tässä taas toinen mestariteos-raapale :D Jes jes jes, Bad Friends Trio! Aivan mahtavaa~ ilosta täällä hykertelin, kun pääsi taas lukemaan BFT:sta :D Tunnelma oli täydellinen, ja pidin siitä, miten he keskenään sohvalla vetelehtien (miten täydellinen sana heitä kuvaamaan!) keskustelivat Tinosta, jolla ei tietenkään ollut aavistustakaan yhtään mistään :'D Espanja intohimoineen ja Ranska pervoilullaan teki tästä aivan täydellisen.
”Kuvitelkaa hänet niissä vaatteissa…”, ranskalainen sanoi hiljaa ja sitten kaikki kolme alkoivat tuijottaa Suomea aivan uudella tavalla.
*totaalinen repeäminen*
”Ja vähistä vaatteista”, Preussi jatkoi aivan yhtä oudon vakavasti.
”Emme me niistä puhuneet”, Ranska korjasi, ”me ajattelimme niitä.”
;'DD !
Todellakin pelastivat iltani. ♥
-
MrPanda: Kiitos^^ Viro ja Suomi ovat kumpikin niin ihania, että heistä on kiva kirjoittaa ystävinä.
Muuttis: Kiitoksia~ mä tässä mietin, et pitäiskö mun alkaa välillä kiusata sua BFT:llä ettei vaan ala FrUki kyllästyttämään... (onko sellainen edes mahdollista!?)
Ja sitten taas pari... innostuin eilen kirjoittamaan raapaleita ja niitä syntyi useampikin kappale. Sitä aina välillä vaan löytää kivoja ideoita Hesarin uutissivuilta... (btw, mun koneella ollaan menossa jo raapaleessa numero 93 ^^)
Raapale 76: La France
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Englanti, Ranska ja Amerikka
Amerikka astui huoneeseen, tuijotti hetken hämmentyneenä nauravaa valtiota ja perääntyi sitten varovasti takaisin ja vilkaisi kysyvästi huoneen ulkopuolella seinään nojaavaa Ranskaa. Ranskalainen näytti suoraan sanottuna kärsivältä ja hän hieroi ohimojaan aivan kuin kärsisi vakavasta päänsärystä.
”Mikä Englantia vaivaa?” Amerikka kysyi suoraan ja osoitti nauraa hekottelevaa valtiota, ”hän on erittäin outo… Liikaa teetä vai saiko hän viimein sen ruokamyrkytyksen niistä jutuista joita hän kutsuu ruuaksi.” Ranska huokaisi aavistukseen.
”Ikävä kyllä ei kumpaakaan…”, hän ehti sanoa ennen kuin Englanti raahautui yhä naureskellen paikalle.
”Hän… kutsuu itseään… naiseksi…”, britti soperteli jostain naurunsa lomasta ja sitten lähestulkoon lyyhistyi seinää vasten hartiat täristen ja kasvot punoittaen. Amerikka oli edelleenkin pihalla tapahtumista ja hän kysyi paremman puutteessa selitystä Ranskalta.
”Angleterrre…”, Ranska vastasi kärsivällä, lähes tuskaisella äänellä, ”suostui viimein opettelemaan hiukan ranskaa.”
A/N: Tämän idea: ranskassa substantiivit jaetaan maskuliiniseen ja feminiiniseen... maiden nimet ovat yleensä feminiinisiä... Sitä en tiedä, että mikä maailmanloppu oli tapahtunut, että Iggy on suostunut ranskaa opiskelemaan xD
Raapale 77: Noku siinä on kirves!
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Norja ja Tanska, lievä DenNor
Norja oli juuri seuraamassa television myöhäisillan uutisia, kun Tanska tapojensa mukaisesti vain ilmestyi jostain kuin tyhjästä ja valmiina pilaamaan norjalaisen illan jollain typerällä idealla. Norja ei vaivautunut kääntämään katsettaan säätiedotuksesta, vaikka sekin oli oikeastaan tylsä.
”Norge!” Tanska huusi, vaikka oli aivan miehen vieressä, ”nyt minä tiedän aivan varmasti, että sinä rakastat minua oikeasti.” Norja tuhahti ja loi sitten viileän katseen toiseen valtioon, joka vain virnisti tyytyväisenä.
”Enkä rakasta”, hän kielsi tylysti.
”Rakastatpa. Katso!” Tanska kaivoi taskustaan taitellun paperiarkin ja ojensi sen norjalaiselle tyytyväisesti hymyillen. Norja katsoi sitä hetken, mutta nappasi sitten paperin huokaisten kevyesti.
”Tämä on minun vaakunani”, hän totesi nähtyään tulostetun kuvan, ”miten se mihinkään vaikuttaa?” Tanska lähestulkoon hihkaisi riemastuneena Norjan kysymyksestä ja hän tökkäsi sormellaan vaakunan leijonan pitelemää kirvestä.
”Se on ihan selvää”, tanskalainen julisti, ”tuossa on kirves ja se on minun lempiaseeni. Sinä siis rakastat minua ja tahdoit minut vaakunaasi, joka muuten on punainen.” Tanska hymyili leveästi ja Norja tuijotti häntä totisena.
”Tuo oli tähän mennessä kaikkein kaukaa haetuin ja typerin selitys”, norjalainen lopulta totesi, ”onnitteluni. Sinä kehityt.”
”Norge, sinä siis…”, Tanska aloitti iloisena, mutta Norja huitaisi häntä paperilla.
”En”, hän vastasi tiukasti.
A/N: mulla alkaa mielikuvitus oikeasti loppua näiden nimien kanssa xD Mut joo, idea lähti kun selailin huvikseni sellaista vaakuna luetteloa ja silmiin sattui Norjan vaakuna. Olen kyl sen ennenkin nähnyt, mutta sitten väsynyt olotila yhdistettynä "olisipa kiva kirjoittaa jotain raapaletta" -ajatukseen teki tehtävänsä^^
-
Vooooi kuule, minusta vähän tuntuu että tiedät jo vastauksen kysymykseesi ; )) Toki ylimääräinen BFT ei ikinä haittaa...
76: Aw, Englanti repeämäisillään naurusta <3 Ihanaa lukea välillä tällaista tekstiä Iggystä. Häntä kun ei paljon nauramassa nähdä... Pidin myös siitä, miten Ranska reagoi tilanteeseen :D ..Poor France, c'est pas ton faute! ;o
Pieni miinus voisi tietenkin tulla historiallisesta epäkohdasta - oikeastihan Englanti jo tässä vaiheessa osaisi kyllä ranskaa, sillä ranskan kieltä puhuvat normannithan valtasivat Englannin vuonna 1066.
(...kyllä, muistin tuon luvun ihan itse :'D)
77: Hei, miten hieno nimi raapaleelle! :D Voi hitsi sentään, eihän tästä tule mitään, jos pelkästään jo otsikosta repeää nauruun... :'D
*krhm* Siis. Asiaan. ”Tuo oli tähän mennessä kaikkein kaukaa haetuin ja typerin selitys”, norjalainen lopulta totesi, ”onnitteluni. Sinä kehityt.”
Gotta agree with Norge on this one. ಠ_ಠ
Taas pääsee Tanska loistamaan älykkyydellään, ihanaa ♥ Mutta huolimatta siitä miten hellyttävä Tanska on toheloinnillaan, täytyy kyllä sanoa että en yhtään ymmärrä, miten Norja oikeasti jaksaa Tanskaa. Minä olisin nostanut kytkintä jo aikoja sitten, mutta toisaalta, minulla nyt onkin aika pieni pinna lasten kanssa...
Aika hyvin muuten repäistä raapale vaakunasta! Kaukaa haettuahan tuo kyllä oli, mutta koska kyseessä on Tanska, sen voi ymmärtää ;D
Ja kyllä, myönsin juuri että pidän Tanskaa lapsen tasolla...
parasta nukkua tänä yönä toinen silmä auki D:
-
MrPanda: Kiitos~ ja Hesari <3 Hmm... Pohjoismaista on ainakin lisää tulossa myöhemmin ja jotain SuFiniä myös. ^^ ja eihän me Ruotsista pidetä...jagälskardig,Su-san! xD
Muuttis: Kiitoksia~ hyss... älä kerro pieniä oikaisujani kaikille... xD
Ja jälleen uusia. Ukrainan ensiesiintyminen näissä raapaleissa heti seuraavaksi ^^Mä en enää oikeesti keksi järkeviä nimiä näille, joten ne on nyt sitten vähemmän järkeviä...
Raapale 78: Ukrainassa ei tartte juoda yksin
Ikäraja: S
Henkilöt: Preussi ja Ukraina + pari muuta
”Valmis!” Preussi huudahti kesken pitkään jatkuneen hiljaisuuden ja hän nakkasi lukemansa paperipinkan olkansa yli välittämättä pätkäänkään mihin tai kehen se voisi osua vahingossa, ”no niin, kuka lähtee oluelle?” Yksikään muista valtioista ei näyttänyt kovin innostuneelta.
”Ei kukaan”, Saksa lopulta totesi samalla kun merkitsi jotain omiin papereihinsa, ”työt ovat kesken.” Preussi irvisti ja nojautui tuolillaan taaksepäin.
”Sinä olet tylsä”, hän syytti veljeään ja vilkaisi sitten muita, ”Espanja? Tanska? Englanti? Eikö kukaan?” Tanska oli jo nousemassa, mutta Norja kiskaisi hänet takaisin paikalleen. Preussi alkoi jo kyllästyä ja hän mumisi itsekseen jotain tosikoista.
”Um… minä voisin lähteä”, Ukraina totesi aivan yllättäen, ”jos maksat 150 hryvniaa.” Kalpea saksalaismies tuijotti naisvaltiota hetken miettivänä ja kääntyi sitten veljensä puoleen.
”Länsi, lainaa 150… mitä se raha nyt olikaan”, hän vaati, ”minä ja Ukraina lähdetään yksille.”
A/N: Selitys! Ukrainassa toimii eräänlainen firma, joka vuokraa juttuseuraa ryyppyreissuille. (ja tämäkin uutinen oli siis Hesarista ^^) Hryvnia on Ukrainan rahayksikkö ja 150 hryvniaa on noin 13 euroa. Tämä on kyl outo raapale, mutta... Saapahan Ukrainakin olla kerrankin mukana ^^''
Raapale 79: Tino tekee parhaansa, mutta…
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Kumpikin Italia
”Fratello!” Pohjois-Italia huusi ja onnistui yllättämään veljensä, joka oli juuri allekirjoittamassa tekemäänsä kirjettä.
”Idiota!” Romano ärähti ja peitti kirjoittamansa tekstin kädellään ennen kuin Veneziano ehti nähdä sitä, ”koputa ensin!” Pohjois-Italia painoi katseensa, muttei kuitenkaan poistunut huoneesta.
”Scusa”, hän sanoi, ”mitä sinä teet, fratello?” Romano mulkoili veljeään hetken äkäisesti koittaen saada miehen tajuamaan, että tämä häiritsi häntä, mutta Veneziano ei joko huomannut tai välittänyt.
”Kirjoitan”, Etelä-Italia lopulta tokaisi.
”Joulupukilleko? Mitä sinä toivot lahjaksi?” Veneziano kysyi pirteästi ja astahti lähemmäs siepaten paperin veljensä edestä ennen kuin tämä ehti estää. Romano nappasi sen takaisin itselleen nopeasti, muttei tarpeeksi nopeasti. Pohjois-Italia oli jo ehtinyt lukea lyhyen viestin.
”Uusi pomo…”, Veneziano toisti tekstin ääneen pyöritellen sanoja suussaan, ”fratello, luuletko että se olisi mahdollista? Voisiko joulupukki…”
”Tuskin”, Romano vastasi ja naputti kynällä pöydän pintaa, ”mutta aina kannattaa yrittää.”
A/N: Hesarista tämäkin... (mun pitäis alkaa tilata sitä lehteä!) eli erään pienen italialaisen kylän pormestari on kuulemma lähettänyt joulupukille kirjeen ja toivonut uutta hallitusta. Se kylä oli oikeasti Pohjois-Italissa, kun tarkistin, mutta... tämä sopi minusta Romanoon paremmin ^^''
Fratello = veli, idiota = typerys, scusa = anteeksi.
-
Ja nyt sitten on taas sellainen aika, että minä pidän pienen tauon (alkaa kyllä tuntua, että mulla on näitä taukoja vähän väliä -.-'') Lähden Saksaan huomenna, moi ^^ Jotenkin vaan on vähän sellainen olo, että ekat kaksi viikkoa siellä menee siinä, että tajuan miten kaikki toimii. Enkä varmaan jaksa hirveästi mitään kirjoittaa... Mutta sitten saatte kyllä varautua aivan kamalaan määrään Saksa-, Preussi- ja muuten vaan saksalaisaiheisia raapaleita xD
Mutta asiaan. Seuraavaksi sitten neljä raapaletta (joista eka on tripla-raapale) jotka ovat aika... öh... outoja ^^'' Tämä eka varsinkin, se on oikeastaan suoraan yhdestä unesta, jonka näin (kyllä, näen outoja unia ja niissä on myös Hetaliaa mukana aina välillä...)
