Kirjoittaja Aihe: Heinillä kulkusten, S, Percy/Oliver, fluff  (Luettu 1855 kertaa)

Linne

  • ***
  • Viestejä: 1 002
  • Hämmentynyt pesukarhu
Heinillä kulkusten, S, Percy/Oliver, fluff
« : 04.12.2024 18:39:18 »
Ficin nimi: Heinillä Kulkusten

Kirjoittaja: Linne

Fandom: HP

Ikäraja: S

Genre: fluff, huumori, slice of life

Summary: Kukapa voisi vastustaa Last Christmasia?

A/N: varoitus: tekstistä saattaa löytyä antipatioita Varpunen jouluaamuna-laulua kohtaan. Luku omalla vastuulla! Osallistuu jouluiset Tropes-haasteeseen, sanana joulumusiikki.



Jos Oliver Woodilta kysyttiin, hän ja hänen poikaystävänsä Percy olivat onnistuneet varsin hyvin sovittamaan makunsa yhteen.

Percyn kauniit teekupit asuivat keittiössä sulassa sovussa Oliverin joukkueeltaan saaman kahvimukin kanssa (siinä julistettiin että Oliver oli “maailman paras kapu”),  Percyn äidin kutoma torkkupeitto sopi hyvin pehmentämään muuten modernin olohuoneen tunnelmaa ja  Rapakon palloseuran valokuva oli saanut ympärilleen tyylikkäät kehykset. Silloin kuin he eivät voineet tehdä kompromissia, he tyytyivät elämään sopuisasti vierekkäin: Oliverin huispauskamoilla ei ollut asiaa Percyn ministeriössä käyttämien tyylikkäiden kaapujen viereen, mutta ainakin ne ripustettiin vierekkäisiin kaappeihin.

Kaikessa muussakin he onnistuivat löytämään kultaisen keskitien. Oliver teki Percylle salaatteja, Percy laittoi joskus lihapadan hautumaan tullessaan töistä. He hieroivat vuorotellen toistensa kipeitä hartioita, vaikka Oliverin tilanteessa ne olivatkin kipeytyneet luudalla kyyhöttämisestä ja Percyn kylmissä lakituvissa istumisesta. Percy keitti Oliverille aamuisin kahvia ja viikonloppuisin he kumpikin nautiskelivat marjapiirakasta tai suklaamoussesta hyvän brandyn kera.

Oli nähtävästi vain yksi asia, jossa he eivät pystyneet tekemään kompromissia. Nimittäin joululaulut.

Aluksi Oliver ei ollut huolissaan. Heidän olohuoneessaan oli kaunis flyygeli, Percyn ilo ja ylpeys, jolla hän soitteli kun hänellä oli aikaa. Olihan musiikki joskus hiukan melankolista, mutta yleensä Oliver lähti lenkille, kun laulut kävivät liian masentaviksi.

Kunnes hän eräänä päivänä havahtui nokosiltaan siihen, että olohuoneesta kuului kammottavinta musiikkia, mitä hän oli koskaan kuullut.

Hän hiipi makuuhuoneesta olohuoneeseen sauva valmiina, varmana siitä, että ankeuttaja oli jostain syystä eksynyt heidän asuntoonsa. Mistään muusta ei voinut kuulla noin karmivaa musiikkia.

Olohuoneessa hän ei hämmästyksekseen nähnytkään ankeuttajaa, vaan Percyn, joka istui pianon edessä ja soitti keskittyneen näköisenä. Hänen edessään oli nuotit, joita Oliver ei muistanut nähneensä aikaisemmin.

Hänen helpotuksekseen Percy teki virheen, kirosi ja lopetti soittamisen. Vasta silloin hän huomasi Oliverin. “Hei. En kai häirinnyt sinua? Loitsin kyllä vaimennusloitsun.”

“Et”, Oliver valehteli ja pohti, eikö edes vaimennusloitsu voinut vaimentaa jotain noin hirveää. “Onko tuo jotain uutta? Et ole soittanut sitä aikaisemmin.”

“Voi, tämä on hyvin kaunis vanha suomalainen sävellys”, Percy selitti tyytyväisenä. “Sen nimi on Varpunen jouluaamuna. Se kertoo tytöstä joka ruokkii nääntynyttä varpusta -”

“Vai niin-”

“Joka onkin oikeastaan hänen kuollut veljensä-”

“Vanhempi veli?”

“Ei vaan pikkuveli.”

“No mutta sehän…viehättävää.”

