MCU: Kasvualusta, K-11 (Bucky Barnes)

[Violetu]

Otsikko: Kasvualusta
Kirjoittaja: Violetu
Ikäraja: K-11
Fandom: Marvel Cinematic Universe (MCU)
Genre: Hahmotutkielma, angst, gore, raapaleita

Summary: Muistot olivat hiljaisten niittyjen kasvualustaa.

A/N: Ajattelin, että en ehdi spurttiraapaloida, koska vappuviikko ja koulun dedikset ja kaveri kylässä ja pöytärope ja elämä jajaja.
Sitten päätin kuitenkin yrittää Ei näitä varmaan seitsemää tule, mutta muutama ainakin. Enjoy! Aloituslause on bongattu yhden facekaverin seinältä.  Palaute on aina kivaa ^^



***


Kasvualusta

Muistot olivat hiljaisten niittyjen kasvualustaa.

Ihmekös, että Buckyn päänsisäinen maisema kumisi tyhjyyttään.
Silmien takana oli sänkipelto. Näki, että siellä oli joskus kasvanut jotakin, mutta sattui yrittää selvittää, mitä se oli ollut. Kuin olisi iskenyt terävän lapion jäiseen maahan, tärähdys kulki olkavarteen asti.

Tuntui vaikealta ajatella, että siinä voisi vielä joskus kasvaa jotakin. Routa oli tullut jäädäkseen, pelkkä kevään ajatteleminen teki mahdottomuudessaan kipeää.

Silti Bucky tarttui lapioon päivä toisensa jälkeen. Hän ei äkkiseltään keksinyt mitään niin epämiellyttävää kuin muistojen kaivaminen väkipakolla, mutta hänen täytyi. Se oli tietyllä tapaa hyvin samanlaista kuin oikea kaivaminen, paitsi että tällä tavalla hän tiesi löytävänsä ruumiita.


***

[Violetu]

A/N: Oho, tämä toinen spurttirapsu meni nyt näköjään vähän goren puolelle, mutta sen kai siitä saa kun katsoo ensin tusinannen kerran What If:n Zombijakson

***



Ensimmäiset löydökset

Buckyn ensimmäiset löydökset olivat vanhoja, melkein tunnistamattomiksi mädäntyneitä. Nimettömiä, kasvottomia, mutta kauhun heistä näki. Lämpö tuntui, kun metallikäsi upposi pehmeään lihaan.

Miksei hänen ollut annettu käyttää asetta tai edes puukkoa?

Nämä löydöt olivat paljon inhottavampia kuin kivien alta paljastuvat kastemadot tai kovakuoriaiset, koska hän löysi samalla myös palasia itsestään. Niitä, jotka pelkäsi iäksi kadottaneensa, ja niitä, joiden toivoikin katoavan.

Hän ei muistanut tunteneensa mitään, kun elämä noiden ensimmäisten silmistä sammui. Paitsi kylmää, kylmää ja pimeää. Paksun, sumentavan verhon itsensä ja maailman välissä.
Muut eivät näyttäneet edes ihmisiltä, joko nämä olivat sumeita, värittömiä hahmoja, tai verenpunaisella merkittyjä maalitauluja.

Bucky jatkoi kaivamista.


***

[Violetu]

A/N: Tällä kertaa Bucky löytää jotain vähän erilaista.

***


Pehmeää

Ensimmäisellä kerralla, kun Bucky löysi jotain pehmeää, se pysäytti kaiken hänessä.
Se oli… käsittämätöntä.
Se ei tuntunut kuuluvan muiden muistojen joukkoon, sillä pehmeys ei ollut iskuun valmistautumattoman vatsan pehmeyttä.
Pehmeys tuli hänestä itsestään. Hänen kätensä silittämässä oljenvaaleaa tukkaa hikiseltä otsalta. Hänen äänensä pehmeänä vakuuttamassa, että kaikki olisi huomenna paremmin.

Ja samaan aikaan, kun kaikki hänessä näyttäytyi ulospäin pehmeänä, hänen sisuksiaan kylmäsi, hänen hampaansa pureutuivat raivolla yhteen. Buckylta vei hetken saada muistosta paremmin selvää, saada kiinni siitä, miksi hän oli täynnä pelkoa.
Nihkeä otsa hänen kätensä alla ja niin hiljainen hengityksen rahina, että sitä tuskin kuuli.
Steven epätarkka katse. Hiipivä kuolema.

[Vilna]

Heippa Kommenttikampanjasta!

Valitsin nyt tämän noista vaihtoehdoista, koska spurttirapsut on kivoja, vaikka MCU ja Bucky hahmona onkin minulle aika vieraita, ja siksi ehkä tämän tarina ei ihan kokonaan minulle avautunut, mutta tykkäsin silti! Näissä oli jotain tosi synkkää, melkein painajaismaista pikku kauhuelementeillä jopa, mikä on jotain jota en yleensä lue, joten tämä oli hyvä lukukokemus minulle.

Tuo aloituslause on kyllä älyhieno, propsit Facebook-kaverille siitä, vau. Se sitoi nämä kolme rapsua yhtenäisiksi. Muutenkin tykkään sinun kirjoitustyylistä tosi paljon, erityisesti tuossa ekassa rapsussa. Tämä kohta oli minun lemppari:

Se oli tietyllä tapaa hyvin samanlaista kuin oikea kaivaminen, paitsi että tällä tavalla hän tiesi löytävänsä ruumiita.

:0

Buckyn taustatarina on vähän hämärän peitossa, mutta muistelisin että häntä jotenkin kontrolloitiin tai hänellä oli joku muistinmenetys ja hänestä tehtiin venäläisten (?) tappoase tai jotain sinne päin, joten oletan että nämä liittyivät siihen. Ehkä minun pitäisi tutustua Marvel verseen paremmin jossain vaiheessa, lol. Niitä leffoja ja sarjiksia ja mitä kaikkea siihen nyt kuuluukaan on vaan niin paljon, etten edes tiedä mistä aloittaa!

Enivei, nämä oli hienoja! Englanniksi kuvailisin näitä sanalla "haunting". Kiitos näistä, tästä lukukokemuksesta jäi paljon käteen!

[Fiorella]

Ohoh ja vau, synkeää ja vähän gorea tosiaan, mutta samalla myös jollain tapaa kaunista. Varsinkin se, että Steve herättää Buckyssa tunteita ja onneksi on vielä elävien kirjoissa. Toivon, että myös pysyy siellä!