Kirjoittaja Aihe: Twilight: Käännös: Beep K-11 (VALMIS!)  (Luettu 97672 kertaa)

{samba}

  • Someone Broken
  • ***
  • Viestejä: 217
Vs: Käännös: Beep (6. luku ilmestynyt 18.5)
« Vastaus #60 : 18.05.2009 19:14:35 »
Jee, taas jatkoa! Sä oikeesti kirjotat tätä hyvässä tahdissa, mä joudun aina vähän odottamaan, mutten odota liikaa. Ihana oli... Edwardin vois kyllä päästää kärsimyksistään.
Kiitos.
If I say you're the one would you believe me?

Dunja

  • ***
  • Viestejä: 83
  • xoxo
Vs: Käännös: Beep (6. luku ilmestynyt 18.5)
« Vastaus #61 : 19.05.2009 13:21:33 »
Kiva kun jatkoa on tullut :D Heehee, tätä on tosi kiva lukee. Teksti on selkeää jne. Nyt vaan ootellaan mitä seuraavaksi tapahtuu.

A-nuu

  • Guilty
  • ***
  • Viestejä: 256
  • Whatever it is, I didn't do it.
Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
« Vastaus #62 : 19.05.2009 15:55:35 »
T/N: Kiitoksia kommenteista. Tämä taitaakin olla hiukan pidempi luku, ainakin se tuntuu siltä. ;D


Seitsemäs luku: Nolot juorut

En nähnyt kumpaakaan Cullenia ennen lounasta. Olin myöhässä, kiitos Laurenin, joka kamppasi minut aulassa ja oli viimeinen, joka tuli pöytään.

Lauren kikatti, kun pääsin istumaan. Minä punastuin kevyesti ja voin sanoa, että se toi Edwardin suojelunhalun esiin. Hän mulkoili Laurenia vakaasti ja Lauren näytti kavahtavan. Nyt oli hänen vuoronsa punastua nolona.

”Hei Edward”, Jessica sanoi.

Minä katsoin häntä ja huomasin hänen tekevän rohkean liikkeen ja nousevan tuolistaan. Hän istui Edwardin viereen, eikä Edward näyttänyt edes säpsähtävän, kuten minä olisin tehnyt.

”Joten, minä haluaisin kuulla”, hän sanoi, muttei katsoen Edwardia silmiin.

”Mistä?” Edward kysyi, voin sanoa, että hänen piti tehdä paljon työtä pysyäkseen kohteliaana.

”No… Tiedäthän”, Jessica kuiskasi.

”En, en tiedä”, Edward sanoi, vaikka olin varma, että hän tiesi, sillä hänhän pystyi lukemaan ajatuksia ja kaikkea. Hän näytti siltä kuin haluaisi Jessican häipyvän.

”… Sinusta ja Bellasta”, Jessica sanoi kuin minä en edes olisi siellä.

Kuulin jonkun henkäisevän ja katsoin Alicea. Hän näytti siltä kuin alkaisi pian nauraa. Luulen, että hän näki tulevaisuuteen ja että se tulisi olemaan hauskaa.

Edward vilkaisi Alicea ärsyyntyneesti ja katsoi minua, päättäen olla välittämättä Jessicasta ja olla antamatta tulevaisuuden tapahtua. Oli vaikea olla välittämättä, koska Jessica nyki häntä nyt hihasta.

Edward alkoi leikitellä hiuksillani ja minä en saanut myslipatukkaa auki. Paperi ei avautunut, vaikka minä nyin sitä kaikella tahdollani.

”Tarvitsetko sinä apua sen kanssa?” Edward kysyi näyttäen todella ärsyyntyneeltä. Hänen äänensä oli kuitenkin tyyni.

”Minä kyllä saan sen”, kuiskasin. ”Mutta näyttää siltä, että Jessica laskee housuihinsa, ehkä sinun kannattaisi puhua hänelle.”

Edwardin suu oli vakavassa linjassa samalla kun hän katsoi Jessicaa. Ei minun pitänyt pahastuttaa häntä. Se vain, että olin todella utelias kuulemaan, mitä Jessicalla oli asiaa. Hän yleensäkin haki huomiota, mutta ei koskaan näin epätoivoisesti. Tarkoitan, hän nyki vieläkin Edwardia paidasta. Mikä hänen ongelmansa oikein on?

”Mitä Bellasta ja minusta, Jessica?” Edward kysyi vieläkään katsomatta häneen. Sen sijaan hän katsoi määrätietoisesti Aliceen.

”Ehkä meidän kannattaisi käydä tämä keskustelu ulkona Edward. Tiedäthän, me voisimme etsiä penkin ja jutella siellä.”

Ei voi olla totta! Jessica vain pelasi peliä. Sairasta, kieroutunutta peliä yrittäen varastaa Edwardin. Hän oli vain mustasukkainen, sitä hän oli. Jessica oli mustasukkainen, ilkeä, suosittu, nätti tyttö. Sillä tavalla nätti, joka ansaitsee Edwardin enemmän kuin minä. Sillä tavalla suositumpi, joka ansaitsee Edwardin enemmän kuin minä. Sillä tavalla ilkeä, jotta hän ei ansaitse Edwardia. Sillä tavalla mustasukkainen, jotta hän ei ansaitse Edwardia.

Kyyneleet kihosivat silmiin. Tällä kertaa ne eivät olleet vihan kyyneleitä. Ne olivat ikävän kyyneleitä. Edward ei ansaitse tyttöystävää, joka ei anna hänen suudella häntä, joka itkee joka kerta, kun hän yrittää pelata peliä. Hän ansaitsee jonkun, joka on paljon nätimpi kuin minä. Jonkun, joka on nätimpi kuin Jessica ja nätimpi kuin Rosalie (jos sellaista on olemassakaan).

”Me voimme puhua siitä täällä, kiitos vain”, Edward sanoi. Hän painoi pääni rintaansa vasten halaukseen. Voin sanoa, että hän yritti peittää kyyneleet ennen kuin kukaan muu näkisi niitä.

”Selvä, itsehän pyysit”, kuulin Jessican sanovan ääneen.

Silloin huomasin, että he olivat ainoa pöydässä, jotka puhuivat. Pystyin kuvittelemaan muiden tuijotuksen.

”Kuulin, että sinä ja Bella ette enää harrasta seksiä!”

Minä melkein tukehduin myslipatukkaani ja aloin yskiä. Edward silitti selkääni samalla kun minä elvytin itseäni hänen sylissään.

Kaikki pöydässä olivat hiljaa ja minä lakkasin yskimästä. Edward jatkoi selkäni silittämistä, vaikka olinkin jo lopettanut. Se oli enemmänkin sympaattista taputusta. Kyyneleet tulvahtivat silmistäni, kun tajusin kuinka paljon hän oikeastaan rakasti minua. Onneksi pöydässä istujat luulivat itkemiseni johtuvan yskinnästä, eikä muusta. Lauren ja Jessica alkoivat nauraa minulle.

Hetken kuluttua huomio kiinnittyi minusta Edwardiin ja siihen, mitä hän oli sanomassa. Hän otti lisäaikaa pyyhkäisemällä kyyneleeni pois ennen kuin kääntyi Jessican puoleen.

”Seksin kanssa tai ilman, Jessica, Bellalla ja minulla on parempi suhde kuin sinulla on koskaan ollut, on tällä hetkellä, tulee koskaan olemaan tai voi koskaan olla. Minun ja Bellan seksielämä ei ole ollenkaan sinun huolenaiheesi.

”Ei tuo ole mitä…” Jessica sanoi epäröiden. Hän panikoi ja sitten hänen ilmeensä vaihtui hämmentyneeksi. ”Voisi olla parempaa suhdetta… Ihan kuin te ette olisi edes tehnyt sitä vielä.”

Kasvoni muistuttivat luultavasti tomaattia ja Edward näytti hetken järkyttyneeltä samalla kun hän kirosi kömmähdystään. Hänen tyrmistyneet kasvonsa katsoivat minusta Aliceen ja takaisin Jessicaan ja sitten taas takaisin Aliceen kuin miettien, kuinka hän ei ollut nähnyt sitä.

”En minä… En tarkoittanut.” Vau, Edward oikeasti änkytti.

”Minä en usko seksiin ennen avioliittoa.” Tunsin sanojen vierähtävän huuliltani ennen kuin ehdin miettiä niitä. Kaikki mitä tiesin oli, että minun oli pelastettava Edward.

Jokainen pöydässä tuijotti tomaatti kasvojani. Kaikki paitsi Alice. Alice näytti yhtä hämmentyneeltä kuin minusta tuntui. Oli ilmeistä, että hän mietti, minne hänen näkynsä menivät. Alicehan ei näe mitä tapahtuu ilman päätöstä.

”No, se on tyhmää”, Lauren mutisi kuiskaten. ”Hän ei ole edes nätti, kuinka hän luulee edes voivansa pitää Edwardin, jos ei anna hänelle yhtään?”

”Minä kunnioitan Bellan päätöstä”, Edward sanoi katsoen Laurenia. ”Ja täytyy sanoa, että se on parempi kuin olla huora. Mutta hei, kuka muka osoittelee sormella.”

Ei Edward, mutta vihje oli selvä.

”Edward, haluaisitko sinä lähteä täältä?” melkein kiljaisin ennen kuin Laurenilla oli tilaisuutta sanoa jotain muuta.

”Niin, lähdetään. Alice? Haluatko liittyä seuraan?” Edward kysyi.

”Ei kiitos”, Alice vastasi katkeran suloisesti. ”Luulenpa, että jään tänne ja juttelen ja saan tilaisuuden sanoa ääneen aikomukseni.”

Se muistutti minua, täytyi kysyä häneltä, mitä hän teki terveydenhoitajalla. Kun avasin suuni, Alice keskeytti minut.

”Olen varma, että Edward kertoo sinulle. Mene vain.”

Tehden kuten käskettiin, Edward otti minun tarjottimeni ja omansa. Hän käveli niin nopeasti kuin mahdollista astioiden palautukseen ja tuli nopeasti viereeni.

”Oletko valmis?” hän kuiskasi korvaani ja antoi nopeasti suukon sen yläpuolelle.

Otin hänen kädestään kiinni ja kävelin ovelle nopeasti, mutta hän oli nopeampi, hän piti ovea auki minulle. Vilkaisin taakseni ja näin Alicen mulkoilevan Laurenia ja Laurenin näyttävän säikähtäneeltä. En voinut kuin nauraa sille.

En kuitenkaan syyttänyt häntä. Alice pystyi olemaan joskus todella pelottava.

”Hei Edward?”

”Hmm?”

Se kuulosti siltä kuin olisin vetänyt hänen ajatuksistaan, se sai minut vaihtamaan suuntaa.

”Mitä sinä ajattelet?”

”Ömm…” hän epäröi. ”Sitä, kuinka tarpeetonta sinun on valehdella tuolla lailla puolestani.”

Minä hymyilin sille, en voinut muuta. ”En halunnut sinun nolostuvan.”

Jokin tunne, mitä en tunnistanut, levisi hänen kasvoilleen, mutta hän kokosi itsensä nopeasti ja vaihtoi sen huvittuneisuuteen.

”Mutta nyt sinä olet nolostunut.”

”Milloin minä en olisi nolostunut?” kysyin ja tietenkin punastuin. Hän naureskeli ihmisreaktiolleni ja painoi minut istumaan penkille, joka oli hämmästyttävän kuiva. Hän otti paikan vierestäni ja kietoi kätensä harteilleni.

”Edward?” kysyin uudestaan.

”Hmm?”

”Tiedätkö sinä, miksi Alicen piti mennä tänään terveydenhoitajalle? Toisella tunnilla he kuuluttivat ja…”

Hän keskeytti minut naureskelulla. Nostin katseeni ja näin hänen katsovan ruokalan sisäänkäyntiä. Melkein samanaikaisesti hän käänsi katseensa taas minuun.

”Se onkin hauska tarina, haluatko sinä kuulla sen?”

Minä nyökkäsin. Enkö minä muka juuri pyytänyt saada kuulla sitä? Hän naureskeli vieläkin ja minä odotin sen loppuvan. Koko tämän ajan, minä katsoin häntä malttamattomana. Sitten hän lopetti ja vilkaisi ruokalaan pikaisesti, yliluonnollisen nopeasti.

Hänen rinnastaan alkoi hitaasti kuulua murinaa.

”Mitä on tekeillä?” kysyin häneltä laittaen toisen käteni hänen poskelleen rauhoittaakseni häntä.

”Lauren käyttäytyy tyhmästi”, Edward murisi nousten seisomaan. Sain hänet kiinni tällä kertaa ja vedin hänet takaisin istumaan.

”Pysy kanssani”, kuiskasin ja yritin laittaa hänen kätensä takaisin ympärilleni. Hän kuitenkin piti käsiään suorana sivuillaan ja istui sitten jähmettyneenä tuijottaen ruokalan ovea.

”Kyllä, hän on muutenkin tulossa etsimään meitä”, Edward huokaisi katsoen minuun. Hän kumartui painamaan suukon otsalleni ennen kuin huokaisi taas.

Ruokalan ovi avautui paljastaen todella nätin blondin, joka ei todellakaan ollut Rosalie. Hän katseli ympärilleen, kunnes huomasi meidät. Kun hän tuli luoksemme, hän istahti Edwardin viereen käsinojalle. Se mikä sai minut haluamaan huutaa hänelle oli, kun hän avasi Edwardin jalat omallaan ja laittoi jalkansa Edwardin omien väliin.

Edward katsoi häntä ja sitten minua. Hän päätti olla välittämättä hänestä ja olla kuin mitään ei olisi tapahtunut.

