'Humalassa, minäkö?', S || Lucius! Drama. Albumihaasteeseen.

[Snapu on Pyörylä]

Title: 'Humalassa, minäkö?'
Author: Pyörylä
Beta: ransu
Rating: S // Scarlett muokkasi ikärajan vastaamaan uusia sääntöjä
Genre: Drama, parodyTaiJotainHuumorii, one-shot
Characters: Lucius, (Draco)
Disclaimer: JKR omistaa kaiken Potter-aiheisen, Pyörylä ei omi tai saa tuottoa tekstistään, mutta kiittää mitä nöyrimmin hahmojen lainasta.
Summary: I'm contemplating, thinkin' about thinkin' / It's overrated, just get another drink and Watch me come undone. Ts. Lucius ryypyllä.
A/N: Albumihaasteeseen Robbie Williamsin biisi Come Undone. Kommenttia saa jättää. Ai juu, ottakaa kepeä asenne lukemiseen! tai jotain

**

'Humalassa, minäkö?'


Kuolonsyöjien juhlat venyivät taas aamun pikkutunneille. Lucius katseli örveltäviä kuolonsyöjäkumppaneitaan ja naurahti, vaikkei hän itsekään sen paremmin pystynyt kävelemään horjahtelematta. Lattiapahanen keinui niin ilkeästi. Toisin kuin muut, hän kuitenkin teki huojumisensakin tyylillä. Hän onnistui kerta toisensa jälkeen naamioimaan horjahduksensa tyylikkääseen venyttelyliikkeeseen tai istahtamaan tuoliin ja nostamaan jalan toisen päälle, aivan kuin se olisi ollut alun perinkin hänen tarkoituksensa.

"No niin, kuolonsyöjäystäväni. On aika vaeltaa kotiinpäin, alkakaa painua koloihinne siitä. Parasta jättää Severus ja hänen… ah… lämmin vieraanvaraisuutensa rauhaan tältä illalta."

Lucius jaksoi aina ihmetellä sitä, kuinka hyvään asemaan hän oli päässyt kuolonsyöjien joukossa, ja kuinka hän oli se, joka sai jakaa määräyksiä muille. Tai oikeastaan hän ei ihmetellyt, hän tiesi. Hän oli niin ylivoimainen muihin verrattuna, oli laji mikä tahansa. Tyyli, kauneus, rohkeus, pahuus. Uskollisuus. Kyllä, hän oli uskollinen; vaimolleen ja Voldemortille, sillä he molemmat tappaisivat hänet, jos hän joskus erehtyisi lähtemään jonkun vieraan matkaan. Eikä hän voisi sitä tehdäkään vaimolleen. Lucius hymähti, hänestä oli huvittavaa, miten hänen kuolonsyöjäkumppaninsa pitivät häntä niin kevytkenkäisenä ja typeränä, kun luulivat hänen käyvän vieraissa. He yllättyisivät varmasti, jos saisivat tietää kuka todellisuudessa määräsi kaapin paikan Malfoyn perheessä.

Mutta nyt oli aika lähteä kotiin, Narcissakin varmaan jo huolestui ja koko huomisen krapulapäivän saisi kuulla siitä, kuinka myöhään taas meni. Toisaalta olisi hän sentään aikaisin kotona, Lucius hihitti kun tallusti ulos puutarhaan ja kaikkoontui. Hänen oli määrä ilmiintyä suoraan kotinsa edustalle mutta juovuspäissään osuikin sen läheiseen jästikylään. Aamuaurinko nousi jo vaaleankeltaisena kattojen ylle ja ensimmäiset kauppiaat availivat kauppojaan. Hän kirosi pitkään ja hartaasti, mutta päätti sitten lopulta kävellä loppumatkan kotiin.

Jo muutaman askeleen jälkeen hän luovutti. Kävely oli liian työlästä, kun katukin oli niin epätasainen. Ja Malfoythan eivät tee mitään työlästä. Lucius mietti mitä tehdä, mutta jopa ajattelu tuntui liian työläältä tähän aikaan aamusta. Ei ajattelussa sitä paitsi ollut mitään hyötyä. Mitä aivoilla teki, kun oli rahaa, jolla ostaa joku toinen ajattelemaan omasta puolestaan, ja taikasauva, jolla pakottaa joku ajattelemaan omasta puolestaan. Lucius tuhahti ärsyyntyneenä ja tihrusti ympäriinsä. Hänen silmäänsä osui puinen kyltti, jossa luki Pub Beer House. Se kuulosti mukavalta paikalta hukuttaa viimeiset ja vähäisetkin ajatukset ja kerätä voimia kotiin kävelyä varten.

