Merkattu vasten tahtoaan | Draco/Voldemort || FF10 (Kyynel) || S-ficlet

[hymykuoppa]

Title: Merkattu vasten tahtoaan
Genre: Angst
Paring: Draco/Voldemort
Raiting: S
Summary: Jos isäsi tai äitisi on kuolonsyöjä, kohtalosi on jo jonkun toisen käsissä, halusit sitä tai et.
A/N: Osallisena FF10:neni, ja sana on Kyynel.



Merkattu vasten tahtoaan

Draco Malfoy kohotti lasittuneen katseensa kämmenistään ja taivutteli hitaasti oikean käden sormiaan. Oleskeluhuone oli täynnä ihmisiä, mutta Draco tunsi silti olevansa yksin. Hän ei juuri saanut selvää muiden puheista tai metelistä, hän kuuli vain tasaista kirkumista korvissaan. Ilta oli tummunut ikkunaruudun takana ja huone loisti himmeästi takkatulen valossa. Draco tuijotti liekkejä näkemättä mitään ja painoi sitten katseensa takaisin kämmeniinsä. Poika tunsi kipua polvissaan, joihin hän nojasi kyynärpäillään niin kovaa kuin pystyi.

"Vai olet sinä Luciuksen poika", kolea ääni oli sanonut ivallisesti ja Draco oli tuntenut kylmän sormen nostavan leukaansa ylemmäs. Draco oli koittanut vältellä katsekontaktia, mutta kukaan ei voinut paeta noita punaisia silmiä.
"Sittenhän sinulla on jo paperille kirjoitettu kohtalo", ääni oli nauranut kimeästi ja tarttunut Dracon käsivarteen.

Poika nielaisi ja räpäytti kirveleviä silmiään. Hän painoi leukaansa vasten rintaansa ja pyyhkäisi kyyneleensä oikeaan käsivarteensa, jossa hihan alla hohti Pimeän piirto.


Draco lipaisi huuliaan ja tunsi kivun kaikkoavan käsivarrestaan. Kaikki olivat kadonneet ja hautuumaa oli täysin hiljainen, lukuun ottamatta mustia variksia, jotka istuivat pahaenteisesti puiden oksilla poikaa katsellen. Draco tunsi kostean nurmen polviensa alla, mutta ei jaksanut edelleenkään nousta ylös. Häntä huimasi ja kaikki tuntui niin epätodelliselta.

Draco painoi kämmenensä nurmeen, eikä voinut enää estellä kyyneliään: "Miksi minä?"

[LND]

Mikä siinä on ettei näitä kommentoida? Pitäisikö se tulkita positiiviseksi vai negatiiviseksi palautteeksi? Lyhyistä ficeistä ei ilmeisesti kerry tarpeeksi sanottavaa. No, minä kuitenkin päätin kokeilla ja toivon, että olet yhtä kiinnostunut palautteen saamisesta kuin minä itse. Ole hyvä

Hienosti vuorottelit nykyisyyden ja menneisyyden välillä näinkin pienessä ja surullisessa pikkuisessa ficissä. Tulee tarve keksiä vielä tarkemmin, mitä Dracon tunteiden ympärillä oli. En ole itseasiassa vieläkään varma, miten Rowling käsitteli Dracon pimeän piirtoa. Oliko sitä edes?  Kaunista kuvailua, eikä yksinkertaisesti mitään haukuttavaa.

Tämän voisi sulkea pieneen sydämenmuotoiseen rasiaan ja tallettaa surumielisten ficcien osastolle.

Kiitos.

LND

[Draco-love]

Tosi ihana ja myötäili varmasti Dracon oikeita tunteita kuolonsyöjänä!

[Julma-Nala]

Ihan mukava pikku katsaus nuoremman Malfoyn sielunelämään Sen verran pitää sanoa, että piirto on kuolonsyöjillä vasemmassa kädessä, eikä Draco ollut poikkeus. Kovasti se canonissa vasenta kättään peitteli...

Draco tunsi kostean nurmen polviensa alla, mutta ei jaksanut edelleenkään nousta ylös.

En jotenkin osaa sääliä Dracoa. Se ei tosin ole tekstin vika, kuvailusi on oikein vaikuttavaa, mutta petturi on petturi

Kiitos tästä

~Nala~

[Odo]

Kuolonsyöjä fikit ovat aina mukavia ja jotenkin tykkäät lukea kuolonsyöjä angstia nuoremmilla hahmoilla, kuten Dracolla. Näihin lukeutuu toki myös Theodore, mutta kuitenkin siis. Mietin tuota Draco/Voldemortia, kuvittelin sitä olevan enemmän mutta tavallaan jätit sen häilymään varjoksi tuon tarinan taustalle ilman sen selkämpää kuvailua. Paritun jäi oikeastaan avoimeksi, täysin lukijan pohdittavaksi, vaikka Voldemortin hallitsiminen nuoreen poikaan olikin selkeästi esillä.

Asetelma oli mielenkiintoinen ja toi lähemmäs sitä, miksi Dracosta tuli kuolonsyöjä. Ja vaikka Nala tuossa mainitsikin Dracon olevan petturi niin, kyllä minä silti koin sitä kohtaan sympatiaa. Se on kuitenkin jollain tavalla todella mahtava hahmo, vaikkei koskaan sydämeltään puhdas kuolonsyöjä.

Kiitokset siis tästä, oli oikein mukava ficletti.

[hymykuoppa]

Oooi, kiitos kovasti kaikille.

[Hermione Granger]

Ooh, tämä oli todella hyvä! Tuo sana 'kyynel' sopi tähän loistavasti.

Minäkään en ole koskaan aikaisemmin lukenut Draco/Voldemortia, mutta kerta se on ensimmäinenkin. 

Joo, Draco ja Voldemortoli kuvattu aidosti. Draco oli juuri tuollainen epäröivä ja herkkä... Voldemort sen sijaan jäi hieman etäiseksi, mutta toisaalta tässä ficissä keskityttiin selvästi enemmänikin Dracoon ja hänen tunteisiinsa.

Hermione

[hymykuoppa]

Kiitos Hermione. Joo todellakin, kun aiheena on sana kyynel, niin ei siitä oikein osaa muuta kirjoittaa kuin tällaista pienempää angstia.