Raapale 80: Ich habe eine kleine Pause
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Preussi, Saksa + joku randomi suomalainen...
”Missä…”, oli nuoren suomalaisen ensimmäinen sana, kun hän löysi itsensä täysin yllättäen seisomasta keskeltä tyhjää huonetta. Tyttö käännähti katsomaan taakseen siinä toivossa, että löytäisi oven, mutta hän kohtasikin vain kahden saksalaismiehen katseet. Toinen heistä näytti erittäin innostuneelta ja toinen siltä kuin tahtoisi olla jossain aivan muualla.
”Hei!” innostuneempi, jonka suomalainen oli jo ehtinyt tunnistaa Preussiksi, huudahti, ”sinä olet nyt sitten yksi meistä! Eikö olekin maht…” Hän ei ehtinyt saada lausettaan loppuun, kun tyttö jo risti käsivarret rinnalleen ja huokaisi.
”Ei taas näitä unia…”, hän mutisi itsekseen ja jatkoi sitten kuuluvammin, ”ja enpä taida. Minusta on oikein mukavaa olla suomalainen, joten en taida alkaa saksalaiseksi ihan heti ainakaan.”
”Mutta se on paljon…”, Preussi joutui taas keskeytetyksi, mutta tällä kertaa veljensä toimesta. Saksa, joka oli jo hetken hieronut ohimoitaan veljensä käytöstä harmitellen, astahti lähemmäs.
”Bruder, me lupasimme Finnlandille pitää huolta hänestä”, hän totesi.
”Minähän pidän! Oikein hyvää huolta”, Preussi vastusteli, ”kerroin vain väistämättömän tosiasian.”
”Eli yritit pelotella”, suomalainen jatkoi hänen puolestaan, ”muuten, nyt kun kerta olemme samassa unessa, niin minä voisin kysyä jotain.” Preussi mutisi vielä jotain itsekseen, mutta Saksa vain nyökkäsi.
”Ole hyvä vain”, mies vastasi.
”Siis, te kutsutte itseänne sanalla ’Deutsch’”, tyttö sanoi, ”mistä se tulee?” Saksa oli hetken hiljaa, mutta sitten hänen huulensa kaartuivat pieneen hymyyn.
”Siihen on oikeastaan hyvä selitys”, hän vastasi tyynesti ja painoi kätensä veljensä selälle, ”Preussi tässä voi näyttää sen…” Ennen kuin preussilainen ehti tajuta tilannetta, Saksa oli jo tönäissyt häntä lujasti hartioiden väliin ja hän horjahti kompuroiden seinää vasten.
”Doitschsss….”, Preussi älähti lyödessään otsansa seinän kylmää pintaa vasten, ”et sitten voinut varoittaa?! Se sattui.”
”Hän kysyi sitä”, Saksa vastasi totisena välittämättä veljensä äkäisestä mulkoilusta.
”Entä sitten”, Preussi sanoi hiukan valittavalla äänellä, ”kävelisi itse päin seiniä, jos kerta tahtoo tietää….” Saksa vastasi veljelleen jotain nopeasti omalla kielellään, mutta oikeastaan se olisi ollut ihan sama vaikka hän olisikin jatkanut englanniksi, sillä suomalainen ei enää kuunnellut kuitenkaan. Huone hänen ympärillään alkoi haipua hitaasti mutta varmasti ja hän tiesi olevan aika herätä.
”Tämä uni taitaa päättyä sitten tähän”, hän totesi kahdelle saksalaiselle ja heilautti kättään, ”nähdään sitten myöhemmin, moi.” Saksa vain nyökkäsi, mutta Preussi virnisti ja heilautti kättään innokkaasti hyvästiksi, kun kaikki katosi ja uni päättyi.
A/N: .... juu ^^'' Muuten olisin laittanut Tinon suomalaiseksi, mutta se ei olisi oikein sopinut. Se siitä minun oudosta unestani (joka oli oikeasti muuten paljon pelottavampi! En vain muistanut kaikkia sekaisia kohtia, että olisi saanut ne mukaan ^^'')
Raapale 81: Unissalaulaminen on taitolaji
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Kreikka ja sekalainen porukka muita
”σὰν τὸ βράχο ὀποῦ ἀφήνει, κάθε ἀκάθαρτο νερὸ…”, Kreikka lauloi tasaisella äänellä, vaikka hän olikin tehnyt sitä jo jonkin aikaa. Miehen silmät olivat kiinni, mutta sen sijaan aika monet muut valtiot tuijottivat häntä erittäin kiinnostuneesti.
”Kuinka kauan hän on jo laulanut?” Unkari sai lopulta lausuttua kysymyksen, jota muutamat muutkin olivat jo pyöritelleet mielessään.
”Reilut kymmenen minuuttia”, Japani vastasi, ”hän on laulanut jo yli kaksikymmentä säkeistöä.” Valtiot vilkuilivat toisiaan ja joku tiedusteli, kuinka monta säkeistöä laulussa olisi kokonaisuudessaan. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt vastausta suoraan.
”Hei kaverit…”, Preussi, joka istui kannettava tietokone sylissään, sanoi, ”me saamme odottaa vielä aika pitkään loppuhuipennusta. 158:nen säkeistön täytyy olla jo tosi hyvä.” Tässä vaiheessa suurin osa valtioista keskeytti laulavan kreikkalaisen tuijottamiseen ja käänsivät järkyttyneenä katseensa Preussiin.
”158! Kuinka se on mahdollista?” Espanja kysyi, mutta Englanti keskeytti hänet.
”Selvä, kenen typeryksen idea oli pyytää häntä laulamaan koko kansallislaulunsa?” brittimies kysyi hiukan äkäisellä äänellä ja valtiot alkoivat väitellä asiasta keskenään. Koko lyhyen, mutta kiivaan sananvaihdon ajan kreikkalainen vain jatkoi laulamista. Lopulta meteli laantui ja huomiot kohdistuivat taas Kreikkaan.
”Hän taitaa nukkua…”, Unkari totesi hetken päästä ja muut nyökkäilivät, ”minä en tiennytkään, että unissaan laulaminen on mahdollista…”
A/N: Kreikan kansallislaulussa on yhteensä 158 säkeistöä... yleensä lauletaan vain kolme ensimmäistä. Enkä oikeastaan tarkkaan tiedä, mitä tuo alun kreikka tarkoittaa... jotain kivestä ja vedestä kai... nappasin sen kreikankielisestä wikipediasta, kun siellä sattui nätisti olemaan koko laulu esillä^^
Raapale 82: Sadunkertoja
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Norja, Tanska ja lapsi-Islanti
”Danmölk!” kirkas ääni huusi pienten jalkojen töminän ylitse ja pian nojatuoliinsa illan päätteeksi lysähtänyt tanskalainen näki hopeahiuksisen pikkuvaltion juoksevan häntä kohti. Islanti melkein kompastui liian pitkän yöpaitansa helmaan, mutta onnistui kuitenkin päätymään tarpeeksi lähelle, jotta Tanska sai kaapattua hänet syliinsä.
”Island!” Tanska huudahti ja nauroi samalla tavalla kuin nuorempi valtio äsken, ”sinunhan piti nukkua. Tästähän sovittiin jälkiruuan jaon yhteydessä, muistatko? Sait puolet Norgen annoksesta, kunhan menet kiltisti nukkumaan.” Islanti nauroi ja näytti kaikkea muuta kuin nukahtamassa olevalta lapselta.
”Tahdon sadun”, hän vaati.
”No, mene pyytämään veljeltäsi”, Tanska vastasi ja pörrötti hopeisia hiuksia toisella kädellään.
”Eikä. Tahdon sinun sadun”, lapsivaltio selitti hätäisesti ennen kuin Tanska keksisi patistaa hänet takaisin nukkumaan, ”Nolegulin on pelottavia!”
”Vai pelottavia?” Tanska varmisti ja virnisti norjalaiselle joka astui huoneeseen veljensä perässä, ”kai minun sitten täytyy… Mitä tällä kertaa? Peukaloinen vai Lumikuningatar.” Islannilla näytti olevan vaikeuksia päättää, joten hänen veljensä auttoi vähän.
”Pieni Merenneito”, Norja ehdotti ja istahti nojatuolin käsinojalle, ”minä tahdon kuulla sen.” Islanti nyökkäili myöntävästi innostuneena siitä, ettei hänen veljeään näyttänyt haittaavan nukkumaanmenon viivästyminen.
”Selvä, ja tarinan jälkeen te kummatkin menette kiltisti nukkumaan”, Tanska julisti nauraen, ”eli olipa kauan sitten…”
A/N: Koska Myrsis kirjoitti niin ihanasti DenNor-perheestä, että minäkin tahdoin yrittää jotain pientä ^^ ja rakastin H.C. Andersen satuja lapsena (ja rakastan vieläkin)
Raapale 83: Tervetuloa takaisin kotiin
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Suomi
Suomi makasi selällään vihreällä nurmella ja seurasi katseellaan sinisen taivaankannen poikki hitaan leppoisaan tahtiin lipuvia pilviä. Hänen ainoa seuralaisensa oli tänään hänen pieni valkea koiransa, joka parhaillaan juoksi pihamaan poikki isäntänsä luo.
”Hana Tamago, älä…”, suomalainen naureskeli, kun koira loikkasi hänen rintansa päälle ja tassutteli nuolemaan hänen kasvojaan, ”peseydyin jo aamulla. Ei enää, kiitos.” Koira lopetti hänen kiusaamisensa ja käpertyi hänen kylkeään vasten.
”Tänään on kaunis päivä, eikö vain Hana?” Tino totesi ja koira vastasi hännän heilautuksella, ”miten sen sanoisin… hyvä päivä nähdä maailmaa.” Suomi vaikeni hetkeksi, mutta hänen kätensä kohosi silittämään valkean koiran turkkia.
”Se on hyvä käydä välillä katsomassa, miltä muualla näyttää”, hän hetken päästä totesi puhellen itsekseen, ”vaikka minä ikävöinkin jokaista, joka lähtee pois.” Hana Tamago ynähti vaimeasti myöntäen omistajansa jokaisen sanan. Taas oli hetken aivan hiljaista ja Suomi vain hymyili kevyesti tuntiessaan kevään lempeän tuulen kasvoillaan.
”Mutta jokainen lähtevä…”, mies kuiskasi siniselle taivaalle tarkoittamatta sanojaan oikeastaan kenellekään, mutta kuitenkin kaikille, ”…on myös tervetullut takaisin kotiin.”
A/N: Mitä tähän sanoisin... Kun sanoin ihmisille, että minua jännittää ja pelottaa lähteä Saksaan töihin, yleisin vastaus oli "jos et viihdy, voit tulla aina takaisin koti-Suomeen" Siksi tämä raapale. Siksi, että aina voi tulla takaisin kotiin.
No niin, sain potkaistu nämä pihalle... nyt lähden hyppimään pitkin seiniä ja yritän kasata tavaroitani jotenkuten matkalaukkuun ^^ moi, moi~
-
Aww.... Kiitoksia oikein paljon MrPanda! Oli kyllä niin ihana ja tyhjentävä kommentti, etten oikein tiedä, miten pitäisi vastata ^^'' joten myönnän kaiken... paitsi ne hetalia-unet... ne on pelottavia!
Ja sitten taas pari uutta ihan vaan siksi, että tiedätte mun olevan vielä elossa xD
Raapale 84: Bra, bra....
Ikäraja: S
Henkilöt: Suomi, Ruotsi ja Englanti.
”Bra”, Ruotsi totesi lyhyesti, kun hiukan nuorempi suomalainen selitti hänelle suunnitelmaansa. Kaksi Pohjoismaata kävelivät rinnakkain ripeään tahtiin, mutta Englanti ehti kuitenkin kuulla osan yksipuolisesta keskustelusta.
”Su-san, kerro nyt, mitä mieltä olet?” Suomi kuului kysyvän ja vanhempi Pohjoismaa nyökkäsi lyhyesti.
”Det är bra”, mies mutisi omaan yksinkertaiseen tyyliinsä, ”bra, bra…” Suomi vastasi jotain tyytyväisenä, mutta se meni jo ohi Englannin korvien. Valtio oli jähmettynyt paikalleen ja hän tuijotti kahden Pohjoismaan perään hiukan järkyttynyt ilme kasvoillaan.
”Minä luulin aina, että Denmark on tuon porukan perverssi…”, britti mutisi itsekseen.
A/N: ööh... Bra (ruotsi) = hyvä, bra (englanti) = rintaliivit...