Paikka oli kumma kyllä auki vielä tähän aikaan aamusta, joten Lucius heilautti viittansa liepeet kynnyksen yli ja astui hämärään ja pinttyneen tupakan hajuiseen pubiin. Enää muutama asiakas istui juomassa viimeisiä juomiaan ja kaikki käänsivät katseensa uuteen tulijaan. Jästit eivät olleet tottuneet näkemään kaapuun ja viittaan sonnustautuneita ihmisiä kävelemässä ympäri pikkukyliä ja tunkeutumassa illan viimeisinä tunteina paikallisiin pubeihin, joten Lucius sai kaikilta kummastuneen katseen ja pieniä naurun tirskahduksia. Hän oli kuin ei olisi niitä kuullutkaan ja asteli ylväänä kohti baaritiskiä. Hän voisi kirota heidät kohta, mutta ensin hän tarvitsi yhden paukun.

Tiskille päästyään hänen ajattelunsa nosti taas päätään ja kysymys, miksi ihmeessä hän oli jästipubissa tähän aikaan aamusta, käväisi hänen mielessään. Kaikista maailman paikoista, hän oli päätynyt juuri jästipubiin. Voldemort ei koskaan sulattaisi tätä. Eikä varmaan Narcissakaan; Lucius pystyi vain toivomaan, että kun hän viimein pääsisi kotiin asti, hänen vaimonsa olisi turvallisesti unten mailla.

Lucius tutkaili juomalistaa ja ihmetteli erilaisten drinkkien nimiä. Valkovenäläinen. Jekkupatteri. Mitä kaikkea nämä typerät jästit keksivätkään! Yksi juomista kuulosti melkein loitsulta, joten Lucius päätti tilata sen.

"Cosmopolitan", hän sanoi baarimikolle. Tirskahtelu yltyi muuten hiljaisessa pubissa.

Lucius ei nyt todellakaan ollut sellaisella tuulella, että jaksaisi kuunnella typerien jästien naurunpurskahduksia, ja pilkkaa hän ei yleensäkään suvainnut muilta kuin Voldemortilta. Hän ei ymmärtänyt pilkkaa, joka kohdistui häneen itseensä. Hänhän oli täydellinen, Malfoyt olivat aina täydellisiä, joten mitä pilkattavaa heissä oli? Kaikkien olisi pitänyt vain ihailla heitä ja olla kateellisia. Malfoyden pilkkaaminen oli rikos, siitä sai aina rangaistuksen. Se oli hyvin erikoislaatuinen itsesuojeluvaisto, kurittaa pilkkaajia, koska he olivat väärässä. Koska Luciuksessahan ei ollut mitään pilkattavaa, eihän? Kun baarimikko toi juoman, Lucius otti siitä pitkän kulauksen ja kaivoi taikasauvan kaavustaan.
 
"En todellakaan olisi halunnut tehdä tätä, herrat hyvät", Lucius sanoi ja osoitti miehiä sauvallaan. Miesten hervoton naurunpurkaus loppui kuin seinään, kun Lucius sanoi mielessään taikasanan Komennu.

"Tiedättekö mitä?" Lucius sanoi mairealla äänellä hiljaiseksi menneille ja tyhjään tuijottaville miehille, samalla kun katseli seesteisenä pitkin pimeän pubin seiniä, "Minä en todellakaan ole sellaisella tuulella, että jaksaisin kävellä kotiin asti." Hän asteli lähimmän miehen eteen ja katsoi toinen kulma koholla häntä silmiin.

"Joten mitähän me keksisimme tuon pienen ongelman korjaamiseksi?"

***

Draco havahtui kovaan kolinaan, jota kantautui Malfoyn kartanon eteisaulasta. Hän arvasi isänsä tulleen kotiin, mutta ihmetteli millaista mekkalaa hän piti. Ehkä Lucius oli tuonut Lestranget mukanaan jatkoille. Draco hipsi sukkasillaan alakertaan johtaviin rappusiin ja kun pääsi lähemmäs, hän kuuli venyttelevä-äänistä käskyjenjakoa.

"Sulje ovi. Sinä, pyyhi kenkäsi. Laskekaa minut maahan. Ei tähän maton päälle, idiootit! Tuonne vaatenaulakoiden luo."

