Title: Yhteistä puuhaa
Author: Merriadoc
Pairing: Ross/Chandler
Fandom: Frendit
Rating: K-11
Genre: romance, angst
Beta:
Arte, kiitus vielä
Disclaimer: En omista mitään. Vaikka se ei tarkoita ettenkö haluaisi...
Summary: Mitä käy, kun puhutaan kielletyistä asioista?
A/N: Ihan tämmöinen pieni kokeilu. Aloitettu kaverin haasteesta joskus aikoja sitten, mutta vähän aikaa sitten tuli kipinä jatkaa. Ja tosiaan, kommenttia kaipaan. Tiedän ettei tämä ole mikään mestarillinen taidonnäyte, mutta silti.
Ross käveli pitkin New Yorkin ruuhkaisia kävelyteitä. Päivä yliopistolla oli jälleen kerran kuluttanut hänen voimavarojaan uhkaavan alas. Hän itse ei varmasti ollut ollut sellainen hirviö, kuin nykyiset oppilaansa.
Hänen luennoillaan oli vain kahdenlaisia oppilaita. Niitä, jotka kuuntelivat, tekivät muistiinpanojaan ja tahtoivat oppia.
Loput olivat niitä klassisia häiriköitä, joita ei uskonut edes olevan ennen kuin oli itse joutunut sellaisten kynsiin. Muuan tällainen häirikkö, Alan Boyd, oli sinä aamuna alkanut levittää huhua, jonka mukaan Rossilla oli ollut edellisenä yönä kiimaista toimintaa yliopiston rehtorin kanssa. Boydin oli kaiken kukkuraksi onnistunut hankkia kuva, jossa Ross ja rehtori halasivat toisiaan. Kuvasta näki, että se oli tökerösti tietokoneella työstetty, mutta silti se jaksoi naurattaa oppilaita.
Ross oli tietenkin repäissyt kuvan seinältä heti, kun oli sen nähnyt, mutta pahin oli kuitenkin ehtinyt tapahtua. Loppupäivän oppilaat keskeyttelivät tunteja jatkuvasti vain kyselläkseen rehtorin alushousumieltymyksistä.
Ja kaiken kukkuraksi satoi. Ross ei ollut aamulla tajunnut varautua sateenvarjolla ja sai nyt katua sitä. Hän oli täysin märkä päästessään Central Perkin kohdalle.
"Voi luoja, tarvitsen kupin vahvaa kahvia", likomärkä Ross mutisi itsekseen.
"Hei kamu", Chandler tervehti sohvan pohjalta.
Ross säpsähti tuskin näkyvästi, sillä hän ei ollut lainkaan huomannut parasta ystäväänsä, joka röhnötti jalat koukussa lukien jotain joutavaa aikakauslehteä. Yksi Chandlerin naisellisista piirteistä, Ross ajatteli huvittuneena. No, kaipa juorulehdet saivat miehiäkin kiinnostaa. Vaikka Chandler ei ehkä ollut paras esimerkki, jos kysyttiin jotakuta miehistä miestä.
"Hei. Mitä uutta?" Ross kysäisi istahtaessaan nojatuoliin.
Chandler ei vastannut heti, vaan luki ilmeisesti sivun loppuun, suu keskittyneesti mutrussa. "Mmhm? Ai, no ei kai mitään. Otin tämän päivän vapaaksi, aamulla väsytti niin maan pirusti. Entäs miten sinulla meni?" Chandler puhui hiukan poissaolevana ja Ross oletti tämän olevan edelleen hiukan väsynyt.
"Minulla oli aivan hirveä päivä! Oppilaat eivät kuunnelleet taaskaan yhtään. Luulisi nyt jurakauden aalenian-vaiheen kiinnostavan
minun kurssilleni ilmoittautuneita!"
Nähtyään ystävänsä ilmeen, joka enteili takuuvarmaa tilannekomiikkaa, hän päätti lisätä: "Ja sinä voit pitää suusi, Bing."
Chandler virnisti vielä ennen kuin syventyi uudelleen lehtensä juorupalstoihin.
Ross haki Guntherilta itselleen höyryävän kupin kahvia ja ryhtyi sitten laatimaan seuraavan viikon luentojaan.
