Utopiaa ja sekavuutta (K-11, raapaleita,draama)

[Winga]

Nimeke: Utopiaa ja sekavuutta
Kirjoittaja: Winga
Hahmot: vaihtelevat
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: draama
Disclaimer: Hahmot sekä juonet minun.
Varoitukset: Sekavaa tekstiä juonella sotkettuna.
Kirjoittajalta: 365 raapaletta -haasteeseen tulevat originaalit tulevat tähän, alkaen tällä viritelmällä.
Ja jos tekstejä alkaa tulee eri ratinkeilla, niihin ryhtyy myös ilmestymään ilmoitus ratinkista.


Hetki elämästä
Summary: Se hetki oli kaikkea

Se hetki oli tuskaa, surua, ihastusta täynnä. Kaikki katosi, valkaistui, häikäistyi. Mikään ei kuitenkaan muuttunut, kaikki säilyi ennallaan saaden entisyyden nykyisyydeksi, tulevaisuuden menneeksi, nykyisyyden tulevaksi. Silmät katsoivat tarkasti muutosta etsien jälkiä epäonnistumisesta, täydellisyydestä, vääristyneisyydestä mitään kuitenkaan löytämättä. Iho oli  valkeaakin hailakampi, kalpeampi kuuta, valossa vääristyvä.

Hän kyyristyi estääkseen täydellisen sokeutumisen, valo kiiri joka paikkaan valaisten suuremman alueen kuin olisi voinut uskoa mahdolliseksi. Kirosanojen tulva läpäisi huulet ja oli lähellä, ettei hän huutanut turhautumuksesta. Valkoinen tuntui kestävän tuhottoman pitkään ja hänen kärsivällisyytensä oli jo lopussa. Viimein tila palasi normaaliksi ja hänen näkönsä oli yhä säilynyt.

”Saamarin tietokoneet”, hän mutisi jatkaessaan kirjoittamista.

[Winga]

A/N: Ideat sikiää päässä kertomatta minäänsä muotoutuen lauseiksi, kappaleiksi, teksteiksi.

WYSIWYG
Summary: Sen saat, minkä näet.

Kirjaimet olivat toisissaan kiinni, mietitytti niiden takainen merkitys – kai nekin jotain merkitsivät.

'Mikä ihmeen WYSIWYG?' kysyin häneltä tahtoen tietää aivoituksiaan.

'What you see is what you get. Minut saat niin tahtoessasi, ja tiedät kai jo, mitä olen, mikä olen, eikö?' hän vastasi omalla kaunokirjallisella tavallaan. Webkamerapyyntö loikkasi ruudulle. 'Tahdon näyttää jotain.'

Painoin suostumusnappia ja ruudulle hän ilmestyi ikihymy kasvoillaan takanaan taulu, joka esitti meitä. Se oli vanha, lempitauluni.

'Tahdon sinut, aina olen tahtonut. Taulukin on täällä siksi. Kai tiesit?'

Vaikea vastata enää mitään kun hengitys katkeilee. 'En. En, vaikka sinut tahdoin. En osannut lukea sinua.'

'Tiesin sen. Tulen sinne pian, kultaseni.'

[Winga]

Älä katso taaksesi
Summary: Kyyneleet valuivat poskilla.

Katkeran kuumat kyyneleet valuivat poskilla ja hiljainen nyyhkytys oli tarkkaan varmistettu. Hän ei tahtonut toisen kuulevan tai näkevän, kääntyvän enää takaisin, vain jatkavan matkaansa. Hän uskoi, että se auttaisi, koska eihän toinen häntä enää voinut rakastaa.

Hän käveli eteenpäin taakseen katsomatta ('Muista Lootin vaimo, muutut vain suolapatsaaksi kyynelistäsi, kun näet hänen kovettuneet kasvonsa ilmeettöminä katsomassa perääsi') kyyneleiden valuessa pitkin kasvoja. Hän ei ymmärtänyt toisen kantaa, mistä tämä oli ajatellut, että hän edes saattaisi pettää. Kenties ero olisikin parempi, jos kerran luottamusta ei voinut saada.

Erotaan ystävinä -lupaukset eivät heillä toimineet, ero kylläkin. Ja vain siksi, etteivät he enää katsoneet toisiaan.