Draco tuli rappujen juurelle ja näki isänsä juuri laskeutuvan alas tuolilta, jota kaksi jästimiestä olivat kantaneet kuin valtaistuinta. Kaksi muuta jästiä pitivät kulkueen perää sylit täynnä erilaisia viinapulloja. Lucius horjahteli naulakkoja kohti kädet neitimäisesti koholla, kunnes pysähtyi, käännähti ympäri ja osoitti yhtä miehistä sauvallaan.

"Sinä, riisu viittani", Lucius sanoi ja komennutti tyhjään tuijottavaa uhriaan. Hetken mietittyään hän sanoi toiselle tuolia kantaneelle, joukon nuorimmalle miehelle: "Sinä, riisu vaatteesi."

"Isä?" Draco kuiskasi rappujen juurelta, "Mitä sinä teet?" Hän oli tottunut näkemään isänsä humalassa, mutta ei hän koskaan ennen ollut tuonut jästejä kotiinsa. Tämä oli jotain hyvin epätavallisen järjetöntä, juoppohulluutta. Tämä jopa ylitti sen kerran, kun Lucius oli sammunut riikinkukkojen aitaukseen vain viitta peittonaan viime vuonna.

"Koulutan jästejä, miltä näyttää!" Lucius sanoi ja sauvan heilautuksella sai pulloja kantaneet miehet jatkamaan matkaansa kohti viereistä kirjastohuonetta. Vaatteitaan riisuva jästi sai housunsa auki ja ravisti niitä nyt pois jalastaan.

"Mutta miksi sinä toit heidät tänne? Meidän kotiimme!" Draco tivasi epäuskoisena ja seurasi isäänsä kirjastoon. Lucius lysähti sohvalle ja komennutti yhden miehistä tuomaan vodkapullon itselleen. Nyt vain alushousuissaan kulkeva nuorimies laskeutui polvilleen maahan Luciuksen eteen ja tiputti viimeisen vaatekappaleensa alas polviin.

"Draco, lopeta typerien kysely ja painu nukkumaan", Lucius sanoi ja heilautti vielä kerran sauvaansa. Yksi miehistä käveli kirjaston takan luo ja otti hiilihangon sen vierestä.

"Ja minä olen muka sinun poikasi…" Draco huokaisi, puisti hitaasti päätään ja käänsi katseensa juuri kun hiilihangon hakenut mies kohotti sen alastoman miehen pakaroiden yläpuolella.


Come Undone

So unimpressed, but so in awe
Such a saint, but such a whore
So self-aware, so full of shit
So indecisive, so adamant
I'm contemplating, thinkin' about thinkin'
It's overrated, just get another drink and
Watch me come undone

They're selling razor blades and mirrors in the street
I pray when I'm coming down, you'll be asleep
If I ever hurt you, your revenge will be so sweet
Because I'm scum,
and I'm your son
I come undone
I come undone

So rock and roll, so corporate suit
So damn ugly, so damn cute
So well-trained, so animal
So need your love, so fuck you all
I'm not scared of dying, I just don't want to
If I stop lying, I'll just disappoint you
I Come undone

They're selling razor blades and mirrors in the street
Come undone
I pray when I'm coming down, you'll be asleep
Come undone
If I ever hurt you, your revenge will be so sweet
Because I'm scum,
and I'm your son
I come undone

So write another ballad,
mix it on a Wednesday
Sell it on a Thursday
buy a yacht on Saturday
It's a love song,
a love song
Do another interview,
sing a bunch of lies
Tell about celebrities that I despise
And sing love songs,
we sing love songs
so sincere
So sincere

Come undone
They're selling razor blades and mirrors in the street
I pray when I'm coming down, you'll be asleep
The young pretend you're in the clouds above the sea
I come undone
I am scum
Love your son
You've gotta love your son
Come undone
You've gotta love you son
Come undone

Love your son
I am scum
I am scum...

[Kivikausi]

Voi ei, mikä teksti..

Oli sellainen otsikko, että oli pakko vilkaista ja sitten lopulta lukeakin, kun selivisi että kyseessä oli niinkin paljon arvokkuudestaan kiinnipitävä henkilö kuin Lucius. Harmi, ettei hän sitten pitänytkään siitä kiinni sillä tapaa, edes aluksi... Vähän harmitti kun tämä olikin paljon enemmän huumoria, kuin mitä olin ajatellut (yleensä vältän huumorificceja maan ääriin).

Hän voisi kirota heidät kohta, mutta ensin hän tarvitsi yhden paukun.

Tuolle tuli revettyä. Varsin hauskoja nuo Luciuksen ajatuksen jästibaarissa. Kovin osuvia. Muutenkin
ajatus arvokkaasta velhosta tietämättömien naurunalaisena jaksaa aina huvittaa. Hyviä ideoita tässä, lopetus joskin oli jokseenkin omituinen.

Joo, ehkä parempi välttää huumorificcejä jatkossakin. Etenkin tähän aikaan vuorokaudesta ja muutaman
viskilasin jälkeen. Ei voi olla terveellistä.

[Snapu on Pyörylä]

Kivikausi: Pitänee lisätä huumori genrelistaan, jos tämä oli oikeasti noin hauska Vaikka pääosassahan tässä oli tuo pohdiskelu ja draama, että Notkoon minä tämän siksi änkäsin. Mutta hyvä, että tämä oli hauska, sitä minä vähän hainkin tuolla Luciuksen ajatuksien parodioinnilla :'D Otsikosta: eka tän nimi oli 'Nuku, kun tulen aikaisin kotiin' joka oli otettu tuosta biisistä, mutta se oli nii tylsä, että keksin vetävämmän otsikon nähtävästi se toimi, tässä on paljon lukukertoja ^^ Ja lopetus oli omituinen? ei kai :'D Kiitos kommentista

[Taki]

Hehee Tämä oli tosi kiva ^^

Huumoriosastolle tämä kai sopisi, mutta miksei tännekin. Tuli tälle kyllä virnisteltyä aika kovasti. Minä pidin juuri tuosta lopusta, on jotenkin niin älyttömän huvittava ajatus että känninen Lucius tulee kotiin jästien kantamana :'DD Muutenkin tuo Luciuksen älynväläys mennä baariin kun on jo valmiiksi liian juovuksissa pääsemään kotiin oli kyllä jotain aivan nerokasta.

Hyvän hahmovalinnan tosiaan teit, tälläinen kännificci oli hauska juuri siksi että siinä oli aina-niin-cool Lucius (ihmeen helppo minun oli kuitenkin mieltää Lucius tälläiseksi, joten en minä nyt sanoisi tätä edes OOC:ksi!).

Hän onnistui kerta toisensa jälkeen naamioimaan horjahduksensa tyylikkääseen venyttelyliikkeeseen tai istahtaa tuoliin ja nostaa jalan toisen päälle, aivan kuin se olisi ollut alun perinkin hänen tarkoituksensa.

Tässä oli ainoa virhe jonka bongasin. Tuossa vaihtuu oudosti muoto, kuulostaisi paremmalta jos tuossa olisi 'istahtamaan' ja 'nostamaan'.

Hyviä kohtia tässä oli sen verran että en nyt jaksa quotettaa, sanotaan vaan lyhyesti että pidin erityisesti Luciuksen ajatuksenjuoksusta ja koko tekstin hienovaraisesta huumorista. Kirjoitustyyli oli sujuvaa ja kaikki kohdallaan noin muutenkin, kivasti sopi biisiinkin.

[Fiorella]

Tämä oli oikeasti ihan huumoria. Ja osuvaa sellaista.

Tai oikeastaan hän ei ihmetellyt, hän tiesi. Hän oli niin ylivoimainen muihin verrattuna, oli laji mikä tahansa. Tyyli, kauneus, rohkeus, pahuus. Uskollisuus. Kyllä, hän oli uskollinen; vaimolleen ja Voldemortille, sillä he molemmat tappaisivat hänet, jos hän joskus erehtyisi lähtemään jonkun vieraan matkaan.

Ihanasti tässä toistuu tuo Luciuksen ylivertaisuus, joka on jotenkin erottamaton osa ficci-Luciuksen olemusta, etenkin huumorificeissä. Ja minusta oli ihan loistava tuo mietelmä uskollisuudesta.

Mitä aivoilla teki, kun oli rahaa, jolla ostaa joku toinen ajattelemaan omasta puolesta, ja taikasauva, jolla pakottaa joku ajattelemaan omasta puolesta.

Tämäkin oli veikeä, tosin minusta siinä tulisi lukea puolestaan.

tai istahtaamaan tuoliin ja nostaamaan jalan toisen päälle

Pakko sanoa väliin samaan syssyyn, että nyt sinulla jäi sinne molempiin sanoihin ylimääräiset a:t.

