neiti seko: Joo ei se mitään
Niinhän sitä olisi voinut kirjoittaa, mutta ei jaksanut
Kiitos kommentistasi.
maikkimaa: Kiitos kommentistasi
Minäkin tykkäsin hänestä
Mya Musta: Kiitos kommentistasi
Tiedetään, tiedetään.. xD Sirius on paras
Luku 16. Trampoliinin taikaaMatami Pomfrey oli korjannut Jamesin nenän tuossa tuokiossa ja nyt poika kulki läntistä käytävää pitkin kohti liikkuvia portaikkoja. Hän vihelteli hyväntuulisesti samalla.
”Kaveri!” Kuului tutunkuuloinen huuto hänen takaansa ja hän käännähti katsomaan.
”Mitä mies?” Sirius kysyi virnistäen kelmimäisesti ja lätkäisi kädellään Jamesia selkään kaverillisesti.
”Matami korjasi nenäni käden käänteessä ja nyt olen menossa pyytämään Lilyä treffeille ensiviikonlopun Tylyahon reissuun”, James vastasi ja laittoi kätensä Siriuksen niskan takaa.
”Evansista tulikin mieleen, että vanha kunnon Albus haluaa tavata teidät kummatkin”, Sirius sanoi muistaen asian ja puhalsi hiuksensa pois silmiltä.
”Nyt hetikö?” James kysyi miettien ankarasti miten kysyisi Lilyltä Tylyahon reissusta.
”Yep”, Sirius sanoi ja teki loppuun vielä imukuppiäänen, mikä antoi niin pienelle sanalle ei-niin-tärkeän –vaikutuksen. James jäi nyökyttelemään ja katselemaan yhä miettien ikkunasta ulos kohti auringossa kimaltelevaa järveä.
”No aiotko mennä? Voi perhanan pinnit!” Sirius kirosi vaihtaen aihetta upeasti kun hänen yrityksensä kiinnittää etuhiuksensa punaisella Christyltä lainaamallaan pinnillä epäonnistui.
”Annas kun minä”, James sanoi kuin vanha tekijä ja otti pinnin Siriukselta ja mietti hetken.
”Olisiko pampulaa?” Hän kysyi kurtistaen kulmiaan mietteliäästi.
”Tässä”, Sirius vastasi ja otti taskustaan kaksi punaista pampulaa, jotka olivat myös Christyltä peräisin. James otti pampulat ja teki Siriukselle ensin kaksi söpöä poninhäntää kummallekin puolelle ja sitten kiinnitti etuhiukset oikealle puolelle.
”Tattis. Aiotko nyt mennä sinne rehtorin puheille?” Sirius kysyi kohottaen kulmiaan kysyvästi.
”Aivan niin kyllä joo”, James sanoi muistaen itsekin asian ja lähti hyppelemään iloisen pojan hyppelyjä kohti kansliaa.
”Hei anteeksi sinä neiti siinä, oletko nähnyt James Potteria?” Kuului Siriuksen selän takaa tytön ääni.
”Anteeksi kuinka?” Sirius kysyi kääntyen dramaattisen hitaasti toinen kulma kohollaan.
”Oi anteeksi Sirius”, Lily sanoi anteeksipyytävästi tirskahtaen.
”Äh, hän lähti jo rehtorin kansliaan”, Sirius sanoi huiskaisten kädellään ja lähti pois tirskuvan Lilyn ohitse.
”Hei James! Odota!” Lily huusi juosten rehtorin kansliaan vievää käytävää pitkin kohti hänen edellään kävelevää pitkää ja komeaa poikaa, joka kääntyi kun kuuli nimensä.
”Hei itsellesi kaunotar”, James sanoi hymyillen hurmaavasti. Tuo hymy olisi vienyt useimmilta tytöiltä jalat alta, mutta Lilykin oli yhtä hymyä kaksin jaloin.
”Hyvä päivä tänään eikö?” Lily kysyi ja heilautti haltiakampauksella olevat hiuksensa taakse.
”Jos ei oteta huomioon nenäni murtumista niin aika hyvä. Oletko käynyt parturissa?” James kysyi katsoen Lilyn kiiltäviä ja tasapitkiä hiuksia.
”En nyt varsinaisesti. Christy vain on Tylypahkan taitavin hiustenleikkaaja”, Lily sanoi heilauttaen hiuksiaan uudestaan ja hymyillen valloittavasti.
”Leikkaisikohan hän minunkin hiukset?” James kysyi pörröttäen hiuspehkoaan.
”Merlin ei! Tai siis saattaisi leikatakin maksua vastaan, mutta älä pilaa hiuksiasi! Ne ovat juuri ihanat noin”, Lily hätääntyi ja otti Jamesin käden omaansa.
”Sianpään baarimikko”, James sanoi tunnussanan kivihirviölle joka hyppäsi pois heidän edestään ja päästi heidät portaisiin.
