Title: Kummisetä valmentaa
Author: Miwia
Genre: humor, romance
Pairing: Harry/Ginny, Harry/Sirius
Raiting: K-11
// Scarlett muokkasi ikärajan vastaamaan uusia sääntöjä ja poisti huomautuksen insestistäSummary: Harry on rakastunut Ginnyyn ja on huolissaan siitä, voisiko heistä kuitenkaan tulla paria. Harry avautuu kummisedälleen Siriukselle.
A/N: Tämä on toinen ficcini, minkä olen koskaan kirjoittanut. Laitan sen ensin tänne, koska se on valmiimpi kuin ensimmäiseni. Luokittelu oli vaikeaa, mietin minne laitan tämän, K-13- puolelle vai K-15. Julkaistu ensimmäisen kerran Pilapuodissa (
http://www.phpbbserver.com/pilapuoti/index.php?mforum=pilapuoti). Teksti on melko nopeasti tehty, joten lupaan jossain vaiheessa tehdä vakavasti kirjoitettuja huumoritarinoita.
Oli kaunis aurinkoinen päivä, mutta sitä Harry ei huomannut. Hän istui Siriuksen talon sisäportailla. Päivä ei paistanut sisään, koska ikkunat olivat sameat liasta ja tomusta. Molly ja Vauhkomieli olivat yrittäneet turhaan kuurata ikkunoita, mutta aina seuraavan päivänä siivoamisesta ne olivat yhtä törkyisiä aivan kuin mitään ei olisi koskaan tehty. Tämä oli taas yksi niitä viehättäviä puolia, joita talosta löytyi perintölahjana Siriukselle.
Harry oli alakuloinen. Hän oli päättänyt viettää kesäloman Siriuksen luona etenkin sen jälkeen kun Dursleyt olivat saaneet lähes halvauksen Hedwigin päästessä ulos häkistään ja lennellessään ympäri heidän armasta kotiaan. Etenkin Petunia- täti oli rääkynyt kuin piesty sika, kun tunturipöllö oli oksentanut karvapallon hänen rakkaalle pukeutumispöydälleen. Harry oli saanut kuulla mittavat huudot hänen 'tempustaan'. Harry oli yrittänyt sanoa, että hän lukitsi Hedwigin aina huolellisesti häkkiin ja että hän ei tiennyt, miten pöllö oli päässyt siitä ulos, mutta Dursleyt eivät uskoneet häntä.
Pakattuaan huolellisesti matkalaukkunsa Harry oli lähettänyt Sirukselle pöllön ja hän oli päässyt kummisetänsä hoivan alle. Sirius oli tietysti mielissään kun oli saanut seuraa Harrysta, sillä hän ei jaksanut angstaavaa Oljoa seuranaan. Ja muutenkin hänellä oli jalka jatkuvasti kipeä - muisto taistelusta Voldemortia ja hänen kuolonsyöjähaaremiaan vastaan.
"Harry", Sirius sanoi pojan selän takaa. "Mikset ole ulkona? Siellä on kaunis ilma."
"Onhan siellä", Harry huokaisi ja paranteli silmälasiensa asentoa. "Mutta ei minua huvita juuri nyt." Hän huokaisi uudestaan ajatellessaan Ginnya, johon oli ihastunut. Ginny ei ollut vastannut hänen kirjoittamaansa rakkauskirjeeseen ja nyt Harry toivoikin ettei olisi lähettänyt sitä. Hänen olisi pitänyt arvata, ettei Ginny pitänyt hänen purkauksestaan. Harryn korvia kuumotti, kun hän muisteli miten oli verrannut Ginnyn silmiä tähtiin, suuta ruusuun, hiuksia Rohkelikon takan roihuun ja ihoa lumihankeen, johon he olivat kaatuneet lumisodassa Fredia ja Georgea vastaan.
Sirius istuutui Harryn yllätykseksi pojan viereen.
"Naishuolia vai?" Sirius kysyi hymyillen ja Harry lehahti tulipunaiseksi.
