Muistot, Harry/Sirius, S | songfic, angst?

[EvilIsSexy]

Title: Muistot
Author: EvilIsSexy
Beta: Ei ole, mokat ovat omiani.
Pairing: Harry/Sirius (Harryn PoV)
Genre: no angstia sen pitäis olla..
Rating: S
Disclaimer: Kuten monet muutkin ovat aiemmin sanoneet: "Minä en omista hahmoja, vaan ne ovat mahtavan J.K. Rowlingin. Minä vain vähän lainaan niitä."

A/N: Sain Puhpalluralta haasteen ficciin pyydettyäni sitä, ja uskokaa pois, en halua vähään aikaan kirjoittaa songficciä pakollisilla sanoilla/lauseilla. Tulos on mitä sekavin. Pyydän, että lukiessanne tätä (siis jos luette) muistatte että tämä on vasta toinen julkaistu ficcini. Ja vasta kolmas kirjoittamani. Sellainen "yhden illan ficci", johon kulutin aikaa ehkä n. tunnin verran. Eh..
Ja kaikkea selventääkseni, tapahtumat sijoittuvat siis Kalmanhanaukiolle.
No mut juu, laitan tuon Puhpalluran laittaman haasteen tuohon alkuun, kuten pakolliset ja kielletytkin. Laulun sanat löytyvät sitten lopusta. ^^,
  

Puhpallura: "Elikkäs, kyseessä olis songficci parituksella Harry/Sirius ja kappaleena Within Temptationin Memories.
Se vois olla esimerkiks Harryn näkökulmasta kirjotettu(vaikka Siriuksen kuoleman jälkeen). Mielelläni näkisin siinä sen, että ne olis  ollut rakastavaisiakin. Mutta se nyt voit tietty ite päättää. Mä vain ehdottelen. "

Pakollisia:
* selvittämätön
* satuttaa
* unohtaa
* pimeys
* ukkonen
* kuu
* valokuva
* tuntematon
* ikuinen
* tanssia
* aurinko
* Remus
* "Miten voisin saada itseni ymmärtämään sen?"
* "Tuntuu kuin olisit täällä kanssani."
* Haluaisin sinne, missä sinäkin olet."

Kiellettyjä:
* Dumbledore
* Voldemort
* Tylypahka


Muistot

Kun suru jälleen kerran valtaa sydämeni, löydän lohdun yhteisistä hetkistämme, muistoista, jotka ne ovat luoneet.
Katson vanhoja valokuvia, sinun leveää hymyäsi ja iloisia silmiäsi. Tuskin vilkaisenkaan muita kuvassa olevia kasvoja, ne tuntuvat niin merkityksettömiltä, kuin tuntemattomilta vastaantulijoilta. En jaksa kiinnostua niistä.
Selaan kuvia eteenpäin ja jälleen tunnen kuinka kyyneleet valuvat poskillani muistellessani tapaasi huolehtia minusta, miten koitit aina olla vierelläni, ettei minun tarvitsisi olla yksin.

Pimeys lankeaa huoneeseen pilvien jättäessä kuun taakseen, nielaisten sen heijastaman valon. Kuulen ukkosen jyrähtävän jossain kaukana.
Vaikka muistoni ovat ainoa asia, jotka enää pitävät sinut luonani, toivoisin silti että voisin unohtaa. Niin olisi helpompaa, mikään ei enää voisi satuttaa minua.

Mutta muistot eivät anna minun olla, vaan mieleeni tunkeutuu yksi keskusteluistamme, jossa sait minut lupaamaan, että sopeutuisin elämääni mitä tahansa tapahtuisi, löytäisin paikkani kaikesta huolimatta.
Noustessani ylös lattialta ja kulkiessani alas portaita, mietin katkerana kuinka helppoa se olikaan ollut luvata, mutta kuinka vaikeaa se onkaan toteuttaa.
Törmään eteishallissa Remukseen, joka katsoo minua surullisin ja säälivin silmin. Väistän hänen katsettaan ja muistan hänen sanansa siitä, kuinka mikään ei ole ikuista, miten aika auttaa sydäntä paranemaan ja miten aurinko edelleen paistaa vaikken sitä huomaisikaan. Ja että olet edelleen luonani.
"Miten voisin saada itseni ymmärtämään sen?" muistan kysyneeni.
"Ajan kanssa huomaat sen", hän vastasi ja kääntyi pois.
Katsoessani ikkunasta ulos näen lehtien kieppuvan tuulen mukana, kuin tanssien.
Toivon, että voisit jotenkin kertoa minulle olevasi kunnossa, kaiken olevan hyvin, jotta voisin jatkaa eteenpäin.