Raapale: 85: Ei siestaa Preussille
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Preussi ja Saksa
Saksa tuijotti sohvalle rojahtanutta veljeään pitkään ja poimi sitten lattialle tipahtaneen paperin käteensä. Siihen kirjoitettu teksti oli epäselvää ja hutaistu selvästi nopeasti, mutta Saksa tunnisti kuitenkin hyvin veljensä käsialan ja pystyi lukemaan muutamat sanat.
Siesta-aika, herään joskus myöhemmin.
Saksa tuhahti hiukan ja tuijotti päiväunille vaipunutta preussilaista vielä hetken ennen kuin avasi suunsa.
”Bruder”, saksalainen totesi vakavasti, ”ei onnistu. Mene siivoamaan huoneesi.” Preussi leikki nukkuvaa vielä hetken, mutta murahti sitten ja avasi silmänsä kun Saksa ei näyttänyt jättävän häntä rauhaan.
”Kyllä se vaan Italialta onnistuu…”, valkohiuksinen mies mutisi pettyneenä ennen kuin lähti laahustamaan huonettaan ja odottavaa suursiivousta kohti.
A/N: Tällä ei nyt ollut sen suurempaa ideaa kuin että tulipa vaan tällainen ajatus mieleen ^^'
Raapale 86: Vauvat on söpöjä <3
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Norja ja Tanska
”Eivätkö he olekin suloisia?” Tanska kysyi norjalaiselta, mutta miehen katse oli kuitenkin kiinnittynyt tiukasti kahteen kehdossa nukkuvaan lapseen. Tanska oli kysynyt sen saman kysymyksen jo yli parikymmentä kertaa, jos Norja oli laskenut oikein, ja hän oli saanut joka kerta myös saman vastauksen.
”Ja…”, Norja mutisi tietäen, että tällä hetkellä pöhkön onnellisen ilmeen omaava tanskalainen tuskin edes ajattelisi mitä hän sanoi. Ja kuten joka kerta, myös nyt Tanska huokaisi ja loi vieläkin hellemmän katseen vauvoihin, jotka olivat nähneet ensimmäisen päivänsä vasta muutama viikko sitten.
”He ovat niin pieniä…”, Tanska totesi hiljaa, jotteivät lapset heräisi, ”minä aion pitää heistä hyvää huolta ja kun he ovat isompia, opetan heidät tappelemaan ja selviytymään omillaan.” Norja kohotti hiukan toista kulmaansa epäillen.
”Oletko varma, että vanhemmat haluavat heidän oppivan tappelemaan?” hän kysyi ja Tanska pudisti päätään hiukan nolona.
”Eihän sitä tiedä…”, hän kuitenkin mumisi, ”kyllä minun prinssieni ja prinsessojeni täytyy osata tarvittaessa päihittää reilussa nyrkkitappelussa Sverigen…”
”Joskus mietin, antoiko kukaan sinulle lupaa huolehtia lapsista?” Norja kysyi puoliksi itseltään, mutta sai kuin saikin vastauksen tanskalaiselta.
”Totta kai”, Tanska sanoi kepeästi ja iski silmäänsä, ”miksei annettaisi? Minähän olen paras lapsenvahti tässä maassa…” Norja vain pyöräytti silmiään ja tuhahti, mutta jäi kuitenkin katsomaan kuinka vanhempi mies leperteli onnellisena kaksosille.
A/N: Eikö tälläkään nyt sen elämätä suurempaa tarkoitusta... Tanskan kruununprinssi ja -prinsessa vain saivat kaksoislapset ja ajattelin nyt siitäkin jotain kirjoittaa... ja tuli vaan päähän kuva Tanskasta lepertelemässä vauvoille... ja silleen ^^'
-
Ihana! Mistä sait päähäsi keksiä valtioist ?? :D Toi on niin hauska tykkään ideastas ;D ;D
-
Voi kun ihana ja hauska tarina♥♥♥
-
Jutunen: Kiitos^^ njoo... alkuperäinen ideahan ei ole minun vaan käytän vain Hetaliaa fandomina.
Mirinia: Kiitos <3
MrPanda: Kiitoksia~ don't worry, it's okay ^^ todella mukavaa, että ehdit kuitenkin jotain sanomaan. (eikä mullakaan nyt mikään päätä huimaava julkaisutahti ole päällä, joten ottakaa ihan rauhassa ^^'')
Ja sitten muutamia uusia... Varoituksen sana, että kaksi viimeistä perustuvat puhujan omakohtaisiin kokemuksiin -.-''
Raapale 87: Miksi juuri ruusut?
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Ranska, viittaus FrUk.
Ranska piti ruusuista enemmän kuin mistään muista kukista. Sen seikan olivat monet muutkin todenneet jo aika päiviä sitten, mutta kuitenkaan he eivät tienneen todellista syytä, miksi ranskalainen oli kaikista kauniista kasveista valinnut juuri ruusut omakseen.
Jos häneltä olisi vain kysytty sitä, hän olisi luultavasti antanut joka kerta jokaiselle kysyjälle eri vastauksen. Hänen vanhat ystävänsä, Preussi ja Espanja, olisivat saaneet kuulla jonkin kaksimielisen lohkaisun ja kysymys olisi unohdettu naurunremakan saattelemana. Jollekulle muista valtioista Ranska olisi ehkä saattanut kertoa ruusun olevan rakkauden kukka ja siten luonnollisesti kuuluvan hänelle tai selittänyt jotain kukkienkielestä tilanteesta riippuen. Jokainen vastauksista oli jollain tapaa lähellä oikeaa, muttei kuitenkaan aivan.
Vain yksi ihminen maailmassa olisi saanut kuulla ranskalaisen huulilta sen oikean syyn. Vain yksi ja ainoa olisi saanut vastaukseksi: ”…sinun vuoksesi…” Mutta hän ei kuitenkaan koskaan kysyisi sitä, joten Ranska piti ajatuksensa itsellään.
A/N: Ruusu on myös Englannin kansalliskukka...
Raapale 88: Dutch with bicycle… Mein Gott…
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Sekalaista porukkaa...
“Hei!” Amerikka huudahti kesken Itävallan pitämän puheenvuoron. Muut valtiot vaihtoivat hiukan kyllästyneitä katseita, mutta olivat kuitenkin kaikki jo tottuneet amerikkalaisen käytökseen, joten he eivät välittäneet sen enempää.
”No, mitä nyt?” Englanti kuitenkin kysyi, vaikka Amerikka olisi luultavasti jatkanut puhumista ilmankin.
”Tuli vain mieleen”, mies vastasi ja hymyili leveästi, ”että miksi me aina kyhjötämme täällä huoneessa? Mennään vaikka ulos välillä! Retkelle!” Muutamat valtiot vaihtoivat kysyviä katseita ja olankohautuksia keskenään, miksipäs ei. Voisi olla jopa mukavaa vaihtelua keskustella välillä ulkona luonnossa kuin masentavan ankeassa kokoushuoneessa.
”Ai niin kuin, vaikka pyöräretkelle?” Puola ehdotti aivan viattomaan sävyyn, mutta Hollannin silmiin syttynyt pilke oli kaikkea muuta kuin viaton. Mies oli jo nousemassa paikaltaan, mutta kaikkien onneksi Belgia oli nopeampi.
”Ei varmasti!” nainen huudahti ennen kuin hänen veljensä ehti sanoa mitään. Myös Luxembourg ja Saksa, jotka myös huomasivat Hollannin ilmeen hiukan myöhemmin kuin Belgia, kiirehtivät esittämään vastalauseensa. Hollanti vaipui takaisin paikalleen ja tuijotti muita aivan kuin asialla ei oikeasti olisi mitään väliä hänelle.
”…oma vikanne, kun ette osaa pyöräillä oikein…”, hän kuitenkin mutisi itsekseen
Raapale 89: Dutch with bicycle… Mein Gott... Vol. 2!
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Benelux-maat ( plus Englanti randomina paikallaolijana ^^'')
“Ja sitten meillä on täällä…”, Belgia selosti pienelle kuuntelijajoukolleen ja Luxembourg mutisi aina johonkin väliin jotain myöntävän kuuloista. Nuoremmalle valtiolle ei ollut niin väliä esitellä heidän kolmen sisaruksen asioita muille, mutta Belgia oli suorastaan innoissaan päästessään selittämään heidän yhteistyönsä tuloksia.
”Pois alta!” joku huusi ja äänekäs kellon kilinä säesti käskyä juuri kuin Belgia oli keskittynyt jatkamaan kertomustaan. Vain muutama sekunninkymmenysosa huudon jälkeen jokin todella nopea suhahti aivan naisen vierestä ja paikallaolijoilla meni hetki tajuta, että se tosiaan oli mies pyörän selässä eikä millään viritetyllä moottoriajoneuvolla kaahaileva hullu tyyppi. Tosin Belgian mielestä sana ”hullu” olisi mainiosti sopinut sille miehelle…
”Mikä se oli…?” Englanti kysyi hetken päästä ja Belgia loihti nopeasti kasvoilleen hymyn.
”Vain yksi typerä hollantilainen pyörän kanssa”, hän totesi ja kääntyi sitten Luxembourgin puoleen, ”jos sinä puhkot sen kirotun rakkineen renkaat niin minä vohkin hänen korjausvälineensä… .” Luxembourg vain nyökkäsi.
*** Pari tuntia myöhemmin ***
Hollanti tuijotti totisena pyöränsä mystisesti tyhjentyneitä renkaita ja tumppasi sitten savukkeensa pois.
”Aina käy näin… Outoa”, mies mutisi ja lähti sitten kävelemään kohtaloonsa alistuneena kauppaa kohti tietäen, ettei hänen talostaan löytyisi edes puolikasta paikkalappua tällä hetkellä.
A/N: Tarinatuokio! Yay~ Elikkäs, asun tällä hetkellä Saksan luona aivan lähellä Hollannin rajaa ja totta kai lähdin heti sopivan tilaisuuden tullen pienelle pyöräretkelle... mut...mut... noi ajaa kuin hullut! Oon jo pari viikkoa katsonut saksalaisten autoilua moottoritiellä, mut se ei oo mitään verrattuna hollantilaisten pyöräkaahailuun... Eli selvittyäni joten kuten hengissä takaisin Saksan puolelle, päätin mielessäni että takaisin en mene ennen kuin olen varmasti oppinut kaikki pyöräilyniksit turvassa Saksassa xDD
JA tietenkin tein tästäkin raapaleita... Bitte schön~ ^^''
Edit // ...5108 klikkausta?! Wut? O_õ vastahan siin oli 2000... Kiitos~
-
Aww... Kiitos, MrPanda! Musta on sitten hauskaa sivistää ihmisiä^^
Eikä, miksi kaikki vain tahtovat entistä enemmän lähteä Hollantiin kun minä varta vasten yritän varoittaa heidän pyöräilykulttuuristaan xD (eiku, mukava maahan se oikeasti on^^) Ja Hollanti ja Belgia ovat ihan oikeita Hetalia-hahmoja, joten heitä en "luonut"... vaikka varmaan meni vähän huti, kun heistä ei nyt niin hirveästi ole kerrottu vielä ^^'' (Luxembourg taas... hän nyt vain.. on tuolla...)
Ja sitten lisää. Tässä olisi nyt tällainen neljän raapaleen sarja, jota kutsun nimellä "Danmark - Lost in the Ikea series" eli seuraavat neljä sitoutuvat toisiinsa (sitoutuvat? voiko niin sanoa? Whatever, en jaksa miettiä näin myöhään....^^'') Vinzupille kiitokset järjettömyydestä... mie oon tulossa pelastaaman sut!
Raapale 90: Lost in the Ikea!
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Norja ja Tanska
”Norge, oletko sinä lähdössä jonnekin?” Tanska kysyi yllättyneenä, kun Norja mitään sanomatta kiskoi aamulla takkia päälleen ja etsi autonsa avaimia eteisessä.
”Ja”, norjalainen vastasi, ”Ikeaan. Islandin kanssa.” Tämän kuultuaan tanskalaisen ilme vaihtui ennätysnopeasti kysyvästä järkyttyneeseen.
”Mutta Norge….”, Tanska sanoi, ”se… se on… ruotsalainen!” Norja loi toiselle valtiolle yhden totisista ilmeistään.
”Olen tietoinen asiasta”, hän vastasi avatessaan ovea, mutta Tanska syöksyi hänen peräänsä.
”Se on liian vaarallinen paikka”, hän yritti selittää ja huitoi käsiään korostaakseen sanojaan, ”niistä ruotsalaisista ei voi olla koskaan varma! Tämä kaikki on kuitenkin vain osa jotain Sverigen huonoa maailmanvalloitus suunnitelmaa.” Norjan oli ihan pakko pysähtyä hetkeksi autonsa viereen, jotta voisi tuhahtaa ja pyöräyttää silmiään asiaankuuluvasti.
”Enköhän minä selviä kuitenkin…”, hän mutisi puoliäänen, mutta Tanska oli jo syöksynyt autoon ja valloittanut pelkääjänpaikan itselleen.