Hänen oli määrä ilmiintyä suoraan kotinsa edustalle mutta juovuspäissään osuikin sen läheiseen jästikylään.

Heh. Ilmiintymisessä on riskinsä.

"Isä?" Draco kuiskasi rappujen juurelta, "Mitä sinä teet?"
"Koulutan jästejä, miltä näyttää!"

Tämäkin nauratti. Tosin, jästien koulutuksen loppuosa meni minun makuuni ehkä pikkuisen yli (ja mietin, riittääkö viittauskin ikärajan nousuun; K-7 kumminkin on aika viattoman oloinen ikäraja?), mutta kokonaisuudessaan pidin kyllä, sait virnistelemään täällä itsekseni.

[Snapu on Pyörylä]

Muutenkin tuo Luciuksen älynväläys mennä baariin kun on jo valmiiksi liian juovuksissa pääsemään kotiin oli kyllä jotain aivan nerokasta

Taki: En tiedä miksi mutta repesin tuolle yllä lainatulle, kun luin kommentin Kai se tiivisti tän ficin kokonaan, hyvin sanottu! Kiiitos Taki, hyvä että sain sinut hymyilemään! (Olisiko tämä oikeesti ollut Naurettavus-tavaraa? O_o )
äää, virhe. Kiitos huomautuksesta! Korjasin sen ja sitten korjasin sen vielä väärin.. Fiorella: käyn korjaamassa sen vielä uudestaan siis :'''D + sen toisen kohdan josta sanoit.. pitää antaa satikutia betalle, tosin pikaisesti pakotin tämän kyllä lukemaan :')
Niin siis korkeampi ikäraja tähän? vai oliko K-7 liian suuri? Minusta tuo oli ihan hyvä, sen viittauksen takia juuri, ja muutenkin komennuskirouksen/ryyppäämisen takia ainakin.. hihihi, sinustakin tämä oli huumoria..^^ no olihan se, mutta laitoin sen silti tälle osastolle, ei kai se aina ole niin justiinsa Mutta enivei, kiitos kommentista, sinulta niitä tulee usein ja se on kivaa

[Hermy^]

Ihanan itseriittoinen Lucce<3
Voi onneksi minä eksyin lukemaan juuri tämän!
Tämä oli huumoria juuri minun makuuni, tilannekomiikkaa ficcien muodossa, eikä mitään ääliöhuumoria.

"Cosmopolitan", hän sanoi baarimikolle.

Tässä kohtaa pärskähdin ääneen ja lujaa

(Ps. Zonkosissa on haaste, paitsi minun pitäis varmaan kommentoida jotain muutakin ficciäsi, kun tästä kommentista tuli niin surkea.)

[Jassmi]

Voi ei, en muista että oisin pitkään aikaan nauranut näin paljon ficille aivan mahtavaa. Lucius humalassa pohtimassa syntyjä syviä..

Toisin kuin muut, hän kuitenkin teki huojumisensakin tyylillä. Hän onnistui kerta toisensa jälkeen naamioimaan horjahduksensa tyylikkääseen venyttelyliikkeeseen tai istahtamaan tuoliin ja nostamaan jalan toisen päälle, aivan kuin se olisi ollut alun perinkin hänen tarkoituksensa.

Voin niin nähdä sieluni silmin Luciuksen tuolla tavalla horjahtamassa ja kuvittelemassa, että hän osaa naamioida sen venytysliikkeeksi  Ei että minä repeilin tätä lukiessani..

Jo muutaman askeleen jälkeen hän luovutti. Kävely oli liian työlästä, kun katukin oli niin epätasainen.

Ei järkky kuinka minä repeilen täällä.. tämäkin on niin helposti kuviteltavissa, Lucius valittamassa lapsellisesti tien epätasaisuudesta...

Yksi juomista kuulosti melkein loitsulta, joten Lucius päätti tilata sen.

"Cosmopolitan", hän sanoi baarimikolle.

