Kirjoittaja Aihe: Magic Trace, K-11  (Luettu 4664 kertaa)

Ollie

  • Dragon Caven orja
  • ***
  • Viestejä: 799
  • For Greater Good, Viva la Espana!
Magic Trace, K-11
« : 08.08.2008 15:40:20 »
// Alaotsikko: VALMIS 24.11.! Tv-sarja haaste: Ilman johtolankaa

Author:Ollie
Pairing: Not yet.
Genre: Adventure
Ikäraja:Alussa ainakin S, myöhemmissä K.-11 // Scarlett muokkasi ikärajan vastaamaan uusia sääntöjä
Summary: Kun ihminen katoaa paikalle hälytetään tietty etsivätiimi...
A/N: Osallistun tällä Tv- sarjahaasteeseen: Ilman johtolankaa (: Ja FFF100: sanalla 089.Työ ja albumi haasteeseen Takidan biisillä Ashamed.

Ja BTW...En omista sarjaa, enkä hahmoja, leikin vain.

//: spinoff: Syntymäpäivä, S | angst, fluffy, drama, slash | Jamie/Oliver

Magic trace

Prologi

”Äiti, äiti, saanko rollingrolling -tikun? Saanhan äiti?” kuului pienen tytön anelevä ääni, kun hän katsoi Viistokujan karkkikaupan Claren ikkunaa. Tytön äiti katsoi tyttöä ensin tiukasti, mutta äidin katse lämpeni, kun hän katsoi tytön pieniin kasvoihin.
”Et ole vielä syönyt mitään. Saat ruuan jälkeen, jos olet kiltisti.”
”Lupaatko?” tyttö kysyi miettien.
”Lupaan”, äiti sanoi hymyillen ja otti tyttöä kädestä ja johdatteli tätä ruuhkan seassa.
           Tytär ja äiti katselivat innostuneina kauppojen ikkunoita. Välillä he osoittelivat jotain tuotetta ja nauroivat tai haukkoivat henkeään ihastuksesta. He siirtyivät kadulla kaupalta kaupalle menemättä kuitenkaan niihin. Säilä & Imupaperin nähdessään he kuitenkin tekivät poikkeuksen ja menivät puuovista sisälle kauppaan. Kaupassa ei ollut paljoa asiakkaita ainoastaan pari nuorta tyttöä lukemassa rakkauskirjoja, tummaan kaapuun pukeutunut mies, joka selaili kirjoja, koti-äiti katselemassa ruokakirjoja ja kaupan omistaja. Äiti käski tyttöä pysymään kaupassa ja katsoi tiukasti tämän perään tytön viilettäessä katsomaan lastenkirjoja. Tytön lähdettyä äiti kiinnostui MeNoidat – lehdistä ja alkoi tutkia niitä.
            Selattuaan pari lehteä nainen lähti lastenkirjojen puolella katsomaan missä tyttö oli. Päästyään hyllylle nainen ei kuitenkaan nähnyt tyttöä missään. Hän käveli toiselle hyllylle, vielä toiselle, vielä toiselle ja vielä toiselle. Käytyään kaupan taka-osan läpi nainen alkoi hätääntyä.
”Evelyn!” nainen huusi ja säntäili hyllyjen välissä.
Kaupan omistaja ryntäsi naisen luo ja kysyi säikähtäen: ”Mitä on tapahtunut?”
”Minun tyttäreni! En löydä häntä mistään! Evelyn!” nainen vastasi huutaen ja näki samalla tytön keltaisen takin kaupan ulko-oven luona lattialla.

♫♪♫♪♪♪♫♫ tin tin tin tin tiiiii
      Magic Trace

Neville Longbottom
      Hermione Granger
   Oliver Wood
         Ginny Weasley
      Luna Lovekiva
               and Harry Potter
            Tiin tin tii ♫♪♫♪♫♪♪♫


/Popka muokkasi ikärajan otsikkoon

2.luku!
« Viimeksi muokattu: 15.11.2014 03:36:54 kirjoittanut Scarlett »
Ficit

*~ Viva Espana ~* Xavi, Iniesta,  Ramos y Torres <3

Eeyore

  • Radamsa
  • ***
  • Viestejä: 1 875
  • Karo-muoks || Ei Eyeore, ikinä.
    • Loista Tähti, loista.
Vs: Magic Trace
« Vastaus #1 : 08.08.2008 17:00:57 »
Jaa a, tämä alkaa suht perusmaisella tavalla kuten Ilman johtolankaa, mutta kun tapahtumat käydään noitamaailmassa  8)
No mutta, hyvin aloitit, muutama kirjotusvirhe siellä oli, esimerkiksi He siirtyivät kadulla kaupalta kaupalle menemättä kuitenkaan sisälle kauppoihin. voisi olla "menemättä kuitenkaan sisälle niihin."
jatko ei tietenkään olisi paha mutta uskoisin, että kyllä se tästä vielä lähtee  ;)


"Sie oot vähän niinku vähä-älynen pikkusisko, jota miulla ei oo koskaan ollu."
Naakkapuiston istuva päällikkö Märkäpuuma
Lucius/Narcissa | 67/100

Ollie

  • Dragon Caven orja
  • ***
  • Viestejä: 799
  • For Greater Good, Viva la Espana!
Vs: Magic Trace
« Vastaus #2 : 09.08.2008 19:59:12 »
Eeyore. Kiitos kommentistasi :P tuo lause...grr..., no kiitos, että autoit korjaamaan sitä paremmaksi. Se aiheutti minulle harmaita hiuksia, kun kirjoitin juttua koneelle. :)
Kelmikiti: Kiitos :D

jatkoa tulee... toivottavasti tykkäätte, ja laittakaa ihmeessä viestiä, jos huomaatte virheitä, kun toi Word/minä ei ole virheetön :P

