Finfanfun.fi

Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Toinen ulottuvuus => Aiheen aloitti: NiNNNi - 26.11.2009 18:42:32

Otsikko: Twilight: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-11) (TAUKO)
Kirjoitti: NiNNNi - 26.11.2009 18:42:32

Title: Dear Bella, Count me in
Author: Forever.Sebastian.
Translator: NiNNNi
Fandom: Twilight
Rating: K-11
Pairing: Edward/Bella, Bella/Jacob ja taustalla normiparit kans.
Genre: Romance
Beta: culliina 2. luvusta alkaen ;)
Disclaimer: En omista mitään.
Warnings: Ei kai oikein mitään. :D
Summary: Kaikki on ihmisiä. Edward on aloittamassa ensimmäistä vuottaan yliopistossaan, mutta hän ei tiedä mitä tahtoo tehdä elämältään. Se on siihen saakka kunnes tapaa kauniin tytön isojen unelmien kanssa kahvilassa eräänä päivänä. Mitä tapahtuu kun hän luulee löytäneen vihdoinkin tarkoituksen elämälleen? Vastaus on yksinkertainen, lähtee hänen peräänsä. Perustuu biisiin; ’Dear Maria, Count me in.’ Lukuja on 20.
T/N: Joo, tää on mun eka käännösfic joten en tiedä oikein laadusta mutta yritän kuitenkin tehdä parhaani tämän kanssa. Kirjoittajalta saatu lupa suomentamiseen ja alkuperäisen tekstin löydät TÄÄLTÄ (http://www.fanfiction.net/s/4510724/1/Dear_Bella_Count_Me_In)

1.luku

EPOV

Katsoin ylös tummenevaa taivasta samalla kun kävelin tarkoituksettomasti kiireisen väkijoukon lävitse alkavaa sadetta karkuun. Miksi en voinut vain tehdä päätöstä? Olinko niin toivoton? Koulu oli alkamassa muutaman kuukauden päästä enkä ollut tehnyt päätöstäni mihin yliopistoon menen. Ongelma ei ollut rajoitetut vaihtoehdot; Minut oltiin hyväksytty kaikkiin kouluihin mihin olin hakenutkin. Tiesin mikä oli syy minun viivyttelemiseen, vaikka vanhempani muuta ajattelivatkin, oli että minulla ei ollut intohimoa mitään kohtaan. Kyllä, voisin mennä yliopistoon, tulla lääkäriksi niin kuin isäni, ja tehdä perheeni ylpeäksi minusta, mutta se ei tekisi minusta onnellista. Halusin tehdä sitä mitä todellakin halusin - mutta mitä se oli?

Juoksutin sormiani hiuksissani samalla kun muutamat ensimmäiset sadepisarat alkoivat tippua. On satanut huomattavan monesti tänä kesänä. Minulla ei ollut sateenvarjoa mukanani enkä tahtonut kastua läpimäräksi, joten päätin mennä kulman takana sijaitsevaan pieneen kahvilaan joka keräili muutkin jalankulkijat.

Haju tuoreesta kahvista osui minuun kun astuin ovesta sisään. Jo pieni paikka oli epätavallisen täysi ja huomattavasti melukkaampi. En välittänyt huomiosta jota sain kun odotin pitkän jonon tilatakseni kahvin, enkä silloin kun myyjä yritti flirttailla minulle. Olin liian syvällä ajatuksissani huomatakseni ympärilläni tapahtuvaa.

Aikanaan kun sain kahvini, katsoin ympärilleni etsien paikkaa johon istua ja sitten huomasinkin kahdelle tarkoitetun pöydän kulmasta, läheltä ikkunaa. Se ei ollut kovin suljettu paikka muista pöydistä, joten se oli juuri sopiva paikka minulle. Istuin sinne ja katsoin tummaan kahviini toivoen vastauksen pamahtavan ongelmaani. Ei tietenkään sitä tapahtuisi, ja minun pitäisi vain astua esille ja tehdä päätös seuraavina muutamana päivänä.

Samalla kun olin kuuntelemassa sateen ropinaan, kuulin juuri ja juuri hermostuneet jalanaskeleet tulossa  suuntaani ja pysähtyvän pöytäni kohdalle. Tyttö seisoi vieressäni, pystyisin kertomaan hänen tuoksunsa. Hän tuoksui kuin freesia, ehkä? Hän selvitti hiljaisesti kurkkuaan ja kun kohotin katseeni reaktioksi, unohdin kuinka hengitetään, koska olin katsomassa maailman kauneinta tyttöä jonka olin koskaan ennen elämässäni nähnyt. Hän oli hoikka nainen tumman ruskeiden hiusten kanssa, ehkä jotakin 150 tai 160 senttimetriä tai jotakin niiden kohdalta. Mutta en kiinnittänyt huomiota kovin paljoakaan siihen, sillä olin hukkunut hänen syvän suklaanruskeisiin silmiinsä.

''Voinko istua tähän?'' hän kysyi antaen minulle heikon hymyn. Heräsin transsistani ällistyneenä ja vastasin hänelle hiukan myöhässä. ''Kyllä, tietenkin.'' Hän näytti hiukan epävarmalta mutta arasti istui alas vastapäätä minua. En voinut uskoa sitä. Istuin enkeliä vastapäätä.

BPOV

Olin sulkemassa autoni luukkua kun puhelimeni alkoi soida. ''Jacob soittaa'' ilmestyi puhelimeni näyttöön. Minun oli pakko nauraa; tietenkin Jacob soittaisi minulle 10 minuutin välein.

Vastasin puhelimeeni ''Hei Jacob. Miksi soitat minulle.. taas?'' Kysyin samalla kun yritin pitää naamani peruslukemissa.

Pystyin käytännössä näkemään Jacobin pyörittävän silmiään toisessa päässä puhelua. ''Bella, saitko ne kuvat jo?'' Kysyikö hän tosissaan tuota minulta? Nyt olin harmissani.

''Kuinka nopeana pidät minua, Jacob? Soitit minulle viimeksi noin 10 minuuttia sitten.'' Kyllä, ärtymys oli selvää.
''Niin, joo, oikein. Unohdin. Ok, puhun kanssasi myöhemmin, hei.'' Jälleen kerran minun oli pakko hymyillä; Jacobin muisti lensi. En koskaan voisi olla vihainen parhaalle ystävälleni, hän oli vain niin hassu.

Katselin minua ympäröiviä liikkeitä kunnes löysin hakemani kuvaliikkeen. Menin hakemaan kuvat jotka Jacob tahtoi niin kovasti, ne olivat meidän päättäjäisten juhlista muutama viikko sitten, ja kävelin juuri pihalle, kun alkoi sataa. Tietenkin silloin alkaa sataan kun unohdan sateenvarjoni ja takkini. Katselin ympärilleni etsien paikkaa johon voisin mennä sadetta pakoon, kunnes näin pienen kahvilan tien toisella puolella. Se oli lähin ja lämpimin paikka, joten päätin ottaa tilaisuuden ja yrityksen juosta tien toiselle puolelle. Minun onnekseni en kaatunut naamalleni.

Menin sisään nopeasti, ostin jonkin kahvin ja katsoin ympärilleni etsien paikkaa johon istua. Pahus! Paikka oli täpötäysi! En voinut oikein seistäkään juomassa kahviani, sillä minulla oli toisessa kädessäni kuvat, joten päätin mennä ainoalle vapaalle paikalle koko kahvilassa. Siellä istui poika, suurin piirtein minun ikäinen, katselemassa kahviinsa. En pystynyt näkemään hänen kasvojaan sillä ne olivat pronssin väristen hiusten peitossa. Toivoin ettei häntä haittaisi jos istuisin hänen kanssaan.

Kun kävelin hänen luokseen, korjasin ääntäni hiukan, jotta se ei alkaisi säröilemään puhuessani. Vahingossa teinkin sen kovempaa kuin olin aikonut. Hän kohotti katseensa minuun vastauksena ja mieleni pimeni. Hän oli upea. Hänellä oli sokaisevan vihreät silmät ja kaikki hänen kasvoissaan oli.. täydellistä. Jokin hänen kasvoistaan kuitenkin näytti hiukan turhaantuneelta tai surulliselta, halusin kysyä mikä oli väärin.

Napsautin itseni pihalle nopeasti ja kysyin häneltä kysymyksen nyt paljon enemmän hermostuneesti kuin harkitusti.
''Voinko istua tähän?'' Kysyin. Hän ei vastannut. Se iski minuun, mitä jos, hän sanoisi ei? Tietenkin hänellä todennäköisesti olisi kaunis tyttöystävä jossakin, joka istuisi hänen kanssaan.

Olin jo sanomassa hänelle antaa olla kunnes hän antoi minulle hengityksen salpaavan hymyn joka vei kaikki epäilykseni mukanaan. ''Kyllä, tietenkin'' Hän näytti aloitteen kohti ylimääräistä penkkiä. Istuin epäröiden häntä vastapäätä ja hukuin kun kohtasin hänen silmänsä uudestaan. Voihan pojat, tämä tulisi olemaan kiinnostavaa.

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: culliina - 27.11.2009 14:27:34

Aika paljo (miksi niitä nyt sanoisi) sanamuoto virheitä
Esim." Minulla ei ollut sateenvarjoa mukanani ja enkä tahtonut kastua läpimäräksi"
Pitäisi olla: "Ja en tahtonut..." tai  "Enkä tahtonut..."
Mut ihan hyvä muuten. Noi virheet vaan häiritti...
Jatka ihmeessä  :)
Onko sulla muuten betaa?
Siitä vois olla hyötyä.
Määkin voin vaikka betata noita käännöksiä sulle. Laitat vaan yksityisviestinä tulemaan. :)

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Rassermus - 27.11.2009 20:48:11

Hmmm. Tykkäsin<3 Ihana idea <3
Jotenkin toi maksaa häiritti mua. se ei tunnu kuuluvan suomen kieleen. tai siis tohon lauseeseen. :D
Mut siis tykkäsin hirmuisesti ja toivon, että jatkoa tuleepi pian<3

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 27.11.2009 21:06:42

Kiitos kommenteista :) Ja korjasin virheet mutta minua jäi häiritsemään missä tuo maksaa sijaitsee. Ilmoitelkaa niin korjaan senkin. Muutkin voisivat kommentoida. :D  :P
Ja yritän kohta saada toisen luvun tulemaan.
Kiitos vielä kerran kommenteista ♥

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: kakku. - 27.11.2009 21:09:41

Jes, lisää suomennoksia! Tai yleensäkin uusia ficcejä! :) Aina ilo huomata, että niitä tulee lisää! :) Mutta asiaan: Tosi hyvää suomennosta! Varsinkin kun on sun eka suomennos-ficci! Sietää olla ylpee! :) Luvut on mukavan pituisia ja tällein :) Äh, en keksi taaskaan mitään. Noh, jatkoa?! :D

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Chelseya - 27.11.2009 21:58:30

Ooi, kivaa uusi käännös ! (::
Ficci oli kiinnostava, tykkäsin.

Jatkoa odotellen !
-Chelseya

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: vampirecobra - 28.11.2009 01:28:17

Elikkä toi maksaa huomiosta- juttu tulee arvatenkin sanoista pay attention, jonka tarkka käännös on kiinnittää huomiota... jos korjaat tämän, niin fikki kuulostaa näiltä osin vähän suomalaisemmalta...
mutta muuten todella mielenkiintoinen fikki ja hyvin suomennettu...

eikun jatkoa sitten kun kerkiät...

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Elanoir - 28.11.2009 13:19:49

hmm.. en sano tähän alkuun mitään, pitää lukea muutama luku jotta voisin varmasti sanoa pidänkö tästä vai enkö. mutta muutamat suomennos- ja kirjoitusvirheet jäivät häiritsemään.

Lainaus

Hän oli hoikka nainen tumman ruskeitten hiusten kanssa,

ruskeiden (lause jatkuu)

Lainaus

ehkä jotain 150–160 cm tai jotain niiltä kohti.

tämä osa lausetta oli outo. ensinnäkin, ei jotain vaan jotakin. lisäksi pituuden ilmaisussa ei mielestäni voi käyttää lyhenteitä tai viivoja. se särähtää pahasti korvaan. jotain niiltä ? onkohan tullut vahingossa kirjoitusvirhe? jotakin niiden kenties?

Lainaus

Mutta en maksanut kovin paljoakaan huomiotani siihen sillä olin hukkunut hänen syvän suklaan ruskeisiin silmiin.

tuota "maksanut huomiosta" - suomennosta ovatkin jo monet kommentoineet. vampirecobraa lainaten, pay attention on tarkassa suomennoksessa kiinnittää huomiota. lisäksi siihen -sanan jälkeen tulee pilkku. suklaanruskeisiin silmiinsä menisi nuo viimeiset sanat.

culliinakin ehdotti betaa, ja samaa teen minä. jos virheiden määrä jatkuu noin paljon, ei kommentoijatkaan viitsi enää korjata niitä, ja surullista kyllä, en tätä viitsi lukea.

tarina toimi kuitenkin ihan hyvin, jake on juuri oma kärsimätön itsensä :D jatka ihmeessä, ja mieti betaa ;) uudet suomennokset ovat aina kivoja!

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Hiroya - 28.11.2009 14:37:43

Mistäköhän se johtuu, että ite en koskaan löydä mitään muuta virheitä, kuin jotain  ihan pieniä esim. Iso alkukirjain on unohdettu tai pilkku jostakin välistä? Mua ei haittaa, vaikka tekstissä olisikin jotain sanamuoto tai aikamuoto virheitä, vaan silloin häiritsee kun noista pisteistä, pilkuista ja isoista alkukirjaimista on kyse :D
Mun mielestä suomensit tän todella hyvin ja haluaisin kuulla EHDOTTOMASTI lisää, oli sulla beeta tai ei niin minä haluan! :D

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 28.11.2009 21:26:27

katriqqq: Kiitos, kiitos. Ilo saada kommenttia. :)
Chelseya: Kiitos. ;)
Vampirecabra: Juu kiitos kun huomasit. Sain korjattua nyt ja toivottavasti nyt kuulostaa enemmän suomalaisemmalta. :) Kiitos kun vaivauduit kommentoimaan.
Elanoir: Kiitos kun huomasit virheet. Korjasin ne nyt pois tieltä. Ja kysyin culliinalta voisiko hän ryhtyä tekstini betaajaksi, kun hän vihjasi jotain sellaista. Joten toinen luku voikin ilmestyä jo betattuna.. Mutta kiitos kommentistasi.  :D
Hiroya: Kiitos! :) On ilo kuulla ettei sinua häiritse tyhmät virheeni kovinkaan paljon. Jatkoa yritän saada pihalle mahdollisimman nopeaan. ;)

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 02.12.2009 17:34:56

Tässä nyt tulis sitten se toinen luku! :D Betattuna! Kiitokset vielä kerran culliinalle!  ;)


2.luku

BPOV

Ehkä tämä ei ollutkaan hyvä idea. Miten pystyisin edes miettimään ymmärrettävää lausetta kun olen lähellä häntä? Me vain istuimme tuijottamassa toisiamme... Kiusallista. Olin aukaisemassa suutani sanoakseni jotain, ihan mitä tahansa, joka rikkoisi epämukavan hiljaisuuden mutta hän voitti minut.

''Hei, minun nimeni on Edward Cullen, on ilo tavata...?'' Hän jätti lauseen tahallaan kesken jotta vastaisin hänelle.

”Bella” Mutisin samalla kun yritin välttää katsekontaktia. ''Bella Swan, on ilo tavata sinut Edward.'' Annoin hänelle pienen hymyn, jotta en näyttäisi tylyltä enkä kummajaiselta. Oikeastaan, hän varmasti piti minua jo kummajaisena.

Otin pienen hörpyn kahvistani. ''No Bella, en ole ennen nähnytkään sinua täällä päin, asutko täällä Seattlessa?'' Rakastin sitä miltä hänen äänensä kuulosti; Toivoin hänen jatkavan puhumista.

”En” Keskeytin. Kuinka paljon voisin kertoa elämästäni hänelle? Voinko luottaa häneen? Jälleen kerran, yksi katse hänen silmiinsä vei kaikki epäilykseni. Hän odotti kärsivällisesti minun puhuvan loppuun.

'' Asun Forksissa.'' Aloitin. ''Ainoa syy miksi olen kaupungissa on, että minun piti tulla hakemaan eräät kuvat ja maksamaan puhelin lasku. Se on syy miksi et ehkä olekaan törmännyt minuun aikaisemmin, ja muutin vasta kasi vuotta sitten asumaan isäni luokse.''

Kiva, nyt aloinkin jaarittelemaan. Huomasin tuijottavani alas käsiini joten kohotin katseeni takaisin häneen. Minun yllätyksekseni hän ei näyttänyt tylsistyneeltä eikä kyllästyneeltä, vaan vilpittömästi kiinnostuneelta. Hän oli ehdottomasti erilainen kuin muut pojat jotka olin tavannut ennen häntä.

Hän antoi minulle sydäntälämmittävän hymyn ja vastasi: ''Ah, Forks, ymmärrän. En ole koskaan ollut siellä itse, mutta isäni käy siellä sairaalassa silloin tällöin. Olen kuullut että se on hieno kaupunki.'' Hän myhäili. ''Ja hyvin pieni, oletanko oikein sinun käyvän koulua myös siellä, minkä vuoden opiskelija olet?''

Hymyilin. Hän näytti paljon kiinnostuneemmalta tylsästä elämästäni kuin kukaan muu jonka tunnen. ''Valmistuin juuri itse asiassa lukiosta, olen suunnitellut meneväni Breckenin yliopistoon Californiaan ensi lukukautena.'' Mietin mihin hän olisi menossa. Mitä jos olemme menossa samaan yliopistoon...? Minun piti pysäyttää itseni siihen, olen vasta tavannut hänet ja uskon tämän olevan ainut kerta kun tapaan hänet. Ajatus teki minut hiukan surulliseksi. Päätin silti kysyä. ''Ja sinä?''

Yhtäkkiä hän näyttikin turhaantuneelta ja aloin ihmettelemään mitä oikein sanoin saaden hänet tuon näköiseksi, mutta ennen kuin kerkisin miettimään muuta, hänen ilmeensä pehmeni ja hän vastasi. ''Minäkin valmistauduin äskettäin.'' Sydämeni alkoi hakata. 'Lopeta jo!' Huusin henkisesti. ''Mutta mihin yliopistoon olen menossa, siihen en voi vastata - Minulla on ongelmia päättää.''

Oliko tämä se syy miksi hän oli aikaisemmin surullisen näköinen kun kävelin hänen luokseen? Välittömästi kiinnostuin hänen myöntämisestään. ''No, mitä sinä tahdot tehdä?'' Kysyin. Olin rehellisesti kiinnostunut.

''En ole varma.'' Hän vastasi. ''Mutta päätän sen vielä tarpeeksi aikaisin.''

Hän vaihtoi nopeasti aihetta antamatta minulle aikaa kysyä asiasta enempää. ''Joten, onko sinulla sisaruksia?''

Myhäilin. ''Ei, ei ole, olen ainoa lapsi, mutta punnitsen parhaan ystäväni Jacobin veljekseni. No, nuoremmaksi veljeksi, hän on vanhempi kuin minä mutta minä olen se joka katsoo hänen peräänsä. Äitini meni uusiin naimisiin joten päätin muuttaa Phoenexsta asumaan Charlien, isäni luokse, ja se on ollut yksi parhaimmista päätöksistäni mitä olen koskaan tehnyt.'' En tahtonut sanoa hänen olevan yksi syy lisää miksi se oli parhain päätökseni sillä olin vasta tavannut hänet.

''Minäkin olen iloinen että muutit tänne.'' Hän sanoi. Katsoin takaisin kahviini piilottaakseni punan joka oli nopeasti kasvamassa kasvoilleni.

Hän jatkoi ''Minulla on itse asiassa kaksi sisarusta, vanhempi veli Emmett ja kaksoissisar Alice. He tekevät elämästä paljon kiinnostavampaa. Isäni on itse asiassa lääkärinä täällä Seattlessa ja äitini on sisustussuunnittelija.'' Hän huokaisi. ''Molemmat sisarukseni ovat pitäneet hyvän huolen siitä mihin yliopistoon he ovat menossa, joten olen se perheen luuseri.'' Hän rypisti otsaansa ja otti pitkän hörpyn kahvistaan samalla kun tuijotti ikkunasta ulos.

Hän piti itseään luuserina? No, hän oli kaukana siitä. Katsoin häntä suoraa silmiin. ''Kuuntelepas, jos luulet olevasi luuseri koska et osaa valita, olet väärässä. Olen itse menossa yliopistoon suorittamaan kirjoituksen tutkinnon, mutta arvaa mitä? Mitä minä oikeasti haluan, on tulla laulajaksi. Esiintyä ison yleisön edessä, tiedätkö mitä? Se ei tule koskaan tapahtumaan koska minun pitäisi tehdä rahaa ja kukaan ei anna kahta sekuntia enempää kuuntelua jollekin tytölle joka on tullut Forksista, ei mitään.'' Huokaisten ristin käteni rinnalleni.

Hänellä meni hetki pohtia sanojani ja sen jälkeen hän kohotti epäilevän katseensa minuun. ''Miksi ei? Sinun pitäisi tehdä sitä mitä sinä haluat. Mikset anna mennä vain? Seuraa unelmiasi.''

