Edgar - Pöllön luonto | S | Draco/Luna | Joulukalenteri 24/24

[mursuhilleri]

Kiitos kommentista Fiorella <3


15. luukku

“Kuinka Edgar voi?” Luna kysyi sormet tiiviisti lämpimän teekupin ympärillä.

“Luulisin, että paremmin”, Draco tokaisi, hörppäsi teetään ja näytti polttavan kielensä. Luna hymyili ja käänsi katseensa omaan teekuppiinsa, kuin ei olisi huomannutkaan.

“Mukava kuulla”, Luna sanoi.

“Luulen, että se nauttii, kun pääsee taas lentämään enemmän. Kun olen nyt kirjoitellut sinun kanssasi”, Draco sanoi silmissään sellainen katse, joka sai Lunan sydämen jättämään yhden lyönnin välistä.

Luna vain mietti, olisivatko heidän välinsä yhtä lämpimät, jos Draco olisi tunnistanut hänet Lööperi Lovekivaksi.

Spoiler: näytä

inspissana: lentää

[Meldis]

Oi eiii! Tai siis kyllähän minä toivoin, että tässä jotenkin sivutaan kouluaikoja, mutta heti alkoi jännittää, miten tässä käy. Luna kun on oikein tietoinen tapahtuneista ja näkee, että Draco ei muista häntä tai miten häntä koulussa kohdeltiin. Luotan, että Luna osaa jättää menneet menneeseen, mutta onhan se silti vaikea keskustelu. Ja minä kyllä myös tykkään, kun Draco osaa ottaa vastuun teoistaan, eikä sysää toisen harteille menneiden jättämistä menneeseen. Toivottavasti pääsevät yhteisymmärrykseen! Thih ja on ihan hauskaa, että päätellen siitä, ettei Draco tunnista Lunaa, kuulostaa, että Lunalle on käynyt kunnon glow-up, ainakin Dracon silmissä. Kiitos luukuista. ^^

[Fiorella]

Toivottavasti Dracolle ei koita järkytys, kun hän yhdistää viimein pisteet toisiinsa ja tajuaa, keneen on ihastunut. Mutta ehkäpä menneet ovat menneitä!

[Larjus]

Onneksi Luna tuli pelastamaan Dracon oven takaa, ties miten kauan raukka olisi siellä muuten jahkaillut 😅 Kiva päästä lukemaan asioita vähän hänenkin näkökulmastaan! Mä olinkin ihan varma, että hän tunnisti ja muistaa Dracon, ja osuin ainakin siinä arvauksessa oikeaan (sanojen kanssa mulla ei edelleenkään ole ollut kovinkaan hyvä onni 😅). Mua mietityttää ja jännittää, ihan niin kuin Lunaakin, mikä mahtaakaan olla Dracon reaktio, sitten kun tajuaa, kuka Luna onkaan. Toivottavasti hyvä! Luna nimittäin ainakin suhtautuu häneen onneksi suopeasti, ja toivottavasti niin on jatkossakin 🥺

[mursuhilleri]

Kiitos taas ihanista kommenteista teille Meldis, Fiorella ja Larjus Kiva kuulla, että näkökulman muutos oli miellyttävä! Lopputarina seurataankin Lunan näkövinkkelistä


16. luukku

Luna päätti nousta ylös. Ei ollut mitään järkeä maata valveilla vuoteessa, kun hänen päähänsä päivällä pälkähtänyt ajatus valvotti häntä.

Hänen täytyisi kertoa Dracolle mahdollisimman pian. Luna pelkäsi menettävänsä ystävän, mutta hän ei myöskään sietänyt ajatusta, ettei Draco tiennyt kuka hän oli oikeasti. Luna kyllä piti Dracoa luotettavana ja fiksuna aikuisena ihmisenä, ja hän halusi joka solullaan luottaa siihen kipinään, jonka oli tuntenut heidän välillään ensitapaamisesta lähtien.

Silloin pöllö lehahti hänen avoimesta ikkunastaan sisään. Se oli Edgar.

Spoiler: näytä

inspissana: luotettava

[mursuhilleri]

17. luukku

Draco oli pyytänyt kirjeessään Lunaa lounaalle heti seuraavana päivänä. Niinpä Luna astui maanantaina lounasaikaan ulos Lurppuluomen pöllökeskuksesta ja Draco odotti häntä liikkeen edessä pieni kerros lunta piponsa päällä.

“Ennen kuin mennään, minun täytyy kertoa sinulle yksi asia”, Luna sanoi hermostuneena.

“Onko joku hätänä?” Draco kysyi huolestuneena.