”Lily muuten haluaisitko lähteä kanssani ensiviikonloppuna Tylyahoon?” James kysyi takellellen ja hermostuneena peläten, että tyttö suuttuisi ja kieltäytyisi ja syyttäisi häntä ikuiseksi ahdistelijaksi. Pelko oli kuitenkin turhaa, vaikka Lily antoikin hänen odottaa Jamesin mielestä kauan. Viimein hän nousi varpailleen, suuteli Jamesia poskelle ja vastasi hymyillen:
”Totta kai.”
Jameskin hymyili taas ja he astuivat sisään kansliaan edes koputtamatta ensin. Rehtori torkkuikin pää työpöytänsä pintaa vasten.
”Shh”, James sihisi Lilylle ja hiipi hiljaa rehtorin taakse.
”VALOMERKKI!” Hän huusi rehtorin korvan juuressa ja Dumbledore hätkähti hereille ja alkoi pälyillä ympärilleen. Hän otti puolikuun muotoiset lasinsa pöydältä haparoiden ja katsoi ketkä olivat saapuneet.
”Ai kappas neiti Evans ja herra Potter.. Istukaa olkaa hyvä”, Dumbledore sanoi ja ryhdistäytyi kun pari istuutui tuoleihin.
”Olette täällä erikoistehtävän vuoksi. Kuten olette ehkä huomanneet, täällä ei ole paljon huvituksia neitien Burrowsin ja Stormin lisäksi. Oppilaat ovat tylsistyneitä välituntisin ja käyttävät aikansa välitunnilla läksyjen tekemiseen. Missä ei siis ole mitään pahaa, vaan heidän pitäisi leikkiä! Olla lapsia vielä kun ovat!” Rehtori puuskahti turhautuneena. James ja Lily vilkaisivat nopeasti toisiaan.
”Siksi, annan teille tehtäväksi kasata tämän kokoon pihamaalle”, Dumbledore jatkoi nyt hiukan piristyneempänä ja heilautti taikasauvaansa, jolloin iso paketti leijaili heidän luokseen portaista rehtorin työpöydän viereltä.
”Mikä se on?” James kysyi uteliaana.
”Tämä kaunokainen tässä.. on jättitrampoliini!” Dumbledore sanoi ylpeänä päästi paketin vahingossa tippumaan – suoraan Lilyn jaloille.
”Ouh..” Tyttö huokaisi hiljaa irvistäen samalla ja veti jalkansa paketin alta.
”Minne se pitää kasata?” James kysyi silittäen ja taputtaen samalla Lilyn selkää.
”Suuresta tammesta parikymmentä metriä portteja kohti. Olen käynyt katsomassa paikan ja siinä on juuri sopiva tasanko”, rehtori sanoi nyökkäillen.
”Saammeko loppupäivän vapaata?” James kysyi toivoa elättäen.
”Saatte. Itse asiassa kaikki saavat loppupäivän vapaaksi. Suoraan sanoen, saatte loppu kuukauden vapaaksi!” Dumbledore innostui kuin pieni lapsi jälleen.
”Öh…rehtori? Nyt on maaliskuun viimeinen päivä..” Lily huomautti ollen vähän sekaisin.
”Onko? Oi.. Siinä tapauksessa saatte seuraavat kaksi viikkoa vapaaksi! Alkaen tästä hetkestä!” Dumbledore julisti ja James ja Lily heittivät vitoset riemuissaan.
”Huomio huomio! Rehtori Dumbledorella, toisin sanoen minulla, on ilmoitus joka koskee kaikkia teitä rakkaita lapsosia. Olen päättänyt, että annamme teille seuraavat kaksi viikkoa lomaa, alkaen tästä hetkestä!” Rehtori kuulutti ylpeänä ja innoissaan taikamikrofoniin joka kuului kaikkialle linnassa. He pystyivät jo melkein kuulemaan kuinka kaikki oppilaat hurrasivat eri puolilla Tylypahkaa.
”Te voitte lähteä kokoamaan trampoliinia. Olkaa siunatut!” Rehtori ylisti.
”Te myös herra rehtori!” James sanoi ja heitti vitoset vielä Dumbledorenkin kanssa kun Lily jo lähti leijuttamaan pakettia ulos.
”Remus!” Jessica huusi onnellisena lomasta. Remus kääntyi vähän matkan päässä Jessicaa edellä tungoksessa ja hänen suunsa leveni hymyyn kun Jessica syöksyi hänen syliinsä ja he suutelivat hetken hellästi.
”Missä Sirius on?” Paikalle saapunut Christy kysyi huolestuneena.
”Tässähän minä olen, oletko sokea?” Sirius kysyi hänen vierestään närkästyneenä.
”Voi Merlinin tähden ota nyt nuo naurettavat poninhännät pois.. Ja anna pinnini ja pampulani takaisin!” Christy sähähti pahantuulisena ja Sirius antoi vastentahtoisesti ne takaisin.
”Se oli elämäni paras tunti koska hiukset ei valunut silmille..” Hän huokaisi kun he tallustivat nelisin käytävää pitkin kohti ulko-ovia. Marilyn ja Peter olivat menneet suoraan tunnin loputtua seurustelukumppaneidensa luokse jonnekin.
”Mitä James ja Lily tekevät?” Remus kysyi ihmetellen kun he pääsivät ulos.