Percy säteili. “Eikö? Joulun tunnelmaa! Haluatko kuulla sen uudelleen?”

“Ajattelin oikeastaan keittää glögiä-”

Liian myöhäistä. Percy oli jo poistanut vaimennusloitsun sauvansa huiskautuksella. Oliver tukahdutti voihkauksen.


Kuunneltuaan Varpusen jouluaamuna noin kuusitoista kertaa, Oliverin päässä surisi niin, että kaikki mitä hän näki, alkoi näyttää ryhmyltä. Valitettavasti Percyn innostus ei edes loppunut niihin kuuteentoista kertaan: lähes koko sen ajan kun oli kotona, tämä treenasi sitä hemmetin renkutusta.
Hermojaan rauhoittaakseen Oliver päätti eräänä päivänä avata radion. Sieltä tulikin vanha kunnon hitti All I Want for Christmas.

“All I want for Christmas is youuuuu”, Oliver hoilasi keittäessään spagettia ja hämmennellessään kastiketta. Samassa Percy tuli keittiöön ohimoitaan painellen.

“Kulta, voisitko laittaa radiota hiukan pienemmälle? Saan päänsärkyä.”

“Toki”, Oliver sanoi vaikka ihmettelikin, miten Percy sai päänsärkyä yhdestä hupaisasta iskelmästä, kun jatkuva Varpusen jouluaamuna treenaaminen ei ollut sitä aiheuttanut. “Ruoka on kohta valmis.”

Percy nielaisi. “Minä taidan mennä ensin hetkeksi lepäämään”, hän sanoi. “Minulla on vähän…huono olo.”

Tosiaan, nyt kun Oliver katsoi tarkemmin, hän huomasi, että Percy tosiaan vihersi hiukan. “Mene vain lepäämään, kulta. Tuonko sinulle kupillisen yrttiteetä?”

“Kiitos”, Percy sanoi, hymyili valjusti ja hoippuroi ulos keittiöstä. Oliver pohti, miten piristäisi tätä ja päätyi soittamaan Last Christmasia. Kukapa sitä voisi vastustaa?


Percy istui hiljaa keittiönpöydän ääressä ja tuijotti vihkisormustaan.

Myötä ja -vastoinkäymisissä, niinhän hän oli luvannut, mutta joku raja siinäkin täytyi olla, miten pahoja vastoinkäymiset olivat.

Oliver soitti nykyään paljon joululauluja ja juuri niitä, joita Percy ei voinut sietää. Jostain mies oli kaivellut jopa All I Want for Christmasin Muppetien laulamana. Percy ei tiennyt, mitä Muppetit olivat, eikä välittänyt tietääkään. Ne näyttivät kotitontun ja maton risteytykseltä.

Hermojaan rauhoittaakseen hän soitti yhä enemmän flyygelillä, erityisesti vanhoja kauniita joululauluja kuten Varpunen jouluaamuna. Hän toivoi, että Oliver ottaisi vihjeestä vaarin, mutta tämä vain käänsi radiota kovemmalle ja tanssi keittiössä Nissepolkan tahtiin.

Percy ei kestänyt enää. Tämän oli loputtava, tavalla tai toisella.

Ovi kolahti. Percy kuunteli Oliverin askeleita tämän riisuessa takkiaan ja kenkiään. Lopulta mies tuli keittiöön ja näki aviomiehensä istumassa keittiönpöydän ääressä.

“Hei”, Percy sanoi ja nielaisi. “Meidän täytyy jutella.”

Oliver nyökkäsi vakavana. “Niin minustakin.”

Percystä tuntui siltä, kuin hänen vatsaansa olisi kaadettu jotain kylmää. “Sinä ensin”, hän sanoi.

Oliver veti syvään henkeä. “Percy.”

“Oliver."

“Minä en voi sietää niitä helvetin renkutuksia!”

Miehen tuijottivat tyrmistyneinä toisiaan tajutessaan, että he olivat tosiaan puhuneet yhteen ääneen.

Sitten he alkoivat nauraa. Oliver nauroi niin, että oli katketa kahtia. Percy nojasi päätään hänen olkapäähänsä salatakseen oman kikatuksensa, joka kuulosti nolostuttavasti koulutytön hihittämiseltä.

“Sovitaanko”, Percy sanoi ja pyyhki silmänsä paidanhihaansa, “ettei meillä tästä lähtien enää soiteta joululauluja.”

Oliver virnisti. “Eikö edes Last Christmasia?”

Percy loihti käteensä tyynyn ja heitti sillä Oliveria.

