Title: Velikulta (paremman nimen puutteessa pakko tyytyä tohon...)
Author: wataridori
Beta: Luotan omiin taitoihini...
Genre: Paha sanoa.... Humor?? (yrittää olla....)
Rating: K-11 (sanokaa, jos ootte eri mieltä)
Pairing: Ei varsinaista, ainakaan vielä... (Katsotaan, että mitä tästä nyt tulee...)
Disclaimer: Minun minun minun ja vain minun...
Warnings: Huonoa kielenkäyttöä, huonoa huumoria...
Summary: Puhelinkeskusteluja kahden veljeksen välillä. Roope on karannut Helsinkiin ja Joonas jäänyt kotiin tylsistymään...
A/N: Ensimmäinen kerta kun kehtaan mitään julkaista... Vähän jännittää O_O Idea tähän tuli joskus tyyliin kuukausi sitten ja alotin kirjoittamaan... Se jäi kuitenkin kesken mutta eilen illalla sain kauheen inspiksen ja kirjotin tän ekan osan loppuun... Se, kirjotanko enempää, riippuu siitä, millasta palautetta saan... En ole tällaista koskaan lukenut missään, jotain dialogeja kyllä, mutta aina one-shottina vaan... Mutta mutta... Eikun lukemaan!!
~~~
27.6.
Klo 18:39
- Moi.
- Moi.
- Mitäs pikkuveikka? Onko ikävä?
- Äääh, älä jaksa nyt...
- Jaksa mitä?
- Eikun ihan oikeesti.
- No okei…
- Uum...Missä te ootte nyt?
- En tiä, oota. Hei, missä me ollaan?
*Meteliä*
- Kuulemma lähettiin just Joensuusta. Tai sit jostai muualta, ei ne oo itekään varmoja..
- Hmh...
- Entä ite? Kotona?
- No en tosiaankaan! Kaupungilla ja kotio lähen mahollisimman myöhään. En kestä niitä just nyt...
- Miks? Onks ne taas valittanu sulle? Vai mikä on?
- Ei. En mä vaan jaksa niitä, ne ei ymmärrä mua ollenkaan. Säkin ymmärrät paremmin. Ja se on aika paljon.
- Kiitti vaan kunnioituksesta.
- Mutta kyllähän mä kunnioitan sua. Mitä se on jos ei kunnioitusta ku mä lupasin olla kärväämättä sua sun idioottimaisesta karkumatkastakin niille?
- Jotkut kutsuisivat sitä veljesrakkaudeksi, kultaseni.
- Ääh, lopeta jo!
- …..Mitä sä muuten..sä sanoit tätä ideaa idioottimaiseks?
- Juu…
- Mitä sä tarkotit? Ettei mulla oo harkintakykyä vai?
- No ei ole. Kuka nyt lähtis tollai melkein ex tempore –matkalle Saritan ja Juhan kaa??
- Minä? Ja onhan täällä Aleksi.
- Mitä musta?
- Sitä että sä oot kuulemma ainoo tervejärkinen tästä porukasta, Joonaksen mielestä siis.
- ….Ei Aleksikaan kyllä voi ihan kunnossa olla ku lähtee vapaaehtosesti Saritan kaa Helsinkiin…
- Okei, säkin oot sekaisin.
- Kummalle sä nyt puhut?
- Vähän molemmille….
- ……..
- ….Se vaan tässä reissussa ku mun kaikki rahat menee…
- Se on voi voi sitten. Mee töihin.
- Mullahan on työpaikka.
- Niimmutta….. Sielllä Helsingissä sitten…
- Ei me olla siellä ku ehkä joku viikko…
- …Mistä te muuten saitte rahat hotelliin?
- Ei me nukuta hotellissa.
- Missä sitten? Kadulla?
- No hah hah. Joku Juhan serkku tai joku….
- Pikkuserkku!
- ....siis pikkuserkku asuu siellä ja me majotutaan sen luo. Se on kai jotai kakskytkaks.
- Kakskytkolme.
- No kakskytkolme, ihan sama.
- Kiva, että se tahtoo tukea kolmee kotoo karannutta kuustoistavuotiasta….
- Ei me karattu kotoa, me…..häivyttiin…
- No niin just!
- …Oliks se Juha?
- ....Jep.
- Hei puhutsä Joonaksen kaa?
- Enkun Neitsyt Marian.
- Ai, mullon uus nimi.
- Hei Roope oikeesti. Et nyt jaksais vittuilla.
- Kuulitsä?! Se kiels sua vittuilemasta! Tapa se!
- …Et sä taho murhaajaa isoveljekseks.
- En niin kyllä... Mutta….Jos sä tappaisit sitä vaan ihan vähän?
- “Tappaisit vähän”…. Miten tapetaan ihan vähän?
- ……..En mä tiä…
- ……Ookei?
- Joo.
- Joo.
*Meteliä taustalta*
- No tota… Missä päin kaupunkia sä oot nyt?
- …Kohta Satamatorilla… Täällon kylmä ku tuulee suoraan tuolta mereltä.
- Okei… Hei oota, oota hetki. Mullon asiaa noille. ......Olkaa nyt vittu hetki hiljaa!!! Mä koitan saatana puhua puhelimessa!!! ......Sarita!!! Nyt heti pois mun päältä!!!
