Luin tämän ketjun läpi, kun aihe tuntui kiinnostavalta. Itselläni ficcien lukeminen menee nimenomaan niin päin, että luen (tai kirjoitan) oikeastaan ainoastaan fandomista jota minun tekee mieli syventää. Jos aihe on sellainen (kirja/elokuva/tv-sarja jne) joka itsessään riittää kylliksi, en kaipaa siitä fanfictionia ollenkaan. Mutta esim. juuri HP-sarja herätti valtavan tarpeen täyttää niitä lukuisia tyhjiä kohtia rivien välissä, joihin vain viitattiin muttei koskaan kerrottu sen tarkemmin.
Harry Potter -fandomia luen sekä kirjoitan mieluiten, ja muut ovat lähinnä satunnaisia kokeiluja. RPF ei kiinnosta, koska minua häiritsee todellisten, elossa olevien ihmisten elämästä kirjoittaminen, ellei se ole totta, eikä välttämättä kiinnosta silloinkaan. Monet kirjat joista olisi kiva lukea lisää, kuten nyt vaikka esimerkkinä L.M.Montgomeryn Anna-kirjat, Mitchellin Tuulen viemää ja monet muut, ovat sellaisia että olisin luultavasti todella epäluuloinen lukemaan kenenkään muun kuin itseni kirjoittamaa tekstiä aiheesta, kun pelkäisin että se ei kunnioittaisi alkuperäistekstiä kylliksi. Useimmista sellaisista kirjoista en tahtoisi lukea mitään muuta kuin canon-parien elämää syvennettynä versiona ja silloinkin kirjan hahmoille ja tyylille uskollisesti tehtynä.
Tosin, jo "jatko-osa"
Scarlett ja uudehko
Rhett saivat minut tuntemaan lukevani painettua fanfictionia, jopa silloin aikoinaan kun en tuntenut koko fanfictionin käsitettä kun tuon Scarlettin nuorena luin. Siitä tuli sellainen olo, että onhan tämä kirjaksi painettu ja olevinaan virallinen teos, mutta se ei ole "totta" koska se ei ole Mitchellin itsensä kirjoittama.
Henkilökohtaisesti en myöskään tykkää, että ns. viattomat hahmot kuten lastenohjelmien henkilöt, asetetaan seksuaalisesti viritettyihin asetelmiin ficeissä. Toisaalta esimerkiksi Esmeralda/Frollo voisi olla todella kiinnostava aihe lukea ja kirjoittaa, mutta alkuperäisteoksen hahmojen pohjalta, ei piirroselokuvan (tai muidenkaan elokuvien).
Luulen että jos ja kun kyllästyisin HP-ficceihin, suuntaisin huomioni seuraavaksi tv-sarjateemaisiin ficceihin. Niissä on paljon kivoja sivuhahmopareja, joista voisi saada enemmän irti.
Että saadaan tähänkin ketjuun keskustelua ja pohdintaa, kysynkin teiltä, tuntuuko teistä tärkeältä muiden fandomien ficeissä, että tarina seuraa canonia, vai onko tärkeintä nimenomaan vaikka se että saa lukea slashia, olipa kyseessä ketkä kaksi henkilöhahmoa hyvänsä? Kuinka suuri osuus fanittamisella (fandomin/hahmon/parituksen/slashin/jonkun muun, minkä) on siihen mitä luette?
Esimerkiksi, kun täällä on noita lätkäficcejä tai bändificcejä, on helppo kuvitella että sellaista lukee ja kirjoittaa nimenomaan joku jolle ne henkilöt ja aihepiiri itsessään ovat tärkeitä, mutta jos kyseessä on vaikkapa jonkun harvinaisemman kirjan fandom, avaako moni sitä ja jos avaavat, niin mistä syystä? Monihan sitä suree, että harvinaisempien fandomien ficcejä ei lueta niin paljon, ja miettivät miksi hyvin kirjoitettu ficci ei välttämättä herätä ihmisten lukuhalua.
Itse olen huomannut omasta lukemisestani, että jos aihe on sellainen, jota en tunne, ei se myöskään todennäköisesti herätä mitään kiinnostusta ja senkin ajan mieluummin käyttää lukeakseen jotain josta varmasti tietää pitävänsä. Minulle fanfiction liittyy niin vahvasti tuttujen henkilöiden ja heidän maailmansa syventämiseen, että en useinkaan jaksa kiinnostua sellaisesta, jota en tiedä ja tunne. Hyvin usein tuntuu myös sitä, että koko ficin kirjoittamisen pääideana on ollut saada aikaan slash-pari paikkaan jossa sitä ei oikeasti ole, ja se on koko jutun juju, joten itse vähemmän slashista kiinnostuneena en niitäkään useimmiten avaa.
Tästä aiheesta olisi kiinnostavaa saada keskustelua aikaan, etenkin nyt kun moni kirjoittaa tai toivoo löytävänsä lisää luettavaa mitä moninaisemmista fandomeista. Miten kysynnän ja tarjonnan saisi kohtaamaan toisensa?