”Joten Edward”, Lauren sanoi hypistellen Edwardin paidankaulusta. ”Minä ajattelin…”

”Uh oh”, sanoin. ”Älä satuta itseäsi.”

Lauren irvisti minulle ja käänsi sitten huomionsa takaisin Edwardiin.

”… Sitä mitä sanoit”, hän jatkoi. Hänen äänensä oli nyt flirttaileva. ”Ja sinä olet niin oikeassa. Minun todella täytyy käyttäytyä toisin. Joten minä ajattelin, että ehkä sinä voisit, tiedäthän, auttaa minua. Lopettamaan flirttailun ja muun.”

”Anteeksi, minä olen kiireinen”, Edward vastasi laittaen kätensä takaisin ympärilleni.

Minä huokaisin ja aloin leikitellä Edwardin hiuksilla. Toivoen, että se saisi Laurenin mustasukkaiseksi. Näytti siltä, että se saikin, koska Lauren alkoi siirtää jalkaansa ylöspäin Edwardin jalkojen välissä.

”En edes sanonut milloin, tyhmyri”, Lauren sanoi hymyillen.

”Olen kiireinen”, Edward toisti synkästi. ”Etkö sinä seurustele Tyler Crowleyn kanssa?”

”Etkö ole kuullut?” Lauren kysyi, yrittäen näyttää surulliselta, mutta epäonnistuen surkeasti. ”Hän tulee kuolemaan autokolarin takia. Tyler parka.”
 
Kaikki mitä Edward pystyi tekemään oli pään pudistaminen. Minä mietin, mille hän oikein päätään pudisti. Sille, että Tyler käveli juuri ruokalaan vaiko Laurenin epäonnistuneelle yritykselle saada hänet housuihinsa.

Juuri silloin kello soi ilmoittaen ruokatunnin päättyneeksi ja Edward nousi seisomaan nopeasti, melkein potkaisten Laurenin maahan. Minäkin nousin nauraen ja lähdin kohti seuraavaa tuntiamme tavoitellen hänen kättään.

Luokan ulkopuolella minä käännyin häntä kohti. Sitten tajusin, etten kohdannut hänen silmiään, joten katsoin alas yhteen punottuja käsiämme. Seuraavaksi tunsin Edwardin huulien antavan suukon ohimolleni.

”Minä rakastan sinua niin paljon”, hän kuiskasi.

”Minäkin rakastan sinua”, sanoin ja johdatin meidät biologian luokkaan.
Welcome to the dark side... are you surprised that we lied about the cookies.

Curiosity killed the cat, but for a while I was the suspect.

SnowCherry

  • Vieras
Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
« Vastaus #63 : 19.05.2009 17:12:15 »
Ei elämä, repeilin tälle luvulle niin paljon :''''DD Paras ikinä!

Laita pian jatkoa!

Amanecer

  • ***
  • Viestejä: 392
Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
« Vastaus #64 : 19.05.2009 17:39:21 »
Jeps, en minäkään pysynyt millään vakavana lukiessani tätä. Se on mahdottomuus, uskoisin. :D

En kyllä ymmärrä vieläkään, miten saat suomennettua nämä näin sujuviksi. En minä varmaan arvaisi, että tämä on alunperin kirjoitettu englanniksi, ellen tietäisi. Joo, Noora rupeaa taas selittämään. ;D

Kiitos taas tästä. En kyllä koskaan kyllästy tähänkään ficciin. :)
« Viimeksi muokattu: 18.12.2009 22:51:45 kirjoittanut Amanecer »
Onni on kuin lasi: kun se on kirkkaimmilleen hiottu, se särkyy.

essss

  • pesukarhu
  • ***
  • Viestejä: 181
  • ava by Annabelle
Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
« Vastaus #65 : 19.05.2009 17:42:24 »
hahaha. joo repesin. :' DD iha paras.
mut ootan jatkoo innolla, ainaki tän perusteel. : D
kiitos.
and paradise comes at a price

{samba}

  • Someone Broken
  • ***
  • Viestejä: 217
Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
« Vastaus #66 : 19.05.2009 19:32:18 »
Voi oikeesti... mikä Lauren... Hah.
Ja laitathan pian lisää?
Kiitos.
If I say you're the one would you believe me?

Sini(tiainen)

  • Vieras
Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
« Vastaus #67 : 20.05.2009 12:42:24 »
Lauren on ÄLLÖTTÄVÄ!!! Flirttailla Edwardille vaikka Bella on siinä vieressä! :o >:( >:( >:(  Mutta Edward oli oma ittensä :). Ihana luku!

