SK8 the Infinity: Punakultakutri, S, Joe/Cherry, 3+1 ficlet

[Maissinaksu]

Ficin nimi: Punakultakutri
Kirjoittaja: Maissinaksu
Fandom: SK8 the Infinity
Ikäraja: S
Paritus: Joe/Cherry
Genre: Arkihöttö, on tässä vähän fluffiakin

Summary: Kolme kertaa, kun Kojiro ihasteli Kaorun hiuksia ja kerta, jona hänen naurustaan ei ollut tulla loppua.

A/N: Ai että miten ylpeä olen kerrankin itsestäni tuon otsikon kanssa. xD Osallistuu haasteeseen 3 kertaa kun...



***



1.


"Letitänkö minä?" Kojiro kysäisi huomatessaan Kaorun harjaavan hiuksiaan illan päätteeksi.

"Jos välttämättä haluat", Kaoru sanoi kuin hänen ehdotuksensa olisi ollut kovinkin epätavallinen ja heilautti pitkät hiuksensa olkansa yli. Kojiro juoksutti sormiaan hellästi suortuvien läpi ja pehmeä hymy huulillaan alkoi taiteilla lettiä, jollainen Kaorulla tapasi usein olla nukkuessaan. Kuulemma hiukset pysyivät siten sekä paremmassa kunnossa että aisoissa. Se oli kieltämättä ihan mukavaakin. Kojiro oli jo ajat sitten seonnut laskuissa, montako kertaa hän oli havahtunut unestaan Kaorun hiukset kasvojaan kutittamassa, tai montako kertaa hän oli vahingossa kiskonut niitä käsivarrellaan.

"Kas noin!" Kojiro virkkoi tuossa tuokiossa. "Taitaa olla uusi ennätykseni!"

Kaoru hymähti. "Olisi pitänyt antaa Carlan ottaa aikaa."

"Varmaankin."

"Tämähän näyttää erilaiselta verrattuna tavalliseen", Kaoru totesi vilkaistessaan lettiä peilistä. "Neljä osiotako tässä on?"

"Jep, vähän innostuin ja nostin panoksia", Kojiro naurahti. "Siinä ei kauaa nokka tuhise, kun homman kuvittelee samanlaiseksi kuin pullapitkon letittämisen."

"Vaikuttavaa."

"Mikäli se sinua ronttia edes liikