Kirjoittaja Aihe: Linnunpönttö (S, Draco, Narcissa, raapale)  (Luettu 1441 kertaa)

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 3 179
Linnunpönttö (S, Draco, Narcissa, raapale)
« : 07.03.2025 09:51:29 »
Ficin nimi: Linnunpönttö
Kirjoittaja: Meldis
Genre: angst
Ikäraja: S
Päähenkilöt: Draco, Narcissa
Tiivistelmä: Draco vierailee äitinsä luona.
Vastuunvapaus: En omista hahmoja tai paikkoja, hieman lainaan omaksi ilokseni.
A/N: Tämä on kirjoitettu Spurttiraapalekierroksen 20.-26.1.2025 kuudennesta sanasta ehkä. Jos lukaiset, jätäthän kommenttia. ^^


Linnunpönttö

Äiti istui pienellä katetulla terassilla talon takana. Hän katsoi puista linnunpönttöä, joka oli kiinnitetty vaahteraan takapihalla. Keväisessä ilmassa oli koleutta ja aukealle tuuli, mutta äidin syliin oli laskettu paksu peitto, eikä hän näyttänyt muutenkaan välittävän kylmyydestä. Jackien mukaan tämä oli katsonut pönttöä edelliset kaksi päivää ikkunasta niin kiinnostuneen oloisesti, että he olivat antaneet hänen seurata sitä lähempää. Draco ei erottanut äidin katseessa kiinnostusta.

”Mitähän lintuja sinne pesii?” Draco pohti ääneen ja katsoi myös linnunpönttöä. Se oli aika rujon näköinen, joku muista asukkaista oli tehnyt sen puutyökurssilla, joka oli pidetty talven mittaan.
”Muistatko niitä käpytikkoja, jotka tekivät joka kesäksi pesän puutarhaan? Isä ei sietänyt sitä pauketta, mutta et antanut häätää niitä”, hän sanoi ja hymyili hetken, mutta kun äiti ei hymyillyt, Draconkin ilme lopahti.
”Toivottavasti tuohon ei tule käpytikkoja, kun se on noin lähellä taloa. Luulen, että täällä nukutaan muutenkin tarpeeksi huonosti”, Draco jatkoi. ”Niihin muihin pönttöihin, joita laitettiin pidemmälle metsään, voisi tulla tikkoja. Se olisi mukavaa.”

Äiti tuijotti linnunpönttöä eleettömänä. Kasvot harmaina, hiukset kuihtuneina. Kuulematta Dracoa.

”Tai ehkä pitäisitkin käpytikoista tuolla”, Draco sanoi. ”Olisi tuttu ääni.” Äiti hätkähti pienesti. Draco kohotti päänsä nojattuaan sitä käteensä ja hänen vatsassaan poreili. Taivaalta kuului inahdus. Draco katsoi äänen suuntaan. Jokin harmaa lintu lensi takapihan yli. Se istahti lähimpään puuhun, tutki ympäristöä ja jatkoi matkaansa. Äiti seurasi sen lentoa ilmeettömänä.

”Tai sitten et tiedä enää, mitä on tuttu”, Draco sanoi. Äiti ei reagoinut. Draco huokaisi. ”Minä taidan lähteä. Tulen ensi viikolla taas.” Äiti ei reagoinut, katseli linnunpönttöä. Draco puri hampaansa yhteen, nousi ja lähti.
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

Linne

  • ***
  • Viestejä: 1 019
  • Hämmentynyt pesukarhu
Vs: Linnunpönttö (S, Draco, Narcissa, raapale)
« Vastaus #1 : 07.03.2025 10:01:35 »
Olipa tämä surullinen, mutta silti kaunis raapale. Teksti jätti hyvin asioita avoimeksi, oliko Narcissa joutunut hoivakotiin vanhuuden vai kenties sodan traumojen vuoksi (vähän kuten Longbottomit). Dracon turhautuminen ja suru tuntui ruudun läpi asti, kun tämä yritti turhaan yritti saada yhteyttä äitiinsä. Tämä oli koskettava lukukokemus, kiitos!
Kaikki perinteet ovat typeriä. Siksi ne ovat perinteitä

Uniprinsessa

  • Yön Hallitsija
  • ***
  • Viestejä: 132
  • Yön valtakunnassa vain sokeat näkevät kaiken.
Vs: Linnunpönttö (S, Draco, Narcissa, raapale)
« Vastaus #2 : 09.03.2025 16:18:17 »
Olen Linnen kanssa samaa mieltä siitä että tämä oli surullinen mutta silti hyvin kaunis. Tämä on hyvä esimerkki siitä miten pienellä sanamäärällä voi kertoa paljon. Mäkin mietin että mitä tässä on taustalla ja millaisessa paikassa Narcissa on. Kun Draco kommentoi että täällä nukutaan varmaan tarpeeksi huonosti jo muutenkin niin tulkitsin sen tarkoittavan että ehkä kyseessä on joku hyvin pitkälle edennyt ptsd joka aiheuttaa painajaisia. Kiitos tästä tekstistä, se herätti paljon tunteita.