Kirjoittaja Aihe: Kuusi väriä ja yksi väritön, 7/7, S  (Luettu 6782 kertaa)

Jennea

  • Vieras
Kuusi väriä ja yksi väritön, 7/7, S
« : 01.02.2009 20:36:48 »
alaotsikko: spurttiraapaleet, ikäraja suurimmaksi osaksi S

Tähän topiciin kerään seitsemän raapaletta, jotka osallistuvat Spurttiraapalehaasteen 2 kierrokselle. Yksi raapale per päivä viikon ajan. Ikäraja tulee olemaan luultavasti kaikissa sallittu, mutta ehkäpä yksi K-7 raapale tulee, mutta ei yhtään sen korkeampaa ikärajaa.

Nämä raapaleet eivät liity muuten mitenkään toisiinsa, mutta liitän jokaisen FF100:n eri väreillä, tsekkaa otsikko.

Kirjoittakaa kommenttia. En kaipaa krumeluuksia, vain pelkkä huomio riittää, että luitte. :-)


************

Title: Veljeys
Author: Jennea
Rating: S
Pairings: ei ole
Genre: drama, raapale
Disclaimer: J.K. Rowling omistaa hahmot sekä taikamaailman. En saa tästä mittään rahhaa, koha vua kirijoitan.
Summary: ”Vain jos kirjoitat minulle, niin kuin lupasit. Etkä kerro Georgelle!”

A/N: FF100 sanalla 017. Ruskea, ja viikottainen raapalehaaste aiheella tällä viikolla Laituri yhdeksän ja kolme neljännestä.


Veljeys


Fred juoksi ja juoksi. Hän sulki silmänsä ja odotti. Ei mitään. Hän aukaisi silmänsä ja katsoi taakseen. Siellä se edelleen oli. Jykevä, ruskea tiiliseinä, josta hän oli juossut läpi. Fred tunsi hieman pettymystä, miksi hän oli sulkenut silmänsä. Hän olisi halunnut nähdä jokaisen hetken.

”Fred, sinun täytyy nousta jo junaan. George meni jo.”
”En halua, äiti.”
”Äläs nyt. Olet odottanut kouluun pääsyä ikuisuuden.”
”Vain jos kirjoitat minulle, niin kuin lupasit. Etkä kerro Georgelle!”
”Kulta, lupasin jo kirjoittaa Georgellekin monta kertaa viikossa.”
”Niinkö?”
”Kyllä. Menehän siitä. Heihei.”'
”Heippa äiti! George hei. Mammanpoika! Arvaa mitä kuulin juuri, hahhah!”
« Viimeksi muokattu: 15.06.2020 21:59:56 kirjoittanut Tikkis »

Jennea

  • Vieras
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #1 : 02.02.2009 12:44:18 »
precious: Kiitos lukemisesta, kiva että päätit jättää kommentin! Hyvä, jos raapaleesta ilmeni kaksosten huumoria. Ja tuon väri-idean keksin siitä, kun huomasin, että ollut vielä kirjoittanut yhtäkään ficciä FF100-listan väreistä, joten mikseipä niitä ottaisi pieneksi inspiraatioksi. :-)

********

Title: Itsetunnosta kiinni
Author: Jennea
Rating: S
Pairings: Ei ole
Genre: drama, (hölmö) humor, raapale
Disclaimer: J.K. Rowling omistaa nämä hahmot ja taikamaailman, enkä saa mitään korvausta.
Summary: Pyrimme viime viikolla saamaan Harryn kanssa Kalkaroksen kasvot punaisiksi raivosta.

Haasteet: FF100, sanalla 011. Punainen, sekä tietysti tähän spurttiraapalehaasteeseen. Ei muita tällä kertaa.

A/N: Tulin vähän aikaa sitten psykologian kokeesta. Mielessä pyöri vain psykaa, joten päätin ottaa sen osaksi myös raapaletta. Sanoja on hieman enemmän kuin sata, mutta ei anneta sen häiritä, eihän? Huumoria löytyy, mutta sen voi jokainen itse päättää onko se minkä tasoista. Pyydän jo anteeksi. Kommenttia rohkiasti. Raapale on Ronin PoV.