Tuo ei ehdottomasti ollut vastaus mitä olin odottanut. En ollut kertonut kenellekään aikaisemmin, sillä pelkäsin tulevani naurun alaiseksi, paitsi tälle puolivieraalle tyypille. Outoa.

Olin aikeissa vastata hänelle kunnes puhelimeni alkoi soida. Charlie oli soittamassa minulle. Hän varmaan oli huolissaan missä olin.

''Oh, minun pitää mennä.'' Sanoin nopeasti kerätessäni kaikki tavarani yhteen käteen ja nappasin puhelimeni toiseen. ''Oli ilo tavata sinut.'' En olisi halunnut sanoa noita sanoja mutta se oli täsmälleen sitä kun olin tavannut hänet. En koskaan enää tapaisi häntä ja se tieto melkein rikkoi sydämeni. Kiirehdin kahvilasta ulos antamatta hänelle tilaisuutta puhua. Vastasin puhelimeeni ja aloitin matkani autoani kohti nyt täydellisen aurinkoisena päivänä.

EPOV

Hän lähti. Tuosta noin vain. En saanut edes tilaisuutta sanoa hänelle hyvästejä.

En ole koskaan ollut yhtä kiinnostunut kenenkään elämästä niin kuin hänen. Hänen elämänsä oli niin lumoavaa - häntä oli vaikea ymmärtää mutta rakastin puhua hänen kanssaan. Hassu juttu oli, mitä enemmän juttelin hänen kanssaan, sitä enemmän halusin jatkaa hänen kanssaan juttelemista, tietää kaiken hänestä. Mutta hän lähti enkä koskaan tulisi tapaamaan häntä uudestaan.

Päätin että on minunkin aikani lähteä. Nousin pöydästäni ja kävelin pihalle, missä tällä hetkellä paistoi jo aurinko. En ollut edes huomannut sateen lakkaavan. Aloin kävelemään tarkoituksettomasti katuja jälleen kerran- jopa enemmän masentuneena kuin olin ollut tunti sitten. Tuuli puhalsi vielä ja se oli ripotellut pirstaleet tien toiselle puolelle.

Sitten näin sen. Jalkakäytävällä viiden jalan päässä minusta oli kuva. Kävelin sinne ja poimin kuvan ja sitten kun olin nähnyt kasvot, sydämeni pysähtyi.

Kädessäni oli kuva Bellasta, sen täytyi olla yksi niistä kuvista mitkä hänellä oli ollut mukana kahvilassa. Hän oli kuvassa nauramassa ja aurinko paistoi häneen suoraa ylhäältä päin. Hän sananmukaisesti näytti enkeliltä - minun enkeliltäni.

Aavistuksen välähdys iski minuun. Yhtäkkiä tiesinkin elämäni päämäärän. Minulla oli uusi tehtävä ja tiesin täsmälleen mitä tekisin. Olin menossa Bellan perään.

I got your picture
I'm coming with you
Dear Maria, count me in
There's a story at the bottom of this bottle
And I'm the pen

---

Kommenttii?  :D

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 02.12.2009 18:24:36

Hmm, avasin ficin suoraan sanottuna vain ja ainoastaan nimen perusteella. Tuo Dear Maria, Count Me In sattuu nimittäin olemaan yksi lempibiiseistäni ja tunnistin nimen heti ja riemun kiljaisu taisi päästä vielä kun huomasin, että tää fic ihan oikeesti pohjautuu siihen.  :) Okei, nyt menee taas jaaritteluksi...

Eli siis, suomennoksessa olisi kyllä parantamisen varaa. Ykkösluku on suoraan sanottuna aika täynnä virheitä vaikka niitä on jo sanottu ja olet ilmeisesti korjannutkin, mutta edelleen niitä löytyy. Myös kakkosluvussa virheitä on vaikka se ilmeisesti onkin betattu. Ne harmi kyllä häiritsi aika paljon tän lukemista...

Itse ficin idea oli hyvä, joten pysyn täällä varmaan virheistä huolimatta lukijana... Saattaa kyllä olla, että jos kamalan kärsimättömäksi alan, niin käyn lukasemassa tuon englanniksi olevan alkuperäisen... Täytyy nyt hieman katsoa.

Odottelen siis jatkoa ja toivon kovasti, että virheitä ei olisi enää noin paljoa...

♥ mmariaä

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: mouu - 02.12.2009 18:33:27

Ooo uusi käännösficci !! :D
Niin, olihan sielä niitä virheitä jonkin verran.. Yhdyn aikalailla edellä kirjoittaneeseen, niin oli tässä betatussakin versiossa virheitä. En kyllä jaksa kalastella kaikkia, eivät ne minua nyt ihan niin paljoa häirinnyt, tai sitten en vaan lukenut ajatuksella. No kuitenkin, kai sitä tekemällä oppii ja lukemalla muiden ficcejä..

Älä nyt masennu, kyllä se siitä vielä lähtee :) Jatkoa lukisin kuitenkin.

mouu

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Julma-Nala - 02.12.2009 18:34:14

Käänä vain äkkiä lisää, minä pidän ;)

~Nala~

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Rassermus - 02.12.2009 19:10:56

AAAAaaws<3
Ihana<3 Kivaa, ku bella tiputti sen kuvan :)
Joo. Ei oikee pysty sanoo mitää järkevää, raskaan työpäivän jälkeen, mut JATKOA kiitos :D

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: kakku. - 02.12.2009 19:22:49

Miks Bella lähti menee! Oi, miksi?! :D Tietty ne menee sit samaan kouluun ja rakastuu ja tällee :D Mutta toivottavasti he tapaisivat uudestaan pian :D

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 02.12.2009 21:52:50

mmariaä: Kiitos! Tuo kyseinen biisi kuuluu lemppareihini myös. ;) Harmi että virheitä löytyi ja yritän kyllä koko ajan parantaa työni laatua. Toivottavasti jatkossa ei sitten olisi niin kovin paljoa virheitä. Kiitos kommentista! ♥
mouu: Kiitos! Yritän koko ajan parantaa tulosta ja toivon parantuvani myös tämän avulla lisää ja virheistä vältyttäisiin. Kiitos! ♥
nalinea: Kiitos, yritän saada parin päivän sisällä jatkoa. :) ♥
Rassermus: Kiitos! Kaikki kommentit ovat kivoja ja tervetulleita! ♥
katriqqq: Kiitos! Se selviää pian. ;) ♥

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 04.12.2009 22:23:40

Tässä tää kolmosluku olis. :) Kiitokset jälleen kerran culliinalle!! :D

3.luku
BPOV
Istuin omassa ruosteisessa vanhassa autossani matkalla kohti Jacobin kotia. Ajaessani puiden ympäröimänä, huomasin niiden vihreän värin muistuttavan Edwardin silmiä.

Ah! Miksi jatkan tätä? Joka puolella on jotain, mikä muistuttaa Edwardista. Esimerkiksi, tuulessa heiluvat siniset kukat keskellä niittyä muistuttavat hyvin paljon sinistä napitettavaa paitaa joka hänellä oli ollut yllään. Ja tapa jolla aurinko paistoi tuulilasiini, muistutti minua kuinka hänen hymynsä oli valaissut huoneen. Mikä minussa oli vikana? Hän oli vain poika.

Käänsin katseeni takaisin tiehen ja käännyin Jacobin ajotielle. Hän oli jo puolessa välissä vastassa, sillä hän oli aika varmasti kuullut kovan moottorini äänen kilometrin päästä. Kiemurtelin penkistäni pois ja kävelin hänen luokseen.
 
''Bella!'' Hän kajautti. ''Kiitos todella paljon kun hait ne kuvat minulle! Olisin voinut hakea ne itse mutta siellä on tulossa hyvin tärkeä jalkapallopeli ja..'' Hiljensin hänet. ''Jaa jaa, mitä varten parhaat ystävät ovat olemassa?''

''No, olen kiitollisuuden velassa sinulle.'' Hän vakuutti. Olin avaamassa suuni antaakseni hänelle näsäviisaan vastauksen mutta hän heilautti minut jättimäiseen halaukseen. Hän tiesi, että vihasin tälläisiä halauksia. Olen aina ollut huomattavasti lyhyempi kuin hän ja eikä hän koskaan huomaa olla käyttämättä tilaisuutta tehdä jotain mikä saisi minut tuntemaan itseni entistä lyhyemmäksi.

Eikö hän ollut hauska?

''Jake! Laske minut alas nyt heti!'' Vinguin pienellä toivolla että hän ehkä jopa kuuntelisi minua.
Hän antoi minulle ilkikurisen virnistyksen. ''Sopii minulle.'' Tiesin mitä oli tulossa ja kiljuin kun hän tiputti minut mutaan. Hän olisi kuollut. Hän oli ollut enemmän kuin tietoinen kömpelyydestäni ja hän tiesi etten voinut estää itseäni tippumasta.
Päästin jättimäisen huokauksen ja tuijotin häntä vihaisesti, mutta hän oli huonommassa kunnossa kuin minä. Hän vain seisoi edessäni täristen, yrittäen estää nauruaan.

''Haha. Erittäin hauskaa.'' Nurisin. Yritin nousta, mutta jalkani liukastuivat altani ja kaaduin uudestaan.
Hän ei kestänyt enään. Hänen valmiiksi punainen naamansa räjähti kuin tulivuori nauruun. Sillä välin kun pääsin seisomaan, hän jo pyöri maassa nauraen hysteerisesti. Kuinka hän kehtasi nauraa minulle!

 Juoksin hänen luokseen ja potkaisin häntä. Hetken päästä hypinkin jo ympäriinsä yhdellä jalalla pitäen toisesta kiinni. Olin unohtanut, että Jacob ei ollut yhtään vähempää kuin tiiliseinä. Kaikki hänen jalkapalloystävänsä olivat tiiliseiniä. Hänen silmänsä suurenivat ja hän alkoi nauraa vielä kovempaa.

No, siitä olin varma, etten jäisi tänne istumaan koko päiväksi kuuntelemaan kuinka minulle naurettaisiin. Puhdistin housuni mudasta ja lähdin rajuilman lailla kohti autoani.

''Bella!'' Hän takelteli. ''Odota! Olen pahoillani, pelleilin vain vähän!'' Hän alkoi laahata minua kädestä pitäen kohti kotiaan. ''Älä viitsi, mennään sisälle. Ostin tänään kokista ja..''
Keskeytin hänet, jälleen. ''Jacob Black, sinä lasket minut nyt heti vapaaksi ja annat minun lähteä kotiin.'' Yritin kuulostaa ankaralta ja itsevarmalta.

''Ihan miten vain Bella, jatka 'ankaran äänen' harjoittelua. Keskeytit minut töykeästi ennen kuin kerkisin loppuun. Olin sanomassa että ostin sinun suosikki limonadia koko maailmassa - appelsiini limonadia.'' Kiljaisin ja kasvoni muuttuivat automaattisesti jättimäiseksi virnistykseksi. Hän tiesi heikkouteni.

Seurasin häntä sisään ja istuin samalle pienelle sohvalle sillä välin kun hän haki limonadit. Hän ojensi minulle omani ja istui viereeni.

''Joten Bella, mikä sinulla kesti niin kauan hakea ne kuvat?'' Hymy leikki hänen huulillaan. Päätin pelata mukana.
''No Jake, jos et sattunut huomaamaan, tänään satoi ja minun piti mennä kahvilaan sitä myrskyä pakoon. Minulla oli niin kylmä että minun oli ostettava extra-iso kuppi kahvia. Oli hyvä, että menin sinne. Muuten olisin voinut saada keuhkokuumeen ja olisin ehkä voinut kuollut siihen. Silloin se kaikki olisi ollut sinun syytäsi!'' Yritin pitää kasvoni tyhjinä tunteista.

Jacob pyöritti silmiään. ''Niin, okei Bella, tiedän että olet maailman hitain juoja, mutta ei silti kahvin juonti vie sinulta tuntia, ja 'pelottava myrsky' oli vain suihku, joten haluatko kertoa minulle mitä oikeasti tapahtui ennen kuin pakotan sinut kertomaan?'' Hänen äänensä oli ankara, arvovaltainen; toi mieleeni vanhojen Intiaanejen ja cowboysien leffojen johtajan äänen.

''Okei, hyvä on.'' Nurisin periksi antamisen merkiksi. ''Alkoi sataa ja minulla ei ollut mukana sateenvarjoa joten menin kahvilaan. Se oli täpötäysi ja minulla oli nämä,'' Kaivoin kuvat takkini taskusta ja ojensin ne, ''taskussani joten menin istumaan ainoalle vapaalle paikalle koko kahvilassa ja sattui niin, että siellä pöydässä istui jo joku poika.'' Hänen silmänsä melkeinpä tippuivat kuopistaan. Punastuin ja katsoin alas käsiini sen jälkeen kun olin viskannut kuvat hänelle.

Hän yllätti minut nauramalla. ''Ja sinä flirttailit hänen kanssaan, etkö tehnyt niin Bella? Dam, voin huonosti pojan puolesta, hänellä oli varmasti vaikeaa edes tehdä lausetta kun olet lähellä.'' Pyöritin silmiäni; En tahtonut kertoa hänelle että se oli ollut täsmälleen toisin päin.

''En oikein tiedä, hukkasin vain ajan kulun.'' Sanoin nostaen päätäni ja katsoen häneen.
''Okei, jessus en tarkoittanut mitään, se vain, että et ole koskaan antanut huomiota muille pojille, paitsi minulle tietenkin, ja sinä puhuit hänen kanssaan tunnin. Hänen täytyy olla jotenkin erikoinen.'' Hänellä ei ollut ajatustakaan.

''Mutta siinä oli kaikki,'' sanoin nopeasti, '' ja sitten menin kotiin ja tein ruuan Charlielle.'' En ollut oikeastaan puhunut Charlielle koko ruoka-aikana - Olin liian kääritty omiin ajatuksiini.

''Kuulostaa siltä kuin sinulla olisi ollut hauskaakin, oh touchdown!'' hän hyppäsi pystyyn ja hihkui televisiolle. Tämä oli yksi syy miksi tykkäsin Jacobista. Kun minulla oli epämukavaa, hän vaihtaa välittömästi puheenaihetta.

Annoin hänelle hymyn. ''Jacob, tiesitkö että ensi vuonna on sinun aika tehdä touchdowneja miljoonien ihmisten edessä.'' Osoitin ensimmäistä riviä seisojista, '' ja olen siellä kannustamassa sinua.''
Hän käveli luokseni ja antoi minulle suloisen halauksen. ''Sellaista sen pitäisikin olla, parhaat ystävät ikuisesti, ja sinä olet ensimmäinen ihminen jota tulen halaamaan heti pelin jälkeen.''
Hykerrellen halasin häntä takaisin. ''Täsmälleen, sellaista sen pitäisikin olla.''

EPOV

Paiskasin Volvoni oven kiinni ja kiirehdin sisään.
''Hei kullannuppu, minkälainen päiväsi oli?'' Äitini kysyi. Hän oli aina hyvin rakastavainen - enemmän kuin ansaitsin. Mutta minulla ei nyt ollut aikaa käydä hänen kanssaan pitkää keskustelua.

”Hyvä” Vastasin nopeasti samalla kun kiirehdin portaikkoon. Mutta ennen ensimmäistä askelta ajatus osui minuun. Käännyin nopeasti äitini puoleen.
''Um äiti, mihin yliopistoon Alice ja Emmett olivatkaan menossa?'' Tiesin sen olevan Californiassa ja melko varmasti alkavan B:llä, ehkä se oli sama mihin Bella ja minä olimme menossa.

''He ovat menossa Breckenin yliopistoon, miksi sitä kysyt?'' Kohautin olkiani.
''Ihmettelin vain.'' Ja sen sanottua juoksinkin portaat ylös ja makuuhuoneeseeni. Kun olin kiirehtinyt makuuhuoneen ovesta sisään, säntäsin suoraa pöydälleni. Sen pitäisi olla täällä jossain. Nopeasti kävin hyväksytyt yliopisto kirjeet läpi etsien sitä yhtä josta elämäni, oudolla tavalla, riippui.

''Kyllä!'' Huusin kun vihdoin löysin sen yhden mitä olinkin etsinyt. Olin varma että aikaraja oli jo mennyt, mutta perheelläni oli suhteita kaikkialle. Näpsyttelin paperilla olevan numeron ja odotin malttamattomasti jonkun vastaavan.

''Breckenin yliopisto, Diane puhelimessa.'' Keski-ikäisen kuuloinen nainen sanoi. Hänen äänensä oli melkoisen nenäkäs.
''Hei, minun nimeni on Edward Cullen, mietin jos voisin kirjautua yliopistoon täksi vuodeksi. Minulla on hyväksymiskirje edessäni.'' Yritin käyttää ihaninta mutta samalla varmimman kuuloista ääntäni.

''Sori kullannuppu, ylitit aikarajan. Pelkäänpä että on jo liian myöhäistä kirjautua.'' Olin yli ärtymyksen. Aioin tehdä sen mitä vihasin kaikista eniten - tuoda perheeni nimen mukaan.

''No sitten, voisitko tehdä palveluksen ja kertoa rehtorille että Edward Cullen kiittelisi jos hän voisi tehdä pienen poikkeuksen aikarajaan.'' Hän kuulosti pelästyneeltä kuullessani kuinka julma ääneni oli.

''Um okei, odota sekunti kiitos.'' Hän asetti puhelimen alas ja taustalta pystyin kuulemaan nimeni mainitsemisen ja paljon puhetta.

Uusi ääni vastasi puhelimeen. ''Hei Edward, tässä on Betty Anderson, tämän yliopiston rehtori, tietenkin voimme tehdä poikkeuksen sinulle. Se on vähintä mitä voimme tehdä teidän perheellenne anteliaan lahjan vastapainoksi.''
 Hymyilin; tämä tulisi olemaan helppoa. Jatkoin puhumista hänen kanssaan ja järjestelimme koko lukujärjestykseni ensi lukuvuodeksi.

Kun olin sammuttanut puhelimeni, lähdin alakertaan lounaalle. Jokainen oli jo istumassa pöydässä odottamassa minua.
''Vihdoinkin!'' Emmett voihkaisi. ''Olin nääntyä kuoliaaksi.''
”Sori” Mumisin samalla kun menin istumaan paikalleni.

Äitini antoi minulle hämmästyneen katseen. ''Kenen kanssa puhuit kulta?''
Virnistin innoissani uutisten ansiota. ''Breckenin yliopiston, ilmoittauduin aloittamaan kouluni siellä muutaman viikon kuluttua.'' Jokainen voisi kertoa kuinka ylpeitä olivat päätöksestäni.

''Jee! Olemme menossa yliopistoon yhdessä!'' Alice kiljui samalla kun juoksi halaamaan minua.
''Vaikuttavaa! Cullenin lapset tulevat Breckeniin!'' Emmett jyrähti ojentaessaan kätensä antaakseen rystyslyönnin.

''Olemme niin ylpeitä sinusta.'' Isäni sanoi. Nuo sanat merkitsivät minulle paljon. Katsoin äitiini, hän näytti iloiselta, onnen kyyneleet silmissään. Loppu ruokailu kului samaan tapaan - jokainen oli iloinen omasta syystään ja minä olin omastani.
Ruokailun jälkeen Alice lähti ostoksille, Emmett lähti pelaaman jalkapalloa joidenkin kavereittensa kanssa, äitini siivosi keittiötä ja isäni meni töidensä kimppuun. Minä menin hiljaisesti pianoni luokse.

Nuorempana soitin yleensä koko ajan. Se oli jotain sellaista mistä nautin, kunnes tunsin, ettei minulla ollut oikein mitään syytä soittaa enää. Nyt soittaminen oli harrastus.

Istuin keskelle penkkiä ja otin Bellan kuvan takataskustani ja laitoin sen nuottitelineelle. Katsoin nopeasti kuvaan ja sitten koskettimiin.
 Aloitin soittamisen.

---

Kommenttii??  :D

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: vampirecobra - 04.12.2009 23:15:56

no niin!!! hyvä. toi "he lost it", niin sen tarkempi, tai suomalaisempi käännös on että, "hän ei kestänyt enää" tai sinne päin.
mutta muuten hyvää ja selkeää tekstiä ;D

jatka vaan! 

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Rassermus - 05.12.2009 00:31:33

AWWW<3
Söpöö. Ei oikee muuta nyt osaa sanoo :D
Jaatkoa<3 ehkä sillon jotain järkevämpää sanomist.

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 05.12.2009 11:46:44

Tällä kertaa virheitä ei näkynyt niin paljoa kuin edellisissä luvuissa. Hyvä!  :)

Ja tää tarina on tosiaan mielenkiintonen, suomennappas äkkiä lisää.  ;)

♥ mmariaä

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: redapple - 05.12.2009 12:14:56

OII♥ mie ilmottaudun lukijaksi!!! :)
tykkäsin tästä tosi paljon :D
edward on ihanan söpö tässä♥ ja jake on kiva :))
miust on sulosta ku ed lähtee just tonne yliopistoon vaa siks ku bella menee sinne ♥
JATKOA ODOTTELEN INNOLLA♥♥
-red :)

ps. sori ku kommentti on vähä sekava :D

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: kakku. - 05.12.2009 12:16:28

Jacob on kyllä niiiiiiin oma itsensä :D Toivottavasti hän on nyt vaan paras kaveri, ettei hän nyt lähde yrittämään Bellaa ymsyms. Se ei olis kivaa.
Pelaakohan Emmett ja Jacob samassa joukkueessa ;) Tai sitten mä vaan arvailen :)

Lainaus

Istuin keskelle penkkiä ja otin Bellan kuvan takataskustani ja laitoin sen nuottitelineelle. Katsoin nopeasti kuvaan ja sitten koskettimiin.
 Aloitin soittamisen.

Aws, tuo oli vaan niin ihana kohta<3 Musta tuntuu, että mun kasvoille nousi idioottimainen virnistys tuon kohdan myötä :D
Äkkiä jatkoa! :)

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 05.12.2009 15:08:56

vampirecobra: Kiitos! :)
Rassermus: Kiitos :D
mmariaä: Ihana kuulla ettei virheitä löytynyt niin paljon kun edellisestä luvusta. :) Laitan piakoin jatkoa. Kiitos! ;)
redapple: Hienoa, uusi lukija! Minustakin on jotenkin söpöä että Edward lähtee sinne yliopistoon ainoastaan Bellan vuoksi. Kiitos vielä! :)
katriqqq: Kiva huomata että tulet lukemaan ja kommentoimaan uutta lukua aina. :D Ja sitä en tiedäkkään pelaako Emmett ja Jacob samassa joukkueessa, ehkä jopa pelaavatkin. :) Kiitos kommentistasi! ;)

Otsikko: Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Anaid - 11.12.2009 19:50:50

Jatkoa! Tää on niiiiin ihana! :)Ja jatka nopeesti! >:(

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 13.12.2009 12:29:31

Juu, tässä olis tää neljäs luku, sori että kesti hiukan aikaa. :) Mutta nyt se sitten ilmesty, toivottavasti jaksatte kommentoida. :D



4. Luku
BPOV
Askeleeni kaikuivat aulassa matkalla huoneeseeni, missä viettäisin tämän lukukauden seuraavat kuukaudet. Olen toisessa kerroksessa - suuri helpotus, sillä inhoan korkeita paikkoja. Ilmassa oli itsenäinen tunnelma. Jokainen heistä oli tehnyt omat valintansa, ja silloin olin minäkin erossa johtaja Charlien määräyksistä.

En voinut sille mitään, mutta minua hermostutti kenen tytön kanssa jakaisin huoneen. Minua pelotti tavata hänet, mitä jos hän ei tykkäisikään minusta? Mitä jos en tykkäisi hänestä? Huoleni olivat turhia, koska olin juuri saapunut huoneeni ovelle ja hän olisi toisella puolella.

Pysähdyin oven eteen ja jäin tuijottamaan sitä. Miksi olin niin peloissani? Tiesin aina olevani hiukan ujo mutta tämä oli naurettavaa. Vihan yhtymä meni ylitseni. Olin tulossa nynnyksi, pelkuriksi. Ravistin olkapäitäni samalla kun työnsin avaimen oveen ja aukaisin sen.

Henkäisin kun katsoin huonetta. Se oli kaunis ja erittäin suuri. Siellä oli paljon muotoja, mutta ei kuitenkaan ylivoimaisesti. Huone oli hopeinen, missä sängyt olivat huoneen toisella puolella seinää vasten. Molemmat sängyt olivat erilaisia - toinen oli vaalean vihreä ja toinen oli laventelin värinen. Huoneen kaikki huonekalut olivat tummaa puuta. Rakastin sitä.

Laventelin värisellä sängyllä istui pieni, kuin keijukainen, tyttö tuijottamassa minua. Annoin hänelle heikon hymyn ja sanoin ''Hei.''

Suuri virnistys nousi hänen kasvoilleen ja hän hyppäsi sängyltään ja juoksi luokseni.
''Hei, oi jukra, sinun täytyy olla minun uusi kämppäkaveri!'' Hän kiljui, minun piti pysäyttää itseni, etten peittäisi korviani. Vau, hän vaikutti hyvin seuralliselta, ja kovaääniseltä.

''Juu olen, minun nimeni on Bella, ilo tavata sinut.'' Yritin kuulostaa hänelle niin ystävälliseltä kuin vain mahdollista. ''No Bella, olen Alice ja meistä tulee hyviä ystäviä! Voin jo kertoa.'' Hän katsoi minuun ja kääntyi sitten huoneeseen päin, hän katsoi vihreää sänkyä. Hän antoi syyllisen hymyn.

''Mm, oliko sinulla itselläsi joitakin sisustus-suunnitelmia, koska minä vähän niin kuin tein sinunkin puolesi? Olen täällä opiskelemassa sisäpuolen suunnittelua joten kun näin tämän huoneen menin vähän sekaisin.'' Hän katsoi maahan. ''Ei mitään hätää, voit muuttaa kaikkea mitä tahdotkin, se ei satuttaisi tunteitani.''

Kun katsoin hänen kasvoihin, pystyin kertomaan, että se satuttaisi hänen tunteitaan; hän vain yritti olla kiltti.

Päätin kokeilla ja vitsailla hänelle hiukan. Aloin katselemaan huonetta kritisoivalla ilmeellä.

''Joten, sinä sisustit tämän huoneen?'' Kysyin pitäen ääneni välinpitämättömänä.
''Joo.'' Hän mutisi vältellen katsettani.

''No, minun on pakko sanoa että olen yllättynyt, tämä huone on kaunein ja nerokkain huone mitä olen elämäni aikana nähnyt. Plus, vihaan sisustamista. Kiitos sinulle, että teit ne hommat puolestani.'' Ja sen sanottua katsoin häntä ja virnistin. Hänen kasvonsa muuttuivat epäileväksi, järkyttyneiksi ja lopuksi iloksi. Hän näytti pikku tytöltä jouluaamuna.

''OI, Kiitos, kiitos, kiitos!'' Hän kiljui laittaessaan kätensä ympärilleni. Hän pysähtyi ja katsoi kelloaan. ''Oi Bella, minun pitää mennä, lupasin tavata veljeni hänen huoneellaan kahden minuutin päästä! Tulen myöhemmin takaisin, olet vapaa liikkumaan minne tahdot!'' Sitten hän oli ovesta ulkona ja juoksemassa aulaan.

Voisin kertoa jo, ettei hänen kanssaan tule olemaan tylsää. Potkaisin oven kiinni jalallani ja kassit kädessäni kävelin sängylleni pudottaen ne siihen. Ok, missä on kaappi?

 Kävelin huoneen toiselle puolelle ja avasin liukuoven saaden shokin. Kaappi oli täynnä vaatteita kaikilla eri tyyleillä ja suurimmassa osassa oli vielä hintalappukin tallella. Oi, hän oli shoppailija. Tosiasia kävi järkeen kaikkien niiden todisteiden kanssa, joita olin jo huomannut. Toinen puoli kaapista oli tyhjä hylly joka oli kai minulle. Huokaisin ja aloinkin sitten jo kantamaan vaatteitani ilman huolta kuinka huolimattomilta ne näyttivät.

Puhelimeni alkoi surista juuri kun sain homman tehtyä ja avasin Jacobilta tulleen uuden viestin. Pienessä näytössä luki ''Hei, nähdään puistossa 15 minuutin kuluttua.'' Kirjoitin nopeasti vastauksen ja nappasin kassini olalleni ja lähdin kohti puistoa.


EPOV
Olin purkamassa kassejani kun Alice ryntäsi huoneeseeni. Hän melkein taklasi minut ja työnsi sängylle. Pääni osui seinään. Hitsi, hän oli voimakas.

’’Alice, mikä sinun ongelmasi on?’’ Huusin hänelle samalla kun hieroin takaraivoani.
Hän pyöritti silmiään ja huomasin niiden kiiltävän. ’’Tapasin juuri kämppäkaverini!’’ Hän vastasi minulle ovelasti hymyillen.

’’Ja..?’’ Tiedustelin. Toivoin että hän menisi vain asiaan.
’’No, hän vaikuttaa erilaiselta kuin muut tytöt ja lyön vetoa että hän on tyyppiäsi. Plus, hän on jo käytännössä paras ystäväni.’’ Hän kiljui antaessaan halausta minulle.

’’Um Alice, kiitos, mutta en ole juuri nyt etsimässä suhdetta.’’ Valehtelin, mitä minun oli vaikea tehdä, mutta en voinut kertoa hänelle totuutta. En ainakaan vielä.

Hän pyöritti silmiään. ’’Edward, älä edes sano minulle tuota. Olemme kaksosia, muistatko?’’ Hän kolkutti nyrkillään päätäni. ’’Meillä on jonkinlainen kaksosten telepaattia.’’

Nauroin samalla kun siirsin hänen kätensä pääni päältä pois. ’’No minä luulen sen olevan huono yhteys.’’ Hymyilin ja hän antoi minulle yhden hänen kuuluisimmista Alicen mutristuksista.

’’Odota hetki. Sinä päädyt yhteen hänen kanssaan, ja minä olen aina oikeassa.’’ Hän näytti kieltään minulle. Tiesin mikä osa oli totta; hän oli aina oikeassa. Kukaan ei ikinä lyönyt vetoa Alicea vastaan.

Seisoimme siinä tuijottamassa toisiamme minuutin ja sitten Alice äkillisesti katsoi kelloaan.
’’Voi ei, lupasin tavata Emmettin hänen ovellaan kolmen minuutin kuluttua. Nähdään myöhemmin!’’ Hän antoi suukon poskelleni ja olikin sitten jo lähtenyt huoneesta ja juoksemassa käytävässä. Alice oli Alice.

Katsoin tyhjää sänkyä joka sijaitsi toisella puolella minua. Olin tavannut Jasperin, minun uuden huonetoverini, aikaisemmin tänään jo mutta hänellä oli ollut muuta tekemistä. Minä todella pidin Jasperista. Hän oli hiljainen mikä oli mukavaa vaihtelua Alicesta, ja hän vaikutti hyvin rauhalliselta. Hän oli hyvä hallitsemaan tunteitaan.

Minulle tuli nopeasti tylsää istua huoneessani joten päätin lähteä alas kävelemään puistoon.

 Kävellessäni ympäriinsä mutkikasta kivipolkua muistin äitini antaman kameran ennen kuin olin lähtenyt yliopistoon. Hän oli pyytänyt minua ottamaan kuvia kaikesta ja kaikista, sillä hän ei itse voinut olla täällä näkemässä sitä.

 Huokaisin, samalla kun kaivoin kameran esille, miettien äitini liiallista huolenpitoa kaikesta mitä hänen perheensä teki. Otin satunnaisesti kuvia joistakin suihkulähteistä ja maamerkeistä mitä nyt satuin näkemään matkallani. Kun olin ottanut huomattavan määrän kuvia, päätin mennä istumaan ja katsoa ne läpi.

Huomasin vähän matkan päässä penkin, mutta siellä istui eräs tyttö valmiina.

Hänen kasvonsa olivat hiustensa piilossa ja hän ilmeisesti piirteli muistivihkoonsa. Hän näytti olevan tiedoton ulkomaailmasta. Ehkä häntä ei haittaisi jos istuisin hänen kanssaan.

Kävelin penkin luokse ja kysyin. ’’Sopiiko sinulle jos istun tässä?’’ Hän ei kohottanut katsettaan hänen piirustuksestaan, mutta nyökkäsi päätään. Arvelin hänen keskittyvän todella hyvin tekemiseensä mitä hän nyt ikinä tekikään.

 Istuin alas alkaakseni poistamaan sameat kuvat kunnes kuulin kynän tippuvan. Kynä jota tyttö oli pitänyt kädessään, oli luiskahtanut sormista ja pyörinyt likaiseen maahan.

Kurottauduin nostamaan kynän ja ojensin hänelle sen. Hän käänsi kasvonsa minuun päin ja pyyhki hiukset kasvoiltaan. Jäin tuijottamaan häntä silmät suurina.

’’Bella?’’Kuiskasin.

---

Kommenttii? :D

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Rassermus - 13.12.2009 13:05:21

Hihii. JA sitte Jacob tulee sinne ja sitte tulaa kauhee kähäkkä :D
No ei vaa. :D joo. Tykkäsin. ja tällee :D Kiva kiva :D ihanaa, ett tuli jatkoo<3
Joo. Hyvin kirjotettu kuten ennnenki ja tällee.
Eli JATKOAAAA!!!! <3

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 13.12.2009 13:26:39

Ihanaa, olet saanut suomennettua lisää!  :)

Tää käy koko ajan vaan mielenkiintosemmaksi ja paremmaksi. Pidän tästä tosi paljon, kiitos kun suomennat, olis jäänyt muuten lukematta.  :)

Virheitä ei mun silmiin sattunut yhtäkään, hyvä hyvä!  ;)

Odottelen innolla, että saat suomennettua lisää. Haluan tietää minkälainen sotku siitä syntyykään, kun Jacob saapuu paikalle Bellan ja Edwardin ollessa yhdessä puistonpenkillä.  ;)

♥ mmariaä

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: redapple - 13.12.2009 15:47:16

IHANAAAAAAAAAAAAAAAAA♥
siis tosi hyvä luku oli ja nyt ootan jännityksellä miten tää jatkuu!!  ;D
jajaja kirjotit taas hyvin!!  :D
OOTAN JO NIIN PALJON JATKOO!!
- red

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: kakku. - 13.12.2009 17:01:31

A-SI-AA!! :DDD
Mahtava luku!! Alice on niin ihana! Niin... Alice :D Tuosta sen jo huomaa:

Lainaus

’’No, hän vaikuttaa erilaiselta kuin muut tytöt ja lyön vetoa että hän on tyyppiäsi. Plus, hän on jo käytännössä paras ystäväni.’’ Hän kiljui antaessaan halausta minulle.

Ja tuo loppu.. Voi aws<3 Sori ihkutuskommentista, mutta en saa muutakaan aikaseks :)
Toivottavasti saadaan pian uus luku kehiin :)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: E_Bella - 13.12.2009 17:38:59

Alice oli ihan best... =D
ei mitään valitettavaa, en ainakaan huomannu... xD
  jatkoa... heh... ei rakentavaa.. ; )
siis sanoinko jo? jatkoa kun kerkiää... :--D

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 13.12.2009 18:49:47

Ihanaa!! Kommentteja jo tullu! :D KIITOS!
Rassermus: Kiitos! Ens luvus selviää. ;) Mutta kiitos kommentista jälleen.
mmariaä: Kiitos, kiva kuulla, että virheet ovat jäänneet pois. :)
redapple: Kiitos! :D Hyvä, että tykkäät. :)
katriqqq: Alice on Alice. :D Kaikki kommentit käy. Ei tartte tulla rakentavaa. ;) Tärkeintä, että kommentoi. Joten, kiitos vielä kerran kommentista. :D
E_Bella: Alice on kyllä ihana. :D Ja jatkoa yritän saada tuleen pian. ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Anaid - 16.12.2009 13:58:02

Tää on tosi ihana ja sit ku bella ja edward oli jo tavannu ja ne tykkäs toisistaan ja alicesta tuli bellan kämppis ja alice oli varma et edward ja bella päätyy yhteen ja ja ja sitte kaikkee ihanaa!(joo en oo yhtää outo ;))

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 18.12.2009 21:44:06

Anaid: Kiitos kommentista! ;)
Tässä nyt tulis toi 5 luku. :D

5. Luku
EPOV
’’Bella?’’ Kuiskasin katsoessani suoraan hänen ruskeisiin silmiin. ’’Oletko se sinä todella?’’ Tiesin, että hän se oli; hänellä oli edelleen ainutlaatuinen tuoksunsa.

Hän katsoi minuun yhden pitkän sekunnin ajan ja sitten suoriutui. En ollut tajunnut kuinka lähellä kasvomme olivat olleet. Katsoin kuinka hänen kulmansa rypistyivät samalla kun hän tuijotti minua kriittisesti; ihan kuin hän olisi yrittänyt selvittää hankalaa matematiikan laskua.

’’Mitä teet täällä Edward?’’ Hän kysyi sama sekava ilme kasvoillaan.
Sitä kysymystä olin odottanut kaikista vähiten ja olin valmistautunut siihen kaikista vähiten. Hän oli yllättävän tarkkaavainen. Päätin leikkiä tyhmää.

’’Päätin ottaa kävelyn puistossa, tietenkin.’’ Yritin saada ääneni vuotamaan sekavuutta, tapaan joka kuulostaisi siltä kuin minulla ei olisi mitään ideaa mistä hän puhui.

’’Ei, mitä teet tässä yliopistossa Edward. Luulin ettet ollut tehnyt päätöstä mihin yliopistoon menet.’’ Nyt ääni kuulosti syyttävältä. Hän tiesi minun tietävän mitä hän oli kysymässä.

Myhäillen juoksutin sormiani hiuksissani yrittäen keventää sähköistä ilmapiiriä joka tuntui polttavan ihoani.
’’No, minä tein päätökseni.’’ Se ei ollut vale; hän ei voisi tulla siitä vihaiseksi. Mutta hänen kasvonsa kertoivat minulle hänen olevan edelleen vihainen ja voisin kuulla sen hänen äänestään myös. Hänen äänensä oli ainoa mitä pystyin kuulemaan, en kuullut tuulta taikka lintuja – ainoastaan hänen äänensä.

’’Miksi päätit tulla tänne Edward?’’ Hänen äänensä käytännössä melkein vuosi myrkkyä. Kömmin mieleni perukoista kohtuullista tekosyytä kunnes löysin yhden mikä oli melkein totta.

’’Kerroin sinulle että minulla on veli ja sisko, no Emmett ja Alice päättivät tulla tähän kouluun ja päätin liittyä heidän matkaansa.’’ Mieleni teki pyyhkiä otsaani helpotuksesta. Tämä oli yksi niistä harvoista kerroista jolloin olin kiitollinen sisaruksista.

’’Alice? Alice on sinun siskosi?’’ Hän kysyi minulta epäilevästi. Nopea vaihto puheenaiheesta yllätti minut mutta samalla antavan minulle suuren helpotuksen.
”Kyllä” Vastasin. ’’Miksi kysyt?’’ Vihdoin olin kyvykäs kääntymään hänen puoleensa. Ulkoa päin huomasi hänen miettivän.
Hän vastasi. ’’No, jos hän on se joksi luulen häntä, niin olen hänen uusi huonetoverinsa.’’ Hänen kasvonsa näyttivät väsyneiltä miettiessään viettävän vuoden hänen kanssaan.

’’Kyllä, shoppailusta riippuvainen, yliriehakas Alice on minun kaksoissisko.’’ Mitä Alice oli tehnyt hänelle? Yhtäkkiä toivoinkin jälleen ettei minulla olisi sisaruksia.
Bella luki kasvoni ilmeen ja nopeasti muutti äänensä puolustavan kuuloiseksi. ’’Ei ei, en tarkoittanut tuolla lailla, se vain että hän on hyvin.. ulospäin suuntautuva. Plus, en nähnyt samankaltaisuutta teissä kahdessa.’’ Omahyväinen ilme läpäisi hänen kasvonsa.

Myhäilin. ’’Minulla on siihen teoria. Alice on saanut ulkonäön ja minä olen saanut aivot.’’ Hänen ilmeensä muuttui välittömästi. Hänen suunsa aukeni ja hän pyöritti silmiään. Mitä tuo voisi tarkoittaa? Pitikö hän minua tyhmänä tai jotain? Vai pitikö hän minua pahana veljenä kun haukuin Alicea tyhmäksi? Olin vain vitsaillut. Katsoin takaisin häneen ja hän katsoi nopeaan pois mutta pystyin silti erottamaan punan ilmaantuvan hänen kasvoilleen. Mitä hän oli miettimässä? Häntä oli niin vaikea ymmärtää ja se turhautti minua niin paljon.

’’Joten minä uskoisin meidän viettävän paljon aikaa yhdessä täällä yliopistossa? Kysyin katsoen poispäin; Pelkäsin hänen vastaustaan. Miksi hänen laisensa tyttö tahtoisi viettää aikaa minun kanssani? Minä olin tylsä ja hän oli uskomattoman kiinnostava, miksi vaivauduin edes kysymään?

Kun käännyin hitaasti takaisin häneen päin, pystyin erottamaan pilkahduksen virnistyksestä, joka oli nopeasti kasvamassa hänen kasvoilleen. Olin yhtäkkiä halukas kuulemaan hänen vastauksensa.  
Hän aukaisi suunsa edelleen hymyillen. ’’No, minusta se olisi upeaa..’’ Hänellä jäi lause kesken, kun viimeinen henkilö jonka olin odottanut näkeväni, käveli hänen taakseen.

’’Bella! Kauaksi hänestä!’’ Sanoi Jacob Black työntäen Bellan hänen käsiensä suojaan. Hän näytti sudelta joka hyökkäisi kohta.

Miksi hän koski Bellaan? Mistä hän tiesi hänen nimensä? Eikai hän ollut Bellan paras ystävä, josta hän oli kertonut minulle? Katsahdus Jacobin kasvoihin kertoi minulle, kyllä hän oli.
’’Jake? Mitä sinä teet? Bella kysyi kiskoen itseään vapaaksi hänestä. Hän tuijotti vihaisesti Jacobia, hänen äänensä oli ankara.