”Älä huoli, min Norge”, hän totesi pirteästi, ”minä tulen pitämään huolen, etteivät ilkeät ruotsalaiset pääse tekemään mitään pahaa sinulle.” Norja tuijotti toista valtiota hetken totisena, mutta kohautti sitten olkiaan.
”Ihan sama minulle…”, hän mutisi käynnistäessään autoaan.
Raapale 91: Lost in the Ikea Vol 2!
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Norja, Tanska ja Islanti
”Stalkkeri ykkönen kuittaa, kaikki kunnossa”, Tanska ilmoitti salamyhkäisellä äänellä kuviteltuun radiopuhelimeensa, ”jatkan keittiöosastolle. Loppu.” Vaalea valtio alkoi hiippailla seinänvierustaa eteenpäin tyylillä, joka lievästi sanottuna keräsi katseita kaikilta muilta ihmisiltä ympärillä. Vain Norja näytti jättävän tanskalaisen täysin huomiotta.
”Keittiöosasto kunnossa”, Tanska jatkoi taas salapoliisi leikkiään ja syöksyi näyttävästi piiloon erään malliksi kootuin työtason taakse, ”Ei… Odottakaa! Täällä on… täällä on… Leivänpaahtimia!” Tanskalaisen ääni kohosi hetkeksi hysteeriselle tasolle, joka sai monet äidit poistumaan nopeasti paikalta lastensa kanssa mutta myös nuoret ihmiset naureskelemaan ja kannustamaan Tanskaa. Norja sen sijaan jatkoi edelleenkin matkaansa aivan kuin tanskalaista ei olisi olemassakaan. Pian myös Islanti ilmestyi hänen vierelleen ja hopeahiuksinen valtio vilkaisi ensin totista veljeään ja sitten epäilevästi Tanskaa, joka yritti parhaillaan pakoilla häntä jahtaavia kaupan työtekijöitä.
”Miksi sinä edes otit hänet mukaan?” Islanti lopulta kysyi kysymyksen, jota myös norjalainen oli jo hetken pyöritellyt mielessään.
“En todellakaan tiedä….”, Norja vastasi suoraan.
Raapale 92: Lost in the Ikea Vol. 3
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Norja ja Tanska
”Norge”, Tanska sanoi lähes säikäyttäen norjalaisen ilmestymällä tyhjästä hänen eteensä, ”minulla on hyviä ja huonoja uutisia, kummat tahdot kuulla ensin?” Norja naamioi hetkellisen hämmennyksensä tylyksi mulkaisuksi ja väisti tanskalaista jatkaakseen matkaa pitkin kaupan käytävää.
”En kumpaakaan”, hän kuitenkin vastasi, mikä ei tietenkään estänyt tanskalaista silti kertomasta asiaansa.
”No, minä kerron huonot ensin, niin et masennu niin pahasti”, hän aloitti ja kiirehti kävelemään norjalaisen rinnalle, ”eli… Me olemme eksyneet.”
“Aha?” Norja mumisi ja katseli mietteliäänä näytteeksi koottuja huonekaluja.
”Ikävä kyllä”, Tanska myönsi dramaattisella sävyllä, mutta loihti sitten kasvoilleen leveän hymyn, ”mutta hyvät uutiset sitten! Minä olen myös täällä! Voimme aloittaa kahdestaan uuden elämämme raa’an nykysivistyksen ulkopuolella ja…”
”Taidan mieluummin seurata vain noita exit -kylttejä”, Norja vastasi yksinkertaisesti jättäen toisen Pohjoismaan miettimään itsekseen tulevaisuuttaan eksyneenä.
Raapale 94: Lost in the Ikea Vol. 4!
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Norja ja Islanti
”Oliko tässä nyt kaikki, mitä tarvitset?” Norja vielä varmisti veljeltään ja Islanti nyökkäsi vastaukseksi.
”Luultavasti”, hän sanoi vilkuillessaan ostoksiaan, ”kiitos, että tulit mukaan auttamaan.”
”Olen aina valmis auttamaan sinua, lillebror”, norjalainen vastasi ja istahti sitten keittiönpöytänsä ääreen. Vaikka he olivatkin käyneet vain Ikeassa ja parissa muussa kaupassa, päivän kävely tuntui kuitenkin jo jaloissa. Myös hopeahiuksinen Pohjoismaa istahti alas ja hetken veljekset olivat täysin hiljaa. Oikeastaan koko talo tuntui aavistuksen liian hiljaiselta.
”…Oletko muuten nähnyt Danmörkiä…?” Islanti viimein kysyi ja Norja pudisti päätään.
”Viimeksi Ikeassa”, mies vastasi ja kurottautui kaatamaan itselleen kupin kahvia.
”Hän taisi jäädä sinne”, Islanti jatkoi ja työnsi hänkin kuppinsa lähemmäs kahvipannua siinä toivossa, että norjalainen täyttäisi senkin.
”Niin taisi”, Norja vastasi taas tyynesti.
”Käymmekö hakemassa hänet?”
”…Ehkä myöhemmin…”
A/N: Enpä olekaan ennen kirjoittanut tällaisia "sarja-raapaleita" ^^ aika jännää...
Kommentoikaa, niin Tanska saattaa ehkä selviytyä ulos Ikeasta. Ehkä. Kai. Lievästi kärsineenä.
// Ai niin! Koska tämä nyt on jo valmiiksi pitkä viesti niin julistanpa pienen "skabani" tässä samassa ^^ Eli, koska sadannen raapaleen raja lähestyy ja sen jälkeen varmaan aloitan ihan uuden raapale-ketjun (minusta sata raapaletta /ketju kuulostaa järkevältä.... tätähän on kohta vaikea selata) Mutta siis, ajattelin tehdä jotain erikoisempaa, joten siksi pieni "skaba" (en tosiaankaan tiedä, miksi sitä kutsua, joten se on vaan "skaba" ^^'') eli sadannen raapaleen jälkeen ensimmäinen kommentoija saa ihan ikioman raapaleen! Siitä raapaleesta tulee sitten myös sadasensimmäinen raapale ^^
Ja se oma raapale tarkoittaa sitä, että saa valita henkilöt/parituksen, ikärajan (S-K-13), genren yms. ja mie sitten kirjoitan sen mukaan ^^
Että sellaista, Bitte schön~
-
Nojee, voi meidän pientä sängynalusotustamme, hän eksyi ikeaan.. Tiesithän sinä, että minä ja Winzup osataan tämä sinun aivopesusi aika hyvin^^
Mut joo, asiaan, katsellaan sen skaban kanssa, ehkä..
NIin joo. Aivan loistavia nämä, jumaloin. Tanska raukka, tottakai se jätetään sinne kun se ensin alkaa pelleillä..
Ei tästä tämän järkevämpää saa tähän kiireeseen, mutta jag gillar om de här och jag gillar om dig:)
<3:llä
~Myrsis~ joka jaksoi VIHDOIN kommentoida jtn.
-
Aaaampmpffff :o huomasin, et mult oli jääny lukematta tost välist MUUTAMA raapale... Onneksi asia o ny korjattu :D Niinniinn.. Uskaltauduin vihdoinkin kommaamaan tätä viestiketjuu ;D Et tie kui paljon repesin, ku aloi lukee näitä... Tanska, yhdyn kantaanottoosi. Ikea o pelottava paikka... :D
Mulle tuli tossa ekaks pieni WUT? ku luin, että se Norja laitto aamutakin päälle ja lähti Ikeaan... Jotenkin mulle tuli semmone olo, että se olis just noussu sängysta -> jostain kumman syyst se nukkuu alasti -> se heitti vaan aamutakin päälleen -> ja eiku Ikeaan!
...hmm, ehkei nyt kummiskaan xD
”Se on liian vaarallinen paikka”, hän yritti selittää ja huitoi käsiään korostaakseen sanojaan, ”niistä ruotsalaisista ei voi olla koskaan varma! Tämä kaikki on kuitenkin vain osa jotain Sverigen huonoa maailmanvalloitus suunnitelmaa.”
Ei elämän kevät mä repesin tälle ihan totaalisesti :D ja psst! Eiks toi maailmanvalloitus suunnitelma kuulu kirjottaa yhtee? Niinku maailmanvalloitussuunnitelma? :D I, like, totally agree with Ta-san.
Ja ei elämä mä nauroin tolle sen salapoliisikäytökselle 8D Jajaja! LEIVÄNPAAHTIMET <3 xD
Mä tykkäsin täst Ikea-sarjast tosi paljon :) Nyt vaan odotellaan, et se (ja minä!!! >P) pelastuu sielt :D me likes >u<
Ja tasunoisrulainen Skandi Nauru S. Taurus kuittaa ;)
-
Ahaha...siis mitä ihmettä...kohta ollaan jo sadannessa raapaleessa? Ja viimeisin kommentoimani raapale oli nro 77... jeez, mihin tämä aika oikein katosi?
Yritän siis nyt hyvin epäselvällä tavalla tässä ilmoittaa, että anteeksi kun tämä kommentointi on jäänyt vähän tuuliajolle... raapaleisiin kommentoiminen on niin vaikeaa! *nyyh* Ihailen ihmisiä, jotka siihen pystyvät.
Okaaay, let's see... voisin mainita jotain päähän tupsahtaneita ajatuksia uusimmista raapaleista, jotka taitavat siis olla nämä Hollanti ja Ikea -raapaleet. First things first: en tiedä tai muista onko kukaan tätä maininnut, vai olenko peräti itse näin joskus tokaissut, mutta kun noita Hollanti -raapaleita lukee, niin tulee ihan sellainen kiva ''jee, sillä on siellä kaikki hyvin!'' -fiilis, sillä tiedän ettet olisi julkaisemassa mitään raapaleita, jos et pitäisi olostasi siellä kaukana ulkomailla... näin hienosti psykologian maailmaan sukeltaen voisi siis sanoa, että joka kerta kun näen sinun lisänneen raapaleita, jollain tasolla mieleeni hulvahtaa rauhallinen tieto siitä, että sulla on siellä asiat ainakin jossain määrin hyvin. Joka siis on.. tärkeä tunne, koska, u know - sie olet siellä seikkailemassa kaukana Keski-Euroopassa, kaukana Suomesta. Hyvä tietää että sulla menee siellä hyvin <3 ..mitä nyt pari hollantilaispyöräilijätraumaa, mutta muuten :'D
(ha! ja minä kun vielä vannoin, etten rupea mitään hurjia analysointeja tähän vetämään.. mutta kuinkas kävikään!)
Muutenkin on kiva lukea raapaleita joiden tapahtumat perustuvat omiin kokemuksiisi, koska kirjoittaessasi niistä osoitat vahvuutta muuttaa ikävätkin asiat hauskoiksi (taas puhun niistä hulluista hollantilaisista..), ja samalla kerrot meille hauskoja nippelitietoja eri kulttuureista. Awesome!
Palaten taas tutulle ja turvalliselle Pohjolan alueelle, kerron nyt ensiksi että onnistuit taas piristämään iltaani Tanskan toheloinneilla ja Norjan välinpitämättömyydellä. Oikeasti, kuka ei voisi olla rakastamatta näitä kahta? xD Täytyy kyllä myöntää etten tajua yhtään mitään sinun ja Vinzupin Ikean jutuista tai 'Puhelintolppapreussista', joten siksi vähän arvelutti lukea nämä, mutta onneksi näissä Ikean seikkailuissa ei ainakaan mitään näkyvää insidevitsailua ollut, joten huolehdin turhia (:
”Hän taisi jäädä sinne”, Islanti jatkoi ja työnsi hänkin kuppinsa lähemmäs kahvipannua siinä toivossa, että norjalainen täyttäisi senkin.
”Niin taisi”, Norja vastasi taas tyynesti.
”Käymmekö hakemassa hänet?”
”…Ehkä myöhemmin…”
Aaw, sitä tosirakkautta parhaimmillaan, etten itse paremmin sanoisi >; D *tirsk* ♥
Lienee muuten tarpeetonta sanoa, että uusin FrUk raapaleesi, josta tosin on siitäkin aikaa, oli aivan mielettömän ihana. Mietinkin, että milloin se ruusuaihe nousisi pintaan.. (;
Nyt enää pitemmittä puheitta, lisää raapaleita odotellessa~ (oui, minä edelleenkin luen näitä vaikken joka väliin osaisikaan kommenttia heittää ¯ω¯;; )
-
No nyt tuli uusi lukija. >: D Kommentteja en ole jaksanut lukea, mutta kaikki raapaleet luin ja sain mahan kipeeksi nauramisesta. Toivon, että tekisit uusia raapaleita mahdollisimman pian. ^_^
Ai niin. Olen huono selittämään tai kommentoimaan.
-
Myrsis: Kiitos <3 Mut on aina niin kamalan helppo aivopestä kaikkeen xD
Vinzup: Yay~uskalsit kommata! Minä pitää kommenteista oikein paljon ^^ Oikein mainiota, että pidit tästä sarjasta, jonka syntyyn vaikutit... (ja harmittaa vieläkin, et löysit ite tiesi ulos, ennen ku mie ehdin pelastamaan...) on se joo yhdyssana...^^''
MrPanda: Kiitos~ minä olen oikeastaan ollut vain kerran elämässäni Ikeassa... olin kymmenen vee ja mulla oli ihan kamalan tylsää... ja kyllä, Tanska juuri kosi Norjaa, mutta Norja sanoi ei : ( pahus.