"Ei nyt..." Harry mumisi. "Minä vain... Ginny... tuota. LähetinGinnyllerakkauskirjeenjahäneiolevastannutsiihen!" Harry sanoi nopeasti ja punastui lisää. Sirius nauroi hänelle.
"Ginny on varmaan iloinen, että osoitat huomiota häntä kohtaan", Sirius sanoi. "Hänhän on melko ujo, joten hänellä varmaan kestää vastata, koska hän ei tiedä, mitä kaikkea sanoisi sinulle takaisin. Ja käsittääkseni hän on edelleen kovasti ihastunut sinuun."
Toivo heräsi Harryn sisällä ja se karjaisi kuin himokas urosleijona. Hän hiljensi sen.
"Hän ei kuitenkaan... jos tästä mitään tulee..." Harry mumisi. "Jos tästä tulee mitään niin hän ei kuitenkaan voi... tykätä... Hän ei voi... tykätä miehestä, joka ei osaa suudella. En osaa... pari kertaa Choon kanssa, mutta se oli vain pientä pusuttelua... Hän pettyy jos en osaa..."
Sirius hymyili. Hän kietoi käsivartensa rauhoittavasti kummipoikansa harteille.
"Sinun ei tarvitse pelätä tuota. Keskityt vain intohimoon sisälläsi niin se sujuu luonnostaan. Kun huulesi koskettavat hänen huuliaan, suusi alkaa liikehtiä itsekseen", Sirius naurahti. "Aivan kuin löytäisit sisäisen sambatanssijasi."
"En usko että... se toimii", Harry sanoi vaisusti. "En usko että osaan."
"Harry", Sirius sanoi napakasti, mutta rauhoittavasti. "Katso minuun."
Harry katsoi kummisetäänsä. Sirius virnisti ja kumartui Harrya kohti. Harry kumartui lähemmäs, Sirius kuiskaisi kai jotain salaista.
"Kukaan ei tiedä minun olleen hyvä suutelija Tylypahkassa", Sirius kuiskasi. "Opetin Jamesille ja Remukselle suutelun salat ja monille tytöillekin. He ovat menestyneet loistavasti elämässä, kuten huomaat. James sai Lilyn ja sinä synnyit. Remus sai Tonksin pauloihinsa."
"Voitko sitten opettaa minua?" Harry kysyi toiveikkaasti. "Vai oliko tuo jo se opetus? Että minä selviydyn koska minun isänikin selviytyi?"
"Ei", Sirius sanoi hassu hymy huulillaan. "Opetan sinua nyt." Harry hätkähti kun Sirius laittoi toisen kätensä hänen takaraivolleen ja ohjasi hänet suutelemaan kanssaan. Harry pyristeli irti ja katsoi puoliksi pelästyneenä, puoliksi hämmentyneenä kummisetäänsä.
"Minä opetan", Sirius ärähti osin ärsyyntyneenä, osin huvittuneena. "Mitä väliä sillä on, että olen biseksuaali? Ei mitään! Haluatko sinä saada Ginnyn vai et?"
"Tuota..."
"Sitä minäkin", Sirius sanoi päättäväisesti ja suuteli Harrya uudestaan, tällä kertaa intohimoisesti. Molempien huulet tanssivat sambaa ja Harry iloitsi mielessään siitä, että voisi opettaa taidon Ginnylle. He suutelivat vielä tovin ja sitten Sirius lopetti yhtäkkiä kun ruskea pöllö lennähti avonaisesta ikkunasta sisään. Hän taputti kummipoikaansa päähän.
"Hyvä poika", Sirius sanoi. "Menen valmistelemaan päivällistä. Sinun kannattaa avata tuo kirje, se taitaa olla Ginnylta."
Harry toljotti pökertyneenä kummisetäänsä, joka virnisti ja harppoi vihellellen keittiöön.
Noh... ainakin hän osasi auttaa kummipoikaansa.