’’Bella, en tahdo sinun enää koskaan juttelevan kenenkään Cullenin kanssa’’ Hän ei edes katsonut Bellan kasvoihin – hän oli liian kiireinen tuijottamaan minua. Pystyin melkein maistamaan tulen ilmassa, se oli melkein kuin tämä hetki – palamassa.
Hän pyristeli edelleenkin irti Jacobista mutta lopetti kun alkoi huutaa hänelle. ’’Mitä ihmettä sinä selität Jacob!? Älä sinä sano mitä minä saan tehdä! Nyt päästä minusta irti sinä suuri idiootti!’’ Havaitsin hänen antavan minulle paniikkisen katseen.

Pystyin lukemaan hänen kasvoiltaan ettei hän aikonut liikahtaakaan. Hänen äänensä muuttui rauhalliseksi ja vakavaksi, kuin hän yrittäisi saada lapsen rauhoittumaan.
’’Selitän myöhemmin Bells.’’ Hän vastasi rauhallisesti.
Ja sitten hän käveli pois.

Oman tuskan ilmeeni ja Bellan järkyttyneen ilmeen kanssa tuijotimme toisiamme kun Jacob raahasi häntä mukaansa.

---

Kommenttii?? :D

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: kakku. - 18.12.2009 21:53:39

OEE!!! Uusi luku! Tätä on odotettu! :D
Vitsi ku ton koiran piti tulla riehumaan. Pysyis vaan kopissaan. Anteeks Team Jacob -porukka!!!!
Todella hyvää kääntötyötä ja tällee. Ei virheitä ja öö... Mulla oli joku juttu, mut en enää muista mikä... Hmm.. No jos muistaisin sen sit nopeesti ku tulee uus luku?  ::)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Amanecer - 18.12.2009 22:10:08

Meinasin ruveta tanssimaan tämän musiikkini tahdissa, kun huomasin uuden luvun tulleen yhteen seuraamistani ficeistä. Olen ollut tänään illalla huipputuulella. Vaikka kukapa ei olisi, jos joululoma käytännössä alkoi jo ja kahteen ja puoleen viikkoon ei tarvitse mennä sinne hullujenhuoneelle.

Lainaus käyttäjältä: katriqqq - 18.12.2009 21:53:39

Vitsi ku ton koiran piti tulla riehumaan. Pysyis vaan kopissaan.

Allekirjoitan. Muuten olisi tullut ihana Bella/Edward -luku, mutta sitten sen Jacobin piti tulla ärisemään siihen. Nyyh. Ei mutta ihan mielenkiinnolla odotan, mitä Jakella ja Edwardilla on meneillään. Ilmiselvästi on tulossa jonkinmoinen kolmiodraama.

Suomennos oli minusta ihan hyvin onnistunutta. En kauheasti kiinnittänyt siihen edes huomiota, kun juoni oli niin mielenkiintoinen. Sama juttu muiden virheiden kanssa. Kiitoksia... jatkoa sitten vain.

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Rassermus - 18.12.2009 23:50:49

Ooooohhh Jakeee. Mitä kummaa :D
Joo. Tykkäsin<3 Tosi paljon<3
Ja tälleen. Hyvin suomennettu <3 :D
Ja sitten toivottavasti jatkoaa<3

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 19.12.2009 10:04:52

katriqqq: Kiva kuulla että on odetettu. :) Laitoin jo seuraavan luvun meneen betaajalle. ;) Joten ehkä saadaan se tänne parissa päivässä. ;) Kiitos kommentista!! :D
Amanecer: Kiitos!! :D Ens luvus sitten vähän selviääkin mitä niitten kahen välillä on. ;) Yritän saada jatkoa tuleen teille nopsaan. ;) Kiitos vielä!!
Rassermus: Kiitos, kiitos! <3 :D

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: millix - 19.12.2009 11:30:07

Lainaus käyttäjältä: NiNNNi - 18.12.2009 21:44:06

Hän aukaisi suunsa edelleen hymyillen. ’’No, minusta se olisi upeaa..’’ Hänellä jäi lause kesken, kun viimeinen henkilö jonka olin odottanut tappavani, käveli hänen taakseen.

She opened her mouth still smiling. “Well I think that would be a wonderful…..” She was cut off when the last person I ever expected to see here walked up behind her.

Sopisiko tuohon kohtaan paremmin näin: "kun viimeinen henkilö jonka olin odottanut näkeväni, käveli hänen taakseen."? :)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 19.12.2009 11:50:58

millix: Kiitos kun huomasit virheen. :) Korjasin sen nyt pois tieltä.

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 19.12.2009 12:18:19

Kylläpä tää käy mielenkiintoiseksi!  :) Mutta aaargh, miksi Jaken piti tulla sinne nyt riehumaan?! Mä niin inhoan sitä. Hyi yäk.  >:( Mutta tästä saadaan tietysti draamaa ja se on hyvä asia. Mutta silti ärsyttää.  :D

Kirjoitusvirheitä (eniten pilkkujen puuttumisia) löytyi taas jonkin verran. Muuten näytti ihan sujuvalta suomennokselta.  :)

♥ mmariaä

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 20.12.2009 21:37:36

Täs olis 6 luku ;) Vähän lyhyempi tällä kertaa..

6. luku
BPOV
Jacobin ote ei irronnut hetkeksikään kun hän pakolla raahasi minut läpi kampuksen ohi tuijottavien ihmisten. Mikä hänen ongelmansa oli? Miksei hän pitänyt Culleneista? En ollut vielä tavannut Emmettiä, mutta Edward ja Alice molemmat vaikuttivat uskomattoman kivoilta. En voinut ymmärtää.

Odotin kärsivällisesti kun Jake raahasi minut hänen huoneeseensa ja sulki oven perässäni. Asuntolan huone oli hyvin samanlainen kuin kotonaankin – hyvin sotkuinen ja järjestäytymätön. Seinät olivat valkoiset ja hänen pussilakanansa oli ruskea. Se oli muuten samanlainen, paitsi lattia oli täynnä vaatteita. ( A/N: Tän lauseen kanssa oli ongelmia, joten jos keksitte miten se kuulostaa järkevämmältä, niin ilmotelkaa.) ;)

Hän käänsi kasvonsa minuun silmät tummina ja kylminä. ’’Bella, miksi juttelit Cullenin kanssa?’’ Luuliko hän, että tiesin mistä hän puhui? Hänen täytyi olla hyvin unohtavainen.

Ristin käteni rinnalleni ja annoin hänelle samanlaisen kylmän katseen minkä hän oli antanut minulle. ’’Tarkoitat Edwardia. En edes tiedä mistä puhut, miksen saisi puhua Edwardin kanssa?’’ Melkein jo kinasin hänen kanssaan. Joskus vain pitää olla ankara, jotta saa Jacobin kuriin.

Hän huokaisi ja käveli sängylleen. Hän taputti viereistään paikkaa ja vastahakoisesti menin istumaan hänen viereensä. Hän tarttui kädestäni heti kun olin istuutunut. En kovinkaan paljoa miettinyt sitä, niin olimme olleet aina Jacobin kanssa.

Hän alkoi leikkiä viehättävällä rannerenkaalla, jonka hän oli antanut minulle vasempaan käteen ja sitten kohotti katseensa kuin etsien jotakin silmistäni. Hän otti syvän henkäyksen ja aloitti sitten.

’’Okei, joten näin se alkoi. Minun upealla isoisälläni oli paljon maita ja hän metsästi siellä aina. Siellä oli ainutlaatuinen paikka, jossa heillä oli tapana kokoontua, koska se oli avonainen ja lähellä puroa. Joten hän metsästi siellä joka päivä kunnes eräänä päivänä.. PAM!’’ Hän viskasi kätensä ilmaan, tuijottaen minua, dramaattisella eleellä. ’’Siellä oli kaikkialla rakennustyöntekijöitä ja ihmiset olivat rakentamassa taloa juuri siihen missä hän yleensä metsästi. Joten ’mahtava’ isoisä Cullen tuli ja pyysi minun isoisältäni, ettei hän metsästäisi siellä enää. Hän kertoi, että oli vaarallista hänen perheelleen jos siellä käytettäisiin aseita. Kuitenkin, heille tuli suuri riita ja Cullenit ja Blackit ovat olleet sitä asti vihollisia.’’ Hän lopetti katsoessaan minua ja nyökkäämällä päätään.

Se oli tyhmintä mitä olin koskaan kuullut elämäni aikana. Nousin ylös ja käännyin häneen päin painaen sormeni hänen lihaksikkaaseen rintaan. ’’Tuo oli tyhmintä mitä olin koskaan kuullut elämässäni! Kuinka monta vuotta siitäkin on Jake? Minusta teidän molempien perheiden pitäisi päästä siitä yli!’’ Olin huutamassa ja ihmiset ulkopuolella varmasti ihmettelivät mitä täällä tapahtui.

Jatkoin. ’’Jake, sinä et voi sanoa minulle etten saisi puhua Culleneille tuollaisen typerän jutun takia! Juttelen heidän kanssaan jos tahdon!’’ Kurkkuani oli alkanut jo särkemään kaikesta huutamisesta. Jake muuttui punaisesta melkein sinipunaiseksi kun hän kohosi minua korkeammaksi. Hän tuijotti minua pitkän sekunnin ja hänen ilmeensä muuttui yhtäkkiä satutetuksi. Hänen äänensä oli hiljainen.

’’Näinkö se sitten menee Bells? Sinä valitset jonkun kauniin pojan minun tilalleni?’’

Hänen ilmeensä näytti tuskaiselta, kuin olisi alkamassa itkemään. Halusin niin kovasti mennä hänen luokseen ja halata häntä – laittamaan kaikki ongelmat pois hänen elämästään. Olen aina ollut hyvä siinä, olemaan siellä kun hän tarvitsee minua. Mietin miltä se mahtoi näyttää nyt, kuin olisin ollut käännekohta kaikkeen mitä en ollut tehnyt hänen vuokseen. Hän oli väärässä.

’’Jake, ei se ole niin. Tahdon vain olla ystävä heidän kanssaan. Ei se ole niin kuin valitsisin heidät sinun ylitsesi.’’ Ääneni vuosi, pyytäen häntä ymmärtämään. Katseeni siirtyi hänen silmiinsä yrittäen näyttää hänelle, että hän oli väärässä.

Hän istui takaisin sängylle, laittaen kätensä hiuksiinsa, turhautuneena. Taas tämän kerran äidillinen puoleni tuli esiin; katkeruus ja lohdutus taistelivat sisälläni. Hävisin sisäisen tappeluni ja kävelin hitaasti hänen luokseen ja laitoin käteni hänen olkapäälleen.

Hän katsoi minuun, en ymmärtänyt hänen ilmettään. Hän otti syvän henkäyksen ja hitaasti siirsi käteni hänen olkapäältään. Se sattui enemmän kuin mitkään hänen sanansa voisivat, koska se lävitsi minun sydämeni.

’’Bells, et voi saada meitä molempia. Se on joko minä tai hän, ja mielestäni päätöksesi on hyvin selvä.’’

Astuin taaksepäin. Mitä hän oli sanomassa? Sanoiko hän etten voinut olla molempien kaveri? Hän oli kuullut kun olin jutellut kuukausi sitten, hän oli itse sanonut, että hänessä pitää olla jotain erikoista. Kuinka jokin typerä sanaharkka muutti sen?

 Pystyin maistamaan suolaiset kyyneleet, kun ne valuivat silmistäni. Ja pystyin tuntemaan niiden valuvan alas poskiani kuin kylmä joki. Jaken ilme ei muuttunut. Eikö hän välittänyt enää?

’’Mitä sinä sanot Jake? Katkaisetko sinä välit minun kanssani?’’ Nyyhkytin, en edes itse saanut kaikista sanoistani selvää.

Hän päästi ulos kovan, turhauttavan naurun. Hän ei katsonut enää minuun. ’’Hassusti sanottu Bells. Ei, minun mielestäni on mahdotonta meidän olevan yhdessä jos vietät aikaasi  hänen kanssaan.’’ Hän viitasi Edwardiin, kuin hän olisi tappavaa myrkkyä.
 
’’Minun pitää olla uskollinen perheelleni, Bells. Olen pahoillani.’’ Jälleen kerran hän laittoi kasvonsa käsiinsä. ’’Mikset menisi Bella.’’ Olin päässyt yli kyyneleiden.
 Nyökkäsin ja peruutin hitaasti ovelle, laittaen sen varovasti kiinni perässäni.

---

Tulisko kommenttii taas? :D

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Rassermus - 20.12.2009 22:38:18

MIKÄ HIMPUTIN SURKEE SYY TOI NY ON!!!?!?!?
:D Joo. Tykkäsin^^ Murr tuota jakee. Ei sit niinku ajattele Bellaa ollenkaa. Ärrr.
Joo: Mut siis. ^^ JATKOA<3

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: vampirecobra - 21.12.2009 13:37:33

juuu... elikkä  hyvin suomennettu muuten mutta sinulla meinaa aina tulla vähän samanlaisia virheitä sanojen lauseyhteydessä. eli täsä tapauksessa great grandfather ei tarkoita upeetamahtavaa ukkia vaan isoisoisää, joten tarkkuutta vaan peliin ;). en ole täysin varma onko sinulla betaa, mutta suosittelen hommaamaan sellaisen j mielellään sellaisen joka on lukenut englanninkielisen version.

 :Dsitten vaan jatkoa kehiin! ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: kakku. - 21.12.2009 13:41:58

Olipas.. Outo luku :D Jotenkin tuo Jacobin viha Culleneita kohtaan oli vähän outo. Tai siis että kirjottaja on vähän keksimällä keksiny ton syyn. Mutta siis hyvä suomennos! (:
Ja hyvä, että Bella pisti hanttiin! Sen täytyyki saada jotain sutinaa Edwardin kanssa :)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 21.12.2009 14:14:31

Rassermus: Mielestänikin selitys oli hiukan huono ja kehno, mutta yritin suomentaa sen niinkuin se on englanniksi kirjoitettu. :) Mutta kiitos kommentista! :D
vampirecobra: Kiitos kommentista, sain itselleni betaajan tokasta luvusta lähtien. Ja kiitos vinkistä, voisin ehdottaa betaajalleni että hän lukisi myös tuon englanniksi. ;) Ja jatkoa yritän laitta piakoin. Kiitos! :D
katriqqq: Joo, olen samaa mieltä, selitys oli hiukan hutera ja outo.. :) Mutta kiitos kommentistasi! :D

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 21.12.2009 17:58:13

Juu, yhdyn edellisiin, että olipas ontuva selitys tuolle Culleneiden ja Blackien vihalle, mutta sehän ei sinun vikasi ole.

Hyvää suomennosta taas, jatkoa odottelen.  :)

♥ mmariaä

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 21.12.2009 21:01:33

mmariaä: Hieno kuulla että suomennos oli hyvää jälkeä. Ja itsekkin on pakko myöntää että selitys oli hiukan hutera ja huonon puoleinen. Ja jatkoa yrittelen laittaa pian. ;) Kiitos! ♥

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Amanecer - 21.12.2009 22:35:11

Tämäkin luku oli erinomaisesti ja virheettömästi suomennettu. Minunkin on tosin pakko kritisoida kirjoittajan keksimää selitystä tuolle Blackien ja Culleneiden väliselle vihalle. Eihän tuollaisesta voi mitään noin pahaa riitaa saada aikaan, joka kestää vuosikymmeniä. Lyhyt luku niin kuin sanoit, mutta toisaalta tiedän miten vaikeaa on yrittää saada jostain luvusta pitkää, jos ei oikeasti saa venytettyä asiaa sen enempää. Kiitoksia. :)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 22.12.2009 11:42:07

Amanecer: Kiitos! :) Minuakin harmittaa hiukan, että luku oli lyhyt. Enkä saanut venytettyä sitä pidemmäksi. Ja kieno huomata että oli virheetöntä tekstiä tällä kertaa. :)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Tattinen` - 30.12.2009 05:37:25

mahtavasti suomennettu  ;D
en löytänyt virheitä kun en tarkastikkaan katsonut, mutta en usko että sieltä niitä kauheasti löytyykään :)
minusta on upeaa kun ryhdyt tähän :)
toivon lisää jatkoa . :D tuota on kiva lukea <3

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 30.12.2009 13:38:43

Tattinen`: Ihanaa, uusi lukija! :D Kiva kuulla että pidät suomennoksestani ja yritän saada seuraavan luvun pian betalle menemään. ;) Kiitos kommentista! ♥

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: karolux - 30.12.2009 13:49:19

Woaa uusi lukija on tässä !!! :D ihanaa et suomennat tätä (; uutta lukua oottelen

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 30.12.2009 13:56:49

karolux: Jee! Uus lukia jälleen.  :P Kiitos kommentista! ♥

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: _Joutsen_ - 30.12.2009 14:17:25

Minusta tuo Jake oli vähän  hassu. Oikeesti: edwardin isoisä oli sanonu että ei saa leikkiä vaarallisilla aseilla sen talon lähellä, siis jaken isoisälle? niinkö se meni? Ja nyt Jake ja Edward ja on ihan verivihollisia.
Naurattaa....Pikkuvelikin tuli kattoon miks mä hirnun tässä sohvalla. EI HITTO, JAKE!!! :D

Olit suomentanut jotkut jutut aika epäselvästi, mutta kyllä sen ymmärsi sitte loppupeleissä. (ainakin paremmin kuin mun kommentteja ymmärtää.  ;D) jatkoo vaan. Ja lisää Alicea!!! Ja miksei Emmettiäki .

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 30.12.2009 14:25:35

_Joutsen_: Hiukkasen tymähkö ja omituinen tuo viimeisin luku. Hyvä että naurut irtosi. :D Sen verran voin paljasta, että ensi luvussa on hiukkasen enemmän Alicea. ;)
Kiitos kommentista! ♥

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 01.01.2010 19:34:54

Juu tässä tulis luku seitsemän. ;) Ja anteksi vielä kerran kun kesti näin kauan. :> Toivottavasti pidätte. ;)

7. luku

EPOV

Katselin ympärilleni kun kävelin hitaasti lammen ohi takaisin asuntolaani; kuva Bellasta poltti reikää taskuuni. Jacob oli niin tyhmä. Viimeksi kun perheemme oli tavannut, oli kolme vuotta sitten ja hän ei vaikuttanut silloin kovinkaan vihaiselta.

Poika kyllä jaksoi kinata. Kukaan ei edes tiedä mitä tapahtui meidän kahden isoisien välillä monta vuotta sitten. Kaikki tiesivät vain, että oli ollut erimielisyyttä alueista. Hän kuitenkin keksisi jonkun tyhmän tarinan yrittäen mustamaalata meidät ’’pahoiksi Culleneiksi.’’

Minun mielestäni se kaikki oli naurettavaa. Oudoin juttu oli, ettei hän ollut ennen välittänyt siitä paitsi nyt. Joten, miksi hän välitti riidasta kun Bella oli kuvioissa?

En välittäisi tästä mistään, ellei olisi vaarassa, että Bella uskoisi häntä. Mitä jos hän uskoisi? Mitä jos hän ei koskaan enää tahtoisi puhua minulle? Toivon, ettei hän uskoisi kaikkea mitä Jacob Black syöttäisi hänelle.

Potkaisin mustan kiven jalkakäytävän yli katsoen kuinka se loiskahti veteen. Se pelästytti lähellä uivat sorsat uimaan eri suuntaan, pois sieltä minne ne todella tahtoivat. Se oli mitä valhe voisi tehdä henkilölle. Se voisi lähettää sinut poispäin sieltä missä tahtoisit olla, antamatta tilaisuutta selittää mitä teit.

Saavuin asuntolalle ja aloin kävelemään hitaasti takaisin huoneeseeni. Siellä oli ihmisiä joka puolella puhumassa ystäviensä kanssa, pelaamassa jalkapalloa nurmikolla, ja ottamassa kuvia toisistaan. Olin ainoa joka ei hymyillyt tai pitänyt hauskaa. Mutta kuinka edes pystyisin?

Katselin porukoita nauramassa ja juttelemassa toistensa kanssa. Tarvitsisin todella joitakin kavereita. Minulla oli vaikka kuinka paljon Seattlessa. Ehkä voisin jutella Jasperin kanssa. Hän vaikuttaa kivalta tyypiltä. Olin lähes jo huoneellani, ohittaen iloisen väentungoksen. Miksi he edes olivat iloisia? Tämä oli koulu.

Ovi oli auki kun tulin ovelleni joten aukaisin sen nopeaan, ja näin Alicen ja Jasperin nauramassa. Alice katseli lattiaan, punastuneena? Valehtelivatko silmäni? Alice punasteli? Se oli ensimmäinen kerta.

Kun kävelin sisään, he kuulivat tuloni ja kääntyivät nopeasti minuun päin. Jasper näytti vaivaantuneelta, ehkä siksi kun huonetoveri kävelee sisään ja löytää siskonsa juttelemassa kämppiksensä kanssa. Ja Alicen silmät paloivat. Hänen kulmakarvansa rypistyivät ja hänen hymynsä muuttui otsan rypistykseksi kuin hän tavoitti katseeni. Hän oli vihainen minulle.

’’Hei,’’ Sanoin asettaen kamerani sohvalle. ’’ Arvelen sinun tavanneen minun kaksoissiskoni, Jasper?’’