Muuttis: awwwwwww, kiitos^^ tuo psykologia osuus oli ihan nappiin (mut ei sun nyt tartte sentään ihan kamalan huolissaan olla... mie oon jo seitsemän viikkoa selvinnyt ;D ...ja pysyttelen kauempana Hollannista...)
England: JEE! Uusi lukija! Kiitos, kiitos^^ (ja musta toi oli jo hyvä kommentti! kunhan vain ilmoittaa pitävänsä niin minä jaksan päivitellä näitä ^^)
Ja sitten. Minulla on taas ollut hiukan kiireitä, kun... tota... vähän niin kuin vaihdoin valtiota taas ^^'' (asun siis nyt Belgian luona --> Benelux -raapaleita luvassa...) Mutta nyt kuitenkin pari uutta rääpälettä^^ Ekaksi, koska lupasin että Tanska pääsee pois Ikeasta jos vain tulee kommentteja, Lost in the Ikea: The Final Part! Ja sitten pari juttua Belgiasta (hänestä tulette vielä kuulemaan paaaaljon~)
Raapale 95: Lost in the Ikea; The Final Part!
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Tanska ja Suomi
Tanska kyhjötti yksin jossain kaupan hämärimmässä nurkassa. Siitä hämäryydestä ja ympäröivistä pahvilaatikoista päätellen kyseinen nurkkaus ei edes ollut enää asiakkaille tarkoitettua aluetta, mutta Tanska ei nyt välittänyt siitä tosiseikasta. Paljon tärkeämpää oli se, että kuinka hän oli tänne päätynyt ja kuinka hän pääsisi pois. Suoraan sanoen, Tanska oli eksynyt.
”Missähän Norge on…”, tanskalainen kysyi ääneen, ”Sverige kai nappasi hänet… Minun täytyy pelastaa Norge!” Kun hänen rakas norjalaisensa oli kyseessä, ei Tanska tuhlannut aikaa sellaiseen turhuuteen kuin pelastussuunnitelman laatimiseen. Mies pomppasi laatikon takaa valmiina tappelemaan jokaista eteen tulevaa ruotsalaista vastaan.
Oli kaikkien onni, että ensimmäinen vastaantulija oli suomalainen.
”Tanska?” Suomi kysyi, ”mitä sinä täällä teet?” Tanskalainen ehti jo rynnätä miehen ohi, mutta hän pysähtyi ja kääntyi takaisin.
”Finland!” Tanska huudahti iloisena ja ohitti suomalainen kysymyksen rynnätessään halaamaan tätä, ”onko Sverige kaapannut sinutkin? Minä vielä näytän sille…” Suomella meni hetki yhdistää mielessään Tanska, kaappaaminen ja heidän olinpaikkansa toisiinsa. Sitten hän pudisti päätään hitaasti.
”Ei…”, hän vastasi, ”sinä olet vain taas eksynyt.”
”En ole…”, Tanska vastasi välttelevästi ja Suomi yritti peittää hymähdyksensä.
”Okei”, hän totesi olkiaan kohauttaen ”minä olinkin tässä vain menossa Norjan luokse…”
”Minä tulen mukaan!” Tanska ilmoitti nopeasti, ”siis… ihan vain siksi, että sinä saatat eksyä tänne ruotsalaisten joukkoon…” Suomi hymyili ja nyökkäsi. Kävellessään nopeaan tahtiin kohti kaupan takaovea hiljaiseksi muuttunut tanskalainen perässään, Suomi vilkutti pikaisesti yhdelle turvakameralle arvaten että Ruotsi olisi kuitenkin siellä jossain vahtimassa.
A/N: That's it^^ ja se oli oikeastaan tuplaraapale kun en lyhyempään saannut ahdettua... hmm, tämä Ikea taisi sitten olla jokin yhteispohjoismaalainen, kun kerta kaikki siellä ravaa.
Raapale 96: Be cool~ speak Deuts--- Dutch!
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Belgia, Hollanti ja Ranska
Belgia oli juuri puhumassa puhelimessa nykyisen johtajansa kanssa, kun kaksi miesvaltiota ilmestyivät kumpikin aivan yhtä salavihkaisesti hänen vierelleen. Ranska työnsi käsivartensa belgialaisnaisen käden alle kyselemättä sen enempää lupia, mutta Hollanti sentään tyytyi vain seisomaan sisarensa toisella puolella. Belgia vilkaisi kumpaakin miestä kysyvästi ja lopetti sitten puhelunsa nopeasti.
”No?” hän kysyi ja sekä Ranska että Hollanti avasivat suunsa yhtä aikaa.
”Belgique…”
”België…” Miehet vaikenivat ja jakoivat äkäisen mulkaisun keskenään, mutta Belgia vain huokaisi.
”Pojat, pojat”, naisvaltio torui ja riuhtaisi kätensä irti ranskalaisen otteesta, ”jos tämä on taas siitä kielijutusta niin… minähän puhun kahta kieltä, jos tahdon.” Ranska ja Hollanti kyräilivät toisiaan vielä hetken, mutta malttoivat sitten jättää pahemman riidan väliin.
”Ihan vapaasti, zus”, Hollanti mutisi kaikkea muuta kun kannustavalla sävyllä, ”mutta onko pakko sekoittaa minun kieltäni tuon kanssa…”
”Non, non”, Ranska keskeytti, ”onko pakko sotkea minun kaunista kieltäni tuon kamalan…”
”Ei se ole kamalaa”, Hollanti murahti ja astahti uhkaavasti lähemmäs ranskalaista.
”Ei se kaunistakaan ole…”, Ranska vastasi takaisin. Tässä vaiheessa Belgia huokaisi ja päätti vain häipyä paikalta. Hänen puolestaan miehet saisivat tapella vaikka koko loppu päivän asiasta eikä hän kuitenkaan muuttaisi sitä.
A/N: Tämä syntyi kahdesta asiasta: 1. kun harhailin Brysselin juna-asemalla ja yritin ottaa ranska-hollanti kylteistä selvää... 2. kun tajusin, että ainakin hollantia puhuvat belgialaiset sotkevat huolletta ranskaa ja hollantia sekaisin... Jotenkin vain tuli sellainen ajatus, että Belgian tyyli saattaa ihan hiukan pänniä kahta tiettyä miesvaltiota xD
zus = sisko hollanniksi ja Belgian nimet: België (hollanti) ja Belgique (ranska)
(pfft... ja otsikko on randomi xD Kuuntelin Die Prinzen "be cool, speak Deutsch" kappaletta, kun kirjoitin)
Raapale 97: Hullujen hollantilaisten paluu
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Belgia ja Hollanti
Hollanti nautti vauhdista ja sen tuomasta kevyestä tuulesta kasvoillaan. Kauniit kesäiset maisemat vilistivät nopeasti ohi, mutta mies ei nyt välittänyt niistä. Hän korjasi hiukan aurinkolasejaan toisella kädellään ja hymyili hiukan ohittaessaan omansa ja sisarensa välisen rajan. Pyöräillessään hän ei olisi edes huomannut maan vaihtumista, jos rajojen sijainti ei olisi ollut niin hyvin hänen mielessään.
Hollanti ehti pyöräillä hyvän matkaa ja hänen täytyi jo vilkaista kelloaan. Yleensä Belgia huomasi…
”Nederland!” ja siinä se tuli. Hollanti hymähti ja kurvasi pyörällään omasta mielestään erittäin tyylikkäästi paikalle ilmaantuneen naisvaltion eteen.
”Ja?” hän kysyi, vaikka tiesi vallan hyvin, mikä ärsytti Belgiaa. Jo pelkkä naisen luoma äkäinen mulkaisu hollantilaisen pyörälle kertoi kaiken.
”Minä olen sanonut sen jo miljoona kertaa…”, Belgia aloitti vakavalla sävyllä, ”sinä et tule minun alueelleni tuolla kirotulla…” Hollanti kohautti olkapäitään ja polkaisi sitten pyöränsä taas liikkeelle.
”EU antaa oikeuksia!” hän huusi taakseen samalla kun lähti polkemaan erittäin nopeasti kohti omaa aluettaan. Mennessään Hollanti naureskeli itsekseen ja virnisti leveästi.
A/N: Tässä sitten vuorostaan idea on randomi^^'' se tuli siitä, kun toisena "Belgia-päivänäni" huomasin hollantilaisen pyöräilijäporukan koheltavan hirveetä vauhtia talon ohi... Ja mistä tiesin, että he olivat hollantilaisia? No ku kaikilla oli Hollannin liput pyörissään... (btw, mulla ei oikeasti ole mitään Alankomaita vastaan. Päinvastoin, se on oikein kiva maa ja varmasti yritän joku päivä tehdä jonkun visiitin Amsterdamiin... mut en suostu käyttämään enää pyörää siinä maassa ^^'') Ja EU nyt vain antaa vapauksia, tosin Benelux -maiden välinen liitto taisi sallia vapaan kulkemisen jo ennen EU:ta.
Ja skapa jatkuu vielä^^ kolme raapaletta vaille sata! (ja sitten vielä tämä pakollinen turha tieto osuus, koska mulla on tylsää. Katoin äsken Benelux-maiden välisen pyöräily-kilpailun telkkarista. Kymmenen parhaan joukossa kuusi belgialaista, kaksi luxembourgilaista ja vain kaksi hollantilaista... muahahaa~) Onko kukaan muuten huomannut, että mulle on kehittynyt pakkomielle pyöristä...? xD
-
Vois sanoa täsmälleen saman kuin toi MrPanda, jos nyt kirjoitin oikein. Pidän todella tyylistäsi kirjoittaa. ^_^ Iloinen asia päivään, kun lukee näitä sinun raapaleitasi.
-
Katos, se selvis ulos sielt Ikean pahaisesta... Beware, we will REVENGE this!!!! 8D Tällä kertaa en huomannu kirjotusvirheitä (tai sitte mä vaan skippasin ne onnistuneesti) :) Tykkäsin tosi paljon kaikista raapaleist, ja nauroinkin tolle Hollannille... Ja sen pyörälle. x) (ahhaa, arvaas kuka pomppaa mun mieleen täst lähin AINA ku puhutaa pyörist/pyöräilyst? XD)
Tällä kertaa vähän lyhyempi kommentti (srg), mut mitäs tässä muuta sanoisin...? Tykkäsin kummiskin <3 :3
Satasta odotellessa ;) -Vin
-
95: Jes, pääsihän se Danmark vihdoinkin pois pinteestä! Ja meidän ihanan Suomemme ansiota vielä, aw. Ihana miten Tino huomasi Tanskan olevan eksynyt, ja sitten päätti yksinkertaisella tavalla auttaa häntä kuitenkin niin, ettei Tanskan itse tarvinnut sitä eksymistä myöntää.
Tuo Suomen vilkuttaminen kameralle oli muuten kohta, josta pidin hirmuisesti <3
96: Jälleen kerran, repesin jo otsikossa xD Olipa muuten jo aikakin kirjoittaa jotain Belgian kielitilanteesta, joka on niin samanlainen meidän ruotsi/suomen kanssa. Mmm, ja Ranskasta oli toki mukava lukea~ (kyllä, oli pakko kertoa tämä erikseen♥ =ᴗ= )
97: Tämä oli kyllä kanssa ihana, sisarusrakkaudesta on aina niin hupaisaa lukea ; ) Ja jotenkin Hollannista on aina erityisen hauskaa lukea, hän kun on niin salaperäinen heppu, ainakin itselleni, kun en ole hänestä kauheasti fikkejäkään lukenut. On mielenkiintoista lukea minkälaiseksi sie Hollannin miellät, minulla kun ei hänestä kovin selkeää kuvaa ole... pitäisi varmaan ihan oikeasti joskus ottaa selvää hänestäkin, *huoh*
”EU antaa oikeuksia!” hän huusi taakseen samalla kun lähti polkemaan erittäin nopeasti kohti omaa aluettaan. Mennessään Hollanti naureskeli itsekseen ja virnisti leveästi.
aww, ilkikurinen Hollanti naureskelemassa ja virnistelemässä :'D tällaista lisää <3
Jess, oi tätä onnea - oikeasti pystyin kommentoimaan, ja vielä säädylliseen aikaan! Nyt, ennen kuin kiitän sinua näistä raapaleista ja painun muualle, niin kyllä, olen huomannut tietyn pakkomielteesi polkupyöriin. :'D Sen se Hollannin lähellä asuminen näköjään teettää... joku päivä sie varmasti uskaltaudut pyöräilemään Hollannissa.. jos et muuten, niin mie pakotan! (; *mwaha*
Bedankt siis näistä! Toivottavasti jatkat hollannin opettamista näillä raapaleilla~ *ikionnellinen, että tietää mitä on 'sisko' hollanniksi*
-
Uusi lukija~!