1. Luku
 2 tuntia kadoksissa

Tummatukkainen ja jykevä mies seisoi Säilä &Imupaperin oviaukossa katsoen tarkkaavaisesti CSI welhoja, jotka tutkivat rikospaikkaa. Etäällä itkuinen äiti puhui kiharatukkaiselle etsivänoidalle. Mies huokaisi ja alkoi kävellä heidän luokseen. Etsivä jätti tytön äidin tämän aviomiehen luo, joka oli juuri saapunut järkyttyneenä paikalle. Etsivä käveli tummatukkaista miesetsivää vastaan.
”Kuka on kadonnut?” Neville Longbottom kysyi etsivältä.
”Evelyn Raylon. Saapui äitinsä Natalie Raylonin kanssa tänne. Äiti jätti tyttären noin viideksi minuutiksi yksin katselemaan lehtiä. Palatessaan katsomaan tyttöä, tyttö oli kadonnut”, Hermione Weasley vastasi Nevillelle.
”Näkikö kukaan mitään?” Neville kysyi jäyhästi.
”Ei. Omistaja oli ollut takahuoneessa tekemässä kirjatilausta. Raylonien saavuttua täällä oli ollut viisi asiakasta: kolme teinityttöä, vanhempi nainen ja keski-ikäinen mies. Tytöt ja naisen saimme kiinni. Tytöt olivat lähteneet kun Raylonit olivat saapuneet ja nainen oli ollut keskittyneenä ruokakirjoihin.”
”Entä mies?”
”Tuntematon. Hänellä oli päällään tumma viitta, ja kaulahuivi esti kasvojen näkymisen.”
”Sopiva epäilys. Onko valvontakamera kuvaa?”
”On. Luna on jo tutkimassa sitä toimistossa.”
”Hyvä. Entä muut?”
”Oliver ja Ginny ovat Raylonien asunnolla etsien johtolankoja ja Harry on ulkona kyselyttämässä ihmisiä.”
Neville nyökkäsi hyväksyvästi.
”Keitä Raylonit oikein ovat?” Neville kysyi Hermionelta.
”Natalie Raylon on koti-äiti ja aviomies Alex omistaa ravintolan jästikadulla.”
”Olisiko kukaan halunnut vahingoitta heitä? Katkerat työläiset?”
”Vaimon mukaan kukaan ei ollut ainakaan uhkaillut perhettä, mutta en ole vielä jututtanut aviomiestä.”
”Ok. Mene sinä jututtamaan miestä, niin minä hoitelen lehdistön”, Neville sanoi huokaisten ja katsoi ovien takana odottelevaa lehdistöjoukkoa.
”Selvä. En muuten kadehdi sinua yhtään”, Hermione sanoi ja hymyili rohkaisevasti.
Neville hymyili vaisusti ja lähti kävelemään ulko-ovelle.


*          *          *          *          *          *          *          *          *          *         *


”Kivat verhot”, Oliver sanoi huomattuaan olohuoneen kirkkaan oranssit verhot.
Ginny tuhahti Oliverille ja pyöritteli silmiään. ”Yritä nyt keskittyä olennaiseen”, Ginny vastasi. ”Niinhän minä teenkin. Nämä verhot ovat hyvin voineet aiheuttaa naapureiden kanssa ongelmia. Joku kostonhimoinen naapuri on sitten kidnapannut lapsen, jotta verhot poistettaisiin”, Oliver selitti käydessään lipastonlaatikoita läpi. Ginny nauroi ja siirtyi keittiöön. Tutkiessaan keittiön kaappeja hän huusi Oliverille: ”Sitä paitsi minä luulin, että homot tykkäävät kirkkaista väreistä!”
”Ei pidä paikkansa. Sitä paitsi en ole homo, seurustelen vain yhden miehen kanssa. Ja vaikka olisinkin homo, niin noihin verhoihin kyllä vetäisin rajan”, Oliver huusi Ginnylle.
”Homoko on sellainen, joka seurustelee monen miehen kanssa yhtä aikaa?”
”Ei vaan tarkoitin, että kerran elämässä. En minä ainakaan aio, jos tämä suhteeni loppuu niin etsiä uutta miestä. Naiset ovat paljon kauniimpia kuin miehet”, Oliver sanoi ja iski silmää Ginnylle tullessaan keittiöön. Ginny naurahti hänelle ja jatkoi laatikoiden tutkimista.
”Löysitkö mitään?” Oliver kysyi Ginnyltä.
”En. Pitäisikö siirtyä yläkertaan, jos sieltä löytyisi jotain.”
Raylonien talo oli kaunis kaksikerroksinen puutalo 1980 – luvulta. Talo sijaitsi Lontoon esikaupungin rauhallisessa osassa. Naapureinaan heillä oli enimmäkseen jästejä, joten Oliverilla ja Ginnyllä ei ollut lupaa taikoa.
”On kyllä onni, että yksikkömme on täynnä noitia ja velhoja. Työmme Lontoon poliisivoimissa olisi vielä vaikeampaa kuin nyt. Pitäisi koko ajan valehdella ja miettiä tajuaako joku jotakin. Ja muutenkin meidän täytyy tehdä yhteistyötä niin taikovien ihmisten kuin jästienkin kanssa. Miten me muuten saisimme kaikki tarvittavat tiedot. Etenkin tällaisissa tapauksissa, jossa velho perhe asuu jättien lähellä, niin ei voida siirtää juttua velhojen neuvostolle ja velhojen poliisiyksikkö VPY:lle”, Ginny huusi Oliverille yläkerran kylpyhuoneesta, nähtyään uteliaat jästit ikkunasta.
”Niinpä, mutta on se aikamoinen homma lähettää samat raportit kumpaankin suuntaan. Toiseen saa kertoa kaiken, toisen taas osan todellisuudesta ja paikkailla aukkoja. Ja entä sitten kuin velhot ovat syyllisiä katoamisiin? Meidän täytyy vain antaa homma Lunalle, joka joko kadottaa jutun tai sitten laittaa jutun keskeneräiseksi. Helpointa se on silloin, jos ihminen löydetään kuolleena, niin laitetaan vain, ettei löydetä syyllistä. Ei niin, että haluaisin, että löytäisimme kuolleita, mutta kai sinä ymmärrät mistä puhun, eikö? Jos kadonnut on hengissä, pitää laittaa hänet joko hiljenemään, jos on velho/noita ja jos ei, niin muistiloitsu. Onneksi yksikkö tosiaan on täynnä velhoja ja noitia, niin ei tarvitse pelätä jäävänsä kiinni, jos taikoo kupin kahvia”, Oliver huusi Ginnylle takaisin. Alex Raylonin työhuoneesta, jossa hän oli tutkimassa papereita.
”Mikä sinä kuvittelet olevasi? Jonkun tyhmän ficin selityslootako?” Ginny huusi nauraen takaisin. Oliver nauroi ja selaili taas uutta pinkkaa. Hetken päästä hänen silmänsä eksyivät roskakoriin, jossa hän näki jotain mielenkiintoista.
”Ginny”, Oliver huusi.
”Mitä?” kuului vastaus.
”Taisin löytää jotain.”
Ginny laski kätensä pehmolelusta, jonka hän oli löytänyt Evelynin huoneesta tutkittuaan sitä. Hän nousi polviltaan ja käveli käytävän päässä olevaan työhuoneeseen.
”Mitä löysit?” hän kysyi kädet lanteilla.
Oliver näytti tyhjää kirjekuorta.
Ginny nosti kulmiaan. ”Kirjekuoren? Katos vaan Sherlocki!”
Oliver käänsi kuoren takapuolen näkyviin. Takakannessa näkyi kiekko, jossa oli punainen lohikäärme valkoisella pohjalla. Kiekon ympärillä luki:” Dōnec eris fēlīx, multōs numerābis amīcos; tempora si fuerint nūbila, sōlus eris.” Ginnyn suu loksahti auki.
”Tuohan on...”, Ginny aloitti epäröiden.
”WCA:n merkki”, Oliver sanoi ja jatkoi: ”Nomen est omen.”