”Missä?” Sirius kysyi tähyillen ympärilleen.
”Tuolla”, Jessica vastasi ja osoitti paikkaa.
”Viimeinen heidän luonaan on mätämuna!” Sirius hihkaisi huomattuaan heidät ja pinkaisi juoksuun. Niin tekivät kyllä muutkin.
”Ei ollut reilua kun te juoksitte niin kovaa!” Sirius valitti kuin pieni lapsi tullessaan paikalle viimeisenä.
”Itsehän sinä ehdotit tätä juoksukisaa, ja juoksukisoissa on nimenomaan tarkoitus juosta kovaa”, Jessica lohdutti ymmärtäväisenä.
”Kokoa itsesi kasaan Sirius!” Christy komensi äkäisenä. Häntä rupesi pikkuhiljaa ottamaan pattiin, että hänen poikaystävänsä oli tuollainen vauva.
”Se ei siis tepsinyt.. Tuon tarkoitus oli saada teidät tuntemaan myötätuntoa ja myöntämään että minä olen silti paras lajissa kuin lajissa”, Sirius totesi kohottaen olkapäitään ihmetellen Christyn käytöstä. Christy huokaisi raskaasti ja paheksuvasti. Hän käänsi Siriukselle selkänsä kädet puuskassa ja Sirius halasi häntä takaapäin.
”Olen onnekas kun minulla on sinut tyttöystävänä”, hän lepytteli Christyä pää hänen olkapäällään.
”Niin olet”, Christy vastasi ja kääntyi halaamaan Siriusta haikeasti.
”Mitä te siis teette?” Remus kysyi Jamesilta.
”Me tässä Lilyn kanssa..” James aloitti ja piti pienen tauon kopatakseen Lilyn vierelleen jousia kiskomasta.
”..kokoamme jättitrampoliinia!” Hän julisti lauseensa loppuun ja pussasi Lilyä poskelle iloisesti.
”Saako auttaa?” Jessica kysyi innoissaan ja James nyökkäsi. Niinpä he kaikki kuusi alkoivat kiskoa jousia paikoilleen, eikä kulunut kymmentä minuuttia kauempaa, kun trampoliini oli jo valmis.
”Siihen pitää vielä pystyttää kyltti viereen: Ei kengät jalassa trampoliinille”, Remus keksi vielä viisaasti.
”Ja pitää näyttää turvallisuussäännöt saman kyltin alle”, Jessica sanoi viisaana ja kaikki kääntyivät häneen päin.
”Mitä? Ei sitten.. Ajattelin että se olisi hyvä idea..” Jessica sanoi ja laittoi hiuksensa korvien taakse.
”Ei ei kultaseni! Se on nimenomaan hyvä idea! Olet viisastunut!” Remus huudahti aidosti riemuissaan ja halasi Jessicaa lujasti ja suuteli häntä sen jälkeen. Muut nauroivat heleästi taustalla ja Sirius kirjoitti jo kylttiä. Hän oli taikonut sen ja tussin aivan itse. Lily antoi ystävällisesti paketissa mukana tulleen trampoliinin käyttö- ja sääntövihkon jonka Sirius taikoi kiinni kylttiin.
”Noh.. Ketkä hyppii ensimmäisenä?” Christy kysyi ja kaikki katsoivat Jamesia ja Lilyä.
”Te kokositte tämän joten..” Remus sanoi kädet Jessican ympärillä.
James ja Lily hyppivät nauraen aikansa ja James heitti voltinkin. Muut taputtivat innoissaan, kunnes Lily virnisti ovelasti ja heitti kaksoisvoltin – takaperin. Seuraavana vuorossa olivat Remus ja Jessica. Remus osoittautui melkein yhtä hurjaksi kuin Lily ja heitti yhden takaperin voltin.
”Missä te kaksi olette oppineet noita taitoja?!” James huusi närkästyneenä kun ei itse ollut osannut takaperin volttia.
”Kröhöm, eivät vain he kaksi”, Jessica huomautti ja heitti itsekin takaperin voltin ennen kuin antoivat vuoron Christylle ja Siriukselle.
”Siis me olimme kesällä Lontoossa kaikki semmoisessa.. Miksikä sitä nyt kutsuttiinkaan, rakkaani?” Sirius sanoi hyppien käsikädessä Christyn kanssa jolta kysyi kun ei muistanut itse.
”Lontoon Liikunta Kurssi”, Christy sanoi ja teki ensin voltin takaperin ja heti perään etuperin.
”Missä vaiheessa sinä semmoisessa ehdit käydä Sirius?! Olit koko kesän meillä!” James huusi ihmetellen ja näreissään.
”No siinä kesäkuun lopulla kun sanoin lähteväni viikoksi naiseni luokse Lontooseen.. No en itse asiassa kyllä valehdellutkaan”, Sirius sanoi virnistäen yrittäen päästä pois Jamesin vihaisesti osoittavan sormen osoituksesta. Pian hänkin heitti voltin takaperin ja he lopettivat pomppimisen.
