Kiitos, Eeyore
Title: 3 pientä kuolemaa
Author: Ollie
Characters: Selviää aikanaan
Rating: S
Genre: Drama, slash, angst
Summary
:" Kolme pienenpientä kuolemaa."A/N: 3x - haaste aiheella: 3 pientä kuolemaa. 3 raapaletta ( 1 tuplaraapale, 2&3 raapale) Kiitoksia kaikille finiläisille, jotka auttoivat minua tämän ficin kanssa (eli he, jotka muistivat keitä kaikkia kuoli kirjoissa ).
1.Hän ryntäsi hätääntyneenä sisälle tönöön ja salpasi lukon kiinni. Hän tiesi, että se ei pysäyttäisi heitä, mutta se antaisi aikaa. Aikaa, jota hänellä ei ollut enää. Hän istuutui yhteen nurkista välittämättä hämähäkin verkoista ja otti kiireesti taskustaan paperia, sulan ja mustetta. Nopeasti hän alkoi kirjoittaa sanoja venäjäksi. Välillä hän kuitenkin pysähtyi kuunteleman, josko he jo tulisivat. Sana sanan perään hän kirjoitti jäähyväisensä, toivoen samalla, että joku löytäisi kirjeen joskus. Hän laittoi paperin sisätaskuunsa ja jäi silmät kiinni odottamaan kohtaloaan.
Eipä aikaakaan, kun taiat löivät oven säpäleiksi. Kaksi mustiin pukeutunutta miestä asteli tönöön ja toinen heistä, arpinaamainen, katseli häntä sekä halveksien että voitonvarmasti. Hän toivoi, että heillä ei kestäisi kauan viedä työnsä päätökseen. Eipä aikaakaan, kun toinen arpinaama irstaasti hymyillen karjaisi: ”Avada Kedavra!”
Irkoroffin ruumis valahti seinää vasten. Tummat hiukset valuivat elottomina kasvoja pitkin ja käsi puristi rintaa kirjeen kohdalla. Kaksikko lähti nopeasti pois ja kaikkoontui omille teillensä. Hiljaisuus valtasi tönön.
Pian kuitenkin kuului askelia ja toinen miehistä kuitenkin palasi tönöön ja käveli Irkoroffin luo. Hän otti tämän käden omaansa ja pyyhki suortuvan tämän elottomilta kasvoilta. Hän otti huomasi kirjeen sisätaskussa ja otti sen. Hän luki sen nopeasti ja katsoi surullisena maamiestään. Hän kosketti tämän poskea ja kuiskasi: ”Я люблю тебя.”
2.Hieman pullea mies istui olohuoneessaan juoden lempikonjakkiaan, Chaultonin Neweriä. Hän antoi tumman ja täyteläisen tuoksun leijui nenäänsä ennen kuin kaatoi sitä lasiin. Taustalla soi vanhoja kappaleita, jotka kertoivat menetetyistä rakkauksista, uusista aluista ja ystävyydestä.
Mies oikaisi itsensä rennosti nojatuoliin ja sulki silmänsä. Mikään ei pilaisi tätä hetkeä. Hän antoi sointujen kuljettaa häntä läpi vuosisatojen ja hymyili transsissaan.
Pian hän kuitenkin kuuli soinnun, joka rikkoi harmonian. Se oli pistävä, kylmä ja kova. Hän säpsähti hereille. Huone oli pimeänä ja hänen edessään seisoi kolme tummiin kaapuihin sonnustautunutta miestä. He raahasivat hänet mukanaan yöhön, jättäen levysoittimen yksinäisenä soittamaan tarinaa, jota kukaan ei kuullut.
3.Useat sanovat taistelleensa tärkeiden asioiden puolesta.
He kuitenkin taistelivat sen tärkeimmän asian puolesta: elämän.
Loitsut kimpoilivat ilmassa. Koko ajan ilmasta ilmestyi ihmisiä taistelemaan kahta mieshahmoa vastaan. Näöltään miehet saattoivat olla veljeksiä, ainakin taistelivat kuin veljet: yhdessä, kunniakkaana ja periksiantamattomina. Raivokkaasti he hyökkäsivät ylivoimaa vastaan. He eivät aikoneet luovuttaa. Välillä he hakivat turvaa toisistaan. Vilkaisu riitti kertomaan, että tässä ei yksin olla. Toinen olisi aina läsnä, niin elämässä kuin kuolemassa.
Vihreä valo välähti ja Gideon oli elottomana maassa. Fabian jatkoi siitä mihin veli oli jäänyt ja yritti taistella murskaavaa ylivoimaa vastaan. Hän ei kuitenkaan koskaan luovuttanut ja pian seurasi veljeänsä valoon.