Hän hymyili ja punastui katsoen jalkoihinsa. ’’Kyllä olen. Meillä oli erittäin kiinnostava keskustelu sillä välin kun olit poissa. Eikö ollutkin Alice?’’ Hän katsoi minuun ilkivaltaisesti; mitä Alice oli kertonut hänelle? Alice kikatti ja nyökkäsi päätään vastaukseksi. Olin ärsyyntynyt; inhosin salaisuuksia.

’’Mitä muuten teet ylipäätään huoneessani Alice?’’ Tivasin vihaisesti häneltä. Ovi heilui molempiin suuntiin. Jos hän olisi vihainen minulle, niin olisin minäkin hänelle vihainen.

Hän nosti kätensä ylös viattomuuden merkiksi.

’’Olin vain tulossa kertomaan sinulle että Emmett tahtoo tavata meidät päivällisellä. Tulin kertomaan sitä sinulle ja sinä,’’ hän osoitti sormellaan minua, ’’et ollut täällä. Mutta Jasper oli.’’ Hän hymyili Jasperille ja hän vastasi siihen.

’’Haluaisitko tulla meidän kanssamme syömään, Jasper?’’ Hän kysyi.
’’Tietenkin.’’ Jasper vastasi, luonnollisesti innoissaan kutsustaan.

’’Oi, ja minun pitää kysyä huonekaverianikin syömään kanssamme!’’ Alice lopetti ja katsoi vielä kerran Jasperiin samalla kun suuntasi ovelle.

’’Edward, tuletko huoneeseeni kanssani? Siellä on jotain missä tarvitsen apuasi.’’ Se oli enemmän käsky hampaitten välistä. Nyökkäsin ja sanoin Jasperille heipat samalla kun kävelin ovesta pihalle.

Hän käveli hiljakseen siihen asti kunnes oltiin hänen asuntolassa ja menossa hissiä kohti. Silloin hän kääntyi minuun päin.

’’Edward, mitä se oli!’’ Hän murisi, silmät kiinni.

Myhäilin ja hymyilin hänelle. ’’Mitä sinä puhut? Mistä minä olisin voinut tietää, että olit puhumassa Jasperille huoneessani? Taidat pitää hänestä?’’ Hän pyöritti silmiään välittämättä kysymyksestäni.

’’Hyvä on, mutta ensi kerralla laita korvasi oveen varmistaaksesi etten ole siellä!’’ Hän katsoi ylös kun painike meni ensimmäisestä kerroksesta toiseen kerrokseen hitaasti ja sitten ding. Aukaisin suuni vastaväitteeksi.

’’Joten sinä sanot, että minun pitäisi ensi kerralla varmistaa, ettet ole huoneessani kun astun sisään?’’

’’Jep,’’ Hän vastasi, lyhyesti ja ytimekkäästi.

’’Kuitenkin, olen iloinen kun tulit kanssani, sillä nyt on oiva hetki tavata minun huonetoverini!’’ Hän kiljui, selvästi ylpeänä itsestään, kun oli saanut minut ansaansa. Hänen huonetoverinsa, on yhtä kuin Bella Swan? Yhtäkkiä muistin mitä Alice oli kertonut minulle, kuinka erilainen hän oli kuin muut tytöt ja kuinka pitäisin hänestä.

Jälleen kerran Alice oli oikeassa. Mutta en voinut nyt mennä ja jutella Bellan kanssa. Kaikille tiedoksi, Bella vihasi minua.

Ravistin päätäni kun olimme jo puolessa välissä menossa hänen huoneeseensa. Laskin mahdollisuuksiani pakoon. Ne olivat hyvin huonoja. Pitäisi vain kokeilla ajatustani.

’’Mm.. joo, tuli juuri mieleen, että minun pitää mennä Alice, ehkä voin tavata hänet myöhemmin.’’ Käännyin ja lähdin takaisin hisseille päin. Hän nappasi kiinni kyynerpäästäni ja alkoi raahata minua. ’’Ei niin nopeasti, älä ole nynny.’’

Alice ei ole kirjaimellisesti tarpeeksi vahva vetämään minua eteenpäin, mutta ainoa keino paeta hänen kuolemanotteesta satuttaisi häntä. Enkä voisi satuttaa siskoani.

Sydämeni hakkasi kuin kolibrin siivet kun hän pysähtyi oven eteen. Ehkä minulla olisi tuuria ja hän ei olisi siellä juuri nyt.

Kuulin hiljaisen tytön itkun oven toisella puolella. Miksi Bella itkisi? Minunko takia? Uskoiko hän todella sen mitä Jacob oli kertonut hänelle? Ehkä hän uskoi. Hän kuitenkin oli Bellan paras ystävä.

Alice ja minä jaoimme hämmentyneen katseen. Hän otti syvään henkeä ja aukaisi hitaasti oven.

JasperPOV

Istuin huoneessani lukemassa, kun ovi yhtäkkiä heilahti auki.

’’Edward, juttelin juuri Emmettin kanssa ja..’’ Hän lopetti, tuijottaen minua.

Pieni puna levisi hänen kasvoilleen. ’’Oh, sinä et olekaan Edward.’’ Hän kuiskasi, selvästi shokissa läsnäolostani, samallalailla kuin minä hänen.

’’Olen pahoillani, minun ei ollut tarkoitus häiritä, luulin vain veljeni olevan täällä ja menenkin nyt.’’ Hän kääntyi takaisin oven suuntaan. En edes antanut itseni miettiä ennen kuin vastasin noustessani ylös.

’’Odota. Älä mene. Sinun täytyy olla Edwardin sisko, eikö niin?’’ Kysyin, hätkähtäen omia sanojani.

Hän kääntyi minuun päin pieni hymy huulillaan. ’’Joo niin olen, itse asiassa olemme kaksosia.’’ En tiennyt heidän olevan kaksosia; hän ei näyttänyt yhtään veljeltään.

’’Oikeasti? Tiesin että Edwardilla oli sisko, mutta hän ei ikinä sanonut kaksoissisko. Te kaksi ette näytä yhtään toisiltanne.’’ Hänellä oli kaunis hymy ja hänen silmänsä loistivat kun hän käveli sinne missä minä seisoin. Hän oli selvästi iloinen jostakin syystä, tahdoin tietää miksi.

’’Olen iloinen ettemme näytä toisiltamme, yritän olla omaperäinen.” Hän loisti. Hän oli kaunis. Hänen sanansa ajoivat minut sisään ja hänen hymynsä oli tarttuvaa.

Nauroin hänen vastaukselleen. ’’No sinä olet ehdottomasti onnistunut.’’ Myhäilin. Molempien hymy loisti ja poskipäät olivat kohonneet kun katsoimme toisiimme.

Hänen kikattaessa hän nosti kätensä hänen suulleen kuin hän poseeraisi. ’’No kiitos sinulle, minä yritän. Siksi minä opiskelenkin suunnittelijaksi. Tykkään laittaa oman pienen kosketukseni joka puolelle.’’ Hän katseli huonettani kirittiikkisellä katseelle. ’’Kun olen saanut huoneeni kuntoon, voisin tehdä tämän huoneen seuraavaksi.’’   Hän poimi Edwardin sängyn peitteen ja antoi iljettävän katseen. ’’Se tarvitsee sitä.’’

Nauroin jälleen, hänen ilmeensä oli naurettava. ’’Siitä vain kunhan ei ole pinkkiä.’’ Vastasin katsellen kuinka hänen kasvonsa muuttuivat kauhun maskiksi.

’’Ei pinkkiä?’’ Hän kysyi epäuskoisena. ’’Kaikki tarvitsevat vähän pinkkiä.’’ Hän heitti kätensä ilmaan ärtymyksestä ja sitten nauroi kun minulle kun katseemme kohtasivat.

’’Me katsomme mitä voin tehdä. Joten Herra Jasper, mitä opiskelet?’’ Hänen silmänsä loistivat ja paljastivat uteliaisuutta.

’’Psykologiaa.’’ Sanoin katsellen pöydällä olevia lukuisia kirjojani. ’’Olen yleensä aika hyvä lukeman ihmisien tunteita ja välitän paljon miltä ihmisistä tuntuu, joten päätin sen olevan minulle hyvä opiskeluaine.’’ Hänen silmänsä näyttivät loistavan nyt jopa enemmän, jos se oli mahdollista, ihan kuin hän olisi tyytyväinen vastaukseeni.

Hän nauroi ja katsoi takasin veljensä sängylle. ’’Oletko luokitellut veljeni kuin täysi hullun? Vai onko jotain mitä voi korjata?’’ Hänen naurunsa oli niin ihanaa ja kaunista.
 
’’No, en tiedä vielä, mutta hän on näyttänyt jo muutamia hullun merkkejä. Onko sinulla mitään muita todisteita lisää minun diagnoosiini?’’ Vitsailin, hänen suunsa muuttui virnistykseksi.

’’No tohtori, jos pitkät hiljaisuudet, hirveä muotitaju ja taipumus olla nauramatta siskonsa hauskoille vitseille viittaavat siihen niin minun pitää sanoa kyllä, minulla on todisteita.’’

Hän katsoi minuun suurilla sinisillä silmillään ja nyökkäsi päätään. Molemmat aloimme nauraa; Pyyhin kyyneliä silmistäni, sillä nauroin niin kovaa.

’’Hänen pitää olla hullu, jos hän ei naura sinun vitseillesi.’’ Vastasin.
 
Oven aukaisemisen ääni havahdutti molempien huomion. Lopetimme molemmat välittömästi nauramisen kun katsoimme Edwardin kävelevän sisään.

Toivoin, ettei hän ollut kuullut mitään.

---

Kommenttii? :D
Muuten, hyvää uutta vuotta kaikille!! ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: En-nu - 01.01.2010 21:50:42

Jatkoa!!!!

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Rassermus - 01.01.2010 23:10:48

Ooooooohhhh. Ihanaaaaa. Jatkoa<3 Tykkään niiiiiin paljon<3<3
Joo. Hyvin suomennettu sinäänsä, mut toi

Lainaus

Molempien hampaat loistivat ja posket nousseet kun katsoimme toisiimme.

Ei sovi.
Ehkä ennemmin ja kummallakin oli korkeat poskipäät. tai jotai. :D En tiiä :D
Mut joo. jatka piannnn<3

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: kakku. - 02.01.2010 00:40:41

Ihanaa, uutta jatkoa! :) Vitsit toi Alice on kyllä niin IC :D Just tollanen.. Alice!  :D Ja kauheen söpöö, että se tutustu Jasperiin, ja heillä synkkasi heti :)
Toivottavasti seuraavassa luvussa olis taas vähän Bellaakin :)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Midnight-Sun - 02.01.2010 11:40:13

OHHHHH. tää on kyllä toooosi kiva. tahtoo lukea Edwardin reaktion kun Bella itkee. >:' DD Jatkoa odottelen.

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: E_Bella - 02.01.2010 12:15:00

Jaaaattkoo!! <3   ^^   ei koskaan tuu paljoa rakentavaa tai sitten sitä ei tule yhtään.... xD
nyt ei tule sitten yhtään... ='D    Alice on ihan PARAS!  *Kuuntele ensin korva ovessa kiinni, että minä en ole siellä!*   jotenkin noin... ihan paras... xD

jatkoa !

 ~~E_Bella~~

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 02.01.2010 12:25:44

Ihanaa, jatkoa.  :) Oli tosi hyvä luku ja hyvältä suomennokseltakin näytti.

Lainaus

’’Hei,’’ Sanoin asettaen kamerani sohvalle. ’’ Arvelen sinun tavanneen minun kaksossiskoni, Jasper?’’

Tuohon kaksoissiskoni

Lainaus

Molempien hampaat loistivat ja posket nousseet kun katsoimme toisiimme.

Tuohon sopisi esim: poskipäät olivat kohonneet

Muita virheitä ei näkynyt.

Odottelen jatkoa!  :)

♥ mmariaä

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 02.01.2010 12:40:27

Rassermus: Kiitos kommentista jälleen! :D Jatkoa laittelen piakoin. Ja korjasin tuon lauseen vähän erinlailla. :)
katriqqq: Kiitos! Alice on tässä kyllä ihan itsensä. :D
Midnight-Sun: Kiva huomata uusia lukijoita. :) Kiitos kommentista!
E_Bella: Ei oo välii ettei tuu rakentavaa. :) Kiva huomata, että tää on kommentoimisen arvonen. ;) Ja Alice on Alice. Kiitos kommentista! :D
mmariaä: Kiitos, korjasin nuo kaksi kohtaa kondikseen. ;) Kiitos kun huomautit.

Kiitti kommenteistanne! Lisää vaan :D ♥

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Jana - 02.01.2010 20:29:49

Uus lukija ilmoittautuu..;)) Käännät tosi hyvin.


Pliis, pian jatkoa!

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NuuhkuHoney - 02.01.2010 20:39:46

Haluun kyl nähä miten Ed reakoi ku näkee Bellan itkees..:D

                             JATKOA!!!!<33

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 02.01.2010 23:24:26

Amanecer: Kiitos kommentista jälleen kerran! :) Minunkin mielestäni Alice on hyvin IC ja Jasperkin meni vähän sinne päin. :) Ja voin näin etukätten sanoo et Emmettkinastuu kuvioihin jossain välissä. Kärsivällisyyttä. :D
Jana: Ihanaa!! Uus lukija! Ne piristää päivää aina kivasti ;) Jatkoa piakoin tulossa. ;)
NuuhkuHoney: Oot toinen joka tahtoo tietää Edwardin reaktion Bellan itkiessä. :) Pian se selviää. :D Kiitos Kommentista!

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Araya - 03.01.2010 19:45:46

Hmm. Meikä ilmoittautuu kans lukemaan tätä.
Yleensä en kyllä lue käännöksiä, mutta nyt vaan iski sellanen kokeilunhalu.
Ensimmäinen osa oli kyllä aika virheitä vilisevä, mistä täällä on kyllä huomauteltu ihan tarpeeksi. Parannat kuitenkin koko ajan, ja beetakin auttoi asiaa hieman. Muotoiluvirheitä löytyy edelleen, mutta ne johtuvat vain harjaantumattomuudesta.
En oikein tiedä mitä kommentoida käännökseen, sillä teksti ei oikeastaan ole sinun.
Tyydyn sanomaan, että tykkään ja tulen lukemaan jatkossa. ;>

-Araya

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 07.01.2010 17:44:31

Kiitos kaikille kommenteistanne! :D Nyt olis sitten kasi luvun vuoro. :p Kommentit on tervetulleita. :D


8.luku
EPOV
Kun Alice oli aukaissut hitaasti oven, yritimme liikkua mahdollisimman hiljaisesti.

Kuuntelimme huoneesta kuuluvaa katkonaista hengitystä. Kävelimme huoneeseen samalla kun katselimme ympärillemme.

Bella oli huoneen toisella puolella sijaitsevalla vihreällä sängyllä lukemassa kirjaa; hänen silmänsä olivat edelleen punaiset ja turvonneet. Oli selvää että hän oli itkenyt.

Hänellä oli keskittynyt ilme, mutta tiesin hänen esittävän. Niin tiesi Alicekin.

Kuulin Alicen huokaisevan hiljaa ristiessään kätensä rinnalleen ja nojaavan vasempaan jalkaansa, selvästi vihaisena Bellalle yrityksestä huijata häntä. Kukaan ei koskaan huijaa Alicea ja se vihastuttaa häntä kun hänelle tehdään niin.

Siskoni selvensi kurkkuaan kuuluvasti saaden Bellan nostamaan katseensa viattoman näköisenä tai nyt ainakin osaksi viattoman näköisenä.

Hän oli todella huono näyttelemään.

Seurasin Bellan ilmettä kun hän siirsi Alicesta katseensa minuun. Hän näytti tuskaiselta kun hän kohtasi kasvoni.

Jep, Jacob oli tehnyt sen.

Minulla ei ole koskaan oikein ollut häntä vastaan, paitsi hänen egonsa, mutta nyt minun teki mieli repiä hänen päänsä irti.

Olin raivoissani.

Alice näytti hämmentyneeltä, mikä turhautti häntä kaikista eniten. Hän ei tiennyt Jacobin ja Bellan olevan kavereita, ei ainakaan vielä.

’’Hei,’’  Bellan ihana ääni täytti huoneen näyttäen maskinsa takaa hiukan hänen suruaan.

Alice katsoi häntä paheksuvasti. ’’Mitä sinulle on tapahtunut?’’ Nyt hän selvittäisi kaiken.

Bella havaitsi saman ja hänen ilmeensä muuttui paniikkiseksi. ’’Mistä sinä puhut? Juttelin Edwardin kanssa tänään vähän, ai hei Edward, ja sitten tulin takaisin lukemaan.’’ Hän pyörähti ympäri ja nosti ylös kirjaansa pienen hymyn kanssa. Kuinka kovasti hän yritti pitää meidät erossa tästä?

Alice alkoi taputtaa jalkaansa ja minä ristin käteni rinnalleni. Me tuijotimme häntä näyttäen meidän hylkäävän hänen tarinansa, ja totuus oli että hän oli jättänyt pois tärkeän yksityiskohdan. No, ainoastaan minä tiesin Jacobin raahanneen hänet pois – ehkä minun pitäisi antaa Alicelle vinkkiä.

Yhtäkkiä Bella alkoi nauraa aiheuttaen Alicen ja minun rypistämään kulmakarvojamme.

’’Mitä?!’’ Tivasimme. Dam, inhosin sitä kun sanoimme saman sanan samaan aikaan.

Bellan silmät kasvoivat suuriksi ja sitten hän alkoi hillittömästi nauraa. Mikä hänen ongelmansa oli?

Hän osoitti meitä samalla kun vielä nauroi. ’’Nyt näen samankaltaisuuden, te olette niin selviä kaksosia!’’ Hän alkoi pyöriä sängyllään nauraen ja pitäen vatsastaan sillä välin kun Alice ja minä seisoimme hämmästyneinä.

Vasta kun katsoimme toisiimme, huomasimme seisovamme täsmälleen samassa asennossa ja samanlainen ilme kasvoillamme.

Vihasin olla kaksonen.

Nopeasti katsoimme poispäin ja muutimme asentojamme. Alice käveli Bellan luokse, joka oli vihdoin lopettanut nauramisen ja noussut istumaan, ja tutki Bellan turvonneita silmiä.

’’Älä yritä vaihtaa aihetta. Miksi olet itkenyt?’’ Alicen ääni oli rauhallinen, melkein äidillinen. Hän oli saanut sen äidiltämme; hän oli aina huolehtivainen, vaikkei se vaikuttanut aina siltä.

Bellan silmät alkoivat muuttua vetisiksi ja minulle tuli yhtäkkiä halu mennä ja lohduttaa häntä; mennä Alicen paikalle. Mutta en voinut. Kaiken mitä tiesin, oli että hän vihasi minua jonkun typerän valheen takia.

Hän käänsi päänsä minua kohti ja nyyhkäisi. Kun hän alkoi puhua, tiesin sen olevan tarkoitettu minulle.

’’Jake kertoi minulle jostakin naurettavasta riidasta, kauan sitten, hän kielsi minua puhumasta teille.’’ Alice pyyhkäisi hellästi kyyneleen hänen kasvoiltaan. ’’Kerroin hänelle sen olevan tyhmää ja hän ei voisi sanoa mitä minä saan tehdä.’’ Tunsin helpotuksen pyyhkäisen minun ylitseni. Hän ei uskonut Jacobia. ’’Joten hän sanoi minulle, etten voisi olla molempien ystävä ja sitten lähdin. Jacob on idiootti.’’  

Kun hän lopetti, hän painoi päänsä Alicen olkapäälle. Jälleen kerran toivoin voivani olla hänen paikallaan. Kävelin hänen luokseen ja menin kyykkyyn laskien käteni hänen hartialleen. Elektroninen sähkövirta lävisti minut. Hän värähti kosketuksestani mutta ei työntänyt pois. Oliko hänkin tuntenut sen?

Alice rypisti otsaansa ja kääntyi minuun päin. ’’Jacob Black?’’ Hän kysyi, selvästi yhtä sekavana kuin minä olin ollut miksi Jacob oli edes välittänyt.  

Nyökkäsin päätäni hitaasti. ’’Kyllä, Bellan paras ystävä, Jacob Black.’’

Hänen otsansa rypistyi uudestaan ja piti toistuvaa poksahdus ääntä kielellään. Se oli hänen tapa kun hän mietti.

’’Miksi se poika on edes kiinnostunut? Viisi vuotta sitten juttelimme koko ajan ja vitsailimme siitä. Mikä olisi muuttunut?’’

Molempien katseet kääntyivät samanaikaisesti Bellaan; Pystyin kuuleman molempien päissä syntyvän kellon kun keksimme vastauksen – toinen tuollainen kaksosten juttu.

’’Bella’’ Vastasin katsoen hänen kasvoihinsa. Välittömästi hän nosti päänsä ja tuijotti minua suoraan silmiin. Hänellä ei selvästikään ollut ideaa mitä tämä merkitsi.

’’Mitä sen olisi tarkoitus tarkoittaa?’’ Bella kysyi, hänen äänensä aukaisi hänen ajatuksensa kuin kirjan.