Minä_en_tajua_mistä_sinä_keksit_näitä. mutta tämä on jotain niin mahtavaa että repeilen edelleenkin.. Ja joo, en osaa kirjoittaa rakentavaa kommenttia, näköjään en ainakaan sinulle kun kaikista tulee tällaisia ihme ihkutus-viestejä... Tämä ficci menee kyllä koneelle talteen

[Snapu on Pyörylä]

Tämä ficci menee kyllä koneelle talteen

:'D Jass, et tiedä miten minä repesin tuolle! xD
Öh, joo, ihkutusviestit on ihania <3 Loistavaa jos tää miun ihmeellinen parodia on taas purrut johonkin nauruhermoon, vaikka toisaalta eihän sen pitäisi, kun tämä täällä Notkossa on: vakavasti otettava draama kyseessä on siis :'D Tai kuten käsiksen ope sano: "Draamakomedia, eli komedia joka ei naurata", mutta ei tää nyt siihenkään kategoriaan taida mennä..  Kiitti Jassukka!

Pre: Tilannekomiikkaa on hirveän vaikea kirjoittaa! On tylsää vaan kuvailla tilanteita ja toivoa sen naurattavan jotakin, mutta kait se on tässä sitten onnistunut Johtunee noista minun 'osuvista' kielikuvista, joita täällä aina jaksetaan hehkuttaa (LOL). Kiitti pre!

[Mullistus]

Aaaaaaah :''''''D Mä niin rakastan Malfoyden perhettä <3 Ja sitten sinä menet ja kirjoitat tällaisen... tällaisen... ihanuuuden ^^
Ensinäkin haluan sanoa, että Luciuksen ajatukset humalassa oli kirjoitettu aivan nappiin!! Haluan tähän nyt jotain lempikohtia lainata, vaikka suurin osa niistä noissa muissa viesteissä on tullut jo ^^;;

Toisin kuin muut, hän kuitenkin teki huojumisensakin tyylillä. Hän onnistui kerta toisensa jälkeen naamioimaan horjahduksensa tyylikkääseen venyttelyliikkeeseen tai istahtamaan tuoliin ja nostamaan jalan toisen päälle, aivan kuin se olisi ollut alun perinkin hänen tarkoituksensa.

Tyylillä kyllä!! Juuri niin!

Hän oli niin ylivoimainen muihin verrattuna, oli laji mikä tahansa. Tyyli, kauneus, rohkeus, pahuus. Uskollisuus.

Ja miksi tämä lause sopii niin hyvin Luciukseeen ... ^^;; Mahtava.

hän oli uskollinen vaimolleen ja Voldemortille, sillä he molemmat tappaisivat hänet, jos hän joskus erehtyisi lähtemään jonkun vieraan matkaan.

I-H-A-N-A ajatus laittaa tuohon, että Lucius on oikeasti uiskollinen Narcissalle... Kovin monissa ficeissähän kirjoitetaan niin että molemmilla, niin Luciuksella kuin Narcissallakin, on kamalasti salasuhteita sun muita. Eli tosi piristävää ajatella, että Luciuksen mieleen ei tulisikaan mennä pettämään omaa kultaansa minnekään xDDD

Ei ajattelussa sitä paitsi ollut mitään hyötyä. Mitä aivoilla teki, kun oli rahaa, jolla ostaa joku toinen ajattelemaan omasta puolestaan,

xDDDDDD Joo juuri näin, Lucius.... way to go.  Mä mielummin pidän kyllä aivoni kiitos vaan xDDD

Hän ei ymmärtänyt pilkkaa, joka kohdistui häneen itseensä. Hänhän oli täydellinen, Malfoyt olivat aina täydellisiä, joten mitä pilkattavaa heissä oli? Kaikkien olisi pitänyt vain ihailla heitä ja olla kateellisia.

Awwww...Täydellisiä ovat<3 Lucius ajattelee niiiiin olevansa muiden yläpuolella, että se on jo hellyyttävää... MUTTA jos oikeassa elämässä törmäisin tällaiseen "lLuciukseen" niin kyllä varmaan hermot menis :'''D

Hmm.. *yrittää keksiä jotain rakentavaa* No... Mä pidin siitä, että tässä ei ollut niin kauhean paljon kuvailua.. Sai itse kuvitella asiat ja keskittyä täydellisen Luciuksen naurettavan tosiin ajatuksiin <3
Loppu mua vähän yllätti, tai lähinnä toi jästien "koulutus". En oikein tiedä sopiiko se siihen vai ei... kai se sopii ^^ Se vaan yllätti.
Ja mä muuten pidin myös siitä, että olit saanut myös Dracon tungettua tuonne <3 Narcissasta ei kai mainittu mitään...? Ois ollu kiva saada sen reaktio tietää myös xD Hoh, no mulla ainakin on hauskaa, kun mietin miten Narcissa reagoisi jos se sattuisi kävelemään sisään, kun Lucius vodkalasinsa kanssa kalsareissaan istuu sohvalla (?) ja sitten siinä pyörii niitä miehiä :'''D No joo.. xD Mä meen nyt xDD
 Hieno oli ja kirjoita lisää<3