Lukasin nää kaikki läpi, ja oon naureskellu sen verra, et vattalihaksii sattuu. Ranska on ihana~
Ongelman o vaa ne pari raapalet FraUk:sta, jost mä en yhtää tykkää! Ja viel ko neki o hyvi kirjotettui, ni en voi vastustaa kiusaust lukee ne...
Nii, mut siis nää kaikki on ollu hauskasti kirjotettui, Pohjoismaat o sulosia (varsinkin Ruotsi ja Suomi~), Ranska o ihana, nosebleedaan Preussia koko aja, Puola ja Liettua o tosi, tosi lutusia esiintyessää, ja nää on vaa mahtavia. Lisää Kanadaa~! ♥
Ää, tarviin kahvia jotta päivään tulee järkeä... Kiitos aamun piristyksestä~ :D
Jatkoa raapaleille~ ♥
-
Huh, teki melkein mieli vaan pantata ja pantata näitä... xD
MrPanda: Kiitos! Täällä tosiaankin on paljon leudompi sää... vastaa oikeastaan Suomen kevättä tai viileää kesää ^^
England: Kiitoksia~ :'D
Vinzup: Kiitos^^ mä täs odottelen sitä kostoa *viheltelee* ei näy mitään... ja mul on awesome ava
xD Muuttis löysi sen mulle, et pitää nyt sit kehuskella...
Muuttis: Kiitos <3 Niin muuten... tää pyörä-pakkomielle on sittenkin varmaan merkki siitä et Hollanti vaikuttaa muhun jotenkin 0_O pelottavaa... ja kai sä sit voit raahata mut Alankomaihin jos mie raahaan sua sit ympäri loppu Eurooppaa ^^
Noruz: Taas uusi lukija! YAY~ Kiitoksia^^
Ja sitten: hyvät naiset, herrat, valtiot ja kanssahetalistit, Kolme viimeistä raapaletta ovat nyt täällä! Olkaa hyvät~
Raapale 98: Alles Kaputt!
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Saksa ja Italia
”Ei tästä tule enää mitään”, Saksa huokaisi ja nosti katseensa autonsa lähestulkoon kokonaan nurmikolle levitetystä moottorista. Saksalaisella oli kyllä ollut pieniä epäilyksiä, kun hän oli luvannut lainata autoaan Italialle, mutta ei hän olisi kuitenkaan mitään tällaista osannut pelätä pahimmissakaan painajaisissaan. Veneziano oli tehnyt autolle jotain, mutta ei itsekään tiennyt mitä. Eikä myöskään Saksa näyttänyt saavan asiasta sen enempää selvyyttä.
”Das ist Kaputt…”, hän vielä totesi kuin varmistaakseen asian itselleen. Italia, joka tähän asti oli seurannut autonpelastusoperaatiota huolestuneena vierestä, naurahti ja yritti sitten huonolla menestyksellä peittää virhettään.
”Italien…” Saksa vain totesi vakavalla äänellä, joka sai nuoremman miehen puhkeamaan anteeksipyyntöihin ihan vain varmuuden vuoksi.
A/N: Alles Kaputt on lempilauseeni saksassa xD (suom. "Kaikki on rikki/hajalla") ja tämän raapaleen idea tulee siitä, kun minulle selvisi että Italiassa sanaa "caputto" (en oo aivan varma miten se pitäis kirjoittaa ^^'') käytetään kun jokin menee pilalle hauskasti. esim. kaveri liukastuu (<-- tällä esimerkillä se minulle selitettiin...)
Raapale 99: Kun pyöräjengi päätti kerrankin saapua paikalle...
Ikäraja: S
Henkilöt: Tanska ja Hollanti, Belgia, Norja ja pari muuta
“Ja aloitamme siis kokouksen, joten pyydän hiljaisuutta!” Englanti huusi ja vähitellen huoneen melutaso vaimeni miellyttävämmälle asteelle sekä vielä ympäriinsä harhailleet valtiot hakeutuivat omille paikoilleen. Kuitenkin kaksi istuinta, toinen Pohjoismaiden joukossa Ruotsin ja Norjan välissä sekä toinen Benelux-maiden Belgian vieressä, pysyivät tyhjinä.
”Aikovatko Denmark ja Netherlands osallistua tämän päivän kokoukseen?” Englanti lopulta kysyi, kun kaksi valtiota loistivat itsepintaisesti poissaolollaan. Norja ja Belgia yrittivät kumpikin näyttää siltä, etteivät välittäisi pätkääkään asiasta.
”He ovat kai tulos…”, Suomi aloitti, mutta sitten ovet potkaistiin yhtäkkiä auki huudon säestyksellä ja kaikkien ihmeeksi Tanska ja Hollanti kurvasivat suoraan sisään pyörinensä, jättäen samalla ikävät tahrat kokolattiamattoon.
”Anteeksi viivästys”, Hollanti totesi viileällä sävyllä ja nakkasi savukkeensa olkansa ylitse. Tanska virnisti ja nojasi pyöräänsä hänen vieressään.
”Liikenteessä oli ongelmia”, hän jatkoi pyöräilyn jälkeen hieman käheäksi painuneella äänellä. Muut valtiot tuijottivat pitkään kaksikkoa, jolla ei näyttänyt olevan mitään kiirettä keskeyttää näyttävää sisääntuloaan. Oikeastaan se loppui vasta kun Norja ja Belgia noutivat kumpikin oman häirikkönsä vähemmän ystävällisellä tyylillä omille paikoilleen.
A/N: Minä lupaan ja vannon että tämä oli viimeinen pyörä-aiheinen raapale! Jos lupaukseni rikon niin BFT minut vieköön...
niin... mulla vain oli mielessäni kuva siitä kuinka Tanska ja Hollanti saapuvat komeasti leffa-tyyliin kokoukseen pyörillään ja muut facepalmaa... ^^'
Raapale 100: Ruotsalainen monopoli-raha ja Tanskan kruunu on sama asia…
Ikäraja: Sallittu
Henkilöt: Suomi ja Ruotsi
”Su-san?” Suomi kysyi, ”onko sinulla yhtään Tanskan kruunuja? Minä en ehtinyt vaihtaa euroja satamassa.” Ruotsi keskeytti Kööpenhaminan tuikean silmäilyn hetkeksi ja vilkaisi suomalaista seuralaistaan hieman ystävällisemmin.
”Nej”, hän tokaisi ja Suomi pyöräytti silmiään ajatellen kahden vanhemman Pohjoismaan nihkeyttä toisiaan kohtaan. Jotkut eivät vain sitten koskaan oppineet.
”Nämä kelpaavat”, Ruotsi kuitenkin jatkoi ja näytti toiselle valtiolle muutamaa paperista seteliä, jotka eivät tosiaankaan olleet minkään maan kruunuja.
”Hmm…Su-san… Nämä ovat monopoli-rahoja…”, Suomi vastasi tuijotettuaan ruotsalaisen pitelemiä lappusia hetken, ”me pelasimme näillä eilen…”
”Jag vet”, Ruotsi vastasi ja Suomen yllätykseksi hän hymyili pelottavalla tavallaan, ”ne kelpaavat.” Suomi katseli häntä edelleen epäillen, mutta antoi asian sitten olla.
”Minusta tuntuu, ettei Tanska pidä tästä ideasta…”, hän vain mutisi, kun Ruotsi marssi määrätietoisesti vaihtamaan monopoli-rahojaan tanskalaiseksi rahaksi.
A/N: Löysin uutisen, jossa kerrottiin ruotsalaisesta joka oli yrittänyt vaihtaa monopoli-rahaa tanskan kruunuiksi... Hauskaa oli, että hän oli jo kerran aiemmin onnistunu siinä xD Minulla on nyt hirveä nostalgia-olo päällä... Ensimmäinen raapale oli Pohjoismaista ja nyt sadas myös. Lisäksi olen kirjoittanut raapaleita lähes koko (lyhyen) fikkari-urani ^^ näitä on kirjoitettu koulussa tylsillä tunneilla, junassa istuessa, laivassa matkalla Ruotsiin ja perillä hotellissa, Tukholman puistoissa, Unkarissa, Saksassa, Belgiassa, monilla eri talleilla ja juna-asemilla, lentokentillä ja koneissa sekä muutama jopa ihan kotona ^^ Aina kuin on tullut ideoita ja löytynyt kynä ja paperia... Mut alan mennä jo liian tunteelliseksi, sori.
That's it. Sata raapaletta kuitenkin julkaistu, enpä kyllä uskonut koskaan näin pitkälle pääseväni näiden kanssa ^^En osaa koskaan kiittää tarpeeksi, joten kirjoitin tälle "Lopputekstit" (älkää nyt syökö minua, koska siitä tuli liian pitkä...erityistapaus, okei? ^^'')
Lopputekstit (Sallittu)
Belgia: Hallo! België täällä ^^ Vyra pyysi minua kertomaan teille kaikille, että hän on todella kiitollinen kaikille lukijoille ja kommentoijille~ Ja hän rakastaa minua joten hän ei ole tulossa takaisin Fin…
Vyra: Belgia…
Hollanti: Joo, joo, voisitte hakea tuon hullun jo takaisin kotiinsa
Vyra: Hollanti….
Belgia: Ole hiljaa, Nederland. Minua pyydettiin pitämään loppupuhe. Ei sinua!
Hollanti: Koska minä olen parempi kuin sinä. Tuolle hullulle tulisi vain alemmuuskompleksi, jos minä pitäisin puheen.
Belgia: Enpä uskoisi. Kukaan ei voi masentua sinunlaisesi typeryksen takia.
Hollanti: No eipä sinunkaan tyylisi mikään mieltäylentävä ole.
Belgia: Sinä… Idiootti pyörähullu!
Vyra: Hei! Älkää nyt aloittako… pahus… Luxembourg?
Luxembourg: Niin? Ei kun… älä kysy. Minä en tiedä, kuinka heidät saa lopettamaan.
Vyra: …Ei hyvä… Tällaisina hetkinä todella toivon, että oma kotimaani olisi täällä…
Suomi: Moi! Joku kutsui?
Vyra: Finland! Anteeksi… Suomi!
Ruotsi: Hej.
Vyra: Sverige! Oi, heti alkoi näyttää tämäkin meno järkevämmältä…
Luxembourg: Sanoo suomalainen, joka on kaikkea muuta kuin järkevä…
Vyra: ^^’’ Niin, mutta suomalaisten ei tarvitse olla järkeviä.
Suomi: Niin, niin :’D Mutta me tulimme Su-sanin kanssa vain varmistamaan, että olet vielä kunnossa.
Vyra: Voin hyvin, kiitos^^
Luxembourg: Toistaiseksi. Hollanti ei ole onnistunut vielä ajamaan hänen ylitseen.
Vyra: Eikä onnistukaan! Minä ja Belgia hajotimme jo hänen…
Hollanti: Mitä!?
Vyra: Ei mitään…
Belgia: Ei niin…
Hollanti: ….Miksi minä en usko teitä?
Belgia: Koska olet niin aivoton?
Hollanti: Se kulkee sitten suvussa.
Luxembourg: Oikeasti, olkaa hetki rauhassa. Meillä on vieraitakin…
Suomi: Voi, me olemme jo tottuneet… Ruotsi ja Tanska…
Tanska: Hej kaikki! Maailman mahtavin kuningaskunta on saapunut paikalle!
Norja: Ja voisi poistuakin saman tien.
Vyra: Tuota… Tämä huone on kyllä aika pieni… joten ei enää lisää valtioita, jooko? Ja Tanska saa kyllä jäädä ^^
Tanska: Siinäs kuulitte! Saan jäädä! Eli… Mitä te kaikki nyt sitten hengaatte täällä?
Belgia: Kiitämme ihmisiä tietenkin.
Hollanti: Koska pakotettiin…
Vyra: Äläs nyt… Minä lupasin että saat olla aivan rauhassa tämän jälkeen… jonkin aikaa…
Mutta aloitetaan! Onko Islantikin täällä jossain?
Islanti: Toistaiseksi kyllä.
Vyra: Gut. Tahdon kirjoittaa sinusta vielä jotain. Ja SuFinistä… DenNorista…
Tanska: Ja! Kannatetaan!
Norja: …Ole hiljaa…
Tanska: …Norge… mehän voisimme nyt auttaa häntä vähän…
Norja: Hva? …Nei! Älä tule yhtään lähemmäs, Danmark!
Vyra: Aww… te olette suloisia <3 Tino, miksi sinä ja Ruotsi ette voisi auttaa minua myös…?
Suomi: Eh… Ei nyt…. Jospa vain sanoisit asiasi loppuun pian.
