Title: Oikea valinta
Author: Larjus
Chapters: Tuplaraapale
Fandom: Become Jehovah’s Friend (Caleb and Sophia)
Characters: Zoe
Genre: Fix-it, drama
Rating: S
Disclaimer: Hahmot eivät ole omia luomuksiani, enkä saa kirjoittelusta edelleenkään minkäänlaista korvausta.
Summary: Zoe ei ole varma, osallistuako koulun järjestämään joulujuhlaan.
A/N: Minä ja mun oudot fandomit ollaan täällä taas! Tämä onkin ehkä oudoimmasta päästä, koska eipä sitä kovin usein tule vastaan ficejä Jehovan todistajien lapsille suunnatusta propaganda-animaatiosarjasta XD
(Tän rinnalla Sakarin villapaitapeli on ihan tavisfandom ) En ole yhtäkään jaksoa ihan täysin ”paljaaltaan” ja yhtenä pötkönä katsonut, mutta olen nähnyt vähintäänkin melkein kaikki muutaman ex-todistajan tekemissä videoissa, joissa he käyvät läpi jaksojen sanomaa ja piilotettuja viestejä. Ohjelman faniksi minua ei todellakaan voi sanoa, mutta houkutti kirjoittaa siitä fix-itiä, kun alkuperäinen sisältö on paikoitellen (tai oikeastaan suurimman osan ajasta) ihan käsittämätöntä. Itse asiassa tekis mieli kirjoittaa montakin fix-it-ficiä (mm. sellainen jossa Sophia ja Caleb vähän kasvettuaan hylkäävät uskontonsa ja luovat itselleen uuden elämän ilman sitä), mutta yhdestähän se on aloitettava.
Ilmeisesti tästä sarjasta on olemassa joku suomidubbikin (en ole satavarma asiasta, mutta yhdessä SinäTuubaPaskassa oli pätkä, jonka ääniraidan tunnistin suoraksi käännökseksi yhden englanninkielisen jakson kohtauksesta, ja en usko että sellaista kohtaa voisi olla missään muualla). Mä kuitenkin olen nähnyt näitä vain enkuksi, niin nimet ym. ovat alkuperäiset. Nekin on tosin käytännössä kaikki korvakuulolta, joten mistä minä tiedän jos niillä oikeasti olisikin jokin muu kirjoitusasu
Mukana
TROPES II -haasteessa, jossa tropeni oli juurinkin fix-it.
Oikea valintaOli kulunut jo monta viikkoa siitä, kun rehtori Rodríguez oli tiedottanut oppilaita vuotuisesta joulujuhlasta. Pelkkä ajatuskin koulupäivästä, joka olisi opiskelun sijasta herkkuja, tanssimista ja pelejä, kuulosti Zoesta ihanalta, ja hän olikin odottanut juhlia innoissaan.
Kunnes sitten ei enää ollutkaan.
Ensin Zoesta oli tuntunut pahalta Sophian puolesta, kun tämä ei uskonsa takia voisi juhliin osallistua, ja lopulta hän oli alkanut epäillä, voisiko tehdä niin itsekään. Vaikkei hän Jehovan todistaja ollutkaan, hän oli alkanut kaveerata Sophian kanssa ja tunsi siksi jonkinlaista solidaarisuutta tätä ja tämän vakaumusta kohtaan. Lopulta hän oli kuitenkin tajunnut äitinsä ja muiden luokkakavereiden olevan oikeassa (Angelankin, vaikka tämä vähän ilkeästi mielipiteensä ilmaisikin) – hänellä ei ollut mitään syytä olla osallistumatta joulujuhliin. Siinä ei olisi mitään väärää, ja oli hölmöä ajatellakin, että edes Jumala ajattelisi niin.
Ja niin hän odotti juhlia jälleen innoissaan.
Zoeta kyllä yhä harmitti se, ettei Sophia liittyisi muiden mukaan juhlahumuun, sillä outo tai ei, hän piti tätä ystävänään. Vastaavasti tämäkin varmasti pettyisi, kun hän ei suostuisi jättämään juhlia väliin. Ne olivat kuitenkin asioita, joille ei mahtanut mitään; he tekivät kumpikin omat päätöksensä.
Koulun liikuntasaliin suunnatessaan uusi mekko yllään Zoe tunsi itsensä iloisemmaksi kuin moneen päivään. Niistä juhlista tulisi varmasti koko lukukauden kohokohta.
Hän tiesi tehneensä oikean valinnan.