Alice pyöritti silmiään. ’’Se tarkoittaa että ennen kuin sinä tulit me olimme ystäviä Jacobin kanssa ja siitä asti kun olet jutellut veljeni kanssa täällä,’’ hän kohdisti päätään minun suuntaani, ’’me emme ole.’’

Bellan suu tippui auki; En ollut koskaan ennen nähnyt hänen suklaanruskeita silmiä niin isoina.

’’Mitä! Mitä se tarkoittaa?’’ Hän sanoi yllättyneenä.

Alice pyöritti silmiään hänelle takaisin; he käyttäytyivät nyt jo kuin parhaimmat ystävät.

’’Se tarkoittaa selvästi yhtä tai kahta juttua. Eka, hän on rakastunut sinuun, tai toinen, hän on hullu ja rakastunut sinuun.’’  Hän juoksutti sormiaan Bellan hiuksissa, virnistellen.

Bella näytti siltä kuin olisi saamassa sydänkohtausta. Hän laittoi kätensä poikittain eteen ja taakse. ’’Ei ei, ei se ole sellaista. Jake on paras ystäväni, hän on aina ollut paras ystäväni.’’ Hän katsoi minuun raivokkaasti, ajatus pelotti häntä jostain syystä.

Alice ravisti hänen päätään. ’’En olisi niin varma. Veikkaan ajatusta numero kaksi.’’

Arvelin Bellan saavuttaneen shokin, sillä hän jatkoi katsomista minusta Aliceen. Hyvin tehty Alice. Minun pitäisi vaihtaa aihetta. Pelkkä puhuminen Jacobista teki minut vihaiseksi.

’’Joten Alice, oliko sinulla jotain kysyttävää Bellalta?’’ Kysyin kallistaen päätäni hämmästynyttä Bellaa kohti.

Hymy nousi hänen kasvoilleen ja hän hyppäsi ylös ja alkoi hyppiä ympäriinsä. ’’Bella! Tulisitko syömään kanssamme tänään? Et ole vielä tavannut vanhinta veljeäni ja Edwardin kämppäkaveria Jasperia, he ovat siellä myös!’’ Näin kuinka hänen silmänsä kiilsivät kun hän mainitsi Jasperin nimen.

Katkaisten hänen villit ajatukset Bella huokaisi ja hänen kasvonsa muuttuivat epäileväksi. Hän puri alahuultaan. Voisiko hän todella sanoa ’ei’ Alicelle? Aliceen luotettiin tässäkin.

’’Näin on, paitsi jos kuuntelet Jacobin vinkkiä ja pysyt kaukana meistä Culleneista.’’ Alice kohautti. Bella nousi ylös ja puristi hänen kätensä nyrkkiin.

Hän tömisteli minun ohitseni kaapille. Se tuntui kuin osuma hermoihin.

Niin paljon kuin Alice joskus olikin vihainen minulle, hän oli silti melko nero. Valehtelin vain siitä, että minulla olisi kaikki aivot.

’’Itse asiassa tulisin hyvin mielilläni.’’ Hän vastasi tutkiessaan ajatuksissaan kaappiaan. Alice kiljaisi ja juoksi hänen luokseen auttaakseen häntä.

Tiesin mihin se voisi johtaa. Alicen kasvot muuttuivat kauhistuneiksi kun hän analysoi vaatteita jotka roikkuivat tangolla.

’’Mm, tämä ei toimi.’’ Hän arvio astumalla taaksepäin ja laittoi kätensä lanteilleen. Bella-parka, siitä se alkaakin.

’’Kämppäkaverini ja paras ystäväni pukeutuu näin.’’ Hän osoitti Bellalle mustat farkut ja t-paidan.

Sitten hän alkoi käydä vaatteita läpi tekemällä irvistyksen kasvoilleen joka vaatteen kohdalla mistä hän ei pitänyt – mitkä olivat itse asiassa melkein kaikki.

Bella alkoi hitaasti peruuttaa todella kauhuissaan Alicesta kauemmaksi. No, hän sentään oli viisas.

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: kakku. - 07.01.2010 17:57:44

Jes, uus luku! (: Mitähän sitä kirjottelis sitten... :D
No ainakin se, että hyvä suomennos. Helppolukuista :) Virheitä en huomannut ja öö... Niin :D
Alice on kyllä niin ihanan Alicemainen :) Just että heti alkaa neuvoa vaatteissa ja tälleen.
Mäki kyllä toivoisin, että Edward olis ollu Alicen paikalla siinä lohduttaessa :D Voih :)
No mutta, jatkoa kunhan kerkiät :)

Otsikko: Vs: Twilight-Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Rassermus - 07.01.2010 18:17:11

Hehee toi loppu :DD
Joo. Olis Edward vaa menny lohduttaa bellaa ja törkänny Alicen pois tielt :D
Joo, mut siis. Tää on hyvin kirjotettu, mut.

Lainaus

Toivoin hänen voisi vain tehdä sen minulle sen sijaan lähettää tuhansia arvoituksellisia viestejä.

Toi lause kuulosti niiin oudolta.  Hyvin oudolta. Joo ja sit tuol yhes kohtaa puuttu pilkku, mutten enää löytäny sitä xD
Joo, mut siis. JATKOAA!!!!!!!!!!!!!!!<3

Otsikko: Vs: Twilight-Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: En-nu - 07.01.2010 18:17:30

Jatkoa XD

Otsikko: Vs: Twilight-Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: E_Bella - 07.01.2010 18:36:45

hah... alice on aina niin... alice ;D
ehkä yhden virheen huomasin, mutta en ole enää varma... xD
jatkoa!  ^^

~E_Bella~

Otsikko: Vs: Twilight-Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 07.01.2010 21:22:28

Olipas hyvä luku taas ja hyvin suomennettu myös.  :)

Alice oli niin Alice kun alkoi tossa lopussa käymään Bellan vaatekaappia läpi.   :D

Lainaus

’’Kämppäkaverini ja paras ystäväni pukeutuu näin.’’ Hän osoitti Bellalle mustat farkut ja t-paidan.

Tälle tuli virnisteltyä muutamaankin otteeseen. Parasystävä... Vastahan ne tutustui!  ;D Tollanen on niin Alicemaista...  ;)

Kiitoksia tästäkin luvusta, jatkoa odottelen!

♥ mmariaä

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: minnamoi - 07.01.2010 21:59:49

hii! ilmottaudun uudeksi lukijaksi! :P tarina on kiva ja jäin vähä niinku koukkuun! :D

alice on niiiin alice!♥ kiitän että suomennat tätä, oot tehny hyvää työtä jos taa kerran on eka suommennoksesi? (vai muistanko väärin? :D )

jatkoa odotellen minnamoi♥

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 09.01.2010 11:53:14

katriqqq: Kiitos kommentista. ;) Mielestänikin Alice oli onnistuttu kirjoittamaan hyvin samanlaiseksi. :D
Rassermus: Kiitos! :D En itsekkään saanut kyseistä lausetta kuulostaman järkevältä.  :-\ Jatkoa tulossa ;)
En-nu ja E_Bella: Kiitos kemmenteistanne! ;)
mmariaä: Kaikki mainitsevat Alicen, joten se on onneksi onnistunut hyvin. :D Ja kiva kuulla että oli hyvää suomennosta ja kiitos kommentistasi! ;)
minnamoi: Hienoa, uusi lukija! :D Kiva kuulla, että jäit koukkuun. :p Kiitos kommentistasi! ;)

Kommentteja lisää? :D ♥

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Jana - 09.01.2010 14:38:26

Ohoh, en huomannutkaan et uus luku tullut..8)) Hyvin käänsit, ja todellakin,  Alice oli niin Alice tossa lopussa:D

Jatkoaah<33

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: mariamo - 10.01.2010 13:43:45

Luin ton ekaan luvun parisenviikkoa sitten, ja sillo ei tosiaankaan innostanut yhtää ::)
Alku oli hieman tönkköä, mutta lukujen varrella huomaa miten suomennuksesi on parantunut :) Tykkään tosi kovasti.
Alice on niin Alice ;D
Ja toi Cullenien ja Blackien riita ??? En oo tyhmempää syytä kuullut :D
Toi kappale 'Dear Maria, Count me in' oli hyvä :D Oli pakko kuunnella lukemisen aikana. ::)
Jatkoa odotan, pahoittelen että en saanut mitään rakentavaa aikaseksi  :-[

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NuuhkuHoney - 16.01.2010 11:24:11

Huh, eihän tästä ficistä voi olla tykkäämättä<33 :) Eli tääkin luku oli toosi hyvä :D
Jatkoa vaa nopeesti<33 ;) :) :-*

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: anskuu - 16.01.2010 13:12:25

Luin tämän vähän aikaa sitten, mutta jostain syystä en kommentoinut  ???

Mutta siis, pidän tästä ficistä aivan hirmuisesti  :D Alku oli tosin jotenkin 'tönkkö', mutta tässä matkan varrella tämä on parantunut. Minua kyllä jäi ihmetyttämään tuo Cullenien ja Blackien riita, ihan älyttömän tyhmä syy :'D 
Ja no siis, minusta saat uuden lukijan  ;D

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 17.01.2010 13:14:57

Jana: Kiitos! :D Alice on kyllä ihana. ;D
mariamo: Juu, alku on hieman tönkköä ja moni onkin sanonut siitä jo, mutta en jaksa mennä muokkailemaan sitä. ;D Mutta kiva kuulla, että suomennokseni on kuitenkin matkan varrella parantunut. :) Juu, ja biisi on kyl ihana <3 Cullenien ja Blackien riita.. Ehkä pikkuisen huono selitys. Mutta kiitos kommentistasi!
NuuhkuHoney: Kiitos! <3 Jatkoa yritän laittaa betalleni tänään tai viimeistään huomenna. ;)
anskuu: Olen pahoillani alun tönkköisyydestä, mutta olen sen verran laiska etten jaksa alkaa muokkailemaan sitä. ;D Ja kiva kuitenkin huomata, etä olet tullut kommentoimaan. :) Kiitos kommentistasi! <3

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Edward and Bella - 12.02.2010 00:00:28

Hei mitä tälle ficille on käyny? Miks et laita jatkoo? :( Tykkään tästä paljon, niin voisitko laittaa jatkoo jos oikeen nätisti pyydän? :)



Edward and Bella

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 12.02.2010 19:06:16

Edward and Bella: Olen pahoillani, että on kestänyt, mutta olen laittanut seuraavan luvun betalleni menemään ;) Jos saataisiin vaikka jatkoa ystävänpäivän kunniaksi ;) Kiitos kommentistasi!

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 19.02.2010 20:35:48

Olen pahoillani, että tässä on kestänyt näin kauan. Olen yrittänyt panostaa omaan ficciini, Esmen kadonnut lapsi. Käykää lukemas jos kiinnostaa. ;) Toivottavasti kiinnostus ei ole vielä lakannut. Yritän saada seuraavan luvun vähän nopeampaa. ;)

9.luku

BPOV
’’Umm Alice, oletko jo valmis?’’ Kysyin tuijottaen lukuisia meikkejä sängyllä edessäni. Miksi olin mennyt suostumaan tähän?

Alice pyöritti silmiään, hänen sormensa juoksivat hellästi hiusteni läpi.
 
’’Bella, ole kärsivällinen. Ei enää kauaa, lupaan.’’ Ihmettelin miksi hän oli päättänyt ylipäätään pukea minut. En normaalisti meikannut, mutta ehkä olin niin epätoivoinen, että tarvitsin sitä. Kun olin kysynyt sitä Alicelta, hän oli vastannut minun olevan luonnostaan upea. Hän oli kertonut minulle sen tuovan vain minun silmiäni esille, kuin pompahtamaan. Ihan miten vain. Hän voisi sanoa mitä tahtoisi.

Pääni kallistui puolelta toiselle kun Alice tökkäisi. Oliko hän painimassa kissan kanssa siellä?

’’Plus,’’ Alice lisäsi. ’’Sinun pitää näyttää ekstra kauniilta jos yritän saada veljeni kysymään sinua ulos.’’

Käännyin penkilläni, suuni loksahtaen auki. Hän vain virnuili minulle.

’’Mitä sinä puhut? Hyvä jos tunnen veljeäsi!’’ Sanoin kun Alice puhalteli.

’’Bella, kerron sinulle nyt vähän tulevaisuutta ja et saa unohtaa sitä koskaan - olen aina oikeassa. Tiedän sinun ja veljeni menevän yhteen joten se tapahtuu. Sinun vain pitää elää sen kanssa.’’ Voisiko hän olla tosissaan?

Käännyin penkissäni ja tuijotin seinää koska tiesin mitä tapahtuisi seuraavaksi. Pystyin tuntemaan veren nousevan kasvoilleni, aloittaen nenästäni ja leviävän sitten poskilleni. Laskin pääni alas toivoen ettei Alice näkisi minua nyt mutta, tietenkin, hän näki.
’’Pidät veljestäni, etkö pidäkin?’’ Hän jatkoi puhumista samalla kun laittoi hiuksiani.

Kohautin olkiani vältellen hänen kasvojaan, koska jos katsoisin häneen, kertoisin kaiken hänelle. Totta puhuen, en pystynyt valehtelemaan, minulla oli sisäinen valheenpaljastin ja se osoitti kaiken silmissäni.

Alice hymyili, pystyin tuntemaan sen. ’’En muuten koskaan kysynyt kuinka tapasit veljeni? Kuulin kun sanoit jutelleesi hänen kanssaan puistossa mutta tapasitko hänet siellä, ja kuinka hän tiesi että sinä tunnet Jacobin?’’ Hän sai hiukseni päätökseen ja käännyin katsomaan häntä. Kuinka paljon hänen veljensä oli salannut häneltä?

’’Ei, tapasin hänet noin kuukausi sitten kahvilassa. Puhuimme sisaruksista ja hän kertoi minulle sinusta ja Emmettistä. Puhuimme myös yliopistoista; Olin yllättynyt kun tapasin hänet täällä, koska hän oli kertonut minulle, ettei ollut päättänyt mihin yliopistoon menisi. Hän varmaan halusi vain samaan yliopistoon sinun ja Emmettin kanssa.’’ Katsoin syliini peläten kohdata itseni peilistä.

Muisti oli tuonut mukanaan aamuisen keskustelumme, siihen kohtaan missä hän kertoi syynsä. Tai ehkä vain mietin liikaa kaikkea – niin, se oli siinä.
 
Kuulin Alicen henkäyksen ja kiharrusraudan tippuvan viisi sekuntia myöhemmin.

Pyörähdin penkissäni hänen suuntaansa ja näin hänen suunsa roikkuvan auki ja hänen silmänsä katsoivat etäälle.
 
’’Alice, mikä hätänä?’’ Hänen ilmeensä ei muuttunut. Oliko hän saanut jonkin tyypin sydänkohtauksen? Ehkä minun pitäisi soittaa Edwardille.

Olin juoksemassa puhelimelle mutta hän yhtäkkiä heräsi ja katsoi minuun. Hänen silmänsä kimalsivat.

’’Umm Alice, tahdotko kertoa miksi käyttäydyit äsken niin omituisesti vai pitääkö minun ensiksi soittaa ensihoitajalle?’’ Vaadin.

Hän ravisti päätään kuin yrittäen herätä jostakin transsista ja hymyili minulle.

’’Okei, kaikki valmista!’’ Hän hyppi poimimaan kiharrusraudan joka oli tippunut viiden jalan päähän.

Suuni aukesi tuijottaessani häntä epäuskossa, eikö hän ollut kuullut mitään mitä olin juuri sanonut? Hän oli tajunnut miksi olin tuijottanut häntä ja pyöritti silmiään.

’’Bella, vastoin yleistä käsitystä, en ole hullu. Muistin vain että jätin lempi kenkäparini kotiin, siinä kaikki.’’ Aivan kuin Edwardillakin, jokin kuulosti siltä kun hän salaisi jotakin.
 Mikä oli se suuri salaisuus mitä kukaan ei kertonut minulle?

Nousin, kävelin sängylleni ja istuuduin keskelle, ja aloin venyttämään niskaani. Sen siitä saa kun suostuu Alicen hiusten laitto Barbieksi tuntien ajaksi. Painaisin sen mieleeni tulevaisuuden varalle.

’’Joten, mitä teet Jacobin suhteen?’’ Alice kysyi, varovasti kävellen ja istuutui viereeni.
Huokaisin, hupsu Jacob. ’’En todellakaan tiedä.’’ Katsoin alas juuri maalattuihin kirkkaan punaisiin varpaankynsiini. Heiluttelin niitä samalla kun valo kimposi niistä. ’’Jakella on tapana ylireagoida, joten luulen että juttelen hänen kanssaan huomenna. Hän kertoo minulle olleensa pahalla päällä ja hän selittää ja sitten palaamme parhaiksi ystäviksi.’’

Pystyin aistimaan Alicen ravistavan päätään. ’’Bella, hänellä on joku syy pitää sinut erossa meistä ja kerroin sen jo sinulle.’’ Hän todella uskoo että on aina oikeassa. En usko häntä, Jake ei tunne niin.

Olin lyömässä Alicea vastaan.

Hän nousi sängyltä ja kipitti kaapille, ilmeisesti hakemassa minun illalliselle tarkoitettua pukua.

’’Tässä on Bella sinun asusi!’’ Hän kiljui tanssien luokseni. Olin saamassa tarpeeksi kiljumisesta.

Hän ojensi mustat kireät farkut, vihreän topin ja matalat valkoiset conversit sängylle. Se oli söpö yhdistelmä, mutta, ei sellainen, mitä käyttäisin normaalisti.

Hän toi itselleen sopivan purppuraisen mekon ja mustat korkokengät.

’’Alice, mistä edes tiedät että nuo sopivat minulle?’’ Kysyin, ojentaen käteni nostaakseni vaatekappaleen. Koska hänellä on ollut edes aikaa ostaa minulle vaatteita?

Hän hymyili tietäväisesti ja huokaisi. ’’No, minulla on keinoni.’’ Hän jätti sen siihen; omituisen salamyhkäistä touhua.

Huokaisin ja nappasin vaatteet mukaani kun tömistelin vessaan. Kun olin pukenut ne päälleni, huomasin hänen olleen oikeassa – ne sopivat täydellisesti, mikä tietenkin vaivasi minua entistä enemmän.

Alice oli jo pukenut kun kävelin ulos vessasta. Hän näytti upealta – purppura oli hänelle hyvä väri. Hänen hiuksensa sojoittivat ulospäin mutta ei liika, hän oli ainutlaatuinen.

Hän hymyili kun katsahti minuun ja taputti käsiään yhteen. ’’Olin niin oikeassa! Näytät upealta! En malta odottaa että näen veljeni kasvot!’’ Katsahdin häneen typeränä.

’’Tarvitsetko Alice lasit, koska luulen sinun tulleen sokeaksi.’’ Hän ravisti päätään pitäen moittivaa ääntä toistuvasti kunnes katse osui peiliin. Yritin estää mutta hän melkein heitti peilin kasvojeni eteen, joten olin kärttyinen.

Sen täytyi olla yksi niistä peilien tempuista, koska se jota katsoin peilistä, ei voinut mitenkään olla minä. Peilissä oleva tyttö oli kaunis, hänellä oli suuret ruskeat silmät ja ruusuiset posket. Ovela hymy nousi Alicen huulille.
 
’’Vau.’’ Sanoin katsellessani peiliin. Nyt Alice oli outo arvoituksellinen hullujen ihmeidentekijä. Kiinnostavaa.

Koputus oveen herätti minut ajatuksistani ja Alice iloisesti hipsi ovelle.
 
’’Se on Edward!’’ Hän aukaisi oven laulaen. Perhoset liitelivät vatsassani. Alicehan ei voinut olla oikeassa, eihän?

Kun ovi aukeni hengitykseni tuli ulos henkäyksenä. Edward oli seisomassa käytävässä kaikessa komeudessaan. Hän oli pukeutunut pitkän napitettavan paidan, joka oli myös purppuran värinen. Voi ei, tämä ei menisi hyvin.

Alice havaitsi purppuran välittömästi ja hänen silmänsä menivät villiksi kun Edward mulkaisi häntä. He molemmat aukaisivat suunsa sanoakseen jotain, mutta katsoen toisistaan poispäin, selvästi eivät tahtoneet tunnustaa olevansa pukeutuneet samanlailla. Minun piti pitää suuni kiinni kovalla voimalla, etten alkaisi nauramaan.

He olivat liian samankaltaisia oman etunsa vuoksi.

Edward käveli sisään hymyillen, kun oli kohdannut silmäni. Alice seurasi hänen perässään, edelleen huonolla mielellä.

En ollut huomannut hänen pitävän käsiään selkänsä takana, kunnes hän toi ne eteen nopeasti, kuin taikuri. Hän oli pitämässä pientä, mutta kaunista kimppua kukkia. Niiden tuoksu täytti huoneen.

Alice innostui ja oli kuin alkaisi itkeä. ’’Edward, ei sinun olisi tarvinnut!’’ Hän käveli Edwardin luokse napatakseen kimpun, mutta Edward siirsi ne ylös hänen ulottumiin.

Melkein aloin nauramaan jälleen kerran kun Alice alkoi hyppiä, yrittäen napata ne, mutta Edward piti niitä liian ylhäällä hänelle.

Hän ravisti päätään ja jälleen kerran katsoi minua silmiin. ’’Nämä ovat itse asiassa Bellalle, Alice.’’ Alice lopetti ja risti kätensä rinnalleen virnuillen ja muodosti huulilleen ’Minähän sanoin’ kun Edward käveli luokseni.