Itsetunnosta kiinni



Itsetunto näkyy siitä, miten ihminen arvostaa itseään.

Minä arvostan itseäni. Viime viikollakin söin viisi suklaasammakkoa. Ne ovat hyviä ja arvostan itseäni, kun syön niitä, sillä siitä tulee hyvälle mielelle. Eihän se olisi itsensä arvostamista, jos tekisi itsensä onnettomaksi syömällä parsakaalia.

Onnistuminen vahvistaa itsentuntoa ja epäonnistuminen heikentää sitä.

Onneksi onnistun monta kertaa. Kamalaa ajatellakin, että minulla olisi huono itsetunto. Sehän tuntuisi samalta, kuin olisi luihuinen koko päivän.

Itsetuntoa voi kehittää luomalla realistisia tavoitteita ja ponnistelemalla niitä kohti.

Tämä onnistuu. Pyrimme viime viikolla saamaan Harryn kanssa Kalkaroksen kasvot punaisiksi raivosta. Minun mielestäni väri muuttui punaisemmaksi. Harry sanoi, että Kalkaroksen punaisuus johtui vain siitä, että hän pieraisi ja nolostui sitä.

« Viimeksi muokattu: 15.06.2020 22:00:09 kirjoittanut Tikkis »

Jennea

  • Vieras
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #2 : 03.02.2009 19:30:34 »
Title: Ei mikään
Author: Jennea
Rating: S
Pairings: Ei ole
Genre: Drama, angst, raapale
Disclaimer: J.K. Rowling omistaa hahmot ja taikamaailman, en miä.
Summary: Hänen piti valita yksi. Häntä painostettiin. Oli kiire. Jokin oli pakko valita. Mutta miten?

Haasteet: Viikottainen raapalehaaste, aiheella tällä viikolla George Weasley. FF100, sanalla 020. Väritön. Ja Ystävyyshaaste. Vähän erilaista ystävyyttä tässä ficissä, mutta kuitenkin tärkeää sellaista.

A/N: Tässä siis kolmas raapaleeni Spurttiin. Kirjoitin tämän juuri. Kertokaa mitä mieltä olette.


Ei mikään


Kun George astui sisään huoneeseen, hän näki niin monia värejä, että meni sekaisin. Hän näki punaisia, kuin rohkelikon lippu. Oransseja, kuin auringonlasku. Sinisiä, kuin kirkas meri. Keltaisia, kuin varoituskyltti. Jotkin kirkkaita, jotkin tummia. Toiset selkeitä, toiset sekavia.

Hänen piti valita yksi. Häntä painostettiin. Oli kiire. Jokin oli pakko valita. Mutta miten? Mitkä ovat valintakriteerit? Pitääkö valita värin perusteella vai muodon? Vai molempien.

George ei saanut neuvoja. Muut halusivat, että hän teki tämän yksin. Tämä on hänen päätöksensä. Täysin oma. Liian oma.

George sulki silmänsä. Hänen ensimmäinen päätöksensä yksin.

Mikä on tarpeeksi hieno väri ruusuun, jonka laskee oman kaksoiveljensä haudalle? Ei mikään.
« Viimeksi muokattu: 15.06.2020 22:00:20 kirjoittanut Tikkis »

Jennea

  • Vieras
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #3 : 05.02.2009 21:29:10 »
Title: Askeleiden päämäärä
Author: Jennea
Rating: S
Pairing: Lily/Severus
Genre: Fluffy, romance, (drama,) tuplaraapale
Disclaimer: J.K. Rowling omistaa taikamaailman ja sen hahmot. En omista biisiä. En saa rahaa kirjoittamisesta.
Summary: Poika ei voinut ajatella muuta kuin häntä.