Vyra: Näh, olet oikeassa. Tästä alkaa tulla jo hiukan liian pitkä. Joten, kiitos kaikille ihanille ihmisille kun olette lukeneet, antaneet kommentteja ja muutenkin olette niin ihania <3 Sadatta raapaletta ei olisi koskaan tullut ilman teitä ja…
Hollanti: Ne ovat vain typeriä pikkutarinoita… Sinä et ole voittamassa Oscaria.
Belgia: Hou je mond.
Vyra: Entä sitten. Minä olen kuitenkin iloinen näistä. Ja lisää on tulossa! SuFiniä, Dennoria, Lietpolia, Pruhunia, Frukia…
Luxembourg: Älä vain sano sitä nimeä. Olemme aivan liian lähellä…
Vyra: Ai Ranskaa?
Ranska: Bonjour, mon amis!
Luxembourg: …Tämähän tästä puuttuikin…
Vyra: No problem, minä kirjoitan hänet käyttäytymään hyvin. Tämän kerran.
Espanja: Mitä? Osaako Francis muka käyttäytyä…
Preussi: Ja vielä hyvin?
Belgia: Hetkinen! Mitä tekin täällä teette?
Vyra: Anteeksi… Minun moka ^^’’ Kirjoitin vahingossa heidät kaikki tänne… Ei kyllä ollut tarkoitus.
Belgia: Kaikki? Keitä muita on vielä tulossa?
Vyra: Ei ketään, minulta alkaa tila loppua…
Unkari: Szia~ !
Saksa: Guten tag.
Vyra: … Siis heidän jälkeensä ^^’’
Belgia: Selvä… Mutta lopetatko jo pian, kultaseni? Minun täytyy jatkaa töitäni.
Vyra: Totta kai^^ Olen melkein valmis… No niin, Kiitoksia kaikille!
Belgia: Dank u wel, merci~
Hollanti: Bedankt… Hakekaa hänet jo pois täältä…
Luxembourg: Villmols merci!
Ruotsi: Tack…
Norja: Takk. Luulisin.
Tanska: Tusind tak! Vaikka sitä Ikeaa en anna anteeksi.
Islanti: Takk fyrir.
Ranska: Merci baucoup~ Tämä maailma tarvitsee lisää… l’amour <3
Espanja: Sí! Muchas gracias kaikki!
Unkari: Köszönöm szépen~ Oli mukavaa auttaa sinua.
Saksa: Danke schön. Anteeksi, minun on lähdettävä nyt, mutta…
Preussi: Danke! Kaikki mahtavimmat ideat olivat tietenkin minulta! Mutta koska on mahtavaa olla vaatimaton, annan tämän ihmisen nyt viedä kunnian.
Vyra: …Um… Kiitos Preussi… Ja kiitos myös muille! saatte nyt mennä jatkamaan omia valtio-juttujanne tai mitä lienee teette…
Ranska: Oui, minun täytyy löytää Angleterre jostain…
Vyra: …Saanko tulla mukaan?
Suomi: …Minä en suosittelisi…
Vyra: Ah, tietenkin… Kiitoksia vielä kerran kaikille, olette parhaita! Ja jatketaan sitten vielä lisää, right?
Suomi: Ja kiitos paljon, että pidätte hänet samalla myös poissa hankaluuksista koska hänen aikansa menee kirjoittamiseen…
Vyra: Tino!
Suomi: Mutta se on totta.
Vyra: Niin onkin, mutta… ei sitä tarvitse ääneen sanoa…
// Seuraava kommentoija ja oman raapaleen voittaja voi sitten laittaa toiveensa minulle yksärillä ja yritän toteuttaa sen mahdollisimman pian ^^
-
Oh yeah! Oon eka! :-----D
Joo en ole aikaisemmin uskaltanut kommentoida tätä, mutta nyt on pakko.
Elikkäs.
Rakastan näitä raapaleita. Ystäväni tuossa vierssä ihmettelee mille minä oikein koko ajan repeilen... Aah, olen taitava eksymään asiasta. Anteeksi. Asiaan. Nämä kaikki kolme raapaletta (kyllä, osaan laskea kolmeen) olivat mahtavia, mutta loppupuhe oli ylitse muiden. Repesin Tanskan Ikea maininnalle.... Ikea on kyllä pelottava paikka. Oikeasti. En voi sietää sitä. Lisäksi se on ruotsalainen. >.< Ja takaisin asiaan. Loppupuheen jälkeen paras oli ehdottomasti 99. sitten 100 ja viimeisenä 98.
Alles kaputt on kyllä kiva lause, mutta itse pidän enemmän "Ich bin eine banane"sta. Kyllä, se on erittäin hyödyllinen lause. Samaten "eine kleine weisswine" en usko kirjoittaneeni sitä oikein, sillä en puhu saksaa.
Ai niin, kirjoita vain pyörä raapaleita, sillä ne olivat hykerryttävän hauskoja.
Kyllä, osaan kommentoida xD
-N
(ja siitä raapaleesta laitan kyllä viestiä, turha toivo että unohtaisin. muahhahahahahaaa!)
-
Ah kiitos paljon, Neithan! Ajattelin jo, että en ikinä pääse kommentoimaan tätä... mie kun en osallistunut tähän skabaan, koska Vyra on jo muutenkin kirjoittanut niin paljon minulle, joten piti sitten antaa muillekkin tilaisuus, hahaha~ Ja onnittelut raapalevoitosta!
Ja nyt siis tämän raapaleketjun viimeiseen raapalekommenttiini!
98: tästä raapaleesta tuli mieleen kysymys, jonka meinasin paljastaa mesessä... että miten ihmeessä oikein pystyt kirjoittamaan aivan pienimmistä ja huomaamattomimmistakin (god, miten vaikea sana kirjoittaa...) asiasta näin yhtenäisen ja mielenkiintoisen raapaleen? Ihmeellistä, että pystyt keksimään jotain tällaista jostain italian sanasta 'caputto', ja yhdistää sen lempi lauseeseesi 'das ist kaputt'..ei miulle tulisi tällaista koskaan mieleenkään, saatikka pystyisin kirjoittamaan mitään järkevää siitä.
Mutta onneksi se oletkin sinä joka näitä raapaleita kirjoittaa, eikä minä ♥
99: *dun dun dun duunn.. satasta ollaan lähestymässä!* Yay for the Tanskan ja Hollannin eeppiselle sisääntulolle! Tässä kohtaa en oikeasti voinut olla naurahtamatta, sillä tuli aivan mieleen ne Humonin Tanska- ja Hollanti pyöräsarjikset, mm. tämä (http://browse.deviantart.com/cartoons/?q=netherlands&order=9&offset=0#/d2t5g2t) (en ennen edes tavallaan uskonut Humonia, kun hän kertoi pyöräilykulttuurista Hollannissa..ajattelin vain että siinä oli vähän liioittelun makua. Mutta...sen jälkeen mitä sie olet kertonut, taidan sittenkin uskoa :'D mutta minun on silti nähtävä ne omin silmin!).
Merde, sinun takiasi minun tekee nyt kauheasti mieli pyöräillä. Koitappa tässä sitten mennä pyöräilemään tuonne lumihankeen!
100: Satanen! Sie teit sen! Huzzah~! Onneaa! Voin vain kuvitella, kuinka nostalgiset tunnelmat siulla on täytynyt olla... Miten sopivaa, että sadas raapale oli nordiceista, aivan kuten ensimmäinenkin (: Pidin siitä, miten Su-san esiintyi, varsinkin tässä >> ”Jag vet”, Ruotsi vastasi ja Suomen yllätykseksi hän hymyili pelottavalla tavallaan, ”ne kelpaavat.”
tuli ihan sellainen hämärä ''muahaha~'' -olo :'D Aivan kuin Ruotsi aikoisi pakottaa ne kelpaamaan Tanskassa, tai sitten mielessään nauroi pahanilkisesti tanskalaisten tyhmyydelle.. ihana!
Mie itse en ole harmikseni seurannut tätä raapaleketjua alusta saakka, mutta haluan sinun tietävän, että olen iloinen että päätit jatkaa näiden kirjoittamista sen tauon jälkeen, ja että luonnollisesti seuraan sinua raapaleketju kakkoseen, mikäli ikinä keksit sille nimeä (;; Nämä raapaleet ovat kaikessa lyhykäisyydessäänkin pelastaneet monta masentunutta iltaa, ja toivon että sama meno jatkuu seuraavassakin topicissa!
Ja mitä tuohon lopputekstiin tulee, niin... voi. mitä. ihmettä. xD Nauroin niin monta kertaa - varsinkin, kun lähestyttiin loppua ja yhä enemmän maita sekaantui joukkoon. Parasta oli mm. Norjan, Hollannin ja Belgian terävät lausahdukset, sinun ja Hollannin hassu viha-rakkaussuhde (voiko sitä pitää sellaisena?), hellyyttävä kiitollisuutesi, ja tuon fanitytön pulpahtaminen pinnalle, kun kysyit että miksei Tino ja Ruotsi voisi auttaa myös... pffffffft!! xD Oh, ja paras jäi jo mainitsematta: (okei, olen aivan varma että tiedät mitä on tulossa...) Ranska~~! Varsinkin tämä kohta, ei apua:
Ranska: Oui, minun täytyy löytää Angleterre jostain…
Vyra: …Saanko tulla mukaan?
Suomi: …Minä en suosittelisi…
en voi oikeasti uskoa että sanoit noin! No ei sen puoleen, minäkin olisin varmaan, mutta silti... >//u//< hahaha!
Nähkäämme seuraavassa raapaleketjussa!
-
No nyt se sata tulo vastaan
O .o
-
Oijoijoi, mahtava lopetus~
98. Voi Saksa-parkaa... Miks ihmees se lainas Venezianol autonsa? Oi voi... ;D
99. The epicness~! Ihana. Must tollaset sisääntulot o ain mahtavia. ;)
100. Woohoo, you did it~! Ne kelpaavat... Berwald oli kyl ihana tos raapalees, ja voi Tino-raukkaa~ Mahtava. :D
Ja noi loppusanat... Oon erittäin onnellinen, et jätit noi muut paritukset "osoittamatta". (Oon vahvasti suunnilleen kaikkii muit paitsi canon-parituksii vastaan.) Ja Tino oli awws tossa. ♥ (Ei sitä tunnetta voi kuvailla.) Tanska oli ihana, ja Gilbert is awesome with his awesomeness~ Sehän nyt on ain nii vaatimaton ja totta kai kaikki ideat tulee siltä! >3<
... Kiitos.
-
NYT SE ON SITTE LOPPU :( no ei. :) Onnittelut raapaleiden jodosta~ Pyöreä sata! Ja onnittelut Neithan. :D
multa kun evättiin kilpailuun osallistumisen oikeus 8D
Vyraseni. Ensiks, pakko kommata: MAHTAVA AVA. xD Ja sitten raapaleihin:
Tykkäsin tosi paljon näist kolmest vikasta. Ja voi elämä ku repesin Ruotsin monopolirahoille.. :'D Ja kyllä, toi pyöräraapale tosa välis sai mut kyl hymyilemään tosi leveästi. :) Muuttiksen jälkeen mä kyl oikeesti häpeen mun kommentin lyhyyttä... Tämä oli tosi hyvä lopetus näille raapaisuille ^^
(Btw, tolle sun viimisimmäl kommentil mul kommentti: ethä sä viimeksää nähny, et sä ees TIENNY eka et oon oikeesti tansunoruis vai milleest se ny taas menikää?? No tanskalais-suomalais-stalkkeri-ja-vähän-jotain-muutakin. >D)
Hmm, lukaisimpa äsken sanan "nostalginen" ja nyt soi päässä joku iskelmä "Voi niitä aikoja, voi niitä aikoja..." -.-" ups.
Lopputeksteistä: Virnistelin tosi leveesti, ja tirskahtelinkin aina silloin tällöin, mut toi Ikea sai mut kyl nauramaan. Ääneen. Varmasti oli nostalgista kirjottaa, ja yhdynkin Muuttiksen mielipiteeseen, et mikäs sen parempi lopetus ku Nordicit, mist kaikki paha mahtavuus sai alkunsa ^^ Tykkäsin tosi paljon täst koko ketjust, ja odotankin jo innol seuraavaa. <3
-Vini kiittää kauniisti ja kumartaa :)
-
Onnittelut taitavat olla paikallaan. Sata ficciä on jo huikea määrä ja toivottavasti jatkat vielä jatkossakin. Itselleni jäi todella hyvä maku näistä ja ne olivat suloisia ja opettavaisiakin siinä mielessä, että kaikesta voi yllättävissäkin tilanteissa saada ficceihin aiheita.