-- Mullistus

[jossujb]

Yleisesti ottaenhan minä en ole sellaista tyyppiä joka pitäisi humalaisten sekoilua jotenkin hauskana itsessään, vaikka itsekin juopottelusta hupia toisinaan revinkin, aloin tätä ficciä lukiessa hihitämään ensimmäisen kolmen lauseen kohdalla, joka jatkui sitten tasaisena aina viime metreille saakka ja naurattaa itse asiassa vähän vieläkin.

"No niin, kuolonsyöjäystäväni. On aika vaeltaa kotiinpäin, alkakaa painua koloihinne siitä. Parasta jättää Severus ja hänen… ah… lämmin vieraanvaraisuutensa rauhaan tältä illalta."

Mulle tulee nyt epäilyttävästi mieleen yhdet jos toisetkin sukujulat, joissa saman tyyppisiä koloihinpainumisjuttuja kuulee kestien isännältä/emännltä kun juhlat alkavat muuttua liiankin kosteiksi. Lisäksi minusta on vain niin äärettömän hauska ajatella Lucius sanomassa tuota lausetta.

Repsahtelin Luciuksen vajaalle aivotoiminalle kovaan ääneen useaan kertaan, Cosmopolitan ehkä kirvoitti hysteerisimmän naurukohtauksen.

Kaiken lisäksi minä pystyn niin helposti kuvittelemaan Dracon tilanteen jossa pitää katsella ääliöisää sukkasiltaan yömyöhään joidenkin koulutettavien jästien kera. Sellainen salee-ei-oo-mun-faija-fiilis

Ikärajasta voi kyllä olla vähän kahta mieltä, mutta minä en siitä viitsi urputtaa, kun olen muutenkin huono vetämään ikärajojen välisiä raja-aitoja.

Ystävällisin terkuin: jjb
(Kuka sen nyt korvaa että sylkäsin palan omenaa näppikelle kun nauroin tuolle jästien kouluttamiselle??)

[Draconette]

Hihihihi! Tämä todella oli täyttä huumoria. Ihanan hienovaraista ja kilttiä sellaista. Eikä mennyt lainkaan mitenkään ääliöhuumorin puolelle, mitä mielestäni harmillisen usein löytyy joistain huumorificeiksi kategorioiduista yksilöistä.

Toisin kuin muut, hän kuitenkin teki huojumisensakin tyylillä. Hän onnistui kerta toisensa jälkeen naamioimaan horjahduksensa tyylikkääseen venyttelyliikkeeseen tai istahtamaan tuoliin ja nostamaan jalan toisen päälle, aivan kuin se olisi ollut alun perinkin hänen tarkoituksensa.

Monien muiden lainaamisten tapaan minuunkin tämä iski ihanasti; tästä tulee mieleen ficci nimeltä 3 kertaa kun Lucius MELKEIN kaatui, siis juuri tuo, että Lucius on aivan liian sooli (cool : D) kaatumaan.

"Cosmopolitan", hän sanoi baarimikolle. Tirskahtelu yltyi muuten hiljaisessa pubissa.

Ihan oikeesti, joo, siis aivan täydellinen drinkki Luciukselle! : DDD Voi hitsi, melkein alkoi tehdä mieli kirjoittaa Sex and the City crossover + Severus ja Lucius. : DDD Voin jo kuvitella Samanthan kaatelemassa Cosmopolitaneja ja Manhattaneita kaikista sekseimmille miehille ja lopulta päätyvän Luciuksen kanssa erittäin irstaaseen tilanteeseen.. : DDD
+ Niin obvious gaydrink, mikä tietekin oli tarkoitus, uskon ma. : DDD

Lucius horjahteli naulakkoja kohti kädet neitimäisesti koholla, kunnes pysähtyi, käännähti ympäri ja osoitti yhtä miehistä sauvallaan.

Hih, en tiedä, minkälaisesti neitimäisesti Luciuksen kädet olivat, mutta ainakin se sai tyrskähtämään täällä koneen ääressä. : P

Ja aivan pisteenä iin päälle:

Tämä jopa ylitti sen kerran, kun Lucius oli sammunut riikinkukkojen aitaukseen vain viitta peittonaan viime vuonna.