Haasteet: FF100, sanalla 018. Musta. Kuolonsyöjät rakastaa -haaste, jossa hahmoni on Severus Kalkaros. Albumihaaste, Michelle Branch: If Only She Knew, sanat täällä.

A/N: Päivän myöhässä tulee, mutta ei ollut aikaa laittaa Finiin. Nyt on aikaa.


Askeleiden päämäärä


Tuuli heilutti ruskeita lehtiä. Ääniä kuului kaukaa. Kolahdus. Joku sulki ikkunan. Katulamput valaisivat tyhjiä katuja, vaikka ei ollut vielä pimeää. Ketään ei liikkeellä.

Severus käveli. Mustien kuluneiden kenkien vankat askeleet kaikuivat osuessaan asfalttiin. Hänen katseensa oli suunnattu suoraan eteenpäin. Mustat hiukset kehystivät kalpeita kasvoja. Ilme ei värähtänytkään, kun lintuparvi pelästyksissään karahti lentoon.

Poika ei voinut ajatella muuta kuin häntä.

Ja pian hän oli perillä. Syrjäinen leikkipuisto, jolla kylän lapset tykkäsit viettää aikaa. Ja siellä oli hän.

”Hei Severus”, Lily huikkasi hymyillen keinusta.
”Hei”, Severus vastasi ja käveli Lilyn luo. Tytöllä oli päällään keltainen paita, ja punaisten hiuksen kanssa ne loivat kontrastin, josta Severukselle tuli vain mieleen rohkelikkojen tupalippu. Hän kavahti mielikuvalle niin selvästi, että Lilykin huomasi sen.

”Et taida ollakaan iloinen, että näemme”, tyttö sanoi ja oli jo nousemassa ylös.
”Ei”, Severus kiiruhti sanomaan astuen nopeasti lähemmäs tyttöä. ”Älä mene.”

Lily tuijotti Severuksen tummiin silmiin. Tyttö astui lähemmäs. Severus pysyi paikallaan.

”Hyvä on”, Lily sanoi hetken kuluttua.
Severus tunsi helpotusta. Hän ei missään nimessä halunnut, että Lily lähtee.
”Vain jos sinä kerrot minulle taas taikamaailmasta”, Lily jatkoi hymyillen.

Severus painoi katseensa alas. Tuo hymy sai aikaan niin paljon. Hänen sydämensä tykytys tiheni. Hän tunsi miten pala nousi kurkkuun. Outo tunne.

”Totta kai kerron.” Severus sanoi ja he kävivät nurmikolle istumaan. ”Niin paljon kuin haluat tietää.”

« Viimeksi muokattu: 27.04.2009 15:28:56 kirjoittanut Jennie »

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 636
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #4 : 06.02.2009 20:43:25 »
Askeleiden päämäärä

Ää, ihan hiton hyvä! Suloinen ficci. Lily/Severuksesta en oikein pidä, mutta tässä paritus ei haitannut koska ficci oli tosi hyvä. En tiedä mikä tässä iski niin hyvin ja lujaa, mutta kuitenkin ihastuin tähän. Rauhallinen. Tuli syksy mieleen.

Syrjäinen leikkipuisto, jolla kylän lapset tykkäsit viettää aikaa. Ja siellä oli hän.
Kaunista.

Voisin myöhemmin lueskella muita ficcejäsi, mutta nyt en kyllä valitettavasti ehdi kun kirjoitan jatkoa Joko olet minun tai sitten olet hänen - ficciin (;
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

Jennea

  • Vieras
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #5 : 07.02.2009 16:13:04 »
jaina: Oi ihanaa, että pidit ja luit! Minä jollain kierolla tavalla pidän Lily/Severus parituksesta. Siinä on vain sitä jotain :-) Kiitos kommentoisesta. (Aww, ihastuin muuten tuohon ficcisi nimeen.)