[Winga]

A/N: Omistettu Merriadocille, joka sanoi, että kirjoita vain jotain Savage Gardenin musiikkiin. Tämä on kirjoitettu kuunnellen kappaletta 'Brake me shake me'.

Vihaa ja himoa
Summary: You moved me in a way that I've never known

Hänen sisällään kuohui. Viha ja himo ja rakkaus ja inho sekoittuivat toisiinsa. Sanat raastoivat sydäntä, korvensivat sielua eikä hän silti kyennyt olemaan ajattelematta, että kenties, kenties tunne oli alla ollut himoa, kuten hän oli tahtonut sen olevan. Kuten hän oli suunnitellut sen olevan voidakseen särkeä toisen täydellisesti. Edessään hän näki nyt toisen, mietteliäänä tämä oli palannut takaisin.

"Hyvä on. Olettakaamme, että uskon sinua. Sinulla on aina ollut erikoinen vaikutus minuun. Mutta muista: jos hajotat jotakin sisälläni, tiedät jääväsi yksin, täysin yksin. Sillä avoimuus on ainut kriteerini."

Hän nyökkäsi tietäen toisen sanat tosiksi, mutta aikoi silti ottaa toisen, särkeäkin tämän kokonaan.

[Winga]

Taideteos ansana
Summary: Se ei voinut olla ihmettelemättä muiden typeryyttä.

Se katseli kaunista taideteostaan alhaalta päin eikä voinut kunnolla erottaa teoksen kaikkia kulmia. Se kuitenkin tiesi täydellisen symmetrisyyden ja ohuen langan tehneen tehtävänsä kauniiden yksityiskohtien muotoilussa. Nyt sen oli aika mennä lepäämään, sen koti oli lähellä ja se kaipasikin jo lepoa. Hälytyksen se tuntisi heti ja osaisi nousta, ei siis haittaisikaan vaikka se vähän aikaa nukkuisi.

Se kipitti lankoja pitkin koloonsa nukkumaan ja asetti jalkansa hälytyslangoille. Uni tuli nopeasti muttei kestänyt kovin pitkään, kun se jo tunsi hälytyksen ensimmäisestä langasta. Se kuvitteli mielessään, kuinka jokin pahaa-aavistamaton, lihava ja likinäköinen kulkija oli koettanut päästä sen taideteoksen läpi juuttuen siihen kesken matkansa. Se kipitti kovaa vauhtia kohti uusinta teostaan eikä voinut olla ihmettelemättä kulkijoiden typeryyttä. Monia vuosia, vuosituhansia, se ja sen suku olivat tehneet taideteoksiaan ansoiksi muille ja yhä ne lankesivat, eivät vieläkään erottaneet ohuita lankoja, jotka muodostivat symmetrisen teoksen. Tietysti asia oli sille vain hyväksi. Se kuitenkin elätteli toivoa, että ehkä muut joskus oppisivat, sen omat viisaat aivot eivät tahtoneet käsittää sitä tyhmyyttä, joka toisissa vuosisatoja oli, tyhmyyttä, jonka olisi perimätiedon avulla voinut pikkuhiljaa poistaa suvusta kokonaan.

Pian se oli jo saaliinsa luona. Se katsoi ansaansa jäänyttä kulkijaa, joka koetti riuhtoa itseään irti siinä onnistumatta. Pian se turrutti saaliinsa syödäkseen sen.

[puhvo]

  Tosi mahtavia oli kaikki, en mitään kirjoitusvirheitä tmv. löytänyt, teksti oli sujuvaa ja noin lyhyeen tekstiin olit saanut jokaiseen mahtumaan semmosen jonkinsortin kohokohdan, ainakin minä olin löytävinäni. Ja aiheet oli kivoja, hih toi eka oli jotenkin hauska, rupesin nauraan täällä Sori en saa mitään kovin korkealentoista aikaan, nukuttaa niin pikkasen (tekosyitä, tekosyitä...) mutta pidin todellakin<3

[Winga]

puhvo: Oo, kommentti Kiitti, kohokohtaa mä haenkin, paitsi jos ihan tavallisesta elämästä kirjoitan. Kiva, että pidit ja ei sitä aina niin rakentava tarvitse olla

Paljastus
Summary: Olisi voinut sanoa jotain.