Hän hymyili ja ojensi ne minulle samalla kun tunsin punan leviävän kasvoilleni.

Voi ei, oliko Alice oikeassa? Pitikö Edward minusta?

Ovella oli ilmestynyt yhtäkkiä yllätys ja siellä seisoi vieras tyttö yllättyneenä.

’’Edward?’’ Hän kysyi kävellen hitaasti huoneeseen.

Edward kääntyi ympäri ja henkäisi.

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: mariamo - 19.02.2010 21:02:53

Oih vihdoinkin jatkoa  :D<3
En jaksa laittaa mitään järkevämpää..

Odotan innoissaan kuka se tyttö on :P
Kiitos, ja jatkoa !

- love, maria .

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: En-nu - 19.02.2010 22:32:23

Ihanaaa jatkoa!! se tyttö on joku joka sekoittaa koko pakan :))

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 20.02.2010 12:18:39

Viimeinkin jatkoa, kiva!  :)

Luvussa oli muutamia kieliopillisia virheitä, joita en valitettavasti jaksa nyt poimia. Muuten ihan hyvän tuntuista käännöstä.  :)

Kukahan tuo salaperäinen tyttö oikein on? Käännä pian lisää, ettet pidä meitä jännityksessä.

♥ mmariaä

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: minnamoi - 21.02.2010 15:22:40

Oi! Vihdoinki uus luku! :)) virheitä en huomannu, mikä on tietenki hyvä juttu! hyvin käännät! :) nyt oli kirjottaja jättäny ärsyttävään kohtaan luvun :D haluun heti tietää kuka se tyttö oli ;D

minnamoi♥

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: anonym. - 21.02.2010 16:04:36

Kiva fic...luin tämän jonkun aikaa sitten, mutta petyin sitten suuresti et ei ollu tullu jatkoa pitkään aikaan niin en sitten ollu kommentoinu tätä...seliseli.
Joo tuossa uusimmassa luvussa oli joitain kielioppivirheitä..mutta mitä väliä?
Alice on ihana.

Jatkoa

Mistä vetoa että toi tyttö on rosalie? ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Jassuö - 22.02.2010 17:43:22

Ihanaa jatkoa! <3 Kuka ihme tuo tyttö oikein on?? Jatkoa?

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: E_Bella - 22.02.2010 17:55:12

Lainaus

’’Alice, mikä on väärin?’’

tuohon itse olisin varmaan laittanut "Alice, mikä on hätänä?" tai jtn..  :) (en jaksanu enkusta kattoo, mitä siellä oli)
Yritin tätä viimevuonna jotenkin enkuks lukee, mut ei oikein luonnistunu, niin kiva kun suomennat! ;D
Jatkoa pyytelen normisti.. :)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Haidy - 02.03.2010 16:22:42

Uusi lukija!

Tää on mun mielestä hyvä ficci!
Sori en osaa antaa oikeen rakentavaa palautetta ku se on kadonnu jonnekkin kuuseen....
Mut joka tapauksessa tää on oikeesti tosi hyvä.

Jatkoo??

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Lööperiikka - 03.03.2010 22:11:26

Uusi lukija myös täällä!
Tosi hyvä käännös. Tosin joitain sanoja olisin sanonut/kirjoittanut toisin.
  Jatkoa?

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: green - 06.03.2010 19:24:40

Ja täälläkin uusi lukija !  ;)
Tää on tosi hyvä ficci. Eikun jatkoa vaan mahdollisimman nopeesti !
Kirjoitusvirheitä en bongaillut, mutta joku siellä tais kummitella ja pisti silmään.. Mutta eivätpä nuo minua sen kummemmin haitanneet.
Ja olisin kirjoittanut joissakin kohdissa itse toisella tavalla. Mutta, ihansama.

Kukakohan se tyttö on..? -Ei kai vaan Rosalie tai joku Jessica. Pelottavaa.  :o
Niiin ja jäin koukkuun tähän. Hihi.

Juumut, jatkoajatkoajatkoa.

~greeen

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Sarkku - 07.03.2010 12:32:06

Ihana ficci...
Toivottavasti tulee jatkoa nopeemmin...
En malta oottaa!  :)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 12.03.2010 16:37:53

Kiitos kaikille kommenteistanne! Ne on ihania ja piristää flunssaista päivääni paljon!  :-* ♥
Mutta tässä olisi tulossa jatkoa teille ja itse pidin tästä luvusta. :)

10. Luku

’’Edward?’’ Hän kysyi kävellen hitaasti huoneeseen.

Edward kääntyi ympäri ja henkäisi.

EPOV

’’Rose?’’ Kysyin, vaikka olin varma, että se oli hän. En ollut nähnyt Rosalie Halea kuukausiin. Hän nauroi pyörittäen silmiään ja sitten muutti harmistuneen ilmeen kasvoilleen.

’’Mitä? Ei ’Ikävöin sinua Rose’ tai ’Kuinka olet voinut.’ Olen loukkaantunut Edward.’’ Hän kyseli dramaattisella äänellä samalla kun laittoi kätensä sydämensä kohdalle. Oli ihan Rosen tapaista teeskennellä ylireagoidusti – kuten Alicellakin. Kohautin olkiani ja katseeni siirtyi Bellaan joka näytti hiukan häkeltyneeltä ja ehkä vähän satutetulta? Ei se voisi olla niin. Hän ei voisi mitenkään olla mustasukkainen.

’’Olen pahoillani Rose, yllätit minut, siinä kaikki. Joten miten olet voinut leirin jälkeen? Ja mitä sinä täällä teet?’’ Yritin saada Bellalle selville ettei Rosaliella ja minulla ollut mitään juttua. Rose ja Alice vaihtelivat katseita ja kaikki valkeni minulle. Alice oli järjestänyt tämän kaiken.

'’No, olen voinut hyvin. En edes tiennyt sinun olevan täällä, Alice vain pyysi käymään huoneessaan ja pam! Minun lempikaksoseni ovat täällä.’’ Hän jatkoi samalla kun kietoi molemmat kätensä meidän ympärille. Rosalie oli aina kiusannut Alicea ja minua kaksoishommasta; Hän tiesi meidän vihaavan sitä ja siitä asti sitä on kestänyt. Me molemmat olemme tavanneet Rosen kuvaamataidon leirillä viime kesänä – hän opiskelee kosmetologiksi ja Alicella ja hänellä syntyi heti juttua.

Alice juoksi hänen luokseen ja antoi Roselle halauksen. ’’Oi, olen ikävöinyt sinua!’’ Hän lauleli samalla kun Rose nauroi ja taputti häntä selkään. Se muistutti paljon äidin halausta tyttärelleen – Rose oli erittäin pitkä ja Alice oli, no lyhyt.

Käännyin hämmentyneen Bellan puoleen ja viitoin häntä eteenpäin. ’’Bella, tässä on Rosalie, minun paras ystäväni leiriltä. Rose, tässä on Bella..’’

Alice katkaisi puheeni pirteästi. ’’… minun uusi kämppäkaverini ja meidän uusi paras ystävä. Rose, sinä tulet rakastamaan häntä!’’ Hän juoksi Bellan luokse ja tempaisi hänet minusta poispäin ja työnsi Rosalien luokse. Tila ympärilläni tuntui tyhjältä ja se teki minut ikävöimään hänen seuraansa jälleen kerran.

Bella näytti epämukavan ujolta, ilmeisesti hämmentynyt jostakin oudosta syystä. Tämänlainen hän oli ollut, kun olin tavannut hänet ensimmäisen kerran, varovainen.

Bella kurkotti käteensä Rosea kohti ja katseli jalkoihinsa. ’’On erittäin mukavaa tavata sinut.’’ Hän kuulosti liian viralliselta ja tuntien Rosen, hän ei olisi sellainen itse.

Rose ei huomioinut hänen kättään vaan työnsi hänet halaukseen. Bella vain seisoi järkyttyneenä, selvästi yllättyneenä Rosen nopeasta ystävällisyydestä. Hän keräsi nopeasti itsensä kokoon ja vastasi halaukseen. Se oli hänelle vaikeaa, ainakin uskoisin, sillä hän piteli vasemmassa kädessään kukkia jotka olin antanut hänelle. Oi, sen takia hän oli vaikuttanut hämmästyneeltä.

Olin mietiskellyt kauan voisinko antaa hänelle kukkasia vai enkö. Mutta lopulta olin tajunnut sen olevan jotain sellaista mitä tahdoin tehdä ja toimin sen mukaan. Rosen saapuminen oli vienyt huomioni hänen reaktiosta. Mitä mieltä hän olisi siitä?

Rose huomasi myös kukat ja tiesin hänen päättelleen niiden tulleen minulta. Pieni virnistys nousi hänen kasvoilleen. ’’Oi? Saat pojat jo antamaan kukkasia sinulle. Se on ymmärrettävää. Kukas hän on?’’ Hän vinkkasi minulle, kääntyen niin ettei Bella nähnyt koska oli liian kiireinen kokoamaan itsensä kuntoon.

Synkkenin. ’’No, mm, Edward antoi ne minulle. Pitäisi varmaankin laittaa ne veteen.’’ Hän juoksi nopeasti kylpyhuoneeseen etsimään ruukkua.

Rosalie virnisti minulle samalla kun risti kätensä. Olin ärtynyt. ’’Rosalie, mistä tuo oli?’’ Sylkäisin hampaitteni välistä.

Hän kohautti olkiaan näytellen viatonta. ’’Kuinka muka olisin voinut tietää, että sinä annoit ne kukat Bellalle? Onko joku ihastunut?’’ Se oli niin Rosen tapaista tehdä oloni epämukavaksi. Hänellä ja Alicella oli viime kesänä hauskaa kiusatessaan minua kaikesta mistä vain oli mahdollista. Seisoimme siinä tuijottamassa toisiamme vihaisesti, ilma oli sähköinen.

Bella käveli takaisin huoneeseen samalla kun arvioi kantaamme toisiamme kohtaan. Hänellä oli varmasti vaikeaa uskoa, että olimme parhaita ystäviä kun tappelimme aina.

Hän selvensi kurkkuaan. ’’Mm, tulin takaisin. Minne menemme syömään?’’ Hän yritti rikkoa hiljaisuuden. Pystyin kertomaan hänen olevan epävarma eikä hän tahtonut keskelle kiistaamme. Toivoin ettei hän ollut kuullut mitään mitä olimme sanoneet äsken.

’’No, se on yllätys hupsu! Kaikki valmiita lähtemään?’’ Alice lauleli samalla kun nappasi käsilaukkunsa mukaansa tuolilta.

Rosalie alkoi peruuttaa ovelle päin, selvästi ei tahtonut häiritä suunnitelmiamme. Eikö hän tiennyt, että Alice oli jo vetänyt hänet keskelle niitä?

’’No, minun on parasta mennä nyt, näemme myöhemmin. Oli kiva tavata sinut Bella.’’ Rosalie heilutti meille ja hänen katseensa kohdistui uudestaan minua kohti. Hänen todella täytyisi hoitaa tuo vinkkailu ongelma pois.

’’Ei niin nopeasti! Sinä olet tulossa kanssamme!’’ Alice selitti osoittaen sormellaan häntä. Rose nauroi ja suostui, kuin hänellä muka olisi vaihtoehtoja. Nappasimme kaikki omat tavaramme mukaan ja lähdimme kulkeman autoani kohti.

BPOV

’’Teillä ei ole mitään keinoa viedä minua sinne! Tämä paikka on hyvin kallis!’’ Vastustin kun Alice ja Edward työnsivät minua, oikeastaan raahasivat, ravintolaan. Useammat ihmiset menisivät mielellään La Villaan mutta en tahtonut ihmisten tuhlaavan rahojaan viemällä minua johonkin kahdenkymmenen dollarin pastapaikkaan. Olin jo päätellyt valmiiksi Cullenien olevan rikkaita, mutta tämä oli naurettavaa.

Rosalie nauroi kävellessään vieressäni. ’’Se on okei, tulet tottumaan siihen.’’ Huokaisin ja katsoin alas jalkakäytävälle. Tuntui typerältä olla raahattavana samanlailla pukeutuneiden ja käyttäytyvien kanssa. Kuinka paljon nöyryyttävämmäksi päivä voisi vielä muuttua?

Kun kävelimme hienoon rakennukseen sisälle, siellä oli kaksi poikaa kinastelemassa urheilutelevision edessä. Arvelin ihan painonnostajan näköisen tyypin olevan Emmett, Edwardin veli. Hänellä oli Alicen kanssa samanlaiset silmät ja hiusten väri sama kuin Edwardilla. Blondin sitten pitäisikin olla Jasper, Edwardin kämppäkaveri ja Alicen ’salainen’ ihastus. Tästä illasta tulisi yksi kiusallisimmista.

He näkivät meidän saapuvan ja kääntyivät meihin päin kun Alice vihdoin päästi irti kädestäni ja liukui heidän luokseen. Tuntui kuin käteeni olisi tulossa mustelma, auts.

Alice halasi Emmettiä ja kääntyi sitten meihin päin. ’’Emmett, tässä on kämppäkaverini Bella,’’ hän sanoi osoittaen minua, ’’ja paras ystäväni leiriltä, Rosalie.’’ Emmettin katse jäi hiukan turhan kauaksi Rosalieen, kunnes hän kääntyi minuun päin.

’’On ilo tavata teidät tytöt.’’ Hän sanoi ja käveli Rosen luokse ja ravisti kohteliaasti hänen kättään. Pystyin tuntemaan Rosen punastuvan. Hän käveli luokseni ja ravisti vapaata kättäni; Tajusin Edwardin pitävän edelleen toisesta kädestäni kiinni. Ei, se ei tuntunut ollenkaan epämiellyttävältä.

Nostin katseeni Edwardiin. ’’Voit päästää irti nyt, en juokse karkuun.’’

’’Oi, sori,’’ Hän sanoi pudottaen käteni puristuksesta. Tunsin lämmön jonka hänen kosketuksensa oli aiheuttanut minulle.

Emmett oli nähnyt koko sananvaihtomme ja kumartui kuiskaamaan Edwardin korvalle. ’’Dam, oletko varma, että voit vain valita, voit saada Bella-kullan, koska on selvää, että pidät hänestä jo mutta minä otan sitten Rosalien.’’ Hän virnisti taputtaessaan Edwardin olkapäätä ja käveli takaisin Jasperin luokse, joka oli puhumassa Alicen kanssa.

Joo, esitän etten kuullut mitään tuosta äskeisestä. En uskaltanut kääntyä katsomaan Edwardiin. Muutaman sekunnin kuluttua hovimestari saapui ja pääsimme istumaan pöytäämme.

’’Tarjoilijanne saapuu pian.’’ Hän hymyili ojentaessaan menut ja käveli sitten pois.

Istuimme loosissa joten Alice päätti istua pöydän ihan lopussa Jasperia vastapäätä, Rosalie keskellä minun vieressäni ja Emmettiä vastapäätä, ja minä istuin tietenkin pöydän alussa ketäs muuta vastakkain kuin Edwardia. Olin halkeamassa tämän kiusallisen illan takia.

Ennen kuin Alice kerkisi aloittamaan puhumisen, tarjoilija saapui. ’’Hei, nimeni on Brent ja otan teidän tilaukset tänään.’’ Brent oli pitkä ja vaalea, hän hymyili jokaiselle pöydässä olevalle ja kääntyi sitten katsomaan minua ja vinkkasi. Voi ei, ei sellaista tarjoilijaa. Minun teki mieli hakata päätäni pöytään.

Kerroimme kaikki juomatilauksemme, jokainen paitsi minä, ottivat kokista ja itse otin vain vettä. Kun hän palasi takaisin, hän ojensi juomamme ja antoi minulle yhden servetin, missä tietenkin oli hän puhelinnumeronsa.

Katsoin häneen, suuni roikkui auki. Hän vain nyökkäsi ja vinkkasi. Mitä tuo vinkkaaminen oli?
’’Onko sinun silmässäsi jotakin vikaa?’’ Kysyin tuijottaessani häntä.

Hän otti askeleen taaksepäin selvästi shokissa. ’’Mmm, ei.’’

Nappasin servetin. ’’No ehkä sinun pitäisi mennä näyttämään sitä jonnekin ja tässä, sinulta tippui tämä.’’ Hän otti servetin ja käveli nopeasti pois viitsimättä edes kysyä tilauksiamme. Se teki hiukan pahaa, tarkoitan, ettei hän ollut pahannäköinen, mutta se oli naurettavaa.

Ristin käteni päästäen äänen ’humph’ ja katsoin kaikkia pöydässämme istuvia. Edward katseli vihaisesti sinne suuntaan minne tarjoilija oli lähtenyt, mutta kaikki muut tuijottivat minua silmät suurina.

’’Mitä?’’ Kysyin katsellessani heidän shokissa olevia kasvoja.

He katsoivat takaisin minuun ja repesivät sitten nauramaan.

---

Kommentit olisivat mukavia ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: E_Bella - 12.03.2010 17:17:01

Lainaus

’’Onko sinun silmässäsi jotakin vikaa?’’ Kysyin tuijottaessani häntä.
  Hän otti askeleen taaksepäin selvästi shokissa. ’’Mmm, ei.’’
  Nappasin servetin. ’’No ehkä sinun pitäisi mennä näyttämään sitä jonnekin ja tässä, sinulta tippui tämä.’’

En sitten yhtään nauranur tuolle kohdalle.. :D

Virheitä en kai löytänyt paitsi tämän:

Lainaus

’’Mitä? Ei ’’Ikävöin sinua Rose’ tai ’Kuinka olet voinut.’ Olen loukkaantunut Edward.’’

tuossa pitäisi varmaankin olla  '- merkki. :)

Jatkoa taidan vain tyytyä pyytelemään.. :D

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 12.03.2010 18:53:18

Tämä oli kyllä kiva luku.  :) Muutamia pieniä kieliopillisia virheitä ja muita löysin tuolta, mutta ei niitä ollut montaa. Enkä jaksa nyt etsiä niitä, anteeksi siitä. Muuten hyvin suomennettu.

Lainaus

’’Onko sinun silmässäsi jotakin vikaa?’’ Kysyin tuijottaessani häntä.
  Hän otti askeleen taaksepäin selvästi shokissa. ’’Mmm, ei.’’
  Nappasin servetin. ’’No ehkä sinun pitäisi mennä näyttämään sitä jonnekin ja tässä, sinulta tippui tämä.’’

Loistava kohta! En toki nauranut...  :D

Kiitoksia tästä, jatkoa toivoisin.  :)

♥ mmariaä

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Haidy - 12.03.2010 19:47:41

Tää oli must tosi hyvä luku.  :D

Yhen virheen mä tosin löysin:

Lainaus

Toivoin ettei hän ollut kuullut mitään mitä olimme sanoneet äskön.

Eiks se pitäis olla äsken?  ??? (en kyl sata varma oo...)

No ei mul kai mitää rakentavaa oikee oo....
JATKOO??!!! :D

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: minnamoi - 12.03.2010 20:24:31

oi! uus luku on tullu! :) meni jonku aikaa kunnes muistin et mikä ficci tää on niistä monista muista mitä mul on kesken :D nojoo tosi hyvin on taas suomennettu ja teksti oli selkeetä! :) nauroin tolle "onko sinun silmässäsi jotakin vikaa?" -kohalle :D

kiittäen minnamoi♥

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: green - 14.03.2010 18:25:53

ihanaaihanaa! uusi luku. <3
Arvasin, että se olisi Rosalie. :D

Ja oli hyvä luku. Rakentava juoksi karkuun  (ei sitä oikeasti edes tarvita)
Jatkoa ?