*************

Title: Herra tietää, paremmin kuin kukaan
Author: Jennea
Raiting: S (melkein sallittu, mutta laitoin tuon vain, koska kursivoitu teksti)
Pairings: Molly/Arthur
Genre: Romance, drama, raapale
Diclaimer: En omista taikamaailmaan, enkä sen hahmoja. En omista Michelle Branchin biiisiä.
Summary: Herra taisi tykätä siitä, sillä välillä hän puhutteli Arthuria vain siksi, että hän kuulisi pojan suusta tittelinsä.

Haasteet: FF100, sanalla 012. Oranssi. Albumihaasteeseen, sillä biisin nimi sopii ficciin hyvin. Täältä biisin sanat.

A/N: Olen niin myöhässä tämän Spurtin kanssa, mutta teen tämän loppuun ja sillä siisti. Vaikka vähän hävettää, kun kaikki pysyi aikataulussa, mutta en minä :-(


Herra tietää, paremmin kuin kukaan


Mollyn isä ei koskaan hyväksynyt Arthuria. Ei vaikka poika oli rohkelikko.

Arthur pelkäsi Mollyn isää, kun ensimmäisen kerran tapasi hänet. Arthur kutsui miestä Herraksi aina. Ei poikkeuksia. Herra taisi tykätä siitä, sillä välillä hän puhutteli Arthuria vain siksi, että hän kuulisi pojan suusta tittelinsä.

Kaikista eniten Herra vihasi Arthuria, kun Molly kertoi vanhemmilleen olevansa raskaana. Herra ei halunnut, että hänen ensimmäisellä lapsenlapsellaan olisi Arthurin piirteitä. Eikä Herra halunnut hyväksyä sitä asiaa, että Arthur olisi koskenut Mollyyn sillä tavalla.

Kaikista eniten Herra kuitenkin piti Arthurista, kun näki ensimmäisen kerran lapsenlapsensa. Pieni nyytti näytti oransseissa hiuksissaan niin täydelliseltä, että Herra kätteli Arthuria ja hymyili.
« Viimeksi muokattu: 15.06.2020 22:01:20 kirjoittanut Tikkis »

Jennea

  • Vieras
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #6 : 07.02.2009 18:28:18 »
Title: Juoksevat pisarat
Author: Jennea
Raiting: S
Pairing: Ei ole
Genre: Drama, pieni angst, raapale
Disclaimer: En omista taikamaailmaa, enkä sen hahmoja. En saa rahaa kirjoittamisesta.
Summary: Hänen äitinsä rakasti karkkeja.

Haasteet: FF100, sanalla 012. Sininen.

A/N: Spurttiin menee, kirjoitin tämän eilen.


Juoksevat pisarat


Nevillen lempipaikka Tylypahkassa oli ehdottomasti linnan portaat, joista oli näkymä siniselle järvelle. Hän istui siellä usein iltaisin, ja usein huonolla säällä, jolloin kaikki muut olivat sisällä.

Huono ilma ei haitannut Nevilleä. Se auttoi pakenemaan todellisuudesta. Antoi tilaa mielikuvitukselle. Auttoi unohtamaan. Melkein.

Neville istuessa portailla hänen ajatukset karkailivat pisaroiden tahtiin. Hän mietti vanhempiaan, jotka luultavasti katselivat vanhoja lehtiä tyhjät ilmeet kasvoillaan. Neville laittoi kätensä nyrkkiin. Sisällä oleva karkkipaperi rapisi. Hänen äitinsä rakasti karkkeja.

Neville mietti portailla isoäitiään. Hän mietti koulua ja rohkelikkoja. Hän mietti ystäviään (tai niiden puutetta).

Kuka päättää elämän kulusta? Neville mietti. Miksi se päättäjä inhoaa minua?

 
« Viimeksi muokattu: 15.06.2020 22:01:31 kirjoittanut Tikkis »

Jennea

  • Vieras
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #7 : 07.02.2009 21:24:22 »
Jekaterina: Haluan kommentoida sinulle nyt ihan erillisessä viestissä, kun olit uhrannut noin paljon aikaa kirjoittaa kommentin. Ensinnäkin kiitos, kun jaksoit perehtyä jokaiseen raapaleeseen erikseen.