”Miksi ette kutsuneet minua?” James kysyi heidän kaikkien kavutessa trampoliinille. Hiiteen ”Yksi ihminen kerrallaan” –sääntö.
”No tiedäthän kun minä vähän niin kuin vihasin sinua silloin?” Lily selitti vaivautuneesti koiranpentuilmeensä kera ja kietoi kätensä Jamesin niskan takaa.
”Valitettavasti.. Sinun vihanpitosi vuoksi menetimme kuusi vuotta yhteistä aikaa. Kuusi!” James muistutti kärkkäästi.
”No et sinä ainakaan auttanut asiaa!” Lilykin närkästyi.
”Kaverit, nyt ette kyllä ala riitelemään! Juuri kun olette päässeet sopuun!” Jessica katkaisi kiistan heti alkuunsa.
”Lähdetään päivälliselle.. Hiukoo ja pahasti”, Remus ehdotti ja he nousivat trampoliinilta pois ja lähtivät kohti linnaa.
”Tämä porsaankyljys on herkullista!” Remus totesi kuin seitsemännestä taivaasta. Ruokana oli porsaankyljyksiä, makaronia ja fetasalaattia.
”Voi jumalauta!” Christy huudahti selailtuaan pöydällä ollutta Päivän Profeettaa.
”Hys Chris, ei niin kovaa! Mitä siellä on?” Lily hyssytteli ystäväänsä vilkuillen pienempiä oppilaita ja kurkisti Jessican kanssa lehteä.
”Hyvän Charlotten keikka aikaistuukin! Se on jo huomenna! Hyvä juttu, että näin lehden”, Christy puuskahti.
”Voi ei! Pitää valita vaatteet!” Jessica kiljahti ja muut yrittivät hyssytellä häntä.
”Terve kuomat”, paikalle ilmestynyt Marilyn sanoi ja paukautti Jessicaa selkään niin kovaa, että tyttöressulta melkein lähti ilmat pihalle.
”Marilyn meillä on huomenna toinen AA-kokous ja Hyvän Charlotten keikka onkin jo huomenna!” Lily paukautti heti kun Marilyn oli istuutunut hänen viereensä.
”Voihan pyhä paska!” Marilynkin paukautti ja hänen epäonnekseen professori Vauhkomieli kulki juuri silloin hänen takaansa.
”Viisi pistettä Rohkelikolta kiroilusta ja toiset viisi pistettä siitä, että unohdit olla alituisesti valppaana”, Vauhkomieli mörähti ja jatkoi matkaansa. Marilyn irvisti oikein rumasti ja näytti keskisormea kun Vauhkomieli oli mennyt.
”Ja kaksikymmentä pistettä opettajalle irvistelystä, toiset kaksikymmentä hävyttömän käsimerkin näytöstä ja kolmannet kaksikymmentä koska neiti unohti jälleen olla ALITUISESTI VALPPAANA!” Vauhkomieli kailotti pysähtymättä tai kääntymättä katsomaan edes.
”Mistä äijä tiesi?” Marilyn kuiskasi ihmetellen järkyttyneenä.
”Ehkä sillä on kolme silmää.. Kaksi päässä ja yksi ahterissa”, Sirius ehdotti ja sai muut tyrskähtämään. He söivät rauhassa ja Peterkin ehti ilmestyä jossain vaiheessa ja liittyä seuraan.
”Lily nouse jo!” Christy karjui kylpyhuoneesta harjaamasta hampaitaan. Lily vain käänsi kylkeään ja veti peittoa paremmin ylleen. Marilyn veti oman sänkynsä vieressä farkkunsa jalkaan ja katsoi viereisessä sängyssä nukkuvaa Lilyä. Hän tuhahti, otti vesikannun ja kumosi sen Lilyn kasvoille.
”Kylmää!” Hän kirkaisi heräten siinä samassa ja ponkaisi pystyyn. Hän tosin löi ennen varsinaista pystyyn pääsemistä päänsä sänkynsä kattoon. Marilyn pudisti päätään ja kiskoi uuden pinkin villapuseronsa ylleen. Hän mietti kokovartalopeilin edessä hetken kunnes muutti itselleen pitkät ja blondit kiharat.
”Lily, kamppeet päälle jo”, Jessica hoputti ja veti vetskarin kiinni keltaisesta paitatakistaan ennen kuin siirtyi meikkipöydän eteen laittamaan hiuksiaan. Hän katsoi hetken itseään kunnes letitti hiuksensa kahdelle letille eteen. Kohta Christy tuli kylpyhuoneesta täysissä pukeissa ja otti mustan viittansa naulakosta.
”Lily nyt vähän äkkiä niitä vaatteita päälle! Meillä on vartti aikaa ehtiä sinne pirun AA-kokoukseen!” Hän huusi ja ryntäsi Lilyn vaatelipastolle etsimään tytölle paidan. Hän nappasi ensimmäisen mikä käteen sattui ja se oli musta, kahta kokoa liian iso, Jamesilta peräisin oleva huispaajapaita ja viskasi sen Lilylle.
”Joo kiitti”, hän sanoi ja otti lipastosta mustan yksivärisen paidan ilman kuviointeja ja veti sen ensin ylleen, sen jälkeen vasta Jamesin paidan.
