Nimi Vaimokulta
Kirjoittaja havalon
Fandom Gintama
Genre draama, huumorintapainen, fluff
Ikäraja K-11
Paritus Shinsuke Takasugi/Gintoki Sakata
Varoitukset seksuaalissävytteinen kielenkäyttö
A/N Ei mulla muuta sanottavaa ole, kuin että toivon mahdollisten lukijoiden tykkäävän :’D
”TAKASUGIIIIIIIII! AUTA MINUA!”
Ja epäröimättä hetkeäkään Takasugi oli rynnännyt baariin kuin pikajuoksija tuli perseen alla, valmiina hakkamaan henkihieveriin kaikki jotka hänen poikaystäväänsä kiusasivat.
Kaikki oli kuitenkin rauhallista. Mitään kahakkaa tai riitaa tai äänen korottamistakaan ei kuulunut, vain lempeä musiikki joka sopi iltaan täydellisesti ja ihmisiä keskustelemassa hiljaa.
”TAKASUGIII!” kuului jostain peräloossista Gintokin sammaltava ääni.
Takasugi käveli ärsyyntyneenä kumppaninsa luokse. Taas toinen oli päättänyt vaivata hänen päätään jonninjoutavuuksilla eikä oikeilla ongelmilla.
”Katsokaas kaikki… tämä tässä on vaimokultani Shinsuke Takasugi! Tule antamaan rakkaallesi suukko”, Gintoki mölisi ja kietaisi kätensä Takasugin ympärille. Takasugi ravisti itsensä irti armaansa otteesta ja astui kauemmas.
”Olen kyllä ihan mies, kiitos vain!”
”Takasugi, sinä olet IHANA mies!”
”Ja sinä olet kännissä kuin apina!”
Gintoki yritti taas suukotella Takasugia, mutta tämä tyrkkäsi Gintokin pois itsestään.
”No niin, alapa selittää! Mihin oikein tarvitsit apuani?”
”Kanna minut kotiin, Sugi-kultaseni.”
”Mitä? En todellakaan kanna! Saat kävellä itse! Minä lähden nyt.”
Takasugi oli juuri kääntymässä lähteäkseen takaisin kotiin, mutta sitten pienen pieni vihankipinä hänen päässään leimahti roihuaviin liekkeihin.
”Gintoki taitaa olla vähän tossun alla!”
”Ilmeisesti ’vaimokultaa’ pidetään vähän munan ja hellan välissä, ei se muuten noin kiukkuinen olisi!”
”Takasugi, pitäisit miehesi tyytyväisenä niin häntä näkyisi harvemmin täällä ja enemmän siellä vällyjen väliss-”
Enempää ei tuo puolituntematon ukko ehtinyt sanoa, kun Takasugin jalka osui tätä ikävästi leukaan ja melkoisella voimalla osuikin. Mies kaatui kavereidensa päälle ja piteli leukaansa, mutta sekään ei riittänyt saamaan tätä hiljaiseksi.
”Puutteesta se ämmäkin potkii.”
Yleisö - eli tuntemattoman miehen kolme urpoa kaveria ja muutama muu vieras ihminen baarissa - puhkesi räkäiseen ja känniseen naurunhekotukseen.
Takasugilla ei riittänyt ymmärrystä enää yhtään. Hän kiskaisi miestä paidasta ja veti katanansa esiin, ja muut ympärilläolevat hätkähtivät elettä.
”Vieläkö sinä jatkat?”
Mies oli selvästi vain tavallinen tallaaja, joka vain sattui tykkäämään omasta äänestään ja harrastamaan suunsoittoa säännöllisesti.
”E-en suinkaan. Anteeksi, herra.”
Takasugi työnsi miehen kauemmas ja tarttui Gintokia hihasta.
”Me lähdemme nyt!”
”Heiheiiii kaikki!” Gintoki ulisi ja seurasi Takasugia ja tämän ripeää askellusta.
Kotimatkalla Gintoki oli oma ärsyttävä itsensä. Matka oli pitkä, sillä Takasugin luokse kesti kauemmin kävellä kuin Gintokin.
Gintoki alkoi pikkuhiljaa selvitä humalastaan matkan aikana, vaikka hänen äänestään kuuli, että alkoholilla oli vielä osuutta hänen käytökseensä.
”Olit aikamoinen tuolla!” Gintoki sanoi ja kurottautui painamaan hellän, makean sakenmakuisen suudelman yllättyneen Takasugin huulille.
”Se nyt oli vain pikkujuttu.”
”Ei mutta ihan totta! Heittäytyisitpä yhtä villiksi makuuhuoneen puolella…”
Takasugi huokaisi syvään.
”Älä sinäkin aloita noita tyhmiä seksijuttuja.”
”Minäkin rakastan sinua!” Gintoki huudahti ja innostui suukottelemaan Takasugia vielä lisää nojautuen tähän, jolloin kaksikko melkein kaatui.
Takasugi sai heidät kuitenkin kammettua takaisin pystyasentoon ja jatkamaan matkaansa. Gintoki harvemmin puhui hänelle tunteistaan, joten vaikka toinen olikin päissään kuin pieni pässi, saivat Gintokin sanat hänet punastumaan hieman.
Kotona Takasugi käveli suoraa päätä futonille ja käpertyi siihen makaamaan nukkuakseen, kun jokin Gintokin kokoinen ja näköinen mönki häneen kiinni ja kietoi kätensä tiukasti hänen ympärilleen.
”Olit oikeasti ihan mahtava siellä kapakassa”, Gintoki kuiskasi silmät suljettuina ja etsiskeli jälleen huulillaan Takasugin suuta.
”Minulla on ollut ikävä sinua”, Gintoki jatkoi ja tarttui Takasugia hellästi kasvoista, suudellen tämän otsaa ja poskia ja leukaa ja nenänpäätä ja ohimoita ja hiuksiakin. Takasugi olisi tavallisesti kokenut moisen hellyyskohtauksen ärsyttävänä, mutta nyt se tuntui luontevalta, ja jollain tavalla suloiseltakin.
Ehkä hän voisi myös tulla toimeen Gintokin söpöhöpönlöpöjen hellittelynimienkin kanssa. Ehkä.
Nyt Takasugi halusi vain nukkua.