Itsetunnosta kiinni -raapaleessa olin itse ajatellut Ronin vielä nuoremmaksi, kuin mainitsit. Ehkä jopa ykkösluokkalaiseksi.

Itse pidän jokseenkin mielenkiintoisena Severuksen ja Lilyn suhteen, siksi halusinkin kirjoittaa tuon Askeleiden päämäärä -raapaleen. He molemmat ovat salaperäisiä ja kiinnostavia hahmoja, ja kun heidän laittaa vielä yhteen, kerroksia tulee vielä enemmän. Itseäni kiinnostaa todella paljon se asia, että mitä Lily näki Severuksessa. Itse ainakin kuvittelen Severuksen kalpeaksi, ei-hymyileväksi ja hyvin epäilyttäväksi lapseksi. Miksi Lily, joka vaikuttaa minun mielestäni iloiselta, nauravaiselta ja sosiaaliselta lapselta, kiintyi Severukseen? Halusiko hän vain kuulla taikamaailmasta? Oliko Severus Lilylle niin kiltti, ettei häntä olisi edes Severukseksi? Kysymyksiä riittää, ja niitä tulee ainakin itselleni mieleen koko ajan lisää. En edes välttämättä tarvitse niihin vastausta. Haluain vain kirjoittaa niistä :-D

Olen kyllä kirjoittanut hyvin monista aiheista ja henkilöistä :-D Eri päivinä ispiroi joku toinen hahmo ja paikka, kun taas toisena päivänä täysin päinvastaiset.

Kiitos vielä ihanasta kommentista!

Tähän topiciin tulee vielä yksi raapale, jota en kyllä ole vielä edes kirjoittanut :-( Luultavimmin tulee huomenna.

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 636
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #8 : 07.02.2009 23:01:50 »
Itse ajattelin jo viimeksi kommentoida samalla tyylillä kuin Jekaterina, mutta kuten sanoin, minulla oli kiire enkä edes saanut lukua valmiiksi ;<
Saamatonhan minä. Noh, tulin nyt kommentoimaan muut ficit. Kiitos muuten kehuista.

Veljeys oli tosi ihana :--d
Suloinen. Oi, Fred, äitsykän oma poika. Ja George myös... Ärsyttää kun nää on niin lyhyitä, mutta raapale mikä raapale.
”Heippa äiti! George hei. Mammanpoika! Arvaa mitä kuulin juuri, hahhah!”

Hah, Itsetunnosta kiinni oli melkein yhtä suloinen kuin Veljeys. Tämä sopii hyvin Roniin. Kuvailu oli jollain tavoin niin suloista että ! Oli jotenkin niin mielialaa kohottavaa lukea tuota ficciä. Itsekin alkoi itseään arvostamaan enemmän.
Minä arvostan itseäni. Viime viikollakin söin viisi suklaasammakkoa. Ne ovat hyviä ja arvostan itseäni, kun syön niitä, sillä siitä tulee hyvälle mielelle. Eihän se olisi itsensä arvostamista, jos tekisi itsensä onnettomaksi syömällä parsakaalia.

Ei mikään oli ihana! Aluksi aika perus, mutta nuo värit olivat kiva lisä. Sitten tämä tosiaan muuttui aika syvälliseksi! Varsinkin juuri tuo viimeinen rivi oli ihana. Äh, ärsyttävää kun Fredin piti mennä kuolemaan Varjeluksissa. Nyt rupesi vit*ttamaan koko kirja.
Hän näki punaisia, kuin rohkelikon lippu. Oransseja, kuin auringonlasku. Sinisiä, kuin kirkas meri. Keltaisia, kuin varoituskyltti. Jotkin kirkkaita, jotkin tummia. Toiset selkeitä, toiset sekavia.

