Title - Fiksaatio
Author - Snapu on Pyörylä
Beta - ransu
Rating - Sallittu
Paring - Cedric Diggory/Albus Dumbledore (tai sen parta ainakin ^^ )
Genre - fluff, ympäripyöreä taideteksti, parody, ficlet
Dislcaimer - J.K. Rowling omistaa Potter-universumin, en omi tai saa rahaa. Kiitos
Summary - Cedric ei saa Dumbledoren partaa mielestään.
A/N - Randomit hahmot -haasteesta tuli Cedric ja Dumbledore hahmoiksi, tässä tuotos! FF100 sanasta 19. Valkoinen. Kommenttia saa ja pitää jättää!
Cedricin PoV.
***
Fiksaatio
Se on makkarakeittoa kaavun rinnuksilla, maitokarvoitus nenän alla, kuurot korvat ja lasittuneet harmaat silmät. Jähmettynyttä, kovaa ja sileää tuntea ajatuksissa täydellisyys, joka on tuon miehen tavaramerkki. Kontrastina yön sininen; kuin uni Se leijuu tähtien joukossa, lepää varmuutta ja kokemusta vasten. Vielä heilahtaa harkituin ja hallituin liikkein, kunnes laskeutuu alas tammipöydän taa.
Se on pitkä, kuin Niili monine sivuhaaroineen, levittäytyen ympäriinsä, ympärilleen. Hukuttaen kokonaan alleen ja salvaten hengityksen, niin kuin vain intohimoinen pakkomielle voi tehdä.
Kuin isäntänsäkin on vanha, pitkä ja kokenut, niin on myös Se, joka keskipäivän ruokalevolla pyörii unissani. Pehmeä kuin pumpuli mutta karhea kuin teräsvilla. Villa. Valkoiset lampaat kesälaitumella. Hohtavalla ruohikolla kirmaamassa ja loikkimassa aidan yli. Yksi. Kaksi. Kolme. Se tuudittaa minut uneen, pehmeään ja lämpöiseen fiksaatioon. Lämpö, villa. Villasukat lämmittävät! Se on paras lahja, jonka Joulupukki voi antaa. Se on onni ja Onni on lämmintä. Kuumaa, kuin kääriytyä takan ääreen valkeana talvipäivänä, tai tehdä lumienkeleitä kierien valkoisessa talvipellavassa. Nukahtaa siihen, herätä siitä ja hymyillä.
Tämä komeus haluaa kietoutua tuohon kokemukseen, ajan tuomaan viisauteen ja vaaleaan harmauteen; jos Siitä voisi haalia suortuvia itselleen. Haluan halata sitä, joka hulmuten laidalta laidalla leijuu kohti. Isäntänsä mukana askel askeleelta lähestyen, täyttäen käytävän ja minut. Jos olisin rohkelikko, ehkä kestäisin tämän lumivyöryn lailla kuohuvan valkeuden sokaistumatta. Ehkä parrakkaat sammakot jäisivät tulematta suustani.
Vain hetki aikaa, vain pieni mahdollisuus. Seison puuna lumivyöryn edessä.
"Hyvää huomenta, rehtori Dumbledore." En voi elää, jos et vastaa. Liikuta suutasi, heiluta partaasi, ole kiltti!
"Hyvää huomenta, herra Diggory." Hyvä, kiitos, voin taas hengittää.
Ja sitten sinä menet.
"Hieno päivä, eikö?" Älä mene! Jos vain hidastat, pysähdyt, katsot minua. Vielä kerran, ole niin kiltti.
"Varsin mukava, kyllä."
Ei, se on erinomainen. Erinomainen nyt!