“En usko, että tunnistat minua, mutta olimme yhtä aikaa Tylypahkassa”, Luna tunnusti viimein. “Saatat muistaa paremmin Lööperi Lovekivan.”

Luna näki, kuinka Draco muisti, ja lisäsi äkkiä: “Toivottavasti se ei muuta mitään.”

“Minä - sinä - mitä?” Draco mutisi häkeltyneenä ja naurahti. “Ei tietenkään. Sinä olet ihmeellinen. Minun tässä kuuluisi saada rukkaset sinulta.”

Spoiler: näytä

inspissana: ihmeellinen

[Meldis]

Rohkeaa Lunalta lopulta kertoa kaikki, silläkin uhalla, että menettää Dracon. Dracon vastaus oli hyvin rehellinen ja vaikutti tajuavan, että on ollut vähän törppö, kun ei tunnistanut Lunaa. Toivottavasti saavat asiat selkenemään ja molemmat osaavat antaa asioiden olla. ^^ Kiitos luukuista taas!

[Fiorella]

Olipa Luna tosiaan rohkea, ja Draco näyttää kasvattaneen järkeä kuin selkärankaakin sitten nuoruutensa.

Kuinkahan nyt edetään, kun on kissakin nostettu pöydälle - toivottavasti rakkaudelle ei enää ole mitään estettä!

[Larjus]

Rohkeaa Lunalta, kun päätti muistuttaa Dracoa siitä, kuka onkaan. Helppo olisi piilotella menneet ja olla kuin niitä ei olisi ollenkaan, mutta ehkä sellainen pidemmän päälle olisi kuitenkin raskasta henkisesti 🤔 Dracon reaktio ei onneksi ole sellainen, mitä häneltä olisi voinut teini-iässä odottaa. Hän on todellakin kasvanut ja kypsynyt paljon, kun päinvastoin onkin sitä mieltä, että Lunan pitäisi torjua hänet! Heidän suhteellaan on hyvät mahdollisuudet edetä :3

Draco odotti häntä liikkeen edessä pieni kerros lunta piponsa päällä.

Tää oli tosi söpö yksityiskohta! Odotuksen merkkejä ei ole tällä kertaa ilmassa vaan hatussa XD

[mursuhilleri]

Kiitos kommenteista <3 Onneks Luna oli rohkea ja Draco vähän kypsynyt!


18. luukku

Kun Luna sinä iltana pesi kasvojaan valmistautuessaan nukkumaanmenoon, hän ei voinut kuin hymyillä. Hän kuivasi kasvonsa pehmeään pyyhkeeseen ja katsoi peilikuvaansa, joka virnisteli niin, että hampaat näkyivät. Hän veti syvään henkeä rauhoittaakseen itseään.

Luna avasi kylpyhuoneen oven taas tyynenä, mutta kun hän näki Dracon istumassa sohvallaan pukeutuneena yöasuun, leveä hymy palasi hänen kasvoilleen.

Spoiler: näytä

inspissana: pestä

[Larjus]

Tän luukun alku oli niin symppis ja hyväntuulinen, että Lunan iloisuus ihan tarttui itseenkin! Se on ihana tunne, kun on niin hyvällä tuulella, ettei voi muuta kuin hymyillä 😊 Viimeinen rivi sitten kyllä yllätti, kun en mä yhtään odottanut, että Draco olisi siellä hänen kanssaan, yöasu yllään! Lounastreffitkin selvästikin menivät hyvin, kun nyt ollaan jo yökyläilemässä ♥ Mitähän kaikkea muuta vielä ehtiikään tapahtua tulevissa osissa...

[Fiorella]

Lunan onni nousi minunkin mieleeni. Ihanaa, että kaikki näyttäisi kääntyvän näin hyväksi, että Draco jäi oikein yöksi.

[mursuhilleri]

Ihanaa, että Lunan hyväntuulisuus tarttui teillekin <3


19. luukku

Luna heräsi kummalliseen nakutukseen kello neljältä aamuyöllä. Hän huomasi, että Edgar oli makuuhuoneen ikkunan takana ja koputti lasia nokallaan. Luna päästi pöllön sisään ja silitti sen päätä.

“Höpsö otus”, Luna sanoi nakatessaan sille muutaman pöllönnamin. Draco ei ollut herännyt Edgarin saapumiseen, mutta Luna ei saanut enää uudelleen nukutuksi. Hän istui sohvalle, keitti teetä ja toivoi, että Draco heräisi pian.