Risuja ja Ruusuja saa laittaa ja niitä toivotaan =)
Ficit

*~ Viva Espana ~* Xavi, Iniesta,  Ramos y Torres <3

Ollie

  • Dragon Caven orja
  • ***
  • Viestejä: 799
  • For Greater Good, Viva la Espana!
Vs: Magic Trace, S
« Vastaus #3 : 09.08.2008 21:50:46 »
Kelmikiti: Et ole mitenkään tyhmä :D keksin sen itse :P seuraavassa osassa selviää, mikä se on ja mitä se tekee.
Ficit

*~ Viva Espana ~* Xavi, Iniesta,  Ramos y Torres <3

Ollie

  • Dragon Caven orja
  • ***
  • Viestejä: 799
  • For Greater Good, Viva la Espana!
Vs: Magic Trace, S
« Vastaus #4 : 23.08.2008 13:09:07 »
A/N: Lisää tulee taas, jos ei muuta niin omaksi ilokseni. :)
Paritus:H/?, O/?
Genre: Adventure, ja pientä huumoria (:

2.luku


4 tuntia kadoksissa

”Onko uutisia?” Neville kysyi pöytänsä takaa Harryltä, joka oli juuri saapunut toimistoon.
”Ei, kukaan ei ole kadulla nähnyt eikä kuullut mitään. Maailman parhaat todistajat”, hän huokaisi ja laittoi takkinsa naulaan, käveli työpöydälleen ja istuutui. ”Evelynin katoamisen aikaan oli ruuhka-aika ja paljon ihmisiä oli liikenteessä. Satoja ihmisiä joka paikassa keskittyen vain omiin hommiinsa”, Harry lopetti ja katsoi Nevillea silmiin.
”Miten selität tämän pomoille?” Harry kysyi kulmat koholla.
”Mahoneylle? Aion selittää asian niin kuin se on. Tyttö katosi tavallisella kadulla ja tässä asiassa CSI Welhot auttavat meitä, koska ovat juonessa mukana. Selittävät Mahoneylle omaa koodikieltään, josta hän menee niin sekaisin, ettei erota kärpästä härkäsestä”, Neville vastasi tuijottaen samalla papereitaan.
   Vähään aikaan ei kuulunut kuin näppäimistön ääniä ja satunnaisia tuhahduksia. ”Hei pomo!” kuuluin yhtäkkiä toimiston ovelta. Neville ja Harry katsoivat kun Oliver ja Ginny palasivat, intoa puhkuen ja sateesta märkinä, toimistoon.
”Mitä nyt on tapahtunut?” Neville kysyi hämillään.
”Me löysimme Raylonien luota WCA:n kirjekuoren, jossa ei valitettavasti ollut kirjettä mukana. Heillä on taatusti näppinsä pelissä. Minä tiedän sen, minä vaistoan sen...”, Oliver aloitti innostuneena, mutta Neville keskeytti hänet. ”Älä innostu vielä. Kuori ei todista vielä mitään”, Neville sanoi rauhallisesti. Huomattuaan Oliverin ilmeen, hän jatkoi: ”Tiedän ettet pidä heistä. He kohtelivat sinua todella kurjasti ja haluaisit maksaa takaisin, mutta se ei toimi niin. Me keräämme todisteet, ja jos ne viittaavat heihin niin syytämme heitä.”
”Syytön kunnes toisin todistetaan, vai?” Oliver sanoi tuhahtaen.
”Niin.” Pitkän aikaa Oliver seisoi Nevillen edessä uhmakkaana, mutta antoi sitten periksi ja istuutui pöytänsä taakse. Ginny, joka oli silmä kovana katsonut miesten keskustelua, kysyi: ”Mitä WCA eli Wizard Care Agency haluaisi Rayloneista?”
”Vaikka mitä”, Oliver sanoi murahtaen.
”En tiedä. WCA:lla on paljon erilaisia operaatioita. He voivat olla jossain niistä mukana”, Neville vastasi Oliverista huolimatta.
”Tarkoitat, että he voivat olla todistajia jossain jutussa, peiteoperaatiossa tai jotain sellaista?” Ginny kysyi.
”Niin. WCA on monitahoinen organisaatio”, Neville vastasi ja otti takkinsa.
”Minne sinä menet?” Ginny kysyi kummastuneena.
”Käyn tervehtimässä Doghoodia, jos Raylonit ovat sekaantuneena jossakin niin hän tietää. Hän WCA:n varajohtaja ja vanha työkaveri.” Oliver katsoi Neville oudosti.
”Vanha kunnon Luu tietää kaiken Maasta Marsiin ja lätäköstä jokeen”, Oliver sanoi halveksuen. Neville ei kuitannut mitenkään Oliverin sanoja.
   Luu oli Doghoodin pilkkanimi. Sitä käyttivät ne velhot, jotka olivat työskennelleet hänen kanssaan, mutta eivät hänestä pitäneet. Doghoodin tapana oli tarrata jokaiseen pikkuasiaan, kuin koira luuhun. Oliver oli työskennellyt Doghoodin alaisena 18 kuukautta noin neljä vuotta sitten. Aluksi hän oli ollut innoissaan päästessään Doghoodin alaiseksi, olihan Doghood suuri velho. Pian hän kuitenkin muutti mielipiteensä.. Erään tapauksen aikana Doghood oli melkein pilannut jutun ja tapattanut pienen pojan. Oliver ei hyväksynyt sitä, että Doghoodin virheistä vaiettiin ja hänestä tehtiin sankari. Ainoa hyvä asia Doghoodin alaisena oli se, että hän yllättäen tapasi elämänsä rakkauden sinisissä farkuissa.

