Suudelmia ja toimistohommia | S | Lupin/Kalkaros | raapalesarja, 7/7

[rosiee]

Ficin nimi: Suudelmia ja toimistohommia
Kirjoittaja: rosiee
Tyylilaji: Romanttinen slice of life
Ikäraja: S
Paritus: Severus Kalkaros / Remus Lupin
Tiivistelmä: Yksityisiä (ja lempeitä) hetkiä Lupinin työhuoneessa
A/N: Ihanaa päästä pitkästä aikaa taas Spurttiraapaleen pariin! Mulla on taas joku dialogivaihe menossa, joten lähdin tälläkertaa sillä lähestymään tätä haastetta. Tälläkin kertaa pyrin siihen sataan sanaan jokaisessa osassa. Tämä on myös itsenäinen jatko-osa aiemmin aloittamaani Kaulaketjureaktio- ficletsarjaan

Edellämainitun ficletsarjan koru mainitaan tässäkin useampaan otteeseen, joten tässä pieni selvennys ko. korusta niille, jotka ei jaksa/ehdi/halua lukea kaulaketjureaktiota ensin:

Spoiler: näytä

“Tämä on pusuketju. Se on loihdittu niin, että sen saa auki vain kahdella tavalla. Ensimmäisen varmaan arvaatkin. Toinen vaihtoehto on, että pidät sitä siihen asti, että ystävänpäivä päättyy. Ai niin, se ei myöskään aukea samaa henkilöä takaisin pussaamalla.”

Taivas

“Onko huono hetki?”
“Ei ollenkaan, Severus. Onko sinulla taas ongelma korun kanssa?”
“Mistä sinä– voi taivas, Lupin. Tulin tuomaan juomasi.”
“Kiitos. Ja hyvää ystävänpäivää.”
“Muistat siis edelleen… ongelmatilanteen vuosien takaa?”
“Ongelmatilanteenksiko kutsut suudelmaa?”
“En, vaan sitä pahuksen korua.”
“Suudelmassako ei ollut mitään vikaa?”
“Älä nyt viitsi.”
“Saanko minä Severus Kalkaroksen punastumaan?”
“En tullut tänne muistelemaan ensisuudelmia.”
“Sekö oli sinunkin ensimmäisesi?”
“Ei, tavallaan… Mutta Lilyn suukko oli vain pieni pusu.”
“Senkö olisi siis saanut auki vain pusulla?”
“Todennäköisesti.”
“Eli sinä käytit korua vain tekosyynä kunnon suudelmalle.”
“En minä sitä ihan kunnon suudelmaksi sanoisi.”
“Millainen sitten on sinun mielestäsi– voi taivas, Kalkaros.”


Hymy

“Täällä taas, Severus? Eihän nyt ole edes se aika kuusta.”
“Ajattelin vain tulla tervehtimään.”
“Tervehtimään? Sinullahan on monta lempinimeä suudelmille. Ensin ongelmatilanne, nyt tervehtiminen.”
“Voin minä poiskin lähteä, en minä sentään lemmenkipeä ole.”
“Sinä tiedät, että minä laskin vain leikkiä.”
“Ehkä. Mutta voisit sinä sen kuitenkin jollain tavalla hyvittää.”
“Millä tavalla? Haluaisitko kenties kupin teetä?”
“Huomaa kyllä, keiden kanssa sinä vietit aikasi kouluvuosina.”
“Älä nyt jurota, Severus.”
“En minä jurota. Minä en vain jaksa aina vitsailla.”
“Niin, että vähän vain vakavasti haluat suudella, vai?”
“Kai sen voisi niinkin sanoa.”
“Voisit sinä edes hymyillä vähän.”
“Suutele minua, niin ehkä hymyilen enemmänkin.”


Kiiltävä

“Kutsuit, Remus?”
“Niin, haluan näyttää sinulle jotain.”
“Näyttää jotain? Luulin että…”
“Älä huoli, kyllä siihenkin vielä jää aikaa.”
“Mikä pöydälläsi kiiltää?”
“Tule katsomaan, et sinä sitä sieltä ovelta näe.”
“Onko tuo se, miltä se näyttää?”
“Kyllä vain, aito ja alkuperäinen.”
“Ei voi olla totta. Mistä löysit tuon?”
“Sattui osumaan silmiini Voron työhuoneessa. Äläkä katso noin, en minä sitä kaulaasi aio pujottaa… Ellet halua kokeilla, toimiiko se.”
“Voisihan se olla hyvä testata, siltä varalta että se joutuu vääriin käsiin.”
“Aiotko luottaa, että pujotan tämän kiiltävän kapistuksen kaulaasi, enkä jätä sinua oman onnesi nojaan?”
“Tiedän, ettet tekisi niin.”
“Olet oikeassa.”
“Se toimii.”