Ja niin oli maassa jälleen rauha.
« Viimeksi muokattu: 03.01.2025 16:05:04 kirjoittanut Linne »
Kaikki perinteet ovat typeriä. Siksi ne ovat perinteitä

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 343
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
Vs: HP: Heinillä kulkusten, S, Percy/Oliver, fluff
« Vastaus #1 : 04.12.2024 19:04:05 »
Lainaus
tekstistä saattaa löytyä antipatioita Varpunen jouluaamuna-laulua kohtaan.
Oikein :D Fiilaan Oliveria tässä, koska miten voikin olla niin kamala ja masentava laulu! Sen sijaan mulla ei ole mitään Last Christmasia tai All I Want for Christmas Is Youta vastaan, ja Nissepolkkakin on musta ihana! Percyn (joulu)musamaku ei selvästikään ole mistään kotoisin :D

Lainaus
Myötä ja -vastoinkäymisissä, niinhän hän oli luvannut, mutta joku raja siinäkin täytyi olla, miten pahoja vastoinkäymiset olivat.
Ai että miten huvittava ajatus kyllä, että kaikki maailman erimielisyydet aina saatu sovittua ongelmitta ja hahmojen erilaiset elämät elävät sovussa rinnakkain, mutta sitten joululaulut ovat se asia, joka on liikaa XD Onneksi sopu saatiin kuitenkin aikaiseksi, vaikka se tarkoittaakin sitä, etteivät joululaulut enää soi heidän kotonaan. Parempi kuitenkin niin kuin että asiasta kehkeytyisi paha riita tai jotain. (Kummankin täytyy hankkia kuulokkeet ja kuunnella musaa niiden kautta :D)

Lainaus
Percy ei tiennyt, mitä Muppetit olivat, eikä välittänyt tietääkään. Ne näyttivät kotitontun ja maton risteytykseltä.
On muuten hyvä kuvaus Muppeteista :D (Ja nyt mun varmaan täytyy mennä etsimään jotain Muppet-versioita joululauluista kuunneltavaksi XD)

随分・・・待たせちまったな・・・」

lotus

  • ron weasley stan
  • ***
  • Viestejä: 295
  • pehmo ♡
Vs: HP: Heinillä kulkusten, S, Percy/Oliver, fluff
« Vastaus #2 : 04.12.2024 21:21:02 »
Oi, jouluficci, jonka aiheena on joululaulut! Tää osuu itteä lähelle, koska harrastan musiikkia (tosin instrumenttina sello, ei piano) ja soittotunnit on 70% joululauluja suurin piirtein marraskuun puolivälistä alkaen.

Oli ihanaa, miten Oliver ja Percy oli tekstissä selkeästi seurustelleet kauan ja heillä oli jo omat rutiininsa ja tavat "pelata yhteen" erilaisuuksista huolimatta.
Kuten Larjus edempänä sanoi, oli hauska, että eniten erimielisyyttä aiheuttaa niinkin pieni asia kuin joululaulut. Samaistun vähän kyllä Oliveriin; Varpuska on aika... mollivoittoinen biisi ja mun mielestä sen kappaleen paras osa on sanat, mutta tuskin kumpikaan heistä osaa suomen kieltä. Mä jotenkin kuvittelisin, että Percy soittaa semmosella ikivanhalla, pysyvästi vähän epävireessä olevalla perintöpianolla. Sellanen epävireisyys kun jotenkin lisää sitä kuuntelemisen tuskaa jollain tuhannella.  ;D

Lainaus
“No mutta sehän…viehättävää.”

Percy säteili. “Eikö? Joulun tunnelmaa! Haluatko kuulla sen uudelleen?”

Voi pientä Oliver-parkaa. D:

Lainaus
“Percy.”

“Oliver.

“Minä en voi sietää niitä helvetin renkutuksia!”

Hyvä, että kaksikko pystyy puhumaan toisilleen noin avoimesti. ❤ Hieno yksityiskohta myös miten he alkoi puhua samaan aikaan! :D Ei tainnut tulla kumminkaan tästä semmoista kynnyskysymystä, että oltaisiin päädytty laittamaan lusikat jakoon.
Ainut yksityiskohta, joka itteä häiritsi oli se, että Oliver puhui alussa poikaystävästä, mutta kuitenkin sitten Percyllä on vihkisormus. Noh, onhan se aviomies myös poikaystävä :D