Dunja

  • ***
  • Viestejä: 83
  • xoxo
Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
« Vastaus #68 : 20.05.2009 14:31:54 »
Hm. Ärsyttävä Lauren :(

Jatkoa pian? ;D

Nuutti|

  • Tekopyhä sankari
  • ***
  • Viestejä: 573
  • Alt er love
    • Itsetuntovaurio
Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
« Vastaus #69 : 20.05.2009 15:09:04 »
Voi että, mä repeilin. <33
Ja murh, lauren on ärsyttävä. Naurattaa nuo sen läpinäkyvät flirttailuyritykset. Oikeastaan koko tämä luku naurattaa. ((':
Muuta en saa sanottua.
Kiit♥s.

Suklaamurunen
Imagination is more important than knowledge.
ava&banner by auroora

Öttimönkijäinen_

  • ***
  • Viestejä: 45
Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
« Vastaus #70 : 20.05.2009 16:07:42 »
Ahh.. Ihana, ei tästä muuta voi sanoa..
Lauren on säälittävä, niin säälittävä, kun voi Bellan ja Edwardin suhteessa olla :D

Kaisu
AIM FLAAAAIIIJINK IIIN TE SKAI!

Veronika

  • ***
  • Viestejä: 168
  • mister
Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
« Vastaus #71 : 20.05.2009 20:49:42 »
Hmm...mitäs sanois? Oli aivan ihana luku! Minusta tässä ehkä hiukan asiat meni oudosti, en tiedä vaan miten, ja se ei edes ole sinun ongelmasi, koska sehän on tarinan kirjoittajan vika!  :D Itse en olisi osannut suomentaa (ainakaan) tätä lukua, niin kuin mainitsin, asiat tässä luvussa meni jotenkin oudosti. Piti lukea tekstiä aina vähän uudestaan, mutta se taisi olla vain omaa lukutaidottomuuttani!  ;D
No asiasta toiseen, LAURAN JA JESSICA OLIVAT IHAN HIRVEITÄ!  :P
Tuleeko tässä tarinassa ollenkaan muiden kuin Bellan näkökulmasta lukuja?
Kiitos suomennoksesta, jatkoa vain!  ;)
another stranger

entinen vohveli

Viola

  • ***
  • Viestejä: 71
Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
« Vastaus #72 : 21.05.2009 14:37:13 »
Tähänpäs tulee jatkoa ja nopeaan! Mutta se on vain hyvä.
Ajatukseni eivät nyt millään ole pysyä kasassa, mutta yritän nyt jotakin kuitenkin raapustaa : D
Kuudes ja seitsemäs luku olivat mielestäni molemmat hyviä. Varsinkin seitsemäs luku nauratti kovasti! Tämä ficci on kepeän humoristinen, ja siksi tätä onkin niin mukava lukea. Suomennoksesi on sujuvaa (:

Jatkoa, jään odottelemaan!
It's sad the map of the world is on you
The moon gravitates around you
The seasons escape you
& I always was, always was one for crying
I always was one for tears

Liinalotta

  • ***
  • Viestejä: 289
Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
« Vastaus #73 : 21.05.2009 15:36:26 »
Jotenkin surkuhupaisaa, että LAUREN alkaa flirttailemaan Edwardille.
IHANA JUONI!!
Jatkoa jatkoa.. : ))
Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen
on puhdas niinkuin hanki helmikuisten aamujen

A-nuu

  • Guilty
  • ***
  • Viestejä: 256
  • Whatever it is, I didn't do it.
Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
« Vastaus #74 : 21.05.2009 18:35:24 »
T/N: Ja nyt tulee sitten seuraava luku. Kitos kommenteista. :D

Kahdeksas luku: Houkutuspöpö

Luokan ulkopuolella minä käännyin häntä kohti. Sitten tajusin, etten kohdannut hänen silmiään, joten katsoin alas yhteen punottuja käsiämme. Seuraavaksi tunsin Edwardin huulien antavan suukon ohimolleni.

”Minä rakastan sinua niin paljon”, hän kuiskasi.

”Minäkin rakastan sinua”, sanoin ja johdatin meidät biologian luokkaan.


”Menkää kaikki paikoillenne”, Banner sanoi jo istuville oppilaille. Minä istuin Edwardin vieressä, kuten yleensä. Ajatus sai minut hymyilemään.

”Tällä tunnilla te ja parinne, eli vieressänne istuva henkilö, mietitte kymmenen sanaa ja sitten siirrytte kirjaan ja määrittelette ne. Sitten te kysytte viereiseltä ryhmältä heidän sanansa ja määrittelette ne.”

”Tuosta tietää, että opettajalla on huono päivä, he eivät välitä mitä oppilaat tekevät”, Edward mumisi kirjoittaen jo seitsemättä määrittelyä.