Näin kaksikko vaipui syvään hiljaisuuteen ympärillään kahvilan hälinä.
*****
"Tiedätkö, me emme tee enää mitään yhdessä." Ross kohotti katseensa ja tajusin toisen tutkailevan häntä otsa mietteliäässä kurtussa.
"Tuohan nyt on silkkaa puppua. Vastahan me kävimme Knicksin matsissa!"
Rossin protestointi sai toisen vain tuhahtamaan väheksyvästi. "En tarkoita mitään sellaista tekemistä. Sitä paitsi, Joey oli mukana. Ei. Tarkoitan, ettemme vietä enää aikaa kahdestaan."
"Niin no... olet ehkä oikeassa. Emme ole aikoihin tehneet mitään uutta tai jännittävää. Kun olimme collegessa, jokainen päivä oli... no, katastrofaalinen, mutta ainakin meillä silloin oli jotain yhteistä."
"Äärimmäinen avuttomuus tyttöjen kanssa?" Chandler virnisti.
"Niin, koska nykyäänhän olemme molemmat täydellisiä casanovia ja naistennaurattajia. Minäkin olen päätynyt naimisiin kolmasti ja sinun kaikki suhteesi ovat päättyneet ennen kuin ovat päätyneet vakavalle asteelle. Niin siis mikäli Monica jätetään pois laskuista. Mahtavaa naisten kierrättämistä, sanoisin."
"Ha ha. Vitsikästä. Ei mutta oikeasti. Milloin viimeksi muistat meidän tehneen jotain äärimmäisen mahtavaa? Tai ylipäänsä yhtikäs mitään?"
Molemmat vaipuivat mietteisiinsä ja siinä vaiheessa Rosskin tajusi, miten paljon olikaan kaivannut parhaan ystävänsä seuraa. Eivät satunnaiset naisystävät - tai edes vaimot - kyenneet täysin ajamaan samaa asiaa kuin mitä Chandler hänelle edusti.
Chandler oli aina tarvittaessa läsnä ja luotettava ja, vaikka tämä ehkä joskus kävikin hermoille, täysin korvaamaton.
Gunther kävi kaikessa hiljaisuudessa ja melkein huomaamattomasti kaatamassa uudet kupit kahvia molemmille, näiden yhä pohtiessa omiaan.
"En minä oikeasti keksi mitään kunnollista sitten collegen. Luovutan, jos sinäkään et mitään keksi", Ross ähkäisi hetken kuluttua.
"Eipä tule tällä hetkellä mitään päähän, vaikka kuinka yritän miettiä. Ehkä meidän pitäisi nyt sopia jotain? Ja mielellään sellaista, johon molemmat ovat kykeneviä nykykunnollaan ja itsesuojeluvaistollaan", Chandler naurahti.
"Ja mitähän se sellainen olisi?"
"Toivoin, että sinä olisit osannut vastata. Minulle ei nimittäin tule muuta mieleen kuin se yksi...", Chandlerin korvat punehtuivat ja Ross kykeni melkein näkemään, kuinka toisen aivot yrittivät väsätä tilanteesta vitsiä. Tuloksetta, kerrankin.
"Ai...
se? Se juttu, mitä tyypit tekevät tyttöystäviensä ja vaimojensa kanssa? Se säädytön, lapsilta kielletty
se?" Nyt molemmat olivat punehtuneet ankarasti. "No emmepä tosiaan ole sitä vielä tehneet", Ross naurahti hysteerisesti, ja muutama lähellä istunut nainen katsoi häntä oudoksuen.
Kummankaan ei tarvinnut miettiä, mistä vaivautunut hiljaisuus tai silmiin katsomattomuus johtui. Oli helpotus molemmille, että Phoebe ja Monica valitsivat juuri sen hetken saapuakseen.
*****
"Nähdään, kaverit!" Joey toivotti vetäessään takkia niskaansa ja läimäyttäessään oven kiinni. Jäljelle jäänyt kaksikko mumisi jotain hyvänyöntoivotusten tapaista, mutta kun ovi sulkeutui Joeyn takana, päivällä käyty keskustelu palasi jälleen mieleen.
"Sinä mietit sitä, etkö mietikin?"