Tuo Herra tietää, paremmin kuin kukaan oli aika jännä :') Tarkoitan sitä, että tämä 'HERRA' ei hyväksynyt Arthuria mutta sitten piti tästä kun sai nähdä sen ensimmäisen lapsenlapsensa ekan kerran. Tavallaan niin kliseistä mutta sitten tavallaan ei (eihän tästä selkoa saa...)
Arthur pelkäsi Mollyn isää, kun ensimmäisen kerran tapasi hänet.

Juoksevat pisarat, ääk. En tiedä sopiko otsikko niin hyvin ficciin, mutta muuten pidin. Saattoi jopa olla suosikkini näistä kaikista. Tykkään Nevillestä ja on surullista kun hänen vanhempansa ovat kokeneet sellaisen kohtalon (Bellatrix on kylläkin suosikkini vaikka heitä kiduttikin). Tuo Nevillen "miksi se inhoaa minua" oli niin suloinen miete. Neville on muutenkin niin suloinen :---D
Hän mietti ystäviään (tai niiden puutetta).


Kirjoitusvirheitä en pongannut mistään ficistä, siitä plussaa. Nyt kyllä pitää sanoa, että lemppari oli varmaankin tuo Juoksevat pisarat otsikosta huolimatta. Nyt teki itsekin mieli ruveta kirjoittamaan raapaleita johonkin tiettyyn kansioon.
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

Jennea

  • Vieras
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #9 : 08.02.2009 11:53:20 »
jaina: Sinäkin olet kyllä mahtava, kun jaksoit noin kivan kommentin kirjoittaa. Itseänikin ärsyttää Fredin kuolema. Ja siitä syystä kirjoitan kyllä kaksosista (liian) monta ficciä. FF100-listani on kohta täynnä Weasleyn kaksosia. :-D
Tuo Juoksevat pisarat -nimeen ihastuin niin paljon, että lättäsin sen raapaleen otsikoksi. En tiedä sopiiko ihan niin yks yhteen ficciin, mutta ääh, se on vain suloinen nimi, vaikka itse sanonkin :-)
Ja ala ihmeessä kirjoittaa raapaleita, kivaa puuhaa. Tai osallistu vaikka seuraavaan Spruttiraapale-haasteen kierrokselle. Kiitos todella paljon lukemisesta ja kommentoimisesta! Ihana kommentti.

**********


Title: Lumisade tuo onnen
Aurhor: Jennea
Rating: S
Pairings: Lily/James
Genre: Romance, flyffy, raapale
Disclaimer: J.K. Rowling omistaa taikamaailman ja sen hahmot. En saa kirjoittamisesta mittään rahhaa.
Summary: James painoi päänsä alemmas ja odotti.

Haasteet: FF100:n, sanalla 013. Keltainen. Sekä Synkät vuodenajat -haasteeseen. Tässä ficissä vuodenaika on siis talvi.

A/N: Viimeinen ficci Spurttiin, vaikkakin kirjoitin tämän vasta tänä aamuna. I'm sorry. :-( Kuitenkin. Tällainen siitä tuli. Kommentoikaa vaikka vain yhtä raapaletta tai miten haluatte. :-)


Lumisade tuo onnen


James istui kotitalonsa portailla. Hän kuuli vanhempiensa äänet sisältä. He taas väittelivät leikkisästi jostain. Jamesin äiti nauroi.

James kietoi punakeltaisen huivin paremmin kaulansa ympärille. Oli talvi. Ulkona oli pimeää, ilmassa oli lumen tunnetta.

Poika painoi päänsä alemmas ja odotti.

”Täälläkö sinä istut?”

James havahtui ajatuksistaan ja nosti päänsä. Hänen edessään seisoi Lily. Tumman keltaisessa takissaan ja harmaassa pipossaan, näyttäen täydelliseltä. James nousi äkkiä ylös.

”Odotin sinua”, James sanoi ja otti pienen matkalaukun Lilyn kädestä.
”Etkö huomannut, että täällä on kylmä ja sataa lunta?” Lily naurahti.
”En kyllä huomannut, että sataa lunta”, James sanoi katsoessaan ympärilleen.