   *******************************************************************

Neville istui Doghoodin toimiston aulassa, joka oli melkein kokonaan valkoista marmoria ja tammipuuta. Aula oli korkea ja iso, mutta siellä ei ollut muuta kuin pari sohvaa, sihteerin pöytä ja pari kasvia. Kaunis ja muodokas sihteeri istui pöytänsä takana ja välillä hymyili Nevillelle. Doghoodilla oli mukava vaimo ja perhe, mutta silti hän oli laitoksen sisällä kuuluisa syrjähypyistään. Neville oli monta kertaa pyytänyt Doghoodia lopettamaan seikkailut, mutta sihteeristä päätellen Luu ei ollut ottanut vanhan ystävän neuvoa käyttöönsä
Nainen muistutti Nevilleä tämän omasta vaimosta. Ex- vaimosta, Neville pakottautui korjaamaan mielessään. Doghood ei ollut ainoa, joka ei ollut arvostanut vaimoaan. Nevillekin oli pettänyt vaimoaan Jota ja vielä Ginnyn kanssa! Jo oli saanut tietää asiasta, ja he olivat yrittäneet Nevillen kanssa uudestaan lähinnä lasten takia, mutta sekin yritys oli kaatunut. Jo sai työpaikan New Yorkista ja päätti aloittaa uuden elämän. Jolla oli siellä jo mies odottamassa, joka oli hänen vanha koulukaverinsa. Jo otti hänen ja Nevillen lapset Jessien ja Cassidyn mukaansa Valtoihin. Ennen häntä ja hänen tyttäriään oli erottanut yläkerran käytävä, nyt taas kokonainen valtameri. Ei hänellä olisi suurikaan homma kaikkoontua Valtoihin, mutta…
   Samassa Nevillen ajatukset katkesivat, kun Doghoodin ovi aukesi ja sihteeri opasti hänet sisään Luun toimistoon. Doghoodin huone ei paljon eronnut aulan sisutuksesta. Vähän koristeita, huonekalut olivat maan parasta laatua ja erittäin tyyriit.
”No Neville, mikä sinut tänne lennätti?” Doghood kysyi, kun hän istuutui tuoliinsa. Hetkeä aiemmin hän oli ollut katselemassa ikkunasta kauas horisonttiin.

*******************************************************************

Toimistossa Ginny, Oliver ja Harry istuivat työpöytiensä ääressä ja etsivät kuumeisesti tietoja Rayloneista. Kuka olisi mahdollisesti halunnut kidnapata heidän tyttärensä tai muuten vahingoittaa heitä.
”Okei lounastauko”, Oliver sanoi pirteästi.
”Lounastauko on vasta tunnin päästä”, Ginny sanoi ja jatkoi tietokoneen näytön tuijottamista.
”Tiedän, mutta tarvitsen luovan tauon.”
”Luovan tauon?”
”Jep. Olen soitellut miljoona puhelua ja käynyt läpi kaikki laskut. Ei mitään hämärää. Lainkuuliaisia ihmisiä he ovat”, Oliver sanoi kärsimättömästi. Ginny ei vastannut mitään ja jatkoi tuijotuskilpailua tietokoneen kanssa.
”Arrrggh! Minäkin olen saanut tarpeekseni. Nataliella ei ole vihollisia ja hänen miehellään Alexilla ei ole murhanhimoista ex- työntekijää. Pidetään tauko”, Harry sanoi ja kaivoi rahaa taskustaan.
”Haluaako joku muu ruokaa kiinalaisesta?”
”Ei kiitos”, Oliver vastasi ja otti laukustaan eväsrasian. Jostain syystä se sai Harryn hymyilemään ilkikurisesti.
”Mitä?” hän kysyi Harryltä huomattuaan tämän ilmeen.
”En ymmärrä mitä sinä nuriset.”
”Mitä?”
”Hän tekee sinulle ruokaa ja sinä mietit ollako hänen kanssaan vai ei. Laittaisipa minunkin rakkaani minulle ruokaa, mutta kun ei. Miksi minä sain sellaisen luihuisen, joka ei laita ruokaa? Epäreilua!”, Harry sanoi katkerasti. Tämä sai Oliverin ja Ginnyn nauramaan.
”Naurakaa vain! Minä se aina meidän perheessä laitan ruokaa joka päivä, hän ei osaa edes perunoita keittää.”
”Mitä uutta on uusavuttomassa luihuisessa?” Oliver kysyi nauraen.
”Sanoo eräs, jolla sellaista ei ole”, Harry sanoi huokaisten.
Ginny ja Oliver nauroivat vielä hetken. Vedet silmissä Ginny sanoi Harrylle: ”Voisit tuoda minulle riisiä ja friteerattuja kananpaloja.”
Harry katsoi Ginnyä pitkään voipuneena, mutta lähti sitten. Ginny vilkaisi hymyillen Oliveria ja jatkoi sitten töitä. Oliverin aloittaessa voileivän syömistä, Ginny sanoi: ”Olen tuntenut sinut pian kolme vuotta. Enkä ikimaailmassa olisi uskonut, että seurustelisit miehen kanssa. Siis tarkoitat, että olet niin miehekäs, kadunkasvatti ja kaikkea…?”
Oliver katsoi häntä pitkään. ”En minäkään. Siis hänhän on hyvä tyyppi ja kaikkea, laittaa ruokaa ja on tukena, mutta silti hän on mies. Kuvittelin aina, että rakastuisin naiseen, saisin pari kolme lasta ja omakotitalon. No nyt minulla on oma poikani, hänen kaksi lastaan, omakotitalo ja hän. Minun pitäisi olla kiitollinen ja niin poispäin, mutta en voi olla miettimättä mitä jos en olisi tavannut häntä? Voisin olla naimisissa naisen kanssa ja kaikki olisi helpompaa.”
”Se, että seurustelisit naisen kanssa, ei tekisi siitä yhtään sen helpompaa”, Ginny sanoi viisaasti.
Oliver huokaisi ja sanoi: ”Tiedän. Ja hän on todella hyvä tyyppi ja minä todella rakastan häntä..”
”Ja hän rakastaa sinua. Olen nähnyt miten hän katsoo sinua”, Ginny sanoi hymyillen. Oliver hymyili hänelle ja aikoi sanoa jotakin, kun yhtäkkiä käytävältä kuului huuto: ”Haluaako joku ruokaa?”

