Kerran Luihuinen, aina Luihuinen, sisältä jokin muu || S

[hymykuoppa]

Alaotsikko: Draco << K13-raapale << deathfic(?)

Title: Kerran Luihuinen, aina Luihuinen, sisältä jokin muu
Genre: Angstt, deathfic
Paring: Draco
Raiting: S
Summary: Kun kerran on oppinut, oppi ei helposti unohdu. Tietyt odotukset täyttävät muiden mielen, ja pakon edessä on tehtävä se, mikä vaikuttaa niin epämielyttävältä.

A/N: Nyt angstaa kun on kipee.


Kerran Luihuinen, aina Luihuinen, sisältä jokin muu

Draco pyöräytti päätään heilauttaakseen kasvoilleen valahtaneet hiukset silmiltään. Potterin ruumis makasi liikkumattomana, kylmänä hänen edessään. Malfoy siristi hivenen silmiään ennen kuin kääntyi isänsä puoleen. Luciuksen kasvoilta oli luettavissa ylpeys. Tietysti.

Lucius nyökkäsi hitaasti hymyn levitessä miehen kalpeille kasvoille: ”Saamme olla sinusta ylpeitä. Poikani.”
Draco nielaisi. Lucius kääntyi ympäri ja lähti tyynen oloisena astelemaan pois laantuneelta taistelutantereelta.

Nuoremman Malfoyn kääntäessä päänsä Potterin puoleen, kyyneleet nousivat hänen silmiinsä. Mitä hänen olikaan pitänyt tehdä saadakseen isänsä ylpeäksi. Hän oli joutunut tappamaan, jotta Lucius oli kutsunut häntä pojakseen.

Poika räpäytti silmiään ja antoi kyynelten vieriä likaisille kasvoilleen. Kasvoille, joilla ei koskaan ennen ollut vierinyt kyyneleet.

[jaina]

Miksi tätä ei ole kommentoitu? Hävetkää

No siis. Draco <3
Se veti mielenkiinnon tähän ficciin, kun selasin perustamiasi aiheta profiilistasi.

Tykkäsin kovasti tästä. Lyhythän tämä hieman oli, mutta raapale. Olit saanut asiat tähän kuitenkin hyvin mahtumaan, tästä ei siis tullut sellaista oho-loppui-kesken -ficciä, niin kuin joskus raapaleista saattaa tulla. Siitä siiis ensinnäkin plussaa.

Voi ei, eikös Pimeyden Lordin tehtävänä olisi tappaa Harry? Se jäi mieltä painamaan, mutta ficithän ne juuri ovat niitä joissa on erilainen juoni. Ehkä pitäisi nostaa nenä pottereista ja elää välillä? (okei en sanonut tota... )

Lucius oli inhottava tässä ficissä. Suostui sanomaan hottista pojakseen vasta kun poika olisi tappanut Potterin. Ällöttävää, mutta sellaisia ne isit ovat... (btw minun vanhemmat ovat eronneet) isit voivat joskus olla hieman tyhmiä... Mutta onhan Lucius tehnyt Dracon hyväksikin paljon... niin kuin isit tekevät (ei minunkaan isi pelkkä paskiainen ole).

Mutta siis. Kirjoitusvirheitä en löytänyt, hyvä juttu se. Tekstisi oli rentoa ja nopeaa luettavaa, sitä oli kiva lukea senkin takia. Kiitoksia siis tästä...

-- ja rakentava jäi --

-- jonnekin?

[Lozku]

Hey, ihana raapale.

Luciuksen käyttäytymisen kuvasit todella hyvin. Juuri näin, Lucius kuvataan kirjoissakin, ankaraksi. Kuitenkin epäilen, olisiko Dracosta ollut murhaamaan, vaikka Lucius on häntä pienestä asti kasvattanut tappamaan, alistumaan, jotta tämä alistaisi ihmisiä itse aikuisena. Narcissa on kuitenkin kasvattanu poikaansa mielestäni niin hyvin, ettei hänestä olisi murhaamaan. Narcissan rakkaushan ilmenee viimeisen kirjan lopussa, joka onkin lempi kohtiani koko kirjasta.

Tulikohan tässäkään oikeasti mitään muuta kuin offia? No en tiedä. Myönsinpähän lukeneeni ja pidin kiinni lupauksesta kommentoida joka ficciin, jonka olen lukenut.

[hymykuoppa]

Kappas kommentteja. Voi kiitosta kovasti kaikille. Itse en ole koskaan saaut yhtään irti Narcissan hahmosta, enkä ole edelleenkään lukenut (enkä lue !) sitä viimeistä kirjaa (paitsi Severuksen kuoleman). Niin en sitten tiedä mitä Narcissa on tehnyt/jättänyyt tekemättä Dracon suhteen. Mutta en minä niin paljoa viitsi ajatella ficciä kirjoittaessa henkilöiden taustoja ja kokon elämän historiaa. Kirjoitan sitä, miltä tuntuu.