Kävellessäni ympäri taloa näen sinut joka puolella, hymyilemässä ja toivottamassa minut tervetulleeksi syliisi.
Pysähdyn seinälle ripustetun kuvasi viereen ja kosketan sitä hellästi.
"Haluaisin sinne missä sinäkin olet", kuiskaan ja tiedän että kuulet.
Katsoessani kuvaasi, tiedän etten koskaan luovu muistoistani.
Käännyn lähteäkseni, mutta luon vielä viimeisen katseen kasvoihisi.
"Nyt tuntuu, kuin olisit täällä kanssani. Rakastan sinua."
Kävellessäni ulos talosta, mikään asia ei enää tunnu selvittämättömältä, kaikki on kunnossa. Sillä tiedän vielä tapaavani sinut.

A/N: Juuh, siinähän se. ^^ Anteeksi tuon lopun tökeryys, huomasin kirjoitettuani ficin valmiiksi että yksi pakollinen sana puuttuu ja jotenkin se oli ängettävä tuohon loppuun.. Laulun sanat löytyvät tuosta alempaa (myös suomeksi! Kiitos Puhpalluralle kun laittoi nekin mukaan.. ), ja kommenttia saa ja PITÄÄ jättää. Kiitos. ^^


Memories
In this world you tried
not leaving me alone behind.
There's no other way.
I prayed to the gods let him stay.
The memories ease the pain inside,
now I know why.

kertosäe:
All of my memories keep you near.
In silent moments imagine you here.
All of my memories keep you near.
Your silent whispers, silent tears.

Made me promise I'd try
to find my way back in this life.
I hope there is a way
to give me a sign you're ok.
Reminds me again it's worth it all
so I can go on.

kertosäe

Together in all these memories
I see your smile.
All the memories I hold dear.
Darling, you know I will love you
until the end of time.

kertosäe

All of my memories....


Muistot
Tässä maailmassa koitit
olla jättämättä minua yksin taaksesi
Ei ole muutakaaan vaihtoehtoa
Rukoilin jumalia antamaan hänen jäädä
Muistot helpottavat kipua sisälläni
Nyt tiedän miksi

kertosäe:
Kaikki muistoni pitävät sinut lähelläni
Hiljaisina hetkinä kuvittelen sinun olevan täällä
Kaikki muistoni pitävät sinut lähelläni
Hiljaiset kuiskauksesi ja kyyneleesi

Sait minut lupaamaan että yrittäisin
löytää paikkani elämässä
Toivon että olisi
jokin merkki joka kertoisi että sinulla on kaikki hyvin
Muistuttaisi minulle että kaikki oli sen arvoista
jotta voisin jatkaa eteenpäin

kertosäe

Kaikkissa näissä muistoissa
Näen sinun hymyilevän
Kaikista näistä muistoista pitelen kiinni kulta
Kultaseni, tiedät että tulen rakastamaan sinua
loppuun asti

kertosäe

Kaikki muistoni

[Puhpallura]

Ihanaa, sait tämän viimein tänne! Olenkin jo odottanut

Aivan ihana, kaunis ja surullinen! Pisti taustalle soimaan tuon kappaleen ja se antoi kyllä kieltämättä tunnelmaa ja syvyyttä ficciin enemmän.

Ficci oli kyllä hieman kliseinen (ja minähän en koskaan kliseisiä ficcejä kirjoita ) mutta ainakin minä pidän niistä

Pimeys lankeaa huoneeseen pilvien jättäessä kuun taakseen, nielaisten sen heijastaman valon. Kuulen ukkosen jyrähtävän jossain kaukana

Noustessani ylös lattialta ja kulkiessani alas portaita, mietin katkerana kuinka helppoa se olikaan ollut luvata, mutta kuinka vaikeaa se onkaan toteuttaa.

Oli pakko quiottaa nuo kohdat, sillä jostakin syystä pidin niistä kovasti, eritoten tuosta jälkimmäisestä.

Pituuttakin ficillä tietysti olisi saanut olla enemmän^^ Mutta se menee oikein hyvin noinkin.

Loppu oli sellainen, jonka minun piti lukea pariin kertaan. Ei siitä johtuen että ymmärryksessäni olisi jotain vikaa(tai sekin tietysti voi olla mahdollista ) vaan sen takia, että yritin saada jonkinlaisen käsityksen itselleni asiasta(enkä voisi enää vaikeammin asiaa selittää )
Loppujen lopuksi jäi sellainen mielikuva ja tunne, että Harry sai ainakin pieneksi hetkeksi lohtua Siriuksen kuvasta. Voin tietysti olla väärässä mutta se on vain minun mielipiteeni asiasta

Mutta kokonaisuudessaan aivan ihana ficci ja odottelen sinulta lisää niitä *vink vink*

[Jini]

Tää on ihana <333 Kiitos. 

