Nimi: Hate me
Kirjoittaja: Laramo
Ikäraja: Sallittu
Genre: Angst/Het
Paritus: Draco/Hermione
A/N: Löysin joskus kauan sitten kirjoittamani ficin, joten vähän muokkasin sitä ja laitoin tänne
Laulu on Blue Octoberin, Hate me.
Draco katsahti sivulleen. Tyttö luki kirjaa hyvin keskittyneenä, eikä Draco voinut olla miettimättä miten he olivat päätyneet yhteen. Hän ei olisi ikinä uskonut heidän seurustelevan. Ehkä kaikki olikin vain turhan yksinkertaista. Ehkä heidän ei kuuluisikaan olla yhdessä. Varsinkin kun tyttö joutui luopumaan ystävistään hänen takiaan. Harry ja Ron olivat kyllä täysin idiootteja, kun hylkäsivät Hermionen. Ja nyt hän ja Hermione maksaisivat tuosta virheestä. Säälittävä teko, jopa noilta kahdelta kahjolta. Hermione todella tarvitsisi ystäviensä tukea, eikä hän itse olisi mikään paras mahdollinen sulhanen tytölle. Hermione pärjäisi luultavasti paljon paremmin Ronin kanssa. Mies kun oli yllättäen rikastunut. Osallistunut johonkin jästien arvontoihin. Tyttö oli hehkuttanut asiasta hänelle ja selittänyt jostain lotosta. Silloin heidän suhteensa oli ollut vielä salaisuus ja Weasley oli yrittänyt joka välissä vokotella tyttöä. Lopulta Hermione oli ilmoittanut ettei pystyisi enää valehtelemaan ystävilleen. Weasley ja Potta olivat luultavasti Hermionelle tärkeämpiä kuin hän, Draco Malfoy, pahuuden perikuva. Nyt hän hylkäisi tyttönsä, jotta tämä voisi olla onnellinen kahden ääliön kanssa. Hän pirstoisi sydämensä palasiksi tytön takia. Se oli jotain mitä hänelle ei olisi ennen ikinä tapahunut.
I have to block out thoughts of you, so I don't loose my head
They crawl in like a cockroach leaving babies in my bed
Dropping little reels of tape to remind me that I'm alone
Playing movies in my head that make a porno feel like home
There's a burning in my pride, a nervous bleeding in my brain
An ounce of peace is all I want for you, Will you never call again?
And will you never say that you love me just to put it in my face
And will you never try to reach me, it is I that wanted space
kertosäe:
Hate me today
Hate me tomorrow
Hate me for all thew things I didn't do for you
Hate me in way, yeah in ways hard to swallow
Hate me so you can finally see whats good for you
Hän todella välitti tytöstä, se oli ollut outo tunne alkuvaiheessa. He olivat jatkaneet samaan kouluun Tylypahkasta ja jotenkin asiat olivat muuttuneet. Nyt hän kai oli muuttumassa samanlaiseksi kuin Rohkelikot. Asia sai kylmät väreet kulkemaan hänen selkäänsä pitkin, mutta toisaalta se tuntui oudon lämpimältä ajatukselta. Hän oli varmaan täysin sekaisin, miten joku asia voisi olla yhtäaikaa lämmin että kylmä. Mutta sillä ei olisi väliä enää kun hän jättäisi Hermionen. Kai hän jatkaisi eteenpäin entiseen tapaansa. Vaikka sota olikin päättynyt ja Voldemort kuollut, niin kyllä pahuutta ja vääryyttä löytyisi kun vain katsoisi tarkemmin. Pahuus tuntui kuitenkin kaukaiselta ja ikävältä. Hän vain haluaisi halata tyttöään ja kuunnella tämän kaunista laulua. Hän oli ollut yllättynyt huomattuaan tytön osaavan laulaa. Sitä osaa Hermionesta hänelle tulisikin eniten ikävä, kaunista laulua, joka saisi hänet rauhoittumaan rankan päivän jälkeen. Hermionen laulu oli hänelle kuin huumetta, mutta se sai vain hyvää aikaan. Hermionella oli enemmän tarjottavaa hänelle, kuin hänellä Hermionelle. Hän oli nähnyt tytön muutaman kerran itkevän hiljaa piilossa muilta, mutta jostain syystä hän ei ollut osannut mennä lohduttamaan tyttöä. Hän oli katsellut hetken ja kääntynyt pois teeskennellen ettei ollut nähnyt mitään. Ja aina sen jälkeen hän vihasi itseään.