- ….....
- Sori, nää käyttäytyy kun ois juonu viisinkertasesti päänsä täyteen... No kyllä varmasti käyttäydytte!!! …Sarita lopeta!!! Mä häivyn täältä vaikka ravintolavaunuun kohta.
- Et sä voi jättää meitä! Sulla tulee ikävä mua!
- Ei muuten tuu, Sarita. Heippa!!
*Liukuovi kolahtaa kiinni, hiljaisuus.*
- Onpa hiljasta ku noiden kiljunta ei kuulu tänne….……Heei, mitä sä nyt hihittelet, velikulta?
- ”Sarita, pois mun päältä”
- No ahahaha... Olipa hauska juttu.
- Kyllä mua ainakin naurattaa. Sarita on niin ihana ihminen.
- No sä ootki tollanen.....
- Niin, millanen?
- Tollanen....
- Maailman ihanin veli?
- Hahah, haista ny.
- Jaa mitä pitäs haistaa?
- Vaikka lokinpaska. Tai kalanperkeet. Sähän oot jo valmiiks satamassa.
- Satamatorilla. Se on aivan eri asia.
- No just joo. On siinä satama aika lähellä.
- Ei muuten oo. Uimaranta vaan.
- .....Älä jaksa viisastella…
- Mitä?? Mäkö viisastelen? En ikinä.
- …...No vittuilet sitten.
- En mä osaa vittuilla, mä oon niin pieni vielä.
- …….
- Vai mitä, velikulta?
- .....Heei, sä rupeet kuulostaan multa... Velikulta on mun sanani.
- Se oli ihan tarkotuskin...
- Joo, varmasti.
- .......oli…
- Ihan heti joo.
- Oli!
*Hiljaisuus*
- Mutta hei Joonas, mitä sä oot tehny tänään? Sä sanoit et oot kaupungilla.
- ……Joo... Mä olin... Leffassa Mirun, Tuomaksen ja Artun kaa sen jälkeen ku oltiin saatettu teiät asemalle. Miru valitti koko ajan sitä kun ei päässyt teiän mukaan, vaikka se on samanikänenkin. Tuomasta ei ees kiinnostanu koko reissu.
- Aha.
- Ja sit me käytiin pizzalla ja Miru ja Tuomas lähti jonnekin ja Artulla oli reenit.
- Hahah, ”jonnekin”...
- Niin, jonnekin, ja mä saatoin Artun bussille ja harhailin sitten keskustassa, ja sit sä soitit.
- Eli sä et oo tehny tänään yhtään mitään?
- .....Hmm, riippuu siitä mitä tarkottaa sun ”mitään”….
- Nooo...
- Eieieieiei, en ees taho tietää!!! Perun sanani!! Älä kerro!!!
- Hahaha, sä pelkäät et sanon jotain tosi....
- Niin pelkäänkin. Ja haloo, mä oon hei kolmetoista. Et sä voi heti kuvitella, että mä....
- Oota hetki. …..Anteeks, paljonko tää on? ....Okei, se sit. Kiitos.
- Mitä ostit? Ootko ravintolavaunussa?
- Ootko nyt ihan varma, että tahot tietää?
- Okei, älä sano.
- Hahah, ihan pullan ja kupin kahvia. Mitä sä luulit?
- Jotain paljon...ööh...kamalampaa...
- …..Sä käytät tota sanaa ihan väärissä yhteyksissä, velikulta.
- No anteeks nyt vaan ihan kauheesti.
- Saat.
- Ai mitä?
- Siis…?
- Siis että mitä mä saan. Etkä nyt tästäkin vedä mitään pervoo!!
- Saat anteeks. Enkä kyllä oo ollu vetämässäkään…
- Käteen vai?
- Mitä?!
- ..….Ei mitään…
*Hiljaisuus*
- …..En mä taida mennä enää vähään aikaan takas tonne meidän hyttiin. Jään mieluummin tänne istuskelemaan. Tällä hetkellä ne tuntuu kauheen ärsyttäviltä.
- Aleksikin?
- No se ei ehkä, mut muut. Sä oot kaikkein järjellisin juttukaveri nyt.
- Hahah, jos joku hmm... Arttu ois kuullu ton, niin ois revenny ihan lopullisesti.
- Niimpä. Sähän puhut aina niin syvällisistä asioista.
- No on ne nyt ainakin syvällisempiä kun sun puheenaihees, Roope.
- Mitä?? Mähän puhun vaan elämän tosiasioista, velikulta.
- ......Älä sano mua velikullaks....
- Täh?? Miks en?
- ......Se on....ärsyttävää...
- No ei sitten...
*Hiljaisuus*
- Mutta hei...
- Niin?
- Eei mitään...sittenkään...
*Hiljaisuus.*
- ....No…Joonas... Oliko sulla vielä jotain asiaa?
- Eipä oikeestaan...
- No.... Jos mä soitan sulle vaikka vielä illalla?
- Joo.
- Hyvä. Moikka, velikulta.
- Moimoi.
*Klik..*
*Tuut tuut tuut….*
~~~
A/N 2: Nyt mietin, että kannattiko kuitenkaan postata....
No, joka tapauksessa, kommentteja kaipaisin...??