Spoiler: näytä
(Jos haluaa kuunnella jotain yhtä kaunista joululaulua kuin mitä Varpunen jouluaamuna on, suosittelen tätä. Omalla vastuulla. (Ja jos haluaa kuulla tuosta linkittämästäni biisistä sellaisen kauniimman version eli sellaisen joka ei aiheuta spontaania naurukohtausta, niin löytyypi tästä.))
« Viimeksi muokattu: 06.12.2024 03:09:00 kirjoittanut lotus »

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 3 143
Vs: HP: Heinillä kulkusten, S, Percy/Oliver, fluff
« Vastaus #3 : 08.12.2024 10:26:40 »
Tämäpä oli ihastuttava. ^^ Ymmärrän hyvin, miten joululauluista voi saada aikaan kiistelyä. Itsehän olen aika lailla kaikenlaisen joulumusiikin ystävä, kuuntelen mielelläni molempia tyyppejä, Varpunen jouluaamuna sekä All I Want for Christmas Is You menevät oikein hyvin. :D Mutta jotenkin joululaulut ovat aina sellainen kipupiste, että ei ihme, ettei Percy ja Oliver kehittäneet niistä suurempaa riitaa. :D Tai oikeastaan se oli myös kivaa. Tykkäsin tosi paljon tällaisesta arkisesta palasesta vakiintuneessa parisuhteessa, missä isoin ongelma on, että musiikkimaut eivät kohtaa. :3 Molempien maut myös sopivat heille tosi hyvin ja ihana yksityiskohta, että Percy soittaa pianoa. :)

Lainaus
“Joka onkin oikeastaan hänen kuollut veljensä-”

“Vanhempi veli?”

“Ei vaan pikkuveli.”

;D Kun noita suomalaisia joululauluja rupeaa miettimään, ovathan ne tosi synkeitä ja Percyn selitys kuulostaa ihan pähkähullulta. Percyn tuskailu myötä- ja vastoinkäymisistä lopussa oli yhtä aikaa söpöä ja hupaisaa, kun joulumusiikista syntyy suurin haaste parisuhteelle. Vähän hämmensi tosin, että alkuun Oliver kutsui Percyä poikaystäväksi ja lopussa puhuttiinkin aviopuolisoista. Kuulostaa karsealta kompromissilta, että kotona ei enää kuunnella joululauluja ollenkaan, itse en sietäisi, mutta ehkä se on pidemmän päälle hyvä idea. Ja onhan se vain yksi kuukausi vuodesta, kun niitä kuunneltaisiin.
Kiitos tästä!
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

Linne

  • ***
  • Viestejä: 1 002
  • Hämmentynyt pesukarhu
Vs: HP: Heinillä kulkusten, S, Percy/Oliver, fluff
« Vastaus #4 : 12.12.2024 19:36:26 »
Larjus oon täysin samaa mieltä, se on kamalin joululaulu ikinä  :D Inhosin sitä jo lapsena joulujuhlissa. Percy kuitenkin on just sellanen tyyppi, että mitä mollivoittoisempi, sen parempi xD Oliverilla on paljon parempi musiikkimaku!
 
Munkin mielestä on parasta huumoria ikinä, että isot asiat saadaan kyllä sovittua, mutta yhteiselo kosahtaa johonkin niin pieneen kuin joululauluihin XD En itse asiassa edes tiedä, onko sellaisia olemassa kuin Muppetien joululaulut, mutta kerro toki, jos semmoisia löydät. Kiitos kommentista!

lotus ihanaa, että löysit ficistä samaistumispintaa! En itse soita mitään, mutta joululauluja tulee silti kuunneltua tässä joulun aikaan (tosin tykkään ehkä viidestä, olen nirso xD).

Percyllä on Hieno Vanha Flyygeli, mutta Oliver tuskin osaa arvostaa moista. Ja oho, enpä edes tajunnut, että poikaystävästä tuli ficin aikana aviomies xD No, joulun taikaa. Kiitos kommentista ja linkkivinkistä! Juuri sellaista musiikkia, mitä Oliver arvostaisi.

Meldis Ehkä joululaulujen kuuntelemattomuus oli heille ainut oikea ratkaisu xD Percy voi sitten soitella ja Oliver laulaa renkutuksia, kun toinen ei ole kotona. Minustakin on kiva lukea (ja kirjoittaa) tällaisia parisuhteita, joissa ei ole sen kummempaa draamaa. Ja tosiaan, tuo poikaystävän muuttuminen aviomieheksi on, köh, joulun taikaa, eikä missään nimessä kirjoittajan virhe. Kiitos kommentista!
Kaikki perinteet ovat typeriä. Siksi ne ovat perinteitä