[rosiee]

Joku

“Miksi se ovi täytyy aina lukita, Severus?”
“Koska minä en halua, että joku yllättää meidät.”
“Emmehän me nyt kuitenkaan mitään kovin rietasta tee.”
“Ei muiden silti tarvitse tietää että me…”
“Että me mitä? Mitä tämä oikeastaan on?”
“Kahden aikuisen välinen yksityisasia.”
“Olisiko sen pakko olla yksityisasia?”
“En minä ala sinua suutelemaan Suuressa Salissa.”
“En minä sitä tarkoittanut.”
“Tiedän kyllä, mitä sinä tarkoitit.”
“Mutta..?”
“Minä en ole valmis siihen.”
“Olet siis vain valmis hiiviskelemään salamyhkäisesti työhuoneeseeni useamman kerran viikossa?”
“Juuri niin.”
“Onko mieleesi tullut, että joku on jo saattanut nähdä sinut?”
“Mutta se ‘joku’ ei tiedä, mitä suljettujen ovien takana tapahtuu.”


A/N: Tämä osa onkin poikkeuksellisesti "kirje"/monologi, eikä dialogi, sillä se tuntui olevan sopivampi tarinan kulku ja päivän sana huomioiden. Toivottavasti tyylin muuttaminen kesken kaiken ei ole liian häiritsevää lukea.

Hiljaa

“Puhu minulle, Remus. En kestä tätä hiljaisuutta enää. Miksi sinä välttelet minua? Ensin et halunnut minua luoksesi, nyt en meinaa saada sinuun mitään yhteyttä, edes kirjeitse. Hetken harkitsin jo sitäkin, että välittäisin viestin oppilaan kautta. Ensin luulin, että tämä johtuu siitä, että olit vain uupunut täydenkuun jälkeen ja halusit omaa tilaa, mutta ei tämä voi enää sitäkään olla. Liittyykö tämä siihen keskusteluun, minkä kävimme kun viimeksi olimme työhuoneessasi kaksin? Mitä sinä haluat minun tekevän? Tunnustavan rakkauttani sinulle kaikkien edessä? En ole valmis siihen, mutta olen valmis siihen, että kerron sinulle kuinka kaipaan sinua. Rakastan sinua. Älä sulje minua pois, Remus.”

[rosiee]

A/N: Olipa se viikko! Nyt on aika lähettää matkaan viimeisetkin osat tätä spurttia. Viimeisen osan eri kielisiin lausahduksiin käytin apuna googlea, kaikki eivät suinkaan ole kieliä joita olisin itse opiskellut, joten virheitä saattaa löytyä, mikäli tietolähteeni on puutteellinen tai sisältää virheellistä tietoa

Loistaa

“Kiitos, että päästit minut vihdoin sisään, Remus.”
“Ei kai minulla ole vaihtoehtoja, ottaen huomioon että pian on taas aika täydenkuun loistaa.”
“Päästit minut siis sisään vain saadaksesi juomasi?”
“Luulin, ettet ole vielä valmis muuhun.”
“Minä olen aina valmis olemaan kanssasi.”
“Mutta et paljastamaan sitä muille.”
“Niin…”
“Johtuuko se siitä, että pelkäät maineesi kärsivän? Etteivät ihmiset pelkäisi sinua enää, jos saisivat tietää sinun olevan rakastunut?”
“Ei se sitä ole.”
“Mistä sitten? Siitäkö, ettet halua olla ihmissuden kanssa?”
“Siitä, että pelkään menettäväni sinut, enkä silloin kaipaa muiden sääliä.”
“Severus, kuten sanoit kirjeessäsi, älä sulje minua - tai ketään muutakaan - pois. Minäkin rakastan sinua.”


Yhdeksäs

“Monellako kielellä sinä halusitkaan minun kertovan, että rakastan sinua?”
“Kymmenellä.”
“Minä rakastan sinua. Te amo. Ich liebe dich. Ik hou van jou. Seni seviyorum. Mahal kita.Taim i' ngra leat. Mi amas vin. Eg elski teg.”
“Tuo on kyllä vaikuttava määrä kieliä, mutta viimeisin oli yhdeksäs.”
“Kymmenes kieli on sellainen, ettei sitä puhuta.”
“Mikä on sellainen kieli, jota ei puhuta?”
“Sellainen, jolla saa ketjuja auki.”
“Minua on yleensä kehuttu älykkääksi, mutta nyt on sanottava, etten ymmärrä.”
“Ehkä minun täytyy sitten näyttää sinulle.”
“Nyt ymmärrän… Tai ehkä en. Voisitko vielä toistaa?”
“Kaikki kielet?”
“Vain se viimeisin. Toista se vielä yhdeksän kertaa.”