Ross nyökkäsi. Mitä sitä nyt kieltämäänkään, olihan päivänselvää, että toinen tiesi ja että tämänkin ajatukset kulkivat samoilla linjoilla.
"Me voimme joko tehdä sen ja vaieta koko asiasta lopullisesti...", Ross aloitti viimein pitkän hiljaisuuden jälkeen.
"Tai voimme jättää tekemättä ja unohtaa koko tämän päivän olemassaolon", Chandler jatkoi loppuun.
"Niin. Kumpi tahansa vaihtoehdoista sitten toteutuukaan, kunnioitan päätöstäsi."
"Ai minunko se pitää päättää?" Chandler näytti kauhistuvan sellaisesta määrästä vastuuta ja, tietyllä tapaa, valtaa.
"Tietenkin. Sinulla on kuitenkin Monica. Rakastava kihlattu ja
minun siskoni. Kai sinä vielä hänet muistat?"
Monican mainitseminen nostatti syyllisyyden pintaan, mutta päättäväisesti Chandler työnsi tunteen syrjemmälle. "Hitot. Tehdään se. Nyt ja tässä."
Ross pärskähti yllättyneenä ja toppuutteli hiukan ystäväänsä. "Ei tässä. Verhot ovat pesulassa ja kuka vain voi nähdä sisään. Ja mikäli voin sanoa tuntevani siskoni ja exäni, he luultavasti parhaillaankin katselevat tänne." Refleksinomaisesti molemmat kääntyivät vilkaisemaan tutulle parvekkeelle, mutta eivät nähneet ketään.
"Minulla on myös makuhuone", Ross vihjaisi merkitsevästi.
Tarvittiin vain yksi katse. Yksi katse, joka varmisti kaiken olevan todellista, ei vain tapahtuvan heidän päässään. Katse, ja molemmat lähes pomppasivat sohvalta.
"Tiedätkö, tämän luulisi olevan jotenkin outoa, tai jotain. Mutta minusta..."
"Minustakaan tämä ei ole yhtään outoa. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan", Chandler auttoi toisen jälleen loppuun.
Ross istahti sänkynsä reunalle ja toinen tuli siihen heti perässä. Rohkaisevasti hymyillen Chandler nosti kätensä toisen leualle ja käänsi tämän pään itseään kohti. Huulet kohtasivat sekä varmoina että haparoivina. Vähitellen kielet yhtyivät leikkiin, sitten kädet.
Turhia kiirehtimättä, mutta kuitenkin tarpeeksi pian, vaatteet putosivat yksitellen lattialle.
****
"Se oli upeaa."
"Niin oli, mutta sen on siltikin unohduttava. Aivan kuten oli puhe."
"Ei. Oli puhe, että asiasta vaietaan. Unohtamisesta vain siinä tapauksessa, että tuo äskeinen olisi jäänyt tekemättä.
Mutta... Sinun ehkä sietäisi lähteä kotiin, ettei Monica ala ihmetellä." Ross ei hymyillyt ja Chandler käsitti toisen olevan aivan ehdottoman tosissaan.
Hän nyökkäsi ja otti takkinsa sohvan selkänojalta. Ennen lähtöään hän vielä kääntyi ympäri. "Nähdään, kaveri. Öitä."
Ross heilautti kättään ja lysähti sohvalle. Hetken sohvapöydän kulmaa tuijoteltuaan hän nousi ylös ja suunnitteli menevänsä nukkumaan.
Auki lävähtävä ovi kuitenkin sai liikkeen pysähtymään.
Chandler ryntäsi suoraan toisen eteen ja lähes epätoivoisesti nosti kätensä tämän kasvojen molemmin puolin. Viimeinen suudelma, sen molemmat käsittivät.
Hetken mentyä ohi Chandler pysähtyi vain hetkeksi ennen kuin lähes juoksi ulos auki jääneestä ovesta.
Hajamielisesti huuliaan koskettaen Ross käveli sängylleen ja kaatui sille ryppyiset vaatteet päällään.
Uni seurasi vasta pitkällisen paikallaan pyöriskelyn jälkeen, eikä silloinkaan kovin lohdullisena.
Olkaa armeliaita