Kuuntelin hiljaisuutta tietämättä, mitä odotin. Pommi oli pudonnut, se oli ollut kova täräys, ja nyt mistään ei kuulunut mitään. Kai minä tahdoin, että sanoisit jotakin, kertoisit, mitä asiasta ajattelet. Mutta sinä vain tuijotit minua, annoit minun elää epäluulossa. Laitoit kädet taskuihin ja lähdit tilanteesta pois. Minä katsoin perääsi lähes itkien. Mikset voinut sanoa mitään?

Olihan se tietenkin ymmärrettävää - jos ystävä yhtäkkiä vain kertoo, että on rakastunut sinuun, ei kukaan ole kertonut, miten siihen pitäisi suhtautua. Toivoin silti, että olisit sanonut jotain, olisit vaikka todennut, ettet tahtonut olla kuin ystävä. Tai ehkä et enää sitäkään.

Katsoin edelleen perääsi toivoen paluutasi.

[Winga]

Sanaton eteneminen
Summary: Katsot hänen ilmettään.

Kevyt hipaisu polvella.
Katsot hänen ilmettään, se ei ole värähtänytkään. Et tiedä, tarkoittiko hipaisu jotain vai oliko se täysi vahinko, jonka rakastunut mielesi tahtoi muuttaa muuksi.

Hiukset korvan taa.
Hän katsoo sinua silmiin ja laskee kätensä, hieman liian nopeasti, sivulleen. Hänen silmissään on kumma ilme. Tahtoisit vain suudella häntä.

Sormet sormien lomassa.
Istut sohvalla hänen vieressään ja katsot käsiänne - toisiinsa ne ovat kietoutuneet tietämättä, mitä tehdä. Puristat kättäsi hennosti ja hän hymyilee sinulle. Pieni puristus takaisin.

Kevyt koputus ovella.
Katsot ovisilmästä - se on hän. Avaat oven ja ihmettelet hänen tuloaan. Ennen kuin ennätät kutsua hänet peremmälle hän vihdoin suutelee sinua.

[puhvo]

 Oi wihuu, lisää Tykkäsin paljon, oli taas jotenkin niin tuttua tekstiä( siis että tietää tunteen, ei sillei että ois jotenkin kulunutta tmv. ) ja kivan pituisia, teksti oli tosi selkeetä ja tosi kivasti tiivistetty tunteita<3 Kuolaan taas täällä ihan kympillä 8D En saa (taas vaihteeks...) itsestäni mitään järkevää irti, mutta oli aivan superhyvät ja olen edelleen valmiina lukemaan, jos meinaat joskus lisää kirjoittaa

[Sof]

Miksiköhän raapaleitasi ei olla kommentoitu enemmän? Lueskelin näitä eilen, ja täytyy sanoa, että pidin hyvin hyvin paljon. 

Hetki elämästä oli ihanan humoristinen. Tuo loppu oli erittäin hyvä. Oli lähellä, etten purskahtanut nauruun. 

WYSIWYG oli mielenkiintoisen kaunis. Heti otsikko herätti huomion. <:

Älä katso taaksesi oli kyllä nätti, mutta ei herättänyt minussa sen suurempia tunteita. Paitsi, että mikä on Lootin vaimo? Olen kuullut siitä monta kertaa lähiaikoina, mutta koskaan ei ole selvinnyt, mikä tai kuka se oikeastaan on.

Vihaa ja himoa oli ehkä lempparini näistä. Sen tunnelma oli lumoavan erikoinen ja teksti erittäin mielenkiintoista. Tämä olisi voinut olla vaikka pidempikin. 

Taideteos ansana oli aika jännä. Minulle tuli siitä mieleen jonkin sortin ihmishämähäkki. Tämä oli erilainen, ja pidin siitä.

Paljastus kertoi aika käytetystä aiheesta, mutta toteutus oli niin hyvä, että ei sillä kai väliä. Surullisen kaunis pikkuteksti.

Sanaton eteneminen oli jotenkin ihana. Sai hymyilemään.  Kannatti lukea tämä viimeiseksi, niin jäi hyvä olo.