”No niin, alkaako olla valmista?” Jessica kysyi laittaessaan oman viittansa kiinni ja heittäessään Marilynille tämän oman.
”Kyllä kyllä”, Lily sanoi ja otti käsilaukkunsa laitettuaan ensin hiuksensa korkealle ja hätäisesti tehdylle poninhännälle. Christy antoi hänelle viittansa ja heitti omansa niskaansa sinisen hupparin päälle. Hänellä oli jaloissaan mustat lököverkkarihousut ja sukat lahkeiden päällä. Hiuksensa hän oli hutaissut aika samanlaiselle poninhännälle kuin Lilykin.
”Hei hei James”, Lily sanoi Jamesille joka oli oleskeluhuoneessa muiden Kelmien kanssa ja suikkasi nopean suukon tämän poskelle ennen kuin he kiiruhtivat muotokuva-aukosta ulos ja hän heitti viitan ylleen. He juoksivat käytävät ja rappuset alas Eteisaulaan ja ulko-oville ja sen jälkeen pihatietä porteille ja Tylyahoon.
”Hiuh, ehdittiin”, Marilyn henkäisi hengästyneenä nuorisoseuran eteisessä. He laittoivat viittansa naulakkoihin ja pian heidät päästettiin muiden ihmisten kanssa sisään kokoushuoneeseen.
”Tervetuloa jälleen ja tämähän on meidän toinen tapaaminen”, ryhmän tukihenkilö ja vetäjä rouva Wilson tervehti heitä herttaisesti. Hän oli jo ainakin päälle 60-vuotias ja oli auttanut monta kymmentä alkoholistia parempaan elämään ilman alkoholia. Hänen harmaat hiuksensa olivat tänäänkin nutturalla ja hänellä oli vaaleanpunainen hartiahuivi olkapäillään punaisen kevätmekon päällä.
”Terve vaan..” Marilyn sanoi haukotellen.
”Voisimme aloittaa siitä, miltä teistä tuntui eilisen kokouksen jälkeen. Jospa herra Fletcher aloittaisi?” Rouva Wilson ehdotti lempeästi ja Mundungus haroi käsillään likaisenvaaleita hiuksiaan.
”No tuota.. Kyllä se aika oudolle tuntui, täytyy myöntää.. Suoraan sanoen mietin, että miksi ihmeessä minä käyn täällä? Sitten muistin jälleen syyn miksi olin edes ratkennut juomaan.. Työnantajani vuoksi.. Tai siis ei hän käskenyt juomaan, mutta ensimmäinen palkaton päivä tuntui aika pahalle sen möhlimisen jälkeen ja siinä sitten päädyin viinakauppaan.. Ja nyt työnantajani uhkaa potkuilla siivousfirmasta ellen lopeta juomista eli oli aika sekavat tuntemukset joo…” Hän selitti ja nousi ottaakseen vettä kraanasta.
”Hyvä aloitus Mundungus. Entäpä sinä neiti Evans?” Rouva Wilson kysyi Lilyltä joka hätkähti mietteistään.
”Ai mitä? Minäkö nyt vai?” Hän kysyi kulmat koholla.
”Kyllä Lily, sinä”, rouva sanoi nyökäten yhä niin lempeästi, että Marilyniä alkoi ihan oksettaa.
”Tuntui aika hyvältä joo.. Nyt voin alkaa olla parempi johtajatyttö ja parempi tyttöystävä ja parempi ystävä ja parempi roolimalli nuoremmille oppilaille.. Ja tuntuu hyvältä kun ei tarvitse enää haaskata rahoja viinaan ja krapulalääkkeisiin. Eikä tarvitse turmemalla elimistöä”, Lily piti hienon puheen. Marilyn teeskenteli ampuvansa itsensä.
”Erinomaista Lily. Oli pakko huomata, että neiti Collins ei ollut kovin innostunut ystävänsä puheesta. Miksi näin?” Rouva Wilson kysyi pahoillaan Marilyniltä.
”No eipä juuri kiinnosta jokin mikä turmelee aikaansaannokseni. Minä ajoin heidät ryyppäämään! Minä varmistin, että bileistä tulisi mahtavat! Minä hoidin viinat aina paikalle, minä!” Hän huusi tunnepuuskan vallassa itku kurkussa. Rouva Wilson heitti hänelle paperinenäliina paketin jonka Marilyn otti kopiksi.
”Jospa sinä kertoisit seuraavaksi miksi aloit ryyppäämään?” Rouva kehotti hymyillen ymmärtäväisesti.
”No.. En minä nyt enää voi muistaa!” Marilyn puuskahti ja niisti nenänsä tyhjäksi.
”Selvä, jatketaanpa kierrosta.. Kerrohan sinä oma tarinasi herra Toffee..” Rouva kehotti kolmikymppistä miestä jolla oli limetinvihreä knalli käsissään.
”Sirius huispaustreenit tunnin päästä, kerro Alyssalle ja Kathylle, muut tietävät jo”, James huikkasi Siriukselle tultuaan oleskeluhuoneeseen muotokuva-aukosta ja meni suoraan poikienmakuusaliin.