Riikinkukot, ne ihanat albiinoriikinkukot. Aivan ihanaa, että nekin olivat mukana tässä ficissä. Toivottavasti Luciuksella oli viitan lisäksi teräväkärkiset "korkokenkänsä" joita ilman itse ainakaan en voi Luciusta kuvitella. Käärmesauvasta puhumattakaan. : D

Kiitos, tämä piristi muuten tällä hetkellä kovin surullista iltaani. (:

¤ DN ¤

[Daala]

Oli aivan pakko lukea tämä, kun kyseessä oli Lucius...
En odottanut ihan näin humoristista ficciä, mutta se kyllä yllätti ihan positiivisella tavalla. Ei mitään typerää huumoria, vaan sellaista... sopivaa.
Vaikea kuvitella Luciusta koheltamassa humalassa, mutta pidin ajatuksesta silti . Uusia ulottuvuuksia Lucceen...

Kyllä, hän oli uskollinen; vaimolleen ja Voldemortille, sillä he molemmat tappaisivat hänet, jos hän joskus erehtyisi lähtemään jonkun vieraan matkaan.

Tämä oli aivan loistava kohta! Mukavaa, kun ficistä kävi ilmi, että Lucius hieman pelkäsikin Narcissaa, eikä ilmeisesti alista tätä - päinvastoin. En pidä yhtään ajatuksesta, että Narcissa olisi millään tavoin alistettu.

Tämä jopa ylitti sen kerran, kun Lucius oli sammunut riikinkukkojen aitaukseen vain viitta peittonaan viime vuonna.

Miten ihmeessä voin kuvitella niinkin hyvin Luciuksen sammuneena riikinkukkojen sekaan...?

Hänhän oli täydellinen, Malfoyt olivat aina täydellisiä, joten mitä pilkattavaa heissä oli? Kaikkien olisi pitänyt vain ihailla heitä ja olla kateellisia. Malfoyden pilkkaaminen oli rikos, siitä sai aina rangaistuksen.

Aivan, minä allekirjoitan tämän!

Robbie Williamsista en ihmeemmin tykkää, mutta olen kyllä kuullut kappaleen useita kertoja. Sopii tähän kyllä ihan kivasti.

[Snapu on Pyörylä]

Mullistus: Joo, iteki tykkäsin siitä ajatuksesta, että Lucius ois ns. hyvä aviomies tai vähä jopa tossun alla. Koskaan ei pidä aliarvioida naisen vaikutusta^^ Ja joo, tuo loppu meni vähän överiks, ois voinu keksii jotain tyylikkäämpää mutta nähtävästi en siihen kyennyt No ei se oo nii justiinsa. Pääasia, että tykkäsit, kiitos kommentista!

jjb: Joo, minäkään en kännisekoiluficeistä pidä siksi kun alkaa aina säälittää humalaisten puolesta, mutta kaipa minä siksi tässäkin perehdyin niihin ajatuksiin Ja kännissä kaikki typerimmät ajatukset vielä korostuu, joten: toimii. ...Yh, ikärajojen vetäminen, olen niin evo siinä, että pois alta. Sama on osaston valitseminen! Ihan liian tuskaista. Tänne pitäisi perustaa auttavapuhelin meille toivottomille... Nams, omenaa. Kiitos kommentista! : DD

Draconette: Hah, kirjoitin niin hienovaraista huumoria, etten edes uskaltanut laittaa tätä huumori-osastolle "...alkoi tehdä mieli kirjoittaa Sex and the City crossover + Severus ja Lucius." Kyllä, tätä kannatettaan!! Oikeesti, Samantha/Lucius ois niiiin täydellinen pari ja Severuksen kun sais Charlottea vikittelemään niin NAMS! Hei, hienoa, että piristin, kiitos kommentista, sekin piristi minun päivääni

Giladra: Minä en henk. koht. hirveesti perusta Malfoysta, mutta mukava heidän itserakkaudellaan on parodioida Tai siis, en heitä inhoakaan ja Luciushan nyt on yksi parhaista hahmoista, mutta Malfoy-traditio on niin lol ^^ Lucius ja riikinkukot, jostain kummansyystä tuo mielikuva ei vain lähde päästäni Kiitos kommentista!


Hui kun tuli paljon -hymppiä!