Nostin kulmiani hänelle ja vilkaisin sitten opettajaa, joka luki kirjaa nimeltä Houkutus pöytänsä takana.

Näin Edwardin kirjoittavan kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen määritelmän kasvava hymy kasvoillani.

”Hyvää työtä”, ylistin häntä.

”Se oli helppoa.”

”Huomasin”, vastasin. ”Mutta olisin silti toivonut, että olisit antanut minunkin tehdä muutaman, ei sinun tarvitse tehdä kaikkea puolestani. Kiitos kuitenkin.”

”Ole hyvä”, Edward sanoi hymyillen. ”Saanko suudelman vastineeksi?”

”Tottakai”, sanoin hymyillen hänelle.

”Oikeasti?” Hän kuulosti siltä kuin ei olisi uskonut minua. Minä puhuin totta. Hän ei vain sanonut milloin.

”M-hm.”

Näyttäen siltä kuin olisi unohtanut, että me olimme täpötäydessä luokkahuoneessa (tai sitten hän ei vain välittänyt), hän nojautui lähemmäs, kunnes huulemme melkein koskettivat. Pystyin jo tuntemaan hänen hengityksensä maun huulillani ja se sai aivoni tyhjentymään. Jotenkin minä silti muistin koko ei suudella-jutun.

”Huomenna”, kuiskasin ennen kuin oli liian myöhäistä.

Hän voihkaisi ja laittoi kätensä pöydälle ja painoi päänsä niihin. Täytyy sanoa, että oli aika mukavaa tietää että minulla oli tällainen valta häneen.

”Voisin pakottaa sinut”, hän nauroi.

”Et pystyisi”, nauroin.

Hän katsoi minua kysyvästi toinen kulma koholla.

”Tai voisi”, varmistin. ”Minä tiedän, että pystyisit. Muttet voisi. Et voisi ikinä tehdä sitä uteliaan luokan edessä. Varsinkin, kun minä tekisin kaikkeni päästäkseni irti. Kuten potkisin, löisin, kiljuisin.”

Hän voihkaisi taas tietäen minun olevan oikeassa ja painoi päänsä taas käsiinsä. Me istuimme mukavassa hiljaisuudessa hetken. Me molemmat mietimme vastakkaisia asioita, siitä olin varma. Minä mietin, miten voisin selviytyä tästä päivästä. Hän mietti, kuinka saisi minut suutelemaan itseään. Meidän täytyi vain odottaa ja katsoa kummalla olisi parempi suunnitelma.

Häiriö oli kadonnut avain.

”Hei Edward”, kuiskasin. Olin aivan selvillä, miksi kuiskasin. Luokan ykköspäämäärä oli pitää äänensä hiljaisina.

”Niin?” Hän oli utelias, joten hän matki salamyhkäistä äänenpainoani.

”Et ikinä kertonut minulle… Miksi Alice kävi terveydenhoitajalla?”

”Ai, Alice”, hän huokaisi naurahtaen. ”Muistatko mitä Alice teki ennen kuin hänet kuulutettiin terveydenhoitajalle?”

Hän odotti, joten minä nyökkäsin. Muistin kuinka hän yritti kiduttaa Edwardia tällä ei suudelmia-jutulla. Alice oli lähetellyt hänelle mielikuvia huulistani.

”Se kävi hiukan… Ylivoimaiseksi minulle. Pyysin opettajalta lupaa käydä terveydenhoitajalla. Minulla oli pitkäaikaista vatsakipua.” Minä kikatin sille. ”Saapuessani terveydenhoitajalle, minä tunnustin hänelle, että poloinen Alice siskoni on luultavasti huumeissa. Ruohoa, heroiinia, kiteistä amfetamiinia, kaikkia niitä. Hänen täytyi sitten mennä kauppaan ostamaan limsaa. Kun hän sitten meni terveydenhoitajalle hänelle kerrottiin, että hänelle tehtäisiin ’satunnaistesti’.” Hän teki laiskat lainausmerkit ilmaan. ”Huumetesti. Carlisle saa tulokset neljältä.”

”Edward.” Olin sanaton. Tuo oli jotain niin epäedwardmaista. ”Eikö se ole riskialtista?”

”Voi kyllä, erittäin riskialtista. Alice saa kuitenkin hoidella itsensä sen läpi.”

Hän näytti siltä kuin se olisi hauskaa, siis se että hän laittoi perheensä vaaraan.

”Ehkä sinä olet tulossa hulluksi”, mumisin.

”Ehkä suudelma olisi parannuskeino”, Edward mumisi takaisin virnistäen.

”Ehkä, mutta ei.”