A/N2: Kommenttia saa taas laittaa (:
Ficit

*~ Viva Espana ~* Xavi, Iniesta,  Ramos y Torres <3

Ollie

  • Dragon Caven orja
  • ***
  • Viestejä: 799
  • For Greater Good, Viva la Espana!
Vs: Magic Trace, S
« Vastaus #5 : 24.11.2008 00:05:15 »
Lisää tullut :)
Warnings: Kiroilua

3.luku

7 tuntia kadoksissa

Kaikki jatkoivat edelleen johtolangan etsimistä. Hermione oli palannut takaisin toimistolle haastateltuaan aviomiestä, ja perheen ystäviä ja sukulaisia. Hän oli tullessaan käynyt alakerrassa käynyt katsomassa miten Lunalla sujui. Lunan tehtävänä oli yleensä huolehtia, etteivät jästit tajuaisi taikaväestön olemassaoloa tällaisten juttujen yhteydessä. Tällä kertaa ongelmana oli katoamispaikka: Viistokuja. Miten selität valamiehistölle jutun ratkettua mistä tyttö katosi? Lisäksi myös todisteet aiheuttavat ongelmia, kun taikaväestö harvoin jättää jälkiä itsestään, ja jos jättää, niin ne eivät sovi jästien nähtäväksi. Yksikkö toivoi, että tapaus ratkeaisi pian. Sitten asia siirrettäisiin Velhojen Neuvostolle ja toivon mukaan Lontoon poliisi unohtaisi Evelyn Raylonin tapauksen todisteiden kadottua salaperäisesti, lähes taianomaisesti. Tällaisissa tapauksissa yksikkö kiitti Lunan olemassaoloa.
   Toimistossa Harry, Ginny, Hermione ja Oliver jatkoivat työskentelyä.
”Missähän Neville viipyy?” Harry kysyi kahlattuaan puoli pinoa papereita.
”En tiedä, hän on ollut WCA:n toimistossa vaikka kuinka kauan”, Ginny vastasi ja nojasi tuolillaan taaksepäin. Oliver nosti katseensa ti8etokoneesta ja naurahti. ”WCA:lla kestää aina kauan, jopa kuseminen. Hehän ovat kuuluisia typeryydestään ja hitaudestaan. Ei ihme, että kukaan ei pidä heistä. WCA…Welhot Caipaavat Apua…”
”Niinpä. He kunnioittavat vain miehiä ja puhdasverisiä! Naisten paikka on kotona ja plaa plaa plaa… Oikeita sovinistisikoja! Onneksi jästit, ainakaan kaikki, eivät ole sellaisia”, Hermione sanoi ääni inhosta väristen. Huoneeseen saapui hiljaisuus, ja kuului vain satunnaisia huokauksia ja näppäimistön ääniä. Ginny ja Hermione keskittyivät töihin, Harry ja Oliver taasen joivat kahvia. Oli tulossa pitkä ilta jälleen.
   Tunnin kuluttua toimiston ovet kävivät ja Neville saapui toimistoon märkänä kuin uitettu koira.
”Siellä sataa ja minä unohdin sateenvarjoni tänne”, hän vastasi ennen kuin kukaan ehti sanoa mitään.
”Aha… Itse olisin arvannut, että se liittyi jotenkin Luuhun ja kastelukannuun. No, viisaatkin ovat väärässä joskus. Luusta puheen ollen, mitäs hänelle kuuluu?” Oliver kysyi muka kiinnostuneena. Neville laski salkkunsa työpöytänsä viereen ja vastasi ottaen takkia pois: ”Sitä samaa.”
”Mitä WCA:n kirjekuori teki Rayloneilla?” Hermione kysyi kiinnostuneena.
”Doghood kertoi Alex Raylonin olleen heillä töissä ja eronnut palveluksesta pari vuotta sitten. WCA oli kuitenkin tarvinnut miehen apua uudelleen. Raylon oli kuitenkin kieltäytynyt”, Neville vastasi.
”Mitä töitä hän teki?” Oliver kysyi.
”Salaisia.”
”Ja annas kun arvaan, se ei kuulu meille.”
”Oikein.”
”Eli mitä teemme?”
”Mitä luulisit?”
”Nuuskimme hienovaraisesti johtolankoja ja sitten päädymme Doghoodin ovelle, ja olemme kaikki yllättyneitä. Ja sitä ennen voisimme kiusata häntä hieman.”
”Aina?”
”Aina.”

Vaikka ryhmä oli jo yli tunnin yrittänyt etsiä johtolankaa, joka sitoisi WCA:n ja Raylonit, he eivät olleet löytäneet linkkiä. He eivät olleet vielä saaneet selville edes Alex Raylonin toimenkuvaa, vaikka olivat heti hakeneet miehen toimistoon ja kuulustelleet tätä tunnin ajan. Raylonilla oli salassapitovelvollisuus, joten he eivät edes voineet vihjaista epäilevänsä WCA:ta tämän tyttären kidnappauksesta, koska mies olisi voinut tehdä jotain arvaamatonta. Etsivät uskoivat silti asioilla olevan yhteyden Evelynin kidnappaukseen.
”Mitä luulet hänen tehneen siellä?” Harry kysyi kiinnostuneena Ginnyltä.
”Hmm… kaksitoista kaljuunaa…Anteeksi, Harry. Niin mitä sinä kysyit?
”Mietin, että mitä hän teki siellä.”
”Varmasti jotain salaista. Se voi liittyä mihin tahansa: tietoihin, keksintöihin, vankeihin…”Ginny lopetti listaamisen ja kiinnitti huomionsa taas tietokoneeseen, mutta käänsi päänsä pian takaisin.
”Mitä sinä luulet?”
”En tiedä. Olen samoilla linjoilla kuin sinä., mutta mitä luulet tästä: Alex Raylon on omistanut ravintolansa pian kymmenen vuotta ja sitä ennen yhdeksän vuotta WCA:ssa. Ennen vuotta 1997 ei ole mitään tietoja miehestä nimeltä Alex Raylon.”
”Kummallista. Luuletko, että Alex Raylon on peitenimi tai jotain? Olisiko hän suojeluohjelmassa?”
”En tiedä, mutta toivottavasti saadaan pian selville.”
”Niin… Odota”, hän sanoi ja hymyili pitkästä aikaa. ”Soitan yhdelle kaverille, joka saattaa ratkaista mysteerin.”
Ginny alkoi näppäillä numeroa, ja Harry tyytyi vain katselemaan häntä suu ammollaan.

« Viimeksi muokattu: 24.11.2008 13:57:20 kirjoittanut Ollie »
Ficit

*~ Viva Espana ~* Xavi, Iniesta,  Ramos y Torres <3

Ollie

  • Dragon Caven orja
  • ***
  • Viestejä: 799
  • For Greater Good, Viva la Espana!
Vs: Magic Trace, S
« Vastaus #6 : 24.11.2008 00:07:28 »
ja vielä lisää :)
Warnings: kiroilua, slash
Biisi: Takida: Ashamed
A/N: kerrankin sain jotakin valmiiksi :) kiitän sinua, joka olet avannut tämä topikin, ehkä et edes lukenut, mutta kumminkin vaivautunut avaamaan topikin, sillä pelastit päiväni, vaikka en sitä tiedäkään :)

4.luku


”Neville! Taidan tietää kuka kidnappasi Evelynin!” Ginny huusi ja juoksi tämän luokse lopetettuaan puhelun. Kaikki kääntyivät katsomaan ja Neville kysyi: ”Kuka?”
”Sitä en tiedä tarkalleen, vaikka minulla on aika hyvä kuva epäilystä. Sen sijaan…Tiesittekö, että Alex Raylonin oikea nimi on Aleric Rosier ja hän oli Evan Rosierin veli?” Ginny sanoi katse nauliintuneena Nevilleen.
”Hän valehteli.”
”Mitä?” Ginny kysyi suu ammollaan.
”Doghood. Hän sanoi, että he yrittivät palkata häntä uudelleen, mutta se ei ollut totta. Ahaa.. nyt ymmärrän”, hän sanoi ja hautasi päänsä käsiinsä. Kaikki tuijottivat häntä ahneesti. ”Evan Rosier tappoi Doghoodin vanhemmat. Doghood oli siitä todella katkera. Aleric muutti nimensä varmasti pian Evanin käännyttyä kuolonsyöjäksi ja tapettua monia ihmisiä. Hän ei halunnut, että ihmiset saisivat tietää hänen olevan murhaajan veli. Hän halusi hyvittää veljensä virheet ja liittyi WCA:han. Hän oli mukana operaatioissa, mutta se ei liittynyt tähän. Hän ei tiennyt paljastuneensa. Luultavasti Doghood sai tietää asiasta vasta pari kuukautta sitten ja lähetti Raylonille uhkauksen. Raylon ei ottanut sitä tosissaan, koska ei tiennyt Doghoodin vanhemmista. Sitten Doghood keksi kidnapata tämän tyttären, eikä Raylon tajunnut sitä. Hän luuli, ettei kukaan saisi koskaan tietää, mutta hän oli väärässä”, Neville lopetti melankolisesti.
”Doghood hakee oikeutta väärin keinoin”, Harry sanoi vihaisesti.
”Tärkein tehtävä on löytää nyt tyttö”, Neville sanoi ja otti takkinsa.
”Minne sinä menet?” Ginny kysyi palattuaan kiireesti työpöytänsä ääreen. ”Doghoodin luo. Harry tule mukaan. Muut etsikää WCA:n agenttien ja Doghoodin vuokraamia tyhjiä kiinteistöjä.” Neville harppoi ovelle Harry perässään. Muut kiirehtivät nopeasti työpöytiensä ääreen. Pihalla sade yltyi ja pisarat iskeytyivät ikkunoihin.

What have I become, I´m always on the run
Chasing demons will I fail again?
Watch me come undone, I´m helpless on my own
I´m a time-bomb baby ready to explode
I want to be closer
But I´m ashamed again



”Senkin kurja, haiseva paska!” Neville ärjyi potkaistuaan oven ja rynnättyään Doghoodin luo, joka istui pöytänsä ääressä.
”Herra Longbottom, jos et ole huomannut, minulla on kiire…”, hän lopetti lauseensa Nevillen rynnättyä hänen luokseen ja nostettuaan kauluksesta seinää vasten. ”Missä hän on?!” Naville karjaisi Doghoodille niin että sylki lensi. Doghood katsoi häntä laskelmoivasti.
”Kuka?”
”Evelyn Raylon!”
”Mistä minä tietäisin?”
”Sinä kidnappasit hänet!”
”Miksi ihmeessä?”
”Koska luulet Alex Raylonin liittyvän vanhempiesi murhaan. Jotka muuten murhasi hänen veljensä Evan Rosier.” Kuultuaan tämän, väri pakeni Doghoodin kasvoilta. ”He tappoivat vanhempani!”
”Alex Raylon ei kuulunut heihin, eikä hänellä ollut yhteyttä kuolonsyöjiin!”
”Valehtelet!”
”Koska samaan aikaan hän oli Pyhässä Mungossa hoidettavana ja yli 30 henkilöä voi todistaa sen! Sinäkin tietäisit sen, jos olisit tutkinut, mutta janosit vain oikeutta ja kostoa tarkistamatta faktoja”, Neville lopetti ja katsoi Doghoodin kalpeita kasvoja.
”Kysyn nyt viimeisen kerran, ja pyydän että teet niin kuin oikein on, missä Evelyn Raylon on?” Doghood ravisti päätään ja liukui seinältä lattialle istumaan.
”Hän on Spencer Road 21:ssä”, hän vastasi heikolla äänellä. Neville nyökkäsi Harrylle, joka oli katsellut näytelmää sivusta, ja Harry kahlitsi Doghoodin ja kutsui agentit pidättämään tämän. Samaan aikaan Neville soitti Oliverille. ”Neville hyvä kun soitit, Evelyn…” Neville keskeytti ja sanoi: ”…on Spencer Road 21:ssä.”
”Totta! Mistä tiesit?”
”Doghood kertoi.”
”Vapaaehtoisesti?”
”Tarpeeksi.”
”Hyvä.”
”Kuule…”
”Minä ja Ginny olemme parin korttelin päässä varastosta. Tavataan toimistolla”, Oliver sanoi ja lopetti puhelun. Neville laittoi kännykän taskuunsa ja jäi tuijottamaan Doghoodia.

The fool have reached the door, He can´t take it anymore, Asking for one more chance, will you say no?
I´m begging on my knees, will you please swallow an ounce of your pride and finally let me in
Under your spell there's me, I want to tell you the truth
A grand goddess and a volatile mind
Unjust for you



Lontoon koillisosassa poliisien pillit soivat. Ne ujelsivat läpi sumuisen Lontoon, aamu auringon tuodessa heikkoa valoaan. Autot pysähtyivät pienen varaston eteen.
 Oliver ja Ginny hyppäsivät ulos autosta ja juoksivat teräsovelle. Ginny avasi nopeasti oven ja Olive tähtäsi aseella kohti pimeyttä. He kulkivat varovasti varastoon sisemmälle. Varaston päässä he näkivät pienen tytön, joka oli sidottu köysillä ja jolla oli huivi suun edessä peittäen mahdolliset avunhuudot. He juoksivat nopeasti tytön luo, muiden poliisien tarkastaessa paikkaa. Oliver ehti ensimmäisenä työn luo ja alkoi irrottaa köysiä. Tyttö näytti voivan fyysisesti hyvin, eikä hänellä näyttänyt olevan ulkoisia vammoja. Viltti ja ruuan tähteen tytön vieressä viestittivät, että kidnappaaja oli pitänyt tytöstä hyvää huolta. Oliver sai tytön vapautettua ja nosti tämän syliinsä.
”Kaikki hyvin”, Oliver sanoi ja silitti tytön päätä, ”älä pelkää. Me pidämme sinusta huolen.”

Lääkärintarkastuksen jälkeen Evelyn pääsi pois sairaalasta. Hän joutui kuitenkin tulemaan vanhempiensa kanssa asemalle antamaan lausuntoa. Sen jälkeen hän lähti iloisen vanhempiensa kanssa ja vilkutti lähtiessään innokkaasti etsiville. Oliver hymyili tytölle leveästi. Hän oli, vietyään Evelynin sairaalaan Ginnyn kanssa, ostanut tytölle ison nallen, josta tyttö oli ollut todella iloinen. Vilkuttaessaan takaisi Oliver huomasi nallen tämän kainalossa. Hän toivoi sen tuovan jonkinlaista onnea ja turvallisuudentunnetta tytölle.
   WCA:n johtaja Doghood erotettiin ja oikeudenkäynnissä selviää miten hänelle käy. Etenkin Oliver oli asiasta iloinen ja vihelteli toimistossa asian kuultuaan. Ainakin siihen asti, kunnes Harry kimpaantui ja heitti häntä kynätelineellä. Nauraen Oliver väisti sen ja teline osui seinää, levittäen kynät ympäri lattiaa. Sen jälkeen Oliver ja Harry kiistelivät kumpi kerää kynät. Kiista päättyi Hermionen tokaistua pojille jotain vihaisesti. Hetken kuluttua sekä Oliver että Harry keräsivät kyniä luoden vihamielisiä katseita toisiaan kohtaan, mutta pian he jo naureskelivat kirjoittaessaan raporttia.


Pitkän työpäivän jälkeen Oliver käveli väsyneesti kohti kaksikerroksista taloa Kensingtonissa, Lontoon länsipuolella. Hapuillen hän avasi oven ja astui eteiseen. Seinällä oleva iso kello näytti aamu kuutta. Kukaan tuskin oli talossa vielä hereillä. Hän laittoi hiljaa takkinsa naulakkoon ja hiipi portaita yläkertaan. Portaiden yläpäässä hän käveli vasemmalle ja aukaisi hiljaa työhuoneen oven. Hän jätti sinne kannettavansa ja salkkunsa. Sen jälkeen hän avasi viereisen huoneen oven. Hymyillen hän näki peiton alta palasen pitkää tytön tukkaa. Hän sulki hiljaa oven. Hän avasi myös vastapäisen huoneen oven ja näki kaksi sänkyä, joissa kummassakin nukkui teini-ikäinen poika: toisella tumma ja toisella vaalea tukka. Hiljaa hän hiipi vaaleatukkaisen pojan luo ja antoi pienen suukon poskelle. Poika liikahti unissaan. Hiljaa hän sulki huoneen oven ja tassutteli portaiden ohi oikealle. Hän avasi oikeanpuoleisen oven ja hiipi sisälle. Isossa sängyssä tummatukkainen mies nukkui sikeästi. Oliver katsoi tätä arvoituksellisesti ja riisui vaatteensa. Hän jätti vain bokserit ja topin päälleen, ja hiipi sänkyyn. Päästyään peiton alle Oliver huomasi miehen tuijottavan tätä. Oliver hymyili tälle ja antoi tälle lempeän suukon. Oliverin aikoessa lopettaa suudelman, mies suuteli Oliveria vaativasti. Oliver kierähti miehen päälle ja haroi käsillään tämän hiuksia. Suudelman loputtua tummatukkainen mies näykkäsi vielä Oliverin huulta saaden tämä hymyilemään uudelleen. ”Sinulla kesti kauan”, hän sanoi ja kurtisti kulmiaan. ”Olen pahoillani. Meillä kesti aikaa löytää kidnapattu pikkutyttö. Ja jäin vielä tekemään raporttia. Teen sen ylihuomenna valmiiksi, koska sain tämän päivän vapaaksi”, Oliver vastasi ja silitti miehen hiuksia. Jamie hymyili. Hän ei voinut vastustaa Oliverin hymyä. ”Okei. Tämän kerran hyväksyn tuon. Mennään nyt nukkumaan, minun pitää mennä aamulla kymmeneltä toimistolla”, hän sanoi asialliseen sävyyn ja jatkoi: ”Ihanaa, että olet nyt kotona. Valvoin kahteen asti odottaen sinua, mutta sitten nukahdin.” Hän hymyili arasti ja näytti pettyneeltä itseensä. Oliver kuitenkin hymyili ja otti Jamien pään käsiensä väliin: ”Olet ihana, en tiedä mitä olen tehnyt ansaitakseni sinut.” Hän suuteli Jamieta vielä kerran ja kierähti sitten tämän viereen. Jamie hymyili tälle ja sulki Oliverin syliinsä. Pian he sulkivat silmänsä ja olivat umpiunessa.


A/N: Kommenttia anotaan :)


« Viimeksi muokattu: 04.01.2009 21:28:03 kirjoittanut Ollie »
Ficit

*~ Viva Espana ~* Xavi, Iniesta,  Ramos y Torres <3

Eeyore

  • Radamsa
  • ***
  • Viestejä: 1 875
  • Karo-muoks || Ei Eyeore, ikinä.
    • Loista Tähti, loista.
Vs: Magic Trace, S
« Vastaus #7 : 24.11.2008 11:42:35 »
No niin, muistinpas tämänkin ficin nyt  ;D
Risuja vaikka ensin. Huomasin tekstissä suht paljon toistoa ja jotain erikoisia sanajärjestyksiä, jotka olisi voinu laittaa hieman parempaan järjestykseen, että siitä ois saanu sujuvamman kuuloisen. Muutaman kerran tuli sit vähän sellainen olo, että henkilöt selittää meille asioita, vaikka sen olisi voinu kerrontaan laittaa, mutta tätä ei ollu kuin kerran pari. Sitten oli muutamia huolimattomuus- ja kirjoitusvirheitä, joista tässä esmerkki.
Lainaus
Ginny lopetti listaamisen ja kiinnitti huomionsa taas tietokoneeseen., mutta käänsi päänsä pian takaisin.
”Mitä sinä luulet?”
”En tiedä. Olen samoilla linjoilla kuin sinä., mutta mitä luulet tästä:
eli siis sekä piste että pilkku peräkkäin, vaikka vain pelkkä pilkku olis ollu tarpeen.
Jaksotusta olisin kaivannu, välillä oli vähän hankala lukea yhteenpötkötettyä tekstiä, mutta siitäkin kyllä selvittiin.
Mut sitten ruusuihin. Miusta olit onnistunu tekemään tästä sellaisen kuin itse sarjakin oli ja juonesta sai kiinni heti alussa (sekä sarjan tyylistä, se oli onnistunu :)) Henkilöt oli sopivia ja pienet hahmojen historian kerronnat tasapainottivat vähän kerrontaa. Itse sarjassakinhan on joka hahmolla jotain ollu ja sarjaa seuranneet tietävät ne, joten oli hyvä, että tässäkin hahmojen menneisyyttä hieman valaistiin lukijoille, koska tää on "yksiosainen" jakso :D (toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitin, siis sarjahan jatkuu monta jaksoo, mut tässä oli vain yksi.)
Loppu oli sopivan rento ja hyvä, ettei se päättynyt tuohon rikoksen selvittämiseen.
Kittoos ^^


"Sie oot vähän niinku vähä-älynen pikkusisko, jota miulla ei oo koskaan ollu."
Naakkapuiston istuva päällikkö Märkäpuuma
Lucius/Narcissa | 67/100

Ollie

  • Dragon Caven orja
  • ***
  • Viestejä: 799
  • For Greater Good, Viva la Espana!
Vs: Magic Trace, S
« Vastaus #8 : 24.11.2008 17:04:11 »
Oi ku oli pitkä kommentti :D
joissakin kohdissa oli pakko vähän selittää, koska tämä oli tavallaan vain yksi jakso "kokonaisesta" sarjasta. lukija ei voi millään tietää mitä mun päässä liikkuu. etenkin kun itse kirjoittaessani, näin tarinan kuin filminauhana päässäni ja sitten yritin kirjoittaa mitä näin nauhassa.  omasta mielestäni on kivempaa, että henkilöt selittää asioita, kuin että kaikkitietävä kertoja kertoo kaiken.

Lainaus
Sitten oli muutamia huolimattomuus- ja kirjoitusvirheitä, joista tässä esmerkki.
joo... öhöm... korjasin ton virheen ja katselen jos siellä on lisää :)

Lainaus
välillä oli vähän hankala lukea yhteenpötkötettyä tekstiä, mutta siitäkin kyllä selvittiin.
joo niistä tuli vähän pitkiä, mutta kun en halunnut laittaa tosi lyhyitäkään kappaleita.

Kiitos ruusuista :) tätä oli vähän vaikea laittaa velhomuotoon, mutta näköjään onnistui. olen seurannut sarjaa alusta alkaen ja kuuluu lempisarjoihini, joten ajattellin, että tiedän tarkalleen minkälainen tästä pitää tulla. no ajattelu ja toteutus on vähän eri asioita, mutta kiva jos tykkäsit toteutuksestakin :) olisi ollut myös vähän tylsää olla kertomatta mitään hahmoista, olis lukijalle varmaan jäänyt vähän tyhjä olo, kun tämä tosiaan on vain yksi jakso :)

Lainaus
Loppu oli sopivan rento ja hyvä, ettei se päättynyt tuohon rikoksen selvittämiseen.
mietin lauksi, että lopettaisiko vain siihen, mutta sitten mustin että harvoin sarjassakaan vain lopetetaan siihen. yleensä kerrotaan jotain henkilöistä tai jotain sinne päin :)

kiitos joka tapauksessa, kun jaksoit kommentoida näin pitkästi :P
Ficit

*~ Viva Espana ~* Xavi, Iniesta,  Ramos y Torres <3