Title: Sokerisirotin.
Author: Timanttityyppi
Genre:
Pairing: Lily Potter JR/Severus Kalkaros
Rating: S
// Frederica muokkasi ikärajan uusien ikärajasäädösten mukaiseksi :>Summary: "Hän on kuollut, Lily, kuollut! Hän on poissa!"
Disclaimer: En omista henkilöitä, paikkoja ja muita, ne ovat J.K.Rowlingin
Warnings:
A/N: Tälläinen tuli väsättyä
Lily itki. Makasi sänkynsä päällä ja itki. Hän itki aika usein, eli tämä ei ollut mikään uusi asia. Saatat miettiä miksi hän itkee? Ulkopuolisen silmin hänen elämänsä näyttää fantastiselta: Upea, kaunis talo, jossa hänellä on pastelliväreillä maalattu parvekehuone täynnä mukavia tavaroita ja huonekaluja. Hänellä on perhe: äiti, isä ja kaksi hurmaavaa isoveljeäkin. Hän käy koulua jossa hänellä on monta kivaa ystävää. Joten miksi hän itkisi?
Jokatapauksessa Lily Evans jr. oli surullinen, sillä hänen sisällään oleva suru tahtoi päästä ulos. Hän ei edes itse tiennyt miten hän oli saattanut antaa sen tapahtua, miten hän oli saattanut rakastua mieheen joka oli kuollut..?
- Lil, äiti tarvitsee apua, sanoi James, joka oli astunut huoneeseen punainen paita päällä ja hymyillen. Hänen hymynsä hyytyi siinä samassa. James tuijotti pikkusiskoaan jonka poskella valui kyyneliä.
- Lil, mitä nyt? poika kysyi huolestuneena. Lily yritti vetää huulilleen hymyn, mutta ei onnistunut sillä James näytti yhä epäluuloiselta.
- E-ei mikään, löin vain jalkani pöydän k-kulmaan, Lily henkäisi ja pyyhki kyyneleen silmäkulmastaan. Ja kun James vieläkin näytti huolestuneelta hän lisäsi:
- Menisitkö sinä auttamaan äitiä, minun täytyy tehdä yksi juttu..
James nyökkäsi, kääntyi ja lähti huoneesta. Siinä taas yksi asia miksi Lilyä itketti, miten hän muka voisi koskaan kertoa perheelleen ketä hän itki.
Jo aivan pienenä, kun hän oli alle jalan mittainen, Lily oli saanut kuulla äidiltään ja isältään jännittäviä tarinoita heidän nuoruusaikojen koulusta. Lilyä se oli kiinnosanut, sillä hän oli jo nuorena päättänyt ryhtyä seikkailijaksi. Mutta jo lapsena hän oli halunnut kuulla aivan erityisestä miehestä, joka oli vienyt hänen huomionsa, miehestä jonka mukaan Albus oli saanut toisen nimensä. Silloin hän oli kysynyt isältään "Isi, kerro Severus Kalkaroksesta!". Nykyään Lily osasi tarinat ulkoa, ainakin tarinat Severuksesta. Jo monta kuukautta sitten hän oli huomannut ajattelevan miestä usein ja kirjoittelevan hänen nimeään kaikkialle. Vihdoin hän oli tajunnut rakastavansa Isän vanhaa liemiopettajaa. Asia oli järkyttänyt hänet itsensä, ja hän oli yrittänyt saada miehen pois mielestään. Se vaikutti kuitenkin mahdottomalta. Älä ajattele häntä, Lily ajatteli itsekseen, hän on kuollut ja poissa. Tyttöparka tahtoi kertoa vanhemmilleen mitä tunsi Severusta kohtaan, mutta ei uskaltanut, he suuttuisivat.
Joten miksei hän itkisi, kun hän ei voisi koskaan saada unelmiensä miestä?
A/N: Noniin eka luku tullut, sorry kun tuli niin lyhyt, mutta pakko mennä nukkumaan ö__ö'' Ensi luvusta tulee mielenkiintoisempi. Ja annan pikku vinkin että siinä tavataan ainakin professori Punurmio ja ""Li-Linda P-p-Power""
Kommentoikaa?
