Title: Askeleiden päämäärä
Author: Jennea
Rating: S
Pairing: Lily/Severus
Genre: Fluffy, romance, (drama,) tuplaraapale
Disclaimer: J.K. Rowling omistaa taikamaailman ja sen hahmot. En omista biisiä. En saa rahaa kirjoittamisesta.
Summary: Poika ei voinut ajatella muuta kuin häntä.Haasteet: FF100, sanalla 018. Musta. Kuolonsyöjät rakastaa -haaste, jossa hahmoni on Severus Kalkaros. Albumihaaste, Michelle Branch: If Only She Knew, sanat
täällä.
A/N: Päivän myöhässä tulee, mutta ei ollut aikaa laittaa Finiin. Nyt on aikaa.
Askeleiden päämääräTuuli heilutti ruskeita lehtiä. Ääniä kuului kaukaa. Kolahdus. Joku sulki ikkunan. Katulamput valaisivat tyhjiä katuja, vaikka ei ollut vielä pimeää. Ketään ei liikkeellä.
Severus käveli. Mustien kuluneiden kenkien vankat askeleet kaikuivat osuessaan asfalttiin. Hänen katseensa oli suunnattu suoraan eteenpäin. Mustat hiukset kehystivät kalpeita kasvoja. Ilme ei värähtänytkään, kun lintuparvi pelästyksissään karahti lentoon.
Poika ei voinut ajatella muuta kuin häntä.
Ja pian hän oli perillä. Syrjäinen leikkipuisto, jolla kylän lapset tykkäsit viettää aikaa. Ja siellä oli hän.
”Hei Severus”, Lily huikkasi hymyillen keinusta.
”Hei”, Severus vastasi ja käveli Lilyn luo. Tytöllä oli päällään keltainen paita, ja punaisten hiuksen kanssa ne loivat kontrastin, josta Severukselle tuli vain mieleen rohkelikkojen tupalippu. Hän kavahti mielikuvalle niin selvästi, että Lilykin huomasi sen.
”Et taida ollakaan iloinen, että näemme”, tyttö sanoi ja oli jo nousemassa ylös.
”Ei”, Severus kiiruhti sanomaan astuen nopeasti lähemmäs tyttöä. ”Älä mene.”
Lily tuijotti Severuksen tummiin silmiin. Tyttö astui lähemmäs. Severus pysyi paikallaan.
”Hyvä on”, Lily sanoi hetken kuluttua.
Severus tunsi helpotusta. Hän ei missään nimessä halunnut, että Lily lähtee.
”Vain jos sinä kerrot minulle taas taikamaailmasta”, Lily jatkoi hymyillen.
Severus painoi katseensa alas. Tuo hymy sai aikaan niin paljon. Hänen sydämensä tykytys tiheni. Hän tunsi miten pala nousi kurkkuun. Outo tunne.
”Totta kai kerron.” Severus sanoi ja he kävivät nurmikolle istumaan. ”Niin paljon kuin haluat tietää.”