”Miksi minä?” Sirius mutisi noustessaan kaikin voimin sohvalta.
”Siksi sinä”, Remus vastasi hyväntuulisena.
”Miksi?!” Sirius tiuskaisi aivan kuin Remus olisi juuri haukkunut häntä kasaksi kärpäsenpaskaa.
”Siksi”, Remus toisti hymähtäen ja otti lehden pöydältä ja alkoi selata sen sisällysluetteloa.
”Miksi?” Sirius kysyi uudelleen ja vaativammin.
”Siksi”, Remus sanoi.
”Miksi? Ja Alyssa muuten, huispausharjoitukset tunnin päästä, James aikoo ottaa kaiken ilon irti tästä lomasta..” Sirius kysyi taas ja huikkasi ohikulkevalle tummahiuksiselle Alyssalle.
”Siksi ja me voimme jatkaa tätä koko päivän, mutta vastaus aina siksi”, Remus hymähti ja käänsi sivua.
”Ja kysymys aina miksi! Alyssa oletko värjännyt hiuksesi? Näytät sivumennen sanoen upealta tänään..” Sirius alkoi kehua Alyssaa imartelevasti.
”Kiitos kun huomasit.. Christy Burrows, siis sinun tyttöystäväsi, värjäsi ne eilen illalla”, Alyssa sanoi hymyillen.
”Joo hän on hyvä. Kuule voisitko etsiä ja kertoa Swalshneggerille, että harjoitukset tunnin päästä”, Sirius sanoi paljastaen miksi oli alkanut kehua ja heittäytyi takaisin sohvalle. Alyssa pudisteli päätään, mutta lähti kuitenkin etsimään Aaronia.
”Joukkue. Lauantain, toisin sanoen huomisen, peli on hyvin tärkeä. Korpinkynnellä on tänä vuonna suuremmat mahdollisuudet kuin koskaan aiemmin, olen nähnyt heidän uuden etsijän. Pieni, mutta voimakas. Näin kun hän kerran nosti Crabben, siis sen lihavan paviaanin luihuisesta, paidan rinnuksista seinälle. Lisäksi hänellä on Puhtolakaisu neljä!” James selosti jälleen kerran pukuhuoneissa. Tällä kertaa kaikki kuuntelivat silmät ja korvat auki kiinnostuneina.
”Mutta älä huoli James! Sinullahan on Hopeanuolesi!” Sirius piristi kapteeniaan joka näytti kuin sitruunan syöneeltä.
”Niinpä niin.. Kentälle, mars!” James huusi ja joukkue paineli ulos ovista luudanvarret olillaan.
”Yang, vapauta ryhmyt ja sieppi”, James komensi jahtaajaan joka meni potkaisemaan pelipalloarkun auki. Hän nappasi kaadonkin ja viskasi sen ilmaan ja Aaron kävi nappaamassa sen.
”Joukkue! Tänään treenaamme kuin hullut, koska huomisen ottelu ratkaisee pääsemmekö loppufinaaliin ja voitammeko tänäkin vuonna huispauspokaalin!” James huusi ja treenit lähtivät käyntiin.
”Lily, pitäisikö minun laittaa sininen vai valkoinen t-paita?” Christy kysyi papiljotit hiuksissaan.
”Öääh.. Laita sininen”, Lily valitsi summanmutikassa vilkaisten paitoja samalla kun etsi itselleen housuja.
”Entä Christy kummat housut?” Hän kysyi ottaessaan vaatekaapistaan valkoiset farkut ja harmaat liituraitahousut ja näyttäen niitä ystävälleen joka juuri kiskaisi sinisen t-paidan päänsä yli.
”Valkoiset tietenkin! Et kai ajatellut mennä keikalle kuin oikeuteen?” Christy heitti vitsillä ja nauraa heläytti päälle. Siinä samassa Jessica tuli vessasta laittamasta papiljotteja ja vilkaisi kelloa.
”Voi voi.. Enää kolme tuntia aikaa..” Hän huokaisi ja laittoi valkoiset lenkkitossut jalkaansa mustan röyhelöisen puolihameen seuraksi. Paidaksi hän valitsi valkoisen topin ja mustan paita-takin. Marilyn muutti hiuksiaan tiuhaan tahtiin erilaisiksi yrittäen päättää minkälaiset olisivat täydelliset nyt kun hän tapaisi Billyn pitkään aikaan. Hänen muuhun asuunsa kuuluivat vaaleansiniset farkut, ruskea nahkavyö, mustat lenkkitossut ja valkoinen kauluspaita.
”Marilyn laita pitkät, suorat ja vaaleat. Olen varma, että Billy pitää niistä”, Jessica neuvoi hyvänä ystävänä ja Marilyn hymyili hermostuneesti muuttaessaan hiuksensa jälleen.
”Tuo on täydellinen”, Jessica sanoi ja näytti peukkua.
”Toivottavasti”, Marilyn sanoi jännittäen iltaa.