[EvilIsSexy]

Puhpallura: kiitos kommentistasi, ja hyvä että pidit. onhan se "vähän" kliseinen, johtuen ehkä siitä että mielessä pyörivät silloin kaikki kliseiset ficit jotka olen joskus lukenut ja otin ehkä hieman mallia niistä.

Itsekin pidin tuosta jälkimmäisestä kohdasta, ja se oli luultavasti myös eniten vaikeuksia tuottanut kohta. Jouduin miettimään hyvin kauan miten saisin sen muotoiltua järkevästi.

Tiedän, tiedän, pitempi olisi voinut olla, mutta jotenkaan en osaa tehdä songficeistä kovin pitkiä. *hetken hiljaisuus* tuo oli kyllä pöntösti sanottu, tämähän oli ensimmäinen kirjoittamani songficci! Noh, samapa tuo.

Lisää ficcejä on ehkä tulossa, kunhan saan aloitettua sen yhden haasteen (you know what I mean) ja kun saan lopetettua kauan sitten aloittamani dialogin. Josta ei alunperin pitänyt tulla dialogia.

Muttah, kiitos kommentistasi.

Jinmaru-Chan: kiitos sinullekin kommentistasi, hienoa kuulla että pidit tästä. Itseäni se ei niinkään vakuuttanut, mutta pääasia että muut pitävät.

[Ishtar]

Kaunis ja surullinen.  Tykkäsin kovasti. Mielestäni kuvasit hyvin tuskaa jonka menetys aiheuttaa. Hiukka kliseinenhän tämä oli mutta mitäs pienistä. 

Kun suru jälleen kerran valtaa sydämeni, löydän lohdun yhteisistä hetkistämme, muistoista, jotka ne ovat luoneet.

Jostain syystä tykkäsin tuosta lauseesta kovasti. 

Väistän hänen katsettaan ja muistan hänen sanansa siitä, kuinka mikään ei ole ikuista, miten aika auttaa sydäntä paranemaan ja miten aurinko edelleen paistaa vaikken sitä huomaisikaan. Ja että olet edelleen luonani.

Voi,tuo oli aika kliseinen, mutta juuri siitä syystä tykkäsin siitä. 

[EvilIsSexy]

Ishtar: Kiitos paljon kommentistasi, hienoa tietää että olen onnistunut (edes jonkun mielestä).

Kyllä, olen samaa mieltä että tämä oli kliseinen, mutta noo...  Ehkä minäkin opin joskus välttämään kliseisyyttä.

[Sädekehä]

Ooh, tämä oli oikein suloinen ja koskettava ficci. Laulunsanat sopivat täydellisesti tarinaan, ja kokonaisuus sai minut ainakin pyyhkäisemään silmäkulmia. En ole koskaan pitänyt Sirius/Harry -parituksesta, mutta koska kuvittelin (en kyllä ole ihan varma, millaiseksi heidän suhteensa olit tarkoittanut, mutta..) heidän suhteensa olevan samanlainen kuin itse kirjoissa, koin tämän oikeinkin haikeana, mutta samalla niin ihanan lukukokemuksena. (Ilmaisen itseäni taas harvinaisen selvästi, yrittäkää ymmärtää. ,>)

Pienoista kritiikkiä kuitenkin annan siitä, että käytit välilyöntiä loppua kohden aika paljon. Olisit vain reilusti kuvaillut, kun se sinulta kerran onnistuu kauniisti.  (:

[EvilIsSexy]

Sädekehä: kiitos kehuista ja kritiikistä, molemmat ovat todellakin tervetulleita. 
En olekaan koskaan ajatellut että kirjoitukseni saisivat jotkut kyynelehtimään, tämä pistää miettimään...
*miettii* 
Päädyin siihen tulokseen että kiitos kuuluu kyseiselle kappaleelle.
Kyllä, kun haasteen sain, niin toive oli että Sirius ja Harry olisivat olleet rakastavaisia, mutta jotenkin en osaa heistä sellaista kirjoittaa ja päädyin enemmänkin samanlaiseen suhteeseen kuin kirjoissa, minusta se vaan sopi paremmin.

Oolen laiskalla tuulella enkä jaksa kirjoittaa pitkiä vastauksia (ja minulla on kiire Youtubeen katselemaan Harry Potter -videoita  ), joten kiitän vielä kommentistasi ja poistun hetkeksi takavasemmalle... *vilkuttaa ja poistuu näyttämöltä*

[Luihuinen_89]

Oiii eikä mulla oo taaskaan mitään rakentavaa kommenttia. En alussa oiken tajunnut kummasta tässä oli kyse. Ensin ajattelin että Sirius muistelee Harryä. mutta se taisikin olla toisin päin...

Luihu