Sitten täytyy vielä sanoa, että kirjoitat loistavia lopetuksia. Ihailtava taito. Itse ainakin haluaisin opetella lopettamaan tekstini vähemmän typerästi.

Kirjoitahan näitä ihmeessä lisää, luen varmasti. 

[Winga]

puhvo: kiitos äärettömästi ja lissää tulloo.

Sof: Kiitos (: Lootin vaimo on Raamatun hahmo. Iskä muistaa kertoa siitä (eikä ees kuuluta kirkkoon tai mihinkään... )
ihanaa, että lopetukset onnistuu

Mitä se merkitsisi?
A/N: angstangstangstia. Ärsytti, ja näin olisin tahtonut käyvän.
Summary: Mitäpä se merkitsisi?

”Mitä se merkitsisi?”
Niiden suut aukes. Musiikin takia muut ei olleet, ihmetteli vaan niiden ammottavia kitoja. Mä nousin ylös ja poistuin.
Vasta ulkona ajattelin. Niin, mitäpä se tosiaan merkitsisi? Eihän se ollut pitkään aikaan välittänyt musta. Ja suuttui aina jos en tehnyt niikuin tahtoi. Muutkin tuntui silloin aina suuttuvan.
”Anna!”
En katsonut taakseni, jatkoin vain kävelyäni. Mä kyllä kuulin niiden askelet mutten pysähtynyt. Mua ei kiinnostanut niiden kyselyt, ne ei kiinnostaneet mua ollenkan edes ihmisinä.
Silti, mä tiesin, että antaisin niiden saada mut kiinni, jos ne tulis. Mutta ne pysähtyi. Aivan vitun sama. Ei ne koskaan musta olleet välittäneet.

[Winga]

A/N: Angstia!
Rating: S

Elämässä ei ole järkeä
Summary: Minä kävelin pois.

Vaikeinta oli luovuttaa. Eivät he tajunneet, vaikka yritin selittää.
”Elämässä ei ole järkeä.”
He vain tuijottivat. Minä kävelin pois, sillalle, heidän katseensa selässäni.
”Joten miksi sitä pitäisi jatkaa?”
He seurasivat ääneti, eivät estelleet. Järkyttyneinä he katsoivat, kuinka nousin kaiteelle.
”Kun ei minua kukaan kaipaa kuitenkaan.”
Jalkani tapasivat tyhjää, he huusivat lähes kaikki yhtä aikaa.
”Olkaa huoleti. En minä teitä kokonaan jätä.”
He juoksivat kaiteelle, katsoivat alas. Minä nauroin matkallani alas.
”Te ette koskaan tajunneet.”
Vesi räiskyi ympärilleni. He kai koettivat soittaa apua.
”Hyvästi.”
Vain pimeää, painetta keuhkoissa. Hengittäminen vaikeutui, ambulanssin sireenit kuuluivat taustalla.
”Olkaa huoleti.”
Keuhkot vettä täynnä. Saisinko kuolla?

[Winga]

A/N: söpöilyä. Ihastunut <3

Carpe diem
Summary: Miellyttävä tunne, perhosia vatsassa.

Taas vatsanpojassa kipristelee. Miellyttävä tunne, perhosia vatsassa. Pari viikkoa se kestää, hän uskoo, ja kuihtuu sitten pois. Niin se yleensä menee. Eikä häntä haittaa.
Ja jos se on muuttumassa vakavaksi, ei häntä häiritse. Sitoutuminen kiinnostaisi, mutta kun ei tahdo löytyä sopivaa. Aika kuluukin etsiessä.
Juuri nyt hän kuitenkin vain nauttii toisen seurasta.
"Mennäänkö uimaan?"
"Mennään", pulahdus viilentääkin tunteita.
Toinen ei tiedä hänen ajatuksiaan. Hyvä niin, ei hän halua taas uutta koiranpentua. Ne ahdistavat häntä, puhelimeen ei aina edes voi koskea.
"Sä oot kyllä tosi mukava."
"Niin säkin."
Ja se hymy kirkastaa loppupäivän.
Tartu hetkeen, se onkin hänen tärkein mottonsa.