Title: Dracon kuudes aisti
Genre: Fluffy, humour
Paring: Draco/hymykuoppa
Raiting: K11
Summary: Seurustelu on tietenkin kivaa ja hauskaa, mutta joskus partneri voi olla hieman hölmömpi.
Dracon kuudes aisti
Draco istahti vierelleni ja kietaisi käsivartensa harteilleni: "Oliko jo ikävä?"
Hymyilin vinosti kääntäessä pääni pojan puoleen: "Johan sinä olit poissa melkein kaksi minuuttia."
"Kyllä minulla tulisi ikävä itseäni siinä ajassa", Draco hymyili napauttaessaan minua etusormellaan nenänpäähän. Nyrpistin nenääni ja painoin pääni huokaisten pojan solisluuta vasten: "En ymmärrä kuinka jaksat edelleen jankuttaa tuota."
"Koska olen hauska", Draco vastasi silitellessään minun käsivarttani, "Sinua on vain niin mukava vähän ärsyttää."
Tyydyin hymyilemään tyhjyydelle ja ummistin silmäni. Tunsin Dracon sormien liikkeen mustan villapaitani läpi, mutta en antanut kutituksen häiritä itseäni.
"Tiesitkö, että Severus on löytänyt itselleen uuden?" Draco kuiskasi korvaani. En jaksanut avata suutani, joten tyydyin äännähtämään kysyvästi.
"Hän löysi tänään ruokalan lattialta oppilaalta pudonneen vastausnopan, jonka hän tunki taskuunsa innosta hehkuen", Dracon ääni oli jotenkin karhea, ja hänen hengitys sai minut värähtämään.
Hymyilin ja läpsäisin pojan reittä: "Ei Severus ikinä hehku innosta."
"Mistäs sinä sen tiedät", pojan ääni kuulosti kaukaisemmalta, kun hän kääntyi vilkaisemaan olkansa yli muita oppilaita.
"Mistäs sinä sen sitten tiedät?" avasin viimein silmäni ja nostin pääni irti pojasta. Näin Dracon hymyilevän edustushymyään: "Koska minulla on kuudes aisti."
Kohotin pojalle toista viimeisen päälle muotoiltua kulmaani: "Kuudes aisti?"
Draco nyökkäili ja hymyili nähdessään typerän kysyvän ilmeeni.
"En tiennyt että osaat numeroita noin pitkälle", hymyilin vinosti vastaukseksi kohottaessani villapaitani kaulusta, "En tiennytkään että olet noin älykäs."
"Hauskaa", Draco mittaili minua katseellaan, "Minäkin toivoisin, että älykkyysosamääräsi olisi yhtä suuri kuin rintamuksesi."
Esitin ylidramaattisen loukkaantuneen ilmeeni pojalle ja hymyilin sitten vinosti: "Niihinhän sinä minussa ihastuit."
Draco kohotti kulmiaan ja kumartui rintojeni tasolle: "Kuulkaas lapset, älkää kuunnelko äitiänne, hän vain haluaa pitää teistä hyvää huolta."
En voinut olla nauramatta. Työnsin poikaa kauemmas itsestäni, mutta Draco tarttui toisella kädellään lantioltani. Katsoin poikaa hetken aikaa tämän harmaisiin silmiin, enkä voinut olla nojautumatta suutelemaan häntä. Tiesin olevani yksi maailman onnellisimmista tytöistä, kun olin saanut itselleni niin ihanan pojan. Ehkä Draco näytti ulkopuolisille vain kovemman kuorensa, mutta minä olin saanut tutustua hänen herkkään puoleensa, enkä olisi tahtonut millään irtautua suudelmasta. Dracon huulet olivat lämpimät, mutta hieman rohtuneet.
Hymyilin avatessani silmäni: "Haluaisitko huulirasvaa?"
"Eivät tosimiehet käytä huulirasvoja", Draco pudisti päätään vetäytyessään kylkeeni kiinni, "Meillä on makua omasta takaa."
"Höpsö", laskin kämmeneni jälleen Dracon reidelle, "Sinun huulesi olisivat sitten pehmeämmät."
"Sinä voit pehmittää ne", Draco hymyili laskiessaan oikean kätensä kauemmalle olkapäälleni, "Säästän rahaa."
"Ja minä olen ilmainen?" nyrpistin nenääni, "Sinun kuudes aistisi taitaa vähän pettää."
"Et sinä minusta maksulliseltakaan näytä."
"Muista lahjat", irvistin polvilleni ja kohotin sitten katseeni Dracoon, "Kaikki kalliit lahjat."
"Mitäs minä sitten saan?" Draco heitti harvinaisen selvän vihjeen ilmaan ja jäi odottamaan vastausta. Hymyilin ja taputin pojan litteää vatsaa vasemmalla kämmenelläni: "En tiedä."
Käännähdin painamaan oikean kylkeni sohvan selkänojaa vasten ja hymyilin katsoessani pojan silmiin: "Eikös sinun kuudes aistisi osaa arvata?"
"Kuinka se voisi?" Draco kietoi nyt toisenkin käsivartensa ympärilleni, "En minä voi nähdä sitä."
"Mikäs se sinun kuudes aistisi sitten on?" silitin pojan reidellä lepäävän kämmeneni peukalolla pojan farkkuja.
"Näkö?" poika siristi toista silmäänsä ja väläytti valkeita hampaitaan näyttäessään no-daa-ilmeensä.
"Mitkäs sinun viisi muuta aistiasi ovat?" kohotin jälleen toista kulmaani.
"Kuulo, maku, haju ja tunto", Draco hymyili pörröttäessään kiharia hiuksiani, "Samat kuin sinulla."
"Siinä oli vasta viisi aistia yhteensä", sanoin hiljaa, "Nuo aistit ovat kaikilla."
Draco näytti hetken aikaa siltä, kuin joku olisi iskenyt häntä puulla päähän, mutta nipisti minua sitten pisamia täynnä olevasta nenästä: "On minulla silti kuudes aisti."
Huokaisin ja annoin pojan ymmärtää, että paloin halusta tietää lisää.
"Minä tiesin, että olit totaalisen rakastunut minuun", Draco hymyili painaessaan suukon hiuksiini. Naurahdin ja irtauduin pojan otteesta: "Kyllä sinä olet taitava."
Hymyilin edelleen noustessani ylös sohvalta ja nipistäessäni vuorostaan Dracon nenää: "Taitavaa, vaikka minä tunnustin sinulle."A/N2: Jäipä se tyngäksi