Lily näytti tummassa ilmassa kuin pieneltä auringolta, piristykseltä, eikä James voinut muuta kuin hymyillä.
 
« Viimeksi muokattu: 15.06.2020 22:01:59 kirjoittanut Tikkis »

Jennea

  • Vieras
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #10 : 08.02.2009 14:56:30 »
Jekaterina: Korjasin tuon virheen, minkä olit bongannut. Kiitos kun luit vielä tämän viimosen ja kommentoit! :-)

Tas

  • Nettikauppias
  • ***
  • Viestejä: 165
  • kitaristit.com - siellä ne aidot kitaristit on
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #11 : 17.02.2009 17:41:04 »
Noi oli kaikki kyl kivoja. Siel tais olla yks kirjotusvirhe, mutten jaksa nyt ettiä.
Vaikka kaikki oli idealtaa mukavia ja hyvin kirjotettuja kaks parasta oli ylivoimasesti oli:

Ei mikään oli totaallisen ihana!!!!!!!!!
Se alku oli vähän et ei ihan tienny mistä puhuttiin mut loppu oli tosi kauniisti kerrottu.
Lainaus
George ei saanut neuvoja. Muut halusivat, että hän teki tämän yksin. Tämä on hänen päätöksensä. Täysin oma. Liian oma.
George sulki silmänsä. Hänen ensimmäinen päätöksensä yksin.
Mikä on tarpeeksi hieno väri ruusuun, jonka laskee oman kaksoiveljensä haudalle? Ei mikään.
:'(

ja

Herra tietää paremmin kuin kukaan oli tosi hauska ;D
Lainaus
Kaikista eniten Herra vihasi Arthuria, kun Molly kertoi vanhemmilleen olevansa raskaana. Herra ei halunnut, että hänen ensimmäisellä lapsenlapsellaan olisi Arthurin piirteitä. Eikä Herra halunnut hyväksyä sitä asiaa, että Arthur olisi koskenut Mollyyn sillä tavalla.
;D ;D
Tais olla Mollylla vähän vanhollinen isä ;D
Mutta ei tainu herra Arthuria niin paljon vihata.... Ainakaan loppuen lopuks ;D

~Tas kiittää~

"Samasta maljasta myrkyt ja mehukatit
eikä saa toisistaan irti niitä kun ne sekotetaan"
Apulanta

We can be both, God and the Devil.
Since we’re trying to raise the dead against the stream of time.

Jennea

  • Vieras
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #12 : 21.02.2009 16:44:21 »
Tas: Minäkin pidän noista molemmista, jotka mainitsit erikseen. :-) Kiitos todella paljon kun luit kaikki ja kommentoit.

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 636
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #13 : 27.02.2009 22:16:10 »
Ajattelin tulla kommentoimaan nyt tuon viimeisen ficin.

Lumisade tuo onnen oli aika söpö ficci, muttei lempparini. Teksti ei taaskaan töksähdellyt, ja tämä oli sinänsä aika suloista luettavaa. Lily/James on kiva paritus, ja oli siis kiva lukea heistä. Tai siis ei pelkkä paritus, vaan kunnon pari..  ::)

Nyt pitää kyllä sanoa että nämä ovat ihania :3

Juoksevat pisarat rock, pitäisikö tehdä seuraaksi Nevillestä ficci... ? :)
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

Jennea

  • Vieras
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #14 : 28.02.2009 16:05:50 »
jaina: Voi kiitos kaunis, kun kommentoit ja luit vielä tuon viimeisenkin ficin. Ja Neville on ihana. :-) Kirjoita ihmeessä ficci hänestä, kaikkien pitäisi kirjoittaa hänestä. Neville on koko kirjasarjan helmi. Aaaah. :D

Dignity

  • Kahvikuppi
  • ***
  • Viestejä: 218
  • tillsammans
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #15 : 01.03.2009 18:26:58 »
Kommentoinpa näitä kaikkia (=

Veljeys: Kiva, hymyn huulille nostattava raapale. Heh, vaikka Fred ja George ehkä esittävätkin muuta, niin kyllä he molemmat lopultakin ovat niitä äidin pikku kultamussuja, joille kirjoitetaan monta kertaa viikossa (: Loppu oli mielestäni jotenkin aivan ihana. Siinä oli sellaista lapsille ominaista, veljellistä ja harmitonta nälvimistä.

