Ficin nimi: Typerä paska
Kirjoittaja: Maissinaksu
Fandom: My Hero Academia
Ikäraja: S
Paritus: EraserMic
Genre: Slice of life ja höntteily
Summary:
"Niin moneltas sinä oikein heräsit?" hän kysäisi viattomasti, mutta Shoutan vilkaisu antoi ymmärtää, ettei vastaus ollut yhtä viaton.A/N: Vaikea uskoa, että on jo melkein (ish) helmikuun puoliväli, enkä ole yhden ainoaa tekstiä vielä tänä vuonna julkaissut. Taiteellinen ummetus on ollut todellista, mutta ainakin olen muutaman romaanin saanut luetuksi, joten lose-win?
Larjus heitti ystävällisesti pienellä idealla, josta minun piti vääntää raapale, mutta joka sitten ficletiksi evolvasi itsensä. Josko tällä höntteilyllä olisi sitten hyvä korkata uusi kirjoitteluvuosi!
***
"Me oh my, it's a wonderful life, it's a wonderful life, it's a wonderful life with you by my side –"Hizashi hätkähti ja sai pienen haparoinnin perästä sammutettua herätyksen puhelimestaan, joskin se lipesi pöydän reunalta matolle hiljaisen kopsahduksen myötä. Sama se, kunhan ehjänä säilyi.
"Ei voi vielä olla puoli kuusi…" Hizashi murahti kuolavanan koristamaan tyynyynsä ja jäädessään ilman vastakommenttia tajusi Shoutan jo nousseen. Etäältä soljuva kahvinkeittimen murahteleva ropina kertoi Hizashille, että tämä oli ollut ylhäällä jo jonkin aikaa. Vautsi vau, se jos mikä oli erikoista. Hyvin erikoista...
"Hoi. Ala nousta."
"Mhöh?"
Hizashi säpsähti toistamiseen ja huomasi kellon hiipineen lähemmäs aamukuutta, vieläpä kysymättä häneltä mitään tai edes varoittamatta etukäteen. Jo oli maailma!
"Hizashi."
"Anna minun olla", Hizashi puuskahti lakanaan ja veti peiton tiukasti ylleen. "Ihan sama, vaikka ne odottelisivatkin minua siellä studiolla,
I don’t give a flying piece of... Meikä nukkuu nyt..."
Shoutan askeleet kuuluivat yhtäkkiä hyvin läheltä, ja sitten täkki jo ottikin ja heilahti hänen päältään.
"Hey,
whoah!? Anna se takaisin, senkin typerä paska –" Hizashi korahti ja kiljaisi, kun Shouta seuraavaksi tarttui hänen jaloistaan ja veti häntä tylysti kohti sängynreunaa kuin mitäkin mattorullaa. Tuokion kuluttua Hizashi huomasi päätyneensä erittäin epävakaaseen istuma-asentoon. Häntä tuskin olisi erottanut Pisan kaltevasta tornista.
"Ryystä tuosta." Shouta ojensi maidolla silatun kahvimukillisen hänen käteensä, ja Hizashi maistoi juomaa mutisten kiitoksensa. Kumma kyllä aamu alkoi muutaman siemauksen perästä vaikuttaa astetta siedettävämmältä.
"Sorry, ei ollut tarkoitus", Hizashi virkkoi sitten.
"Mikä?"
"Sanoin sinua typeräksi paskaksi."
Ellei hän väärin kuullut, Shouta päästi pienen naurahduksen. "En ottanut nokkiini."
"Yeah, silti..." Hizashi mumisi kupinreunaan. "Pikemminkin sinä olisit... söötti paska."
"Tuskin sööttiys typeryyteen mitenkään vaikuttaisi."
"No typerää sinusta ei saa tekemälläkään. Jaksoit ihan minua varten nousta ja keittää kahvia", Hizashi virnisti ja tuuppasi Shoutaa hellästi olkavarteen. "My sweet baby."
"Ei siitä koitunut ylimääräistä vaivaa", Shouta totesi asialliseen sävyyn ja tukahdutti haukotuksen kämmenselkäänsä.
"Väsy? Sen kuin otat ja oikaiset takaisin tähän! Eräillä kun on siihen tilaisuuskin."
"...juu."
Hizashi silmäili Shoutan olemusta tarkemmin. Tämä todella näytti tavallistakin nuutuneemmalta.
"Niin moneltas sinä oikein heräsit?" hän kysäisi viattomasti, mutta Shoutan vilkaisu antoi ymmärtää, ettei vastaus ollut yhtä viaton.
"Älä kysy, niin minun ei tarvitse valehdella."
"Monelta?" Hizashi toisti ja laski nopeasti yhden yhteen. "Vai oliko hyväkin all nighter, senkin kutale?"
"Ei ihmeellisempi..."
Hizashi murahti painellen sormillaan otsaansa. "Olisi pitänyt arvata. Olet sinä sittenkin typerä."
"...niin."
"Nyt tehdään sitä rataa, että sinä pistät pötköksi heti paikalla ja nukut vähintään kahdesti kellon ympäri!"
"Tokkopa sellainen onnistuisi", Shouta mutisi tietäen vallan hyvin ansainneensa läksytystä ja istahtikin sängynlaidalle kilttinä poikana.
"Sietäisi ainakin yrittää sellaista oikein olan takaa", Hizashi puuskahti, kulautti kahviaan ja kampesi itsensä viimein jaloilleen. Shouta puolestaan riisuutui alusvaatteilleen ja pesiytyi parilla täkinpöyhinnällä raivostuttavan kotoisasti omalle puolelleen sänkyä.
"Kateeksi käy", Hizashi naurahti venytellen unen jäljiltä hienomotoriikaltaan rajallista kroppaansa uuteen päivään. "Liityn seuraan, kun palaan takaisin, you hear me?"
"Mmm", Shouta murahti hiljaa. "Energiaa töihin..."
"No kiitos. Sellaista ihmettä todellakin tarvitaan", Hizashi hymähti kuivasti ja kumartui suikkaamaan pusun Shoutan aina niin somille kutreille. "Nukupa sinä sen sijaan hyvin."
"Mmh..."
"Senkin typerä paska."
Hizashi oli kuulevinaan hiljaisen tyrskähdyksen sulkiessaan makuuhuoneen oven perässään.