Hän huokaisi. ”Hän tekee sitä taas”, hän sanoi vaihtaen kymmenen sanaa Leen kanssa ja alkaen määritellä niitä.

”Kuka tekee mitä?”

”Alice”, hän voihkaisi siirtyen seuraavaan määritelmään.

Oli vain yksi asia, mitä Alice voisi tehdä saadakseen Edwardin voihkaisemaan. Hän luultavasti keskittyi ajattelemaan sitä, kuinka huuleni olivat turvoksissa Edwardin suutelemisen jälkeen tai jotain vastaavaa. Tämä alkoi mennä liian pitkälle. Minä halusin olla suutelematta Edwardia yhden päivän, en kiduttaa häntä. Me istuimme hiljaa pari minuuttia samalla kun hän viimeisteli työnsä ja minä tuijotin hänen tuskaisia, mutta uskomattoman kauniita kasvojaan.

”Olen pahoillani”, hengähdin niin kevyesti, että mietin kuuliko hän edes sitä. Mietin hetken, tiesikö hän kuinka syylliseltä minusta tuntui.

”Älä ole.” Hän väläytti kelmimäisen hymyn, mutta se ei ulottunut hänen silmiinsä. ”Haluatko sinä lintsata lopputunnin?”

Se yllätti minut. Kuinka hän ajatteli voivansa lintsata lopputunnin? Opettaja oli vieläkin pöytänsä ääressä lukemassa kirjaansa.

”Kuinka?”

”Odota hetki.” Hän laittoi sormensa farkkujensa taskuun ja otti kännykkänsä ulos. ”Täytyy kysyä Alicelta, toimiiko suunnitelmani. Voitko viedä tämän opettajalle?”

Nousin ylös ottaen paperin hänen pöydältään ja kävelin kohti Banneria, jonka silmät olivat vieläkin liimautuneena Houkutukseen. 

”Öh… Herra Banner?”

Hän osoitti roskista pöydällään katsomattakaan minuun.

”Kiitti”, sanoin epävarmana miettien, voisinko minä häiritä häntä, kirja näytti olevan hyvä.

Kun olin istuutumassa takaisin paikalleni, Edward nousi ylös ja tarttui käteeni.

”Alice tapaa meidät ruokalan edessä.”

Me kävelimme pöytien ohi, jopa Bannerin, mutta hän ei katsonutkaan ylös ja muutamat oppilaat haukkoivat henkeään, kun me vain lähdimme huoneesta sanomatta sanaakaan. Heiluttaen käsiämme välissämme, Edward meni kohti penkkiä ja me istuimme sille.

”Mikä Banneria vaivaa tänään?” mietin ääneen toivoen, että Edward voisi edes hiukan kiinnittää huomiota Bannerin ajatuksiin.

Hän yllätti minut nauramalla kovaa. ”Näyttää siltä, että Banner on altistunut houkutuspöpölle.”

Houkutus oli kirjan nimi, eikö? Häh?

”Houkutuspöpö?”

”Houkutuspöpö”, Edward aloitti. ”On nimitys taudille, joka vaikuttaa teinitytöissä. Oireita ovat koko yön valvominen lukien Houkutusta, laskeminen minuutteja seuraavaan kirjan tai elokuvan ilmestymiseen, kirjan kantaminen mukana koko ajan, loputon odottaminen milloin Stephenie Meyer (kirjojen kirjoittaja) päivittää nettisivustonsa, fan fictionin kirjoittaminen joka päivä ja unelmoiminen, että olisi rakastuneena vampyyriin. Tuon täytyy olla pisin lause, jonka olen koskaan sanonut.”

”Rakastuneena vampyyriin?” kysyin yllättyneenä nauraen epäaidosti ja hän näki suoraan sen läpi.

Hän antoi suukon poskelleni ja nauroi taas. Sitten hän kumarsi päänsä kaulaani vasten ja alkoi suudella pulssipistettäni. Tätähän ei laskettu? Tarkoitan, hänen suutelevan minua, minähän en suudellut häntä. Se oli okei. Laitoin käteni hänen ympärilleen ja painoin pääni hänen olkaansa vasten. Tuntui niin oikealta olla hänen sylissään enkä voinut edes kuvitella parempaa paikkaa, jossa olisin mieluummin kuin tässä. Pistin kaikki voimavarani siihen etten tulisi hulluksi siitä, kuinka hyvältä hänen huulensa tuntuivat kaulallani, hänen kielensä piirrellen ympyröitä ihooni.

Entä jos…? Entä jos antaisin hänelle vain nopean suudelman? Siinä se. Tietenkin se olisi enemmän kuin suukko, mutta en kuitenkaan täysin muhinoisi hänen kanssaan. Kukaan ei saisi tietää. Vain Edward ja minä.