Itsetunnosta kiinni: Mukavasti yhdistetty psykaa ja Pottereita. Oli mielenkiintoista lukea Ronin mietteitä itsetunnosta, ne olivat niin ihanan lapsenomaisia. Varsinkin tuo suklaasammakko-kohta oli aivan ihana. Viimeinen virke (tai no, oikeastaan koko viimeinen kappale) oli myöskin aivan mahtava :'D Kivat tavoitteet pojilla. Ei sillä, tavoitteita on aina hyvä olla.

Ei mikään: Tuntuu etten oikein löydä sanoja tähän raapaleeseen. Alussa tunnelma oli jännä ja ehkä hieman salaperäinen, kun ei oikein tiennyt mistä on kyse. Viimeisen kappaleen luettuani tuli kuitenkin niin kova sääli Georgea kohtaan. Se on vaan niin epäreilua, en voi edes kuvitella miltä Georgesta tuntuu. Tässä on myös kuvattu hyvin, miten sitä täydellistä ruusua niin tärkeälle henkilölle kuin Fred oli Georgelle, on oikeastaan mahdotonta valita. Niin, mitkä ovat kriteerit... hyvä kysymys. Tykkäsin älyttömästi tästä, ehdottomasti lempparini näistä seitsemästä.

Askeleiden päämäärä: Tunnelma oli rauhallinen ja alussa kuvailu oli nättiä. En olekaan lukenut oikeastaan yhtään ficcejä kyseisellä parituksella. Tykkäsin kuitenkin tästä. Pidin leikkipuistosta tapahtumapaikkana ja tässä huomasi hyvin Severuksen tunteet Lilyä kohtaan.

Herra tietää, paremmin kuin kukaan: Tämä oli ihan kiva, ei ehkä kuitenkaan lempparini. Herraksi kutsuminen toi tähän omanlaisensa tunnelman. Pidin eniten viimeisestä kappaleesta. 

Juoksevat pisarat: Oo, Nevillestäkään en ole lukenut mitään pitkiin aikoihin. Nevillen tuntemukset tulivat hyvin esiin. Tässä on myöskin mielestäni hyvä lopetus.

Lumisade tuo onnen: Aww, Lily/Jamesia! Oi että, kun minä tykkäsin tämän tunnelmasta. Niin ihanan rauhallinen. Jamesin vanhempien leikkisän väittelyn ja Jamesin äidin naurun maininta toi myöskin omanlaistaan lämpöä. Pystyn kuvittelemaan koko tilanteen niin hyvin mielessäni.

Tiedätkös, minä tykkäsin tästä raapalesarjasta. Olit kirjoittanut niin ihanan monesta aiheesta ja henkilöstä. Kirjoitustyylisi on myöskin kiva. Saat raapaleisiin mahtumaan niin hienoa kuvailua ja tunnelmaa =) Kirjoitusvirheitäkään ei minun silmiini osunut.

Kiitokset näistä.
It starts in my soul, and I lose all control

Ava by Rebecca Lupin

Jennea

  • Vieras
Vs: Kuusi väriä ja yksi väritön
« Vastaus #16 : 02.03.2009 20:04:01 »
Dignity: Ihanaa, kun jaksoit kommentoida jokaista raapaletta erikseen. On mukava lukea aina, että mikä juuri siinä raapaleessa oli hyvää tai huonoa. Saa paremman käsityksen. :-) Olit nostanut raapaleista sellaisia asioista esille, joista itsekin tykkään jollakin tavalla. :-D Kiva, kun luit ja kommentoit. Kiitos!