I'm sober now for 3 whole months, it's one accomplishment that you helped me with
The one thing that always tore us apart is the one thing that I won't touch again
In a sick way I want to thank you for holding my head up late at night
While I was busy waging wars on myself, you were trying to stop the fight
You never doubted my warped opinions on things like suicidal hate
You made me compliment myself when it was way too hard to take
So I'll drive so fucking far away that I'll never cross your mind
And do whatever it takes in your heart to leave me behind
kertosäe
Hermione ei ollut kertaakaan maininnut sitä miten hän satutti tyttöä Tylypahkassa. Hermione tuntui täysin antaneen anteeksi hänelle jokaisen loukkaavan sanan. Se oli myös yksi tytön parhaista puolista, hän antoi aina anteeksi kaiken, kun tiesi toisen olevan todella pahoillaan, eikä enää muistuttanut siitä myöhemmin. Tyttö todella meinasi anteeksi antamisella oikeaa anteeksi antamista. Hän ei ansaitse Hermionea, joten hänen täytyisi sanoa tälle hyvästit ja painua johonkin saastaiseen rotankoloon. Se vasta olisikin hänelle oikein ja Hermionekin saisi ystävänsä takaisin.
"Hermione?" Draco kuiskaa kysyvästi ja Hermione laskee kirjansa alas.
"Mitä?"
"...Minä rakastan sinua", miksei hän pystynyt sanomaan sitä?
"Niin minäkin sinua", Hermione hymyilee kaunista hymyään hänelle.
And with a sad heart I say bye to you and wave
Kicking shadows on the street for every mistake that I have made
And like a baby boy I never was a man
Until I saw your blue eyes cry and I held your face in my hand
And then I fell down yelling make it go away,
Just make her smile come back and shine just like it used to be
And then she whispered "How could you do this to me?"
kertosäe
Draco herää hätkähtäen ja katsoo vierelleen. Hän makaa yksin Hermionen ja hänen sängyssä. Keittiöstä kuuluu laulua, eikä laulajasta voi erehtyä. Draco hymähtää ja laahautuu keittiön pöydän ääreen. Hän katselee kun Hermione laulaa ja tekee heille aamiaista. Hermione kääntyy hymyille häntä päin ja he katselevat hetken toisiaan, kunnes Hermione taas kääntyy aamupalan puoleen. Eikä hän voi olla miettimättä miten kaunis tyttö on. Kokkaus ei tosin ollut Hermionen vahvimpia puolia ja yleensä hän hoiti ne tytön puolesta. Tänään hän kuitenkin haluaa vain katsella ja kuunnella. Hän tuntee kyyneleiden kohoavan silmiinsä, mutta pyyhkäisee ne nopeasti pois. Hän ei näyttäisi Hermionelle kuinka häneen sattuu, se tekisi asioista liian monimutkaisia. Hän kohottaa kasvojaan päättäväisesti ja tokaisee asiansa ennen kuin ehtii katua
"Tämä suhde ei toimi", viimein hän sai sen sanottua, mutta sen sanominen sattui jopa enemmän kuin hän pelkäsi.
"Mitä?" Hermionen äänestä kuultaa järkytys, eikä tyttö kääny häntä kohti.
"Sinä.. Tai siis me pärjäämme paremmin erillämme", Draco jatkaa ja hänen äänensä kuulostaa omituiselta.
Hetken on aivan hiljaista ja kumpikaan heistä ei liikahda. Draco aistii Hermionen kyyneleet ja nousee viimein ylös. Hänen on pakko päästä lohduttamaan tyttöä, ensimmäisen ja viimeisen kerran. Hän kääntää tytön itseään päin ja halaa hellästi. Aika kuluu, kun Draco pitää tyttöä sylissään ja silittelee tämän hiuksia. Lopulta Hermione kohottaa katseensa ja kysyy ääni värähdelellen: "Miten voit tehdä näin minulle?"
Dracosta tuntuu kuin hänen sydämensä hajoaisi pirstaleiksi tuon lauseen voimasta.
"Ansaitset parempaa", hän kuiskaa hiljaa ja vetää Hermionen lähemmäs itseään.
"Tarvitseeko rakkauskin ansaita?" Hermione kysyy häneltä ja vetäytyy kauemmaksi, "Minä rakastan sinua, eikö se riitä?".
"Mutta entä Weasley ja Potter? Tarvitset heitä", Draco kuiskaa.
"Minä tein jo valintani, samoin he. Tarvitsen sinua enemmän kuin mitään muuta", kyyneleet valuvat pitkin tytön poskia, eikä tällä ole aikomustakaan pyyhkiä niitä pois.
Draco vetää Hermionen takaisin lähelleen pyytäen anteeksi. Miten tyhmä hän olikaan ollut. Hermione olisi voinut hyvin jättää hänet jos olisi halunnut.
"Mutta tarvitset silti ystäviäsi"
"He ovat olleet minulle pidempäänkin vihaisia. Kyllä he leppyvät, mutta tuskin koskaan suostuvat veljeilemään kanssasi", Hermione hymyilee taas, "Se vaan voi viedä aikaa".
"En minäkään suostuisi heidän kanssaan veljeilemään", hän virnistää ja Hermione naurahtaa hänelle.
Draco katselee hetken Hermionen säteileviä silmiä, ennen kuin suutelee häntä.
If you're sleeping, are you dreaming, if you're dreaming are you dreaming of me?
I can't believe you actually miss me...