-g

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: anonym. - 14.03.2010 21:00:27

mitä minä sanoin! se oli rose :);)
ois kiva lukea välillä vähän toimintaa.. joo mitä minä sulle oon sanomaa kun se ei oo sun vika ;oo
ei luoja tuo "onko silmässäsi jotain vikaa?" 

kiitän

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Sarkku - 17.03.2010 17:54:29

Oot tosi hyvä kirjottaja!
Repesin myös sille silmävika kohdalle   :D
Jatkoa odottelen

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 17.03.2010 19:27:38

E_Bella; Kiitos huomautuksesta! Ja itsekin repeilin tuolle silmäkohdalle kun suomensin. ;D
mmariaä; Kiitos! Olen pahoillani noista kyseisistä kielioppivirheistä ja muista, mutta yritän parantaa koko ajan. ;) Ja silmäkohta nauratti sinuakin onneksi. ;)
Haidy; Itsekään en ole tuosta kohdasta kovinkaan varma mutta luotan lukijoihini! ;) Joten laiton sen tuollain ja kiitos kommentistasi!
minnamoi; Joo, sain onneksi vihdoin jatkoa tänne teijän lukijoiden iloksi ja onneksi naurattikin hiukkasen. ;)
green; Oikeassa olit, Rosalie. ;) Ja joo, rakentavaa ei tarvitse, mukavaa, että jaksaa kuitenkin kommentoida.
hannm; Rosehan se, kukas muukaan? : D Kyllähän sitä toimintaa pian tulee ;) Kiitos!
Sarkku; Kiitos! :) Juu, kyseinen kohta naurattaa näköjään kaikkia. :D Hyvä vain. Jatkoa pian kehiin, lupaan. ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: Prumrose - 31.03.2010 00:55:17

Ihana,ihana,ihana,ihana!! <3
Jatkoooooooooo...<3
Virheitä en havainnut mitä nyt alussa jtn pientä.
Tykkään <3 :D

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13)
Kirjoitti: NiNNNi - 05.04.2010 00:10:21

Prumrose; Kiitos! Mutta jos jatkossa havaitset virheitä, niin ilmottele ihan rohkeesti! ;)

T/N; Jälleen jatkoa tulossa! ;)Kommentit olisi mukavia ja jos löytyy virheitä tai jotain muuta, niin ilmotelkaa jälleen. :D

11.Luku

EPOV

En voinut uskoa todeksi sitä, millälailla Bella oli puhunut sille jätkälle. Se oli niin rohkeaa ja suorapuheista; mitä osasin odottaa vain Alicelta. Tiesin kaikkien kavereitteni nauravan sille, mutta en pystynyt löytämään siitä mitään huumoria. Olin itse asiassa raivoissani pojalle, Brent uskoisin, oli ylittänyt rajan, ei pelkästään hänen asemassaan työssä, mutta myös sosiaalisessa tilanteessa. Minulla oli halu löytää hänet ja hakata häneltä ilmat pihalle. Nauru alkoi laskea ja katsoin pöytäämme. Emmett ja Alice olivat itse asiassa hyvin lähellä kyynelehtiä; Emmett hakkasi kädellään pöytää ja Alice piti vatsastaan kiinni nojaten Rosen kylkeen. Rose melkein näytti yhtä ärsyyntyneeltä kuin minä asiasta; ainoastaan hän kikatti hiukkasen myös. Jasper peitti hihityksensä pitämällä kättään suunsa edessä. Bella, toisaalta, oli katselemassa pöytään kutkuttava puna kasvoillaan.

’’Huh!’’ Emmett melkein huusi korvaani, kun yritti saada itsensä rauhoittumaan.

’’Bella, se oli niin hauskaa!’’ Alice inisi samalla kun pyyhki kyyneliään silmäkulmistaan. Jokainen nyökkäsi myöntyvänsä samaan.

Bella vain kohautti olkiaan katsellessaan kaikkialle muualle kuin meihin. Tajusin ettei meidän tarjoilijamme enää palaisi, joten osoitin eräälle toiselle tarvitsisimme uuden. Hänen kasvoilleen nousi yllättynyt sekä hämmästynyt ilme, mutta hän myöntyi ja nappasi kynänsä korvansa takaa. Hän oli vanha nainen, ehkäpä viidenkymmenen, ja olin enemmän kuin kiitollinen ettemme saaneet lisää niitä flirttailevia tarjoilijoita.

Jokainen ilmoitti tilauksensa ja saimme ruokamme nopeaan, mikä johtui todennäköisesti siitä, että heidän ravintolansa tarjoilija oli jättänyt tilauksensa kesken. Alice otti nopeasti hörpyn juomastaan ennen kuin alkoi viritellä keskustelua.

’’No, mitä tunteja kukin on ottanut?’’ Hukuimme välittömästi keskusteluun joka koski meidän tämän vuoden opiskelua.

Meille selvisi, että Rosalie oli Emmettin kanssa samalla koneopin tunnilla, mikä oli hänelle suuri yllätys, että tuollainen tyttömäinen tyttö oli kiinnostunut autoista. Hän kertoi Emmettille, sen olevan tukena hänelle, jos kauneuteen liittyvät työt eivät tuottaisi. Alice ja Rosalie olivat samalla sisustustunnilla – mikä ei ollut suuri yllätys. Alicella ja Jasperilla olivat matikan tunnit samat, mikä muutti Alicen yhtäkkiä ujoksi. Ja Bella ja minä olimme samalla kirjoitustunnilla ja olin salaa iloinen siitä. Kun olimme saaneet syötyä ja juteltua asian loppuun, maksoimme ja lähdimme kohti parkkipaikkaa.

Kun vihdoin pääsimme lähtemään oli alkanut hämärtää. Ilma oli jäätävää kun kävelimme autolleni ja puut kuiskivat oikealla puolella syvänä metsänä. Kävelimme pienelle aukealle metsässä, kun Emmett yhtäkkiä pysähtyi ja kääntyi ympäri virnistys leikkien kasvoillaan.

’’Mitä sanoisitte nopeasta juoksusta metsässä?’’ Hänen silmänsä villkuivat villeydestä ja innostuksesta; kaikki mitä normaali ihminen pelkäsi, oli Emmettin mielestä hauskaa.

Alice päästi ulos huokaisun ärtymyksen merkiksi. ’’Joo Emmett, ja eksytään? Kaikki eivät ole niin tyhmiä kuin sinä.’’

’’Ei, se on turvallista, lupaan! Se on noin viiden minuutin juoksu, jotkut vanhat huonetoverini ja minä teimme sitä jatkuvasti.’’ Hänen äänessään ei ollut edes pikkaisen rauhoittumisen merkkejä.

Emmettin edessä, Jasper kääntyi ympäri ja oli tarkkailemassa näkymää hiljaisena. Bella oli ryhmästä hiukan erillään ja tuijottamassa metsään. Pystyin kuulemaan metsän hiljaiset kuiskaukset kuin synkkä kehtolaulu; Se oli kuin makea aromi kutsumassa minua luokseen.

''Sanon, että teemme sen.'' Möläytin ulos. En tiennyt syytä, miksi olin mennyt sanomaan ne sanat; ne olivat päässeet itsestään ulos.

Jokainen käänsi päänsä suuntaani ja Alice tuijotti minua moittelevasti, kun Emmettin virnistys leveni. Olin se mitä hän oli etsinytkin, varmistajaa.

''Tiesin ettet ole nynny, veliseni!'' Hän heitti ensimmäiset voittonsa sanat ilmaan. ''Okei, näin teemme; Menemme kisan seuraavalle tielle. Se on vain noin puolen kilometrin päässä, mutta muistakaa juosta vain suoraa eteenpäin. Siellä on pieni polku, mutta jos lähdette siltä ja menette eri suuntaan niin metsä laajenee ja siten tummenee.''

Jokainen kääntyi katsomaan suoraan tummenevaa metsään huolestuneesti, selvästi tahtomatta jäädä loukkuun sisälle.

Bella siirtyi Alicen viereen ja puhui.

''Entä auto? Tarvitsemme jonkun ajamaan auton tielle hakemaan meidät, eikö?'' Hänen äänensä oli ujompi nyt kun hän oli hermostunut.

''Oi! Minä haen sen! Pitäkää hauskaa! Korot eivät oikestaan ole hyvät juoksemiseen, tai metsään.'' Alice sanoi kohauttaen olkiaan. Hän kääntyi ja alkoi kävellä kovempaa autoa kohti.

Katsellen häntä kun hän käveli pimeyteen, vähentyi rohkeuteni; hän oli aina ollut järkevyyden ääni perheessämme. Ilman häntä kuka tietäisi mitä Emmett keksisikään. Kun hän vihdoin katosi näkyvistä Emmett kääntyi meihin päin tehden meistä kieron ympyrän.

''Kyllä! Hän oli muutenkin hidastamassa meitä. Mennään riviin ja lähdetään kolmosella!''

Kävelin metsän laidalle ja pysähdyin kahden puun väliin. Bella asteli varovaisesti oikealle puolelleni samalla, kun Jasper oli vasemmalla puolellani. Pystyin kuulemaan Bellan hitaan ja hermostuneen hengityksen, koska se oli ainoa ääni kylmässä hiljaisuudessa. Yhtäkkiä tunsin itseni tyhmäksi puhuessani muut pieneen kisaan. Bella ei selvästi tahtonut tätä, mutta esitti rohkeaa eikä luovuttanut. Se oli viimeinen asia jota tahdoin. Olinko tehnyt sen esitääkseen hiukkasen Bellan edessä? Se ei tuntunut järkevältä; Olin jo valmiiksi nopein juoksija perheessämme.

Kun olimme asettuneet paikoillemme, kuulin Emmettin sanovan jotakin tyhmää Rosalielle ja hänen pulisevan hänelle jotakin vastaukseksi.

''Okei, kolmosella.'' Hän sanoi nopeasti, varmaankin yrittäen peittää mitä olikin mennyt sanomaan. ''Valmiina..yksi...kaksi.....kolme!''

Ja sitten olinkin jo liikkessä. Tuntematon haju oli mukava, kun juoksin sen läpi väistellen kaikkia viiniköynnöksiä ja puun juuria. Olin unohtanut kuinka rakastinkaan juoksemista; Kuinka luonnollista ja vaivatonta se oli minulle. Se oli mennyttä aikaa, kun huomasin pitäväni pianon soitosta. Maa tuskin osui jalkoihini, olin lentämässä. Kuuntelin kaikkien askelien kasvavan hiukan kun he tulivat takanani.

Katsellen eteenpäin pimeään tajusin ettei polulla pysyminen niin vaikeaa ollutkaan. Maa oli tasaista ja suuntasi suoraan pohjoiseen. Silloin tällöin pystyin kuulemaan jonkin eläimen kömpivän minua pakoon. Siitä oli nyt muutama minuutti kun olimme aloittaneet, mutta se ei tuntunut minusta miltään. Kun olin mennyt puunoksan alta, erotin auton valot noin viidenkymmenen metrin päässä minusta. Ne miltein sokaisivat minut kun kirkastuivat enemmän.

Alice istui kärsimättömänä autossa, naputtaen sormillaan rattia.

''Oi, tulit ensimmäisenä, mikä yllätys!'' Hänen äänensä oli täynnä sarkastisuutta.

Pystyin kertomaan hänen olevan ärtynyt jostakin syystä, mutta en pystynyt näkemään tarkalleen miksi. Hänellä oli tapansa, mihinkä kuului juokseminen likaisen metsän läpi. Päätin vältellä hänen katsettaan, istuin hänen viereensä autoon. Viimeinen asia jota tahdoin oli, että hän tekisi minut tuntemaan huonommin asenteellaan.

Seuraavina muutamana minuuttina muut alkoivat saapua. Jasper oli ensimmäinen, seuraten (hämmästykseksi) Rosalie, ja kolmanneksi Emmett näyttäen murjottavalta kun hänet oli hakattu. He seurasivat esimerkkiäni ja istuivat viereeni odottamaan viimeistä kisaajaa, Bellaa. Täytimme ajan pienillä keskusteluilla ja siltikään ei ollut merkkiäkään Bellasta. Huoli lisääntyi minussa kun aika lisääntyi. Kymmenen minuutin kuluttua, kun jokainen alkoi liikehtiä hermostuneesti, Alice voihkaisi ja hyppäsi autosta ulos ja pysähtyi Emmettin eteen, huutaen hänelle.

''Sanoin sinulle etten pitänyt tästä typerästä ideasta! Sinun piti kokeilla ja piti vähän esittää ja nyt Bella on poissa! Sinun olisi pitänyt uskoa minua. Tiesin heti kun näin hänet, ettei hän ole urheilullinen; Tiesin, että hän voisi joutua ongelmiin, mutta keskityitkö ollenkaan siihen mitä sanoin? Et! Nyt nostat perseesi ja etsit uuden parhaan ystäväni tai et näe enään koskaan päivänvaloa Emmett Cullen!''

Tuijotimme kaikki häntä, suut auki, shokissa. Kuinka paljon hankaluuksia yksi tyttö voisi saada aikaan? Mielestäni tuolla metsässä oli vaikea eksyä kun olin juossut siellä, mutta olisiko se erilaista jollekin kuten Bellalle?

Jasper ja Rosalie taisivat ajatella samaa, koska hyppäsivät ylös samaan aikaan.

''Okei, erotaan, soita Alice jos löydät hänet, levität viestiä.'' Sanoin, tietäen sen antavan hänelle hiukan tyytyväisyyttä. Jasper ja Rosalie nyökkäsivät myöntymisen merkiksi katselessaan synkkään metsään.

Emmett mykisteli edelleen päätään ja juoksi hämmentyyneenä metsään ja me muut seurasimme häntä perässä. Mielessäni oli meneillään kamppailu kun huusin Bellan nimeä samalla kun juoksin takasin polkua. Kuinka voisin elää itseni kanssa jos jotain olisi tapahtunut Bellalle, kun olin se henkilö joka oli myöntynyt ensimmäisenä Emmettin suunnitelmaan?

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) 11.luku 5.4
Kirjoitti: Lööperiikka - 05.04.2010 09:16:55

En tiedä olenko kommentoinut aiemmin mutta olen kyllä seurannut.
Aivan ihana luku jotenkin arvasin ettei Bella tule ainakaan ensimmäisenä maaliin... Niin Emmettin tapaista!
Toivottavasti Bellalle ei ole sattunut mitään...  :-\

Kirjoitat ihanasti, pystyn hyvin kuvittelemaan kaiken: iljettävä tarjoilija, metsä, Alice raivoamassa Emmetille jne.
En löytänyt kirjoitusvirheitä, tosin en niitä etsinytkään.

Jatkoa tulen seurailemaan, joten nopeasti jotain seurattavaa!  ;)

^{Anteeksi sekava kommentti!}

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) 11.luku 5.4
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 05.04.2010 12:39:50

Tämä oli hyvä luku ja myös hyvin käännetty. Löysin muutaman kirjoitusvirheen/kielioppivirheen ja laitan ne tuohon vähän alemmas.

Minä jotenkin arvasin, että Bella ei saavu autolle... Toivottavasti hänelle ei nyt ole käynyt mitään kovin vakavaa... Mutta toisaalta on hellyyttävää huomata millä tavalla Edward on huolissaan Bellasta.  :)

No, laitan nyt ne virheet tähän:

Lainaus

Oli alkanut pimenemään kun vihdoin lähdimme, melkein hämärää.

Ensinnäkin alkaa -verbin kanssa ei tule -mään päätteinen muoto. Ja muutenkin lauseen loppu on kummallinen. Muotoilisin tämän jotenkin tähän tyyliin: Kun vihdoin pääsimme lähtemään oli alkanut hämärtää. Jotenkin tuo melkein hämärää ei oikein istu tuonne loppuun. Mutta muotoile itse lause vaikka sujuvammaksi jos jaksat.  :)

Lainaus

Hän kääntyi ja alkoi kävelemään kovempaa autoa kohti.

alkoi kävellä

Lainaus

Pystyin kuulemaan Bellan hitaan hermostuneen hengityksen koska se oli ainoa ääni kylmässä hiljaisuudessa.

Pystyin kuulemaan Bellan hitaan ja hermostuneen hengityksen, koska se oli ainoa ääni kylmässä hiljaisuudessa.

Lainaus

Bella ei selvästi tahtonut tätä, mutta esitti rohkeaa eikä luovuttaa.

luovuttanut

Lainaus

Mielestäni tuolla metsässä oli vaikea eksyä kun olin juossut siellä, mutta olisiko se erilaista jollekkin kuten Bellalle?

jollekin, kuten Bellalle?

Saattoi siellä olla vielä sellaisia, jotka eivät nyt sattuneet silmääni, kun etsin niitä tuolta uudestaan. Mutta eiköhän tuossa nyt suurin osa ollut.  :)

Ja nyt kun oikein olen alkanut kriittiseksi, niin voisin vielä huomauttaa yhdestä asiasta, johon kiinnitin huomiota. Käytät aika tavalla pistepilkkua ( ; ). Se on minusta ihan hyvä ns. tehostekeinona, mutta se menettää vähän merkitystään jos jokaisessa kappaleessa on ainakin yksi, joskus useampikin sellainen. Tykkään liiotella, anteeksi...  :) Tämä on tietysti vain minun mielipiteeni. Mutta ehkä voisit jatkossa kiinnittää ainakin huomiota asiaan...  :)

Pidin siis tästä luvusta todella paljon ja jäi jännittävään kohtaan. Olit myös kääntänyt hyvin.  :) Nyt toivoisin jatkoa!

♥ mmariaä

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) 11.luku 5.4
Kirjoitti: NiNNNi - 05.04.2010 12:47:31

Lööperiikka; Kiitos ihanasta kommentistasi. :) Ja kiva kun tulit kommentoimaan vaikka oletkin seuraillut aikaisemmin. ;) Ja kiitos myös positiivisistä mielipiteistäsi. :)
mmariaä; Kiitos! Hyvä, että joku lukijoistani on pilkunviiraaja! :D Alan korjailemaan noita sitten kun kerkiän ja jaksan. :D Ja nyt kun huomautit tuosta pistepilkkumerkinnästä, niin yritän katsoa jatkossa ne pois. :) Ja ihanaa saada oikein rakentavaa kommenttia. Kyllä muutkin käyvät! :D

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) 11.luku 5.4
Kirjoitti: minnamoi - 06.04.2010 15:29:40

Oi, taas oli uus luku tullu! tykkäsin täst tosi paljon (taas kerran) :D mut nyt teksti oli jotenki tosi tönkköä :( kannattaa lukee kerran, pari läpi ja miettii saisitko siit helppolukusempaa ja näin :) ite ainaki huomasin joitain kohtia, mist ei oikee meinannu saada selvää tai et se oli jotenki oudosti vaa kirjotettu :) mutta silti pyytelen jatkoa! :)

minnamoi♥

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) 11.luku 5.4
Kirjoitti: E_Bella - 06.04.2010 19:35:52

Hmn, mä jotenkin muistan tämän luvun. ??? Kai mä oon lukenut sen jo enklanniksi, tai siis yrittänyt. Paljon oli ainakin uutta mitä en muistanut. :D
  Niih.. :D Tykkäsin tästäkin luvusta. Hetken aloin miettimään, (tuossa alussa) että mikä ficci tämä on kun luen aika monia, enkä koskaan jaksa kirjoittaa niitä ylös mitä seuraan. Ja tulipas taas mahtava kommentti. . . :D
  Hienosti käännetty! :)
Ja näin normaali lopetus:  ::)
  Jatkoa! ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) 11.luku 5.4
Kirjoitti: green - 08.04.2010 15:06:36

Tykkäsin tästäkin luvusta paljon. Virheitä en löytäny, mikä oli mukava juttu jaöö..

Innolla jatkoa odottaen;
-greeeeeen

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) 11.luku 5.4
Kirjoitti: Jaima - 08.04.2010 23:22:31

Tykkääään tykkäään tykkään!!
Huomasin tän vasta tänään ensimmäistä kertaa ja lukaisin nopsakkaa kaikki 11 lukua.
Tään on ihan äly  hyvä. (:
Odotan innolla tälle jatkoa (:

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) 11.luku 5.4
Kirjoitti: Prumrose - 09.04.2010 01:03:00

Ihanaaihanaaihanaa ja namnamnam.
lisää vaan ! Oon ihan koukussa. :)
Mitään rakentavaa en keksi muuta kuin että jatkoo. <3

~Prumrose

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) (TAUKO)
Kirjoitti: NiNNNi - 16.05.2010 12:18:22

Lupasin jossain välissä itselleni etten koskaan laittaisi mitään kirjoituksiani tauolle, mutta näköjään sekin aika koittaa.
Joten olen pahoillani laittaessani tämän tauolle, en vielä tiedä kuinka kauan tämä kestää. Ehkäpä sen muutaman kuukauden, varmaan sitten ku olen saanut Fandomnanoni loppuun. (:

Ja silloin on vielä kesälomaa jäljellä joten silloin on vielä aikaa saada vähän suomennosta eteenpäin.
Mutta nyt, suuret pahoitteluni tauosta, lupaan kyllä jatkaa tämän vielä loppuun jossain välissä. (:

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) (TAUKO)
Kirjoitti: iituska - 16.05.2010 13:26:00

Kommaan tätä ficciä ensimmäisen kerran ja tykkään tästä siis kovasti! :D Harmi, että laitat tämän tauolle. Toivon, että pääset pian jatkamaan tätä, ei jaksaisi odotella uutta lukua :D Toivottavasti saadaan jatkoa siis mahdollisimman pian, kunhan vain kerkeät suomentamaan ;D

iituska

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) (TAUKO)
Kirjoitti: Edward and Bella - 10.06.2010 15:19:56

Tää on ihana ficci. JATKOA! <3 kiitos :>

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) (TAUKO)
Kirjoitti: KATJANAMS:D - 16.06.2010 22:29:00

Ihana ficci!!  Luin kaikki luvut tällee putkee ja iha sika hyvä oli, ja toivon et jatkoo tulis pian vaik onki ny just tauolla : D
Oli tos muutama vähän outoo juttuu mut eihä ne oo sun syytä, sähä vaa suomensit : D

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) (TAUKO)
Kirjoitti: Kuura - 05.11.2010 16:31:11

Olethan saanut kirjoittajalta luvan kääntää tätä ficciä? Jos olet, siitä on mainittava tekstin alussa.

//Jes, hyvä juttu!

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) (TAUKO)
Kirjoitti: NiNNNi - 07.11.2010 13:40:50

Kuura: Kirjoittajalta olen saanut luvan(: Kiitti vinkistä, laitan sen tuonne aloitusviestiin(:

Otsikko: Vs: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-13) (TAUKO)
Kirjoitti: LovelyButterfly94 - 09.11.2010 18:39:06

Uusi lukia ilmotautuu jatkoa tulemaan vaan. sori lyhyesta komentista kiire