Edward nosti kättään hitaasti ja antoi sen hitaasti hipelöidä kaulustani. Sydämeni sekosi ja Edward perääntyi hiukan. Se toimi. Tartuin hänen kasvoistaan kiinni ja olin suutelemassa häntä. Välissämme oli vain pieni tuuma…

”BELLA EI!”

Pääni hätkähti äänen suuntaan. Kun näin Alicen, kaikki muistot palasivat mieleeni. Niin nopeasti, että se olisi tehnyt jopa vampyyrin ylpeäksi, olin penkin toisella reunalla. Alice oli jo meidän välissämme.

”Okei, okei”, Alice sanoi nopeasti. ”Se oli lähellä. Et oikeastaan suudellut häntä, joten se on hyvä. Olen kuitenkin hyvin pettynyt sinuun…”

Samalla kun Alice kävi läpi onnitteluja ja nujerruksia, yritin tasata hengitykseni. Vilkaisin Edwardia Alicen takaa. Hän nojasi selällään penkkiin, pää nojasi taaksepäin silmät kiinni. Hänen pokeri-ilmeensä oli taas päällä.

Hetkeä myöhemmin hän vilkaisi minua. Hänen silmänsä olivat pehmeät ja täynnä ymmärtämistä. Hän todella oli ihanin mies koko historiassa.

Nojauduin eteenpäin, Alicen takana, Edwardkin nojautui. Sitten hiton kello soi.

Minä voihkaisin samalla kun nojauduin käteeni ja nousin ylös.

”Rakastan sinua”, kuiskasin Edwardin korvaan ja halasin häntä.

”Minäkin rakastan sinua.” Hän antoi suukon otsalleni.

”Me myöhästymme”, Alice sanoi vetäen minua kohti liikuntasalia samalla kun Edward seurasi meitä hitaammin, luultavasti antaen meidän jutella ’yksityisesti’ hetken aikaa.
« Viimeksi muokattu: 21.05.2009 22:00:43 kirjoittanut Pallukka »
Welcome to the dark side... are you surprised that we lied about the cookies.

Curiosity killed the cat, but for a while I was the suspect.

MagicBook

  • pesusieni
  • ***
  • Viestejä: 36
  • reborn :3
Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
« Vastaus #75 : 21.05.2009 18:49:45 »
Aivan mahtava luku taas kerran. Voiku Edwardia käy sääliks... O.o Jatkoa odottelen<''3
All the love that history knows,
is said to be in every rose.
Yet all that could be found in two,
is less than what I feel for you.

Twilight - saaga<''3

{samba}

  • Someone Broken
  • ***
  • Viestejä: 217
Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
« Vastaus #76 : 21.05.2009 18:51:50 »
Hahaa... Ihana luku. Ei musta lähe nyt tän enempää. Hyvin suomennat.
Kiitos.
If I say you're the one would you believe me?

Sini(tiainen)

  • Vieras
Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
« Vastaus #77 : 21.05.2009 19:20:47 »
Ei hitsi... Houkutuspöpö? Hitto mä repesin... ;D ;D ;D (mullakin taitaa olla tartunta...)

Naxone

  • Kaipauksen haamu
  • ***
  • Viestejä: 184
  • Say what you want
Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
« Vastaus #78 : 21.05.2009 19:26:28 »
Hauska tuo Houkutuspöpö, mutta en kyllä oikeen vois kuvitella Banneria lukemassa Houkutusta. Se ei jotenkin sovi sille, kun se itekin kuuluu tarinaan. Mutta meitä on moneen junaan..

-Naxone
Mr. Boombastic
What you want is some boombastic romantic
Mr. Lover lover, Mr. Lover lover, girl, Mr. Lover lover

SnowCherry

  • Vieras
Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
« Vastaus #79 : 21.05.2009 19:32:04 »
Pari virhettä löysin:

Lainaus käyttäjältä: Pallukka
Kun hän sitten meni terveyden hoitajalle hänelle kerrottiin, että hänelle tehtäisiin ’satunnaistesti’.
terveydenhoitajalle on yhdyssana

Ja sitten myös fanfiction kirjoitetaan yhteen. Tekstissä oli myös muutama sellainen kohta, jotka olivat vähän omituisia. Esimerkiksi en osaa kuvitella Banneria lukemassa Houkutusta. Myös se ihmetytti, että Edward asetti perheensä paljastumisen lähelle, koska hänhän haluaa juuri suojella perhettään. Ne kohdat vähän tökkivät.

Houkutuspöpö, hahah 8D Taitaa olla tartunta mullakin.

Mutta laitapas jatkoa :-D