Spoiler: näytä

inspissana: otus

[Meldis]

Oi että, yökyläilyä! <3 Tosi hellyyttävän kuuloista, että ollaan jo yökyläily asteella. Ja hirveän söpöä, että Lunan pitää oikein hillitä itseään hymyilemästä liikaa. Edgar taisi kaivata seuraa, mutta onneksi isäntä löytyi ihan tutusta paikasta. ^^ Kiitos luukuista.

[Fiorella]

Söpöä. Tuliko Edgar etsimään isäntäänsä vai oliko viemässä viestiä jonnekin?

[mursuhilleri]

Meldis, onneksi isäntä tosiaan löytyi! Kiitos kommentista <3

Fiorella, Edgar tuli tässä ihan vain Dracon perässä Kiitos kommentista!


20. luukku

“Kuule, Luna”, kuului Dracon ääni makuuhuoneen ovensuusta. “Oletko sinä tullut katuman päälle? Totta kai olet oikeutettu tuntemaan ristiriitaisia tunteita minun suhteeni ja-”

“En missään tapauksessa”, Luna keskeytti häkeltyneenä. “Mistä sinä sellaista sait päähäsi?”

“Ai”, Draco sanoi pöllämystynyt ja edelleen unesta tokkurainen katse silmissään. “No kun olit noussut yksin ennen minua.”

Luna naurahti ja osoitti lintua, joka otti nokosia pää siipensä alla. “Edgar herätti minut. Sinulla on viisas pöllö.”

Spoiler: näytä

inspissana: oikeutettu

[Fiorella]

Voi Draco, kun on vähän epävarma itsestään. Onneksi oli kuitenkin uskottava syy!

[mursuhilleri]

Ihanaa kun seuraat, Fiorella <3 Kohtahan tämäkin tarina on jo ohi, kääk!


21. luukku

Luna kaatoi teetä kahteen kuppiin. Tuntui erikoiselta syödä aamiaista yhdessä jonkun kanssa, edellisestä kerrasta oli hyvin pitkä aika. Muisto yhteisistä aamuista Nevillen kanssa välähti Lunan mieleen, mutta yllättävää kyllä, se ei tehnyt enää lainkaan kipeää.

“Hm”, Luna hymähti ajatukselle tyytyväisenä.

“Mitä?” Draco ihmetteli voidellessaan aamiaisleipää.

“Ei mitään”, Luna sanoi ja pudisti päätään leveä hymy kasvoillaan. “Minä vain joskus unohdan, ettei ääneen saisi ajatella.”

Spoiler: näytä

inspissana: muisto

[Larjus]

Heti alkuun pakko hehkuttaa, arvasin kahden uusimman luukun inspissanat oikein! \o/   Niitä on kyllä hauska miettiä ja yrittää arvailla tässä lukemisen ohella. Vaikka yleensä onkin mennyt ihan pieleen.

Yökyläilyä ihastelin jo aikaisemminkin, mutta on kyllä tosi kiva, että tapaamiset ovat sujuneet niin hyvin että yökyläilykin luonnistuu 😊 Joissain ficeissä vois joidenkin paritusten kohdalla alkaa ajatella vähän tuhmiakin sellaisesta, mutta tässä vaikuttaisi olevan ihan viaton meininki. Se sopii hyvin tarinaan ja myös hahmoillekin, kun varsinkin Dracolla on selvästi vielä vähän epävarmuutta siitä, voiko heidän välisestään tapailusta tulla yhtään mitään.

Edgarin yksinäisyys tosin taitaa tässä jopa vain pahentua, jos Dracokin alkaa vaa hengata Lunalla Hänen täytyy ottaa pöllönsä mukaan, niin sitten kaikilla on toivon mukaan kaikki hyvin ♥ Vaikka jos ei muuta, niin saahan Edgar siinä tekemistä ja liikuntaa, kun joutuu lentelemään isäntänsä perässä!

Muisto yhteisistä aamuista Nevillen kanssa välähti Lunan mieleen, mutta yllättävää kyllä, se ei tehnyt enää lainkaan kipeää.

New lore drop Ainakin leffoissahan tais olla vähän viittausta Luna/Neville-paritukseen, niin hauska että tässäkin. Vaikka se nyt onkin jo menneisyyttä. Mutta toivottavasti Lunalla on sitten tulevaisuutta Dracon kanssa ♥

[Meldis]

Apua, miten lopussa tämä onkaan. Voi Dracoa, kun näköjään edelleen epäilyttää, mikä ei ole häneltä ihmeellistä, mutta onneksi tuntuu siltä, että hän ei jää vatvomaan epäilyksiin. ^^ Hih, hauskaa, että Lunalla istuu lujassa yksin asuminen, että pitää muistuttaa, että jotkut asiat pitää jättää tekemättä, kun on vieraita. Kiitos luukuista!