”Lihakseni ovat surkastuneet kokoon”, Sirius valitti löntystäessään hitaasti muun joukkueen kanssa kohti ulko-ovia.
”Älä muuta viserrä”, Amy sanoi kun Kathy ja Aaron tukivat häntä kummaltakin puolelta.
”Joukkue!” James huusi heidän takaansa yllättäen.
”Muistakaa levätä hyvin”, hän totesi katsellen ihmeissään muiden kauhistuneita ilmeitä ja kulki ohi.
”Hiuh”, kaikki huokaisivat helpottuneina illan jo alkaessa sarastaa.
”Äh, lähdetään jo! En kestä enää tätä odottelua!” Christy parkaisi ponkaisten seisomaan oleskeluhuoneen sohvalta.
”No voisimmehan me kai jo lähteä..” Lily taipui ja nosti ruskean käsilaukkunsa lattialta.
”Kaikilla liput?” Marilyn varmasti ja kurkkasi omaan käsilaukkuunsa.
”Joo”, muut mumisivat vilkaisten nopeasti käsilaukkuihinsa.
”Meitäkö noin upeina odottelitte?” Kuului siinä samassa Jamesin ääni kun hän, Sirius, Remus ja Peter astuivat oleskeluhuoneeseen. Peter ja Remus olivat olleet katselemassa harjoituksia.
”Ei, kuten tiedät vallanmainiosti”, Lily sanoi hymynkare suunpielessään.
”Merlin, Sirius käy suihkussa!” Christy sanoi irvistäen ja tuulettaen kädellään nenänsä edessä ja toisella kädellä työnsi Siriusta kauemmas. Sirius nyrpisti nenäänsä hiukan ihmetellen ja haistoi sen jälkeen kainaloaan.
”Hyh, olet oikeassa. Pitäkää hauskaa keikalla”, Sirius sanoi yhä nenäänsä nyrpistellen ja kiiruhti ylös makuusaliin.
”Mutta älkää liian hauskaa”, Remus neuvoi hädissään ja tytöt nauroivat.
”Älä nyt viitsi Remus. Emme me enää rupea ryyppäämään”, Christy sanoi ja laittoi mustan käsilaukkunsa paremmin olalleen.
”Hmm.. No, pitäkää hauskaa”, Remuskin sanoi, suikkasi nopean suukon Jessican poskelle ja heittäytyi sohvalle makaamaan. Jameskin suuteli Lilyä nopeasti ennen kuin he lähtivät.
”Tuo ihana nainen..” Hän sanoi uneksien. Peter näytti vaivautuneelta kun hänen tyttöystävänsä ei ollut samasta tuvasta kun muut hänen kaverinsa heilastelivat tyttöystäviensä kanssa melkein vuorokauden ympäri yhdessä.
”Onko hiukseni ja meikkini hyvin?” Marilyn kysyi jännittyneenä ihmistungoksessa kun he odottivat ovien avaamista.
”Ovat Mary, tälläkin kertaa..” Jessica vastasi pyörittäen silmiään.
”Ovet! Ne avautuvat!” Lily hihkaisi äkkiä ja väkijoukko alkoi tungeksia eteenpäin. Ei kestänyt kauaa kun portsari oli leimannut tyttöjenkin liput ja he pääsivät suoraan konserttisalin puolelle.
”Iih! Tuolla he ovat!” Christy ja Jessica kiljuivat. He pääsivät aika lähelle lavaa, vain pari ihmistä heidän edessään. Kesti vain 10 minuuttia kun kaikki väki oli saatu sisälle ja bändin jäsenet astuivat lavalle.
”Miten menee Tylyaho?!” Benji kysyi mikrofoniin ja vastaukseksi kuului vain sekalaista kiljuntaa.
”Selvä, ei haaskata enää aikaamme joutavuuksiin vaan aloitetaan! Ensimmäinen kappale on Pidä kätesi erossa minun tytöstäni!” Joel huusi mikrofoniin ja taas seurasi innokas kiljuminen. Niinpä he aloittivat soittamisen.
Kello oli päälle yksitoista kun pojat viimein lopettivat. Tytöt suuntasivat heti tietenkin takahuonetta kohti.
”He ovat VIP”, Benji tuli sanomaan portsarille ja tytöt pääsivät sisään.
”Heii!” Christy kiljaisi ja syöksyi Joelin syliin. Muutkin tytöt löysivät tiensä miehiensä syleihin.
”Niin pitkästä aikaa!” Lily huokaisi ja halasi Paulia.
”Nii-in. Valitettavasti emme viivy täällä kuin tämän yön”, Billy sanoi samalla kun hiplasi Marilynin reisiä.
”VAIN?!” Tytöt kiljaisivat ponkaisten seisaalleen.
”Niin.. Billyn täytyy päästä nopeasti morsiamensa luokse Walesiin.. He eivät pysty kahta päivää olemaan erossa toisistaan”, Joel sanoi härnäten Billyä ja pukkasi tätä olkapäähän virnuillen.
”MITÄ?!” Tytöt jälleen kiljaisivat. Kundit eivät tajunneet mitään.
”Tämä ei voi olla totta..” Marilyn sanoi shokissa ja ryntäsi ulos.