Jos saisi pyytää tai ehdottaa aiheita, niin itse emigranttien sukujuuret omaavana Venäjästä voisi mielestäni kiinnostavia juttuja mytologian, tapojen tai muun sellaisen kautta ajateltuna. En koskaan ole osannut ymmärtää, miksi se olisi joku suuri ja pelottava naapuri. Mahdollisesti Romanovit tai muut seikkailemaan tai venäjä muistelemaan tsaarin aikoja...juu, voi kuulostaa oudolta, mutta mm. isoäitini oli ylpeä synnyttyään tsaarin alaisuuteen ennen sotaa, ja sain kuulla siitä ajasta paljon. Sen lisäksi pohjoismaista ei voi saada koskaan liikaa enkä unohtaisi mm.m japania ja kirsikankukkia tai hachiko-patsasta tai muuta. Etelä-Amerikkailaisiin myös tutustuisin paremmin ja Espanjaan. Rakkaaseen Espanjaan, sillä se on ehkä suosikkini kohteina maailmassa tai ainakin niistä missä on tullut käytyä.
-
Hei taas. :) Olen niin väsynyt kesäaikaan siirtymisestä, että yritin herättää itseäni näillä raapaleilla ja onneksi se vähän auttoikin. xD Mahtavia! Luin kyllä vasta vain 7 ensimmäistä raapaletta, mutta ne oli kaikki nerokkaita.
Mutta Preussiii<3 Olen lukenut tosi vähän suomenkielisiä Hetalia-ficcejä, enkä ole aikaisemmin törmännyt yhteenkään suomenkieliseen ficciin, jossa olisi Preussi. Mutta nyt viimenkin törmäsin, mikä on hauskaa, koska Preussi on lempihahmoni. <3 Pidin albiino-jutusta. Siis raapaleesta... 3. xD Tämä kohta oli mainio: ”Preussi on kummajainen, sekasikiö ja outo”, Saksa sanoi, ”Ja kaiken lisäksi albiino”. Ja: ”Ne ovat violetit!” Preussi sanoi silmiään osoittaen, ”eivät punaiset”. :D <3
Ja raapale 2, siis Teehetki, sai minut myös nauramaan. Odotin tietty että Ranska olisi halunnut, että Englanti olisi sanonut rakastavansa Ranskaa, mutta loppu oli kyllä yllättävä. Heh. Ja parasta vielä, että tässä oli lempiparitukseni. <3
Palailen lukemaan näitä lisää. :)
-
näin monta ihanaa kommenttia~ mie oon ollut paha fikkari ja jättänyt kiittämättä... *menee nurkkaan häpeemään*
Neithan: Kiitos! Palkintoraapaleesi on työnalla (mun aika on hävinnyt totaalisesti jonnekin -.-'' mut älä vaan kuvittele et minä olisin sen unohtanut...) Ja todella mukavaa, että uskalsit sitten kommentoida ^^ minä pidän kommenteista erittäin paljon~ (kukapa ei pitäisi? ja mun kans kommenttien määrä on suoraan verrannollinen kirjoitusten määrään... xD)
Muuttis: Voi rakas ystäväni~ Kaikkeen on vain yksi vastaus... Minun mieleni on liian "hetaliasoitunut" ^^'' siksi kaikki fikki-ideat...
Mutta, kommenttisi teki minut todella iloiseksi. Kyllä, samalla meiningillä jatketaan sitten, kun saan tuon seuraavan ketjun joskus pystyyn (nimi on vielä hakusessa ^^'') pfft, mulla ja Hollannilla /on/ viha-rakkaussuhde. Ik hou van jou, Nederland... xD Kiitos~
England: Niinpä tuli... ^^
Noruz: Kiitoksia~
Vinzup: JOO! SE LOPPU! Mein Gott... xD no ei, jatketaan sit seuraavassa (muutaman raapaleen oon jo rääpinyt kassaan sitä varten ^^) Kiitoksia~ m-mut mä en oo nähnyt ketään stalkkereita... luulin, et ne kaikki eksy jo Saksas O_o olinko väärässä?!
leofurioso: Kiitos! Olen iloinen, että pidit näistä^^ Ja ideoita otetaan aina vastaan! Hmm... Myönnän, että Venäjä on minulle hankala hahmo, joten en hirveästi suosi häntä. Mutta ehkä sitten joskus, kun sattuu joku idea tulemaan ^^' Japani on myös jäännyt yllättävän vähälle minun fikeissäni, Espanjasta varmaan tulee raapaleita (hänellä on ihana persoona) ja etelä-amerikkalaisia valtioita ei taida virallisessa Hetaliassa edes olla vielä (vai muistanko ihan väärin?) Niin... ja Pohjoismaista nyt tuppaa tulemaan aina jotain...
MrPanda: aww.... Kiitos ^^ Etkä ole yhtään myöhässä... En ole minäkään vielä ehtinyt uutta ketjua laittaa (mut kyl se sieltä tulee!)
Himsu: Jes! Uusi lukija! Mukava tavata ja tervetuloa~ Preussia kyllä näkyy usein ainakin minun fikeissäni (jos muistan oikein... mul on dementtia ku en muista omia fikkejäni xD) Kiitos paljon kommentista ja lueskele vaan rauhassa ^^
Vielä lopuksi: Kiitoksia oikein paljon kaikille! Uskokaa pois, minä olen aika monta kertaa käynyt lukemassa näitä ihania kommentteja ja virnistellyt typerän-iloisesti ^^ Nähdään sit seuraavassa raapale-ketjussa~
"Lopputekstien" suosio muuten yllätti... ^^' kirjoittelin jotain samantapaista fikkiblogiini... *mainostusta* xD
-
Mun pitäisi oikeesti olla lukemassa taloustiedon kokeeseen, mutta eksyinkin tänne lukemaan tätä. Ihan ensimmäisen luvun kohdalla olin vielä vähän epäilevä tätä kohtaan, mutta sitten se iski.. RITS.. ja mä olin ihan koukussa. En millään pystynyt enää lopettaan lukemista, enkä olisi ees halunnut. :) Tää on aivan ihana! :) ♥
Mä tykkäsin kaikkein eniten Englannista ja Ranskasta, ja sitten Norja ja Tanska oli kans mun toinen suosikki kaksikko. :) Äärettömän ihania! ♥ Englanti ja Ranska ♥ Rakastuin niihin. :)
Tykkäsin äärettömän paljon kaikista niistä pienistä asioista, mitkä sai mut nauramaan näissä. Kaikki tollaset pienet jutut, mitkä oikeesti aiheuttaa hyviä tai huonoja välejä maiden kesken, sopi tähän hyvin. :D Tässä oli monia kohtia, joissa en voinut kun nauraa ääneen.
♥
NeitiMusta.
-
Noniin, eksyin lukemaan näitä raapaleita taas. :) Pitäisi valmistautua äikän kokeeseen, mutta kun ei jaksa.
Olen lueskellut näitä lisää jo muinakin päivinä, mutten ollut jaksanut logata sisään kommentoidakseni näitä. No nyt kommentoin. Hollantilaiset pyöräkaaharit on huvttaneet mua jo useamman päivän. :) Juu, mutta...
Se raapale, jossa Italia ja Romano kinastelee Pisan-tornista, on tosi söpö. Äh, en muista mones se oli, tarkoitukseni oli lukea näitä ihan järjestyksessä, mutta olen päätynyt kuitenkin lukemaan näitä ihan sikin sokin. xD Mutta Italia on siinä niin herttainen!
Ja numero 48, Happy Cows. Aah, nyt miekin haluaisin maistaa tuollaista suklaata. <3 Olit hauskasti kertonut kuinka se suklaarasia kiersi vuoronperään kaikille ja kaikki rupesi naurahtelemaan. Ja Italia oli niin suloinen yhdellä repliikillään. Olet taitava tässä raapaleiden kirjoittamisessa. :) Osaat hyvin tiivistää lyhyet kohtaukset. Mie en itse oikein hallitse raapaleiden tekoa. xD En ole paljon uskaltanut edes yrittää.
Ja sitten... Ei siestaa Preussille. Olen nyt tainnut lukea sen jo muutamaan otteeseen ja minua edelleenkin hymyilyttää se. xD (Toki kun siinä on Preussi... mutta kun se on myös niiin oma itsensä. <3)
Ja raapaleesta 23 vielä, siis Öljyvaltiosta, sekin on nimittäin jäänyt huvittamaan minua. Nimittäin "itserakas ja pöyhkeä öljyvaltio" herättää hauskoja mielikuvia. xD
Sitten vielä Alles Kaputt. :D <3 Aah, se on yksi minunkin lempilauseistani saksassa. "Veneziano oli tehnyt autolle jotain, mutta ei itsekään tiennyt mitä." Minua jotenkin huvittaa tämä suuresti. <3 Italiaaaa~ :D
Joo, mutta jos minä nyt vähitellen alkaisin ajatella niitä kokeita... :D (mikä ei varmaan onnistu mutta, noh...)
-
Whops, unohdan aina välillä kiittää... ^^''
NeitiMusta Voi, kiitos kiitos kiitos <3 Tää oli aivan ihana kommentti! Tuli sellainen "ihanaa, mä onnistuin" -olo, kun siksihän mä kirjotan, et ihmisillä olis mukavia hetkiä lukiessa. :'3 Olet ihana <3
Himsu Kiitos <3 Kamalan piristävää saada kommaa myös noista vanhemmista raapaleista ^^ Kiva, kun kelpaavat vielä~
Mulle muuten sanotaan aika usein, että "olin lukemassa siihen ja siihen kokeeseen/pitäisi lukea, mutta tulinkin lukemaan sun fikkejä..." Oh nou! Mä pilaan ihmisten mahdollisuuden pärjätä koulussa... Ei ole mun vika, syytetään Tanskaa? xD
Ja muuten, jos joku ei ole vielä huomannut, niin raapaleet ovat jatkumassa täällä: Matkalla (http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=23232.0)
-
..betapallero raahautuu VIHDOIN!!!! ..puolivuotta myöhässä..
95. Hihii. DenNoria. SuFiniä. JEE<3 Tää nyt oli tällainen huvittava finalpart. Tykkäsin voimakkaasti. Missä onkaan finin tykkäämisnappi? Aijjoo se on facebookissa. Tanska on niin huvittava kun se ei vain osaa, ja Suomi on ihana ja reilu kun se auttaa sen pois Ikeasta. Tuitui tällainen lastensatutyyppinen. Ihana:D Repeyttävä.
96. Älä ikinä lakkaa tekemästä kielikysymysvitsejä, jooko? Nää on ihanan sivistäviä ja huvittaviakin vielä. Nauran aina Hollannille, varsinkin kun kyse on Belgiasta. Tässä osuttiin todellakin asian ytimeen, eikä suloisempaa voisi olla. Oh, La France, c’est la vie~ Belgian hermoille respectiä, itse olisin varmaan räjähtänyt jo pariin kertaan.
97. Sä et siis vieläkään saanut tarpeekses näistä pyöräjutuista? No, ei se mitään, vähintään viihdyttävä tämä on:D Suloista, sisarustappeluyritelmä. Ei naurulla ollut rajaa, mutta awwitus happily ever after<3
”Minä olen sanonut sen jo miljoona kertaa…”, Belgia aloitti vakavalla sävyllä, ”sinä et tule minun alueelleni tuolla kirotulla…” Hollanti kohautti olkapäitään ja polkaisi sitten pyöränsä taas liikkeelle.
”EU antaa oikeuksia!” hän huusi taakseen samalla kun lähti polkemaan erittäin nopeasti kohti omaa aluettaan. Mennessään Hollanti naureskeli itsekseen ja virnisti leveästi.
No tui tui. Happpy<3
98. Aa, tämä~ Aivan loistava. GerItaa pitkästä aikaa. Tuli jo ikävä. Kiva muuten että ees joku on sielä ulkomailla sivistämässä pieniä myrsiksiä tällaisilla asioilla:D Mutta niin. Allest kaput, ja sitten ei voi mitään. Tui tui. Ehkä yks suosikeista? paitsi että kaikki on. No tämä on erilailla suosikki piste:)
99. PYÖRÄJENGI<3 Voi että lutuista. Pikkuiset eivain osaa käyttäytyä, aiheuttavat facepalmausta ja siinä se. Tämä on niin aww, ettei mitään rajaa. (anteeksi, kuvittelen tanskalle kolmipyörän..:o<3) Ei tästä enempää kykene sanomaan, koska tämä on niin lyhyt ja ytimekäs. Toisiksi viimeinen. Kriisi.
100. Monopolirahaa? Tanska? Samassa rääpäleessä? Loistavaa huumoria. Rakkaus<3 Sufiniä vielä siihen mukaan ja puheliaanoloinen Ruotsi. Tämä oli aivan mahtava::D Totally repeäminen. Saat ostaa mulle pullon liimaa ajatellen tulevaisuutta koska muuten musta ei ole jäljellä kuin murusia ensi jouluna.
Epilogi? Mikä epilogi? Aaa loppusanat. Ei tästä voi sanoa mitään paitsi että järkyttävä naururyöppy. Sait äitini katsomaan minua taas oudosti, kiitos. Ihana lopetus ja aivan mahtavasti kirjoitettu. Respect.
Aa, ja kiitos vihdoin näistä sadasta. Seuraavaa satasta stalkkaaamaan:D<3
<3:llä
~Myrsis~