”Juu tuota.. hän on aika itsetuhoinen tällaisina hetkinä joten.. parempi että mekin lähdemme.. Heippa”, Lily selitti vaivautuneena ja halasi nopeasti Paulia ja he lähtivät.
Samana yönä noin kello puoli neljän maissa.
”Kuinka näin voi tapahtua minulle, kuinka näin voi tapahtua minulle, kuinka näin voi tapahtua minulle..” Marilyn hoki pää Jessican sylissä tuijottaen ylös kattoon. Kyyneleet olivat sotkeneet hänen ripsivärinsä pitkin poskia. Christy ja Lily olivat jo nukahtaneet aikoja sitten. Jessicankin pää retkotti hänen sänkyään vasten.
”Krooaah..! Mitä nyt? Sanoitko jotain?” Jessica äkkiä heräsi.
”Kuinka näin voi tapahtua minulle, kuinka näin voi tapahtua minulle, kuinka näin voi tapahtua minulle, kuinka näin voi tapahtua minulle…” Marilyn jatkoi ja jatkoi virttään. Jessica huokaisi, kurkotti ottamaan vesikannun ja lasin yöpöydältään ja kaatoi vettä lasiin.
”Kamu, suusi täytyy olla kuiva. Juopas nyt vähän”, Jessica sanoi torkahtamaisillaan ja kaatoi veden Marilynin päälle kannusta. Lasista hän joi itse kun Marilyn pärskäytti säikähtäneenä.
”Kiitos paljon. Tuo lohduttikin niin –” Marilyn aloitti, mutta jätti lauseensa kesken kun huomasi Jessican hypänneen sänkyynsä ja nukahtaneen.
Aamulla Christy ja Jessica olivat menneet ensimmäisinä aamiaiselle ja sieltä pihamaalle. Puolen päivän maissa kun Lilykin heräsi, ensimmäisenä hän huomasi ikkunasta katsoessaan suuren ihmislauman kerääntyneen lähelle trampoliinia.
”Mitä ihmettä?” Hän kysyi itseltään ja päätti lähteä katsomaan mitä pihalla tapahtui. Hän vaihtoi nopeasti pyjamansa farkkuihin, valkoiseen t-paitaan ja lilaan neulepuseroon. Hän kipitti hissun kissun pois makuusalista ja lähti lounaalle.
”Huomenta Sirius”, Lily toivotti käytävällä kuljeskelleeseen Siriukseen.
”Moro Lillyskä”, Sirius sanoi muina miehinä jatkaessaan Lilyn kanssa samaa matkaa.
”Oi kiitos uudesta lempinimestäni. Tiedätkö sinä miksi ihmisiä on kerääntynyt noin paljon tuonne pihamaalle?” Lily kysyi.
”En, olin juuri menossa itsekin ottamaan selvää”, Sirius vastasi ja he pääsivät Suureen saliin. Ruokana oli jauhelihakeittoa jota Sirius inhosi joten hän otti vain leipää ja kurpitsamehua. Lilykään ei erityisemmin keitosta pitänyt joten hän otti vain perunoita kattilasta.
”Katso.. Tuo tuolla näyttää aivan lentokoneella jolla on norsun kärsä”, Jessica sanoi Christylle osoittaen taivaalle ja väki trampoliinin ympärillä nauroi. Sirius ja Lily kulkivat kohti trampoliinia väistellen maassa makaavia silmät kiinni olevia ihmisiä jotka välillä nauroivat.
”Chris ja Jessi.. Mitä ihmettä te teette? Antakaa nyt muillekin vuoro tulla trampoliinille!” Lily sihahti hiljaa trampoliinilla makaaville ystävilleen jotka viittoivat taivaalle.
”Ai hei Lily ja Sirius! Me katselemme pilviä ja sanomme mitä ne muistuttavat!” Jessica hihkaisi kääntyessään heihin päin.
”Tuo tuolla näyttää aivan surulliselta bassetilta jolla on mansikka silmät..” Christy taas sanoi ja väki nauroi.
”Mutta antakaa nyt muillekin vuoro!” Lily tiuskahti.
”Ai anteeksi! Haluaako joku muu tulla tänne?” Christy kysyi noustessaan seisomaan, että näkisi paremmin. Väkijoukko alkoi heti pulista.
”HILJAISUUS, PYYDÄN!” Jessica huusi ja väki hiljentyi.
”Anteeksi neiti, mutta me haluaisimme että neidit jatkavat pilvitulkintaa”, lähellä maannut toisluokkalainen tuli sanomaan Lilylle.
”Hmm.. Ovatko kaikki samaa mieltä?” Lily kysyi epäillen, mutta väkijoukko huusi yhteen ääneen ”KYLLÄ!”
”Hei Lily ja Sirius! Tulkaa tänne makaamaan!” James huusi toiselta puolelta trampoliinia ja Sirius ja Lily menivät sinne.
”Ja katso! Tuo tuolla näyttää aivan uppoavalta laivalta ja sen päällä on iloinen hymiö..” Jessica jatkoi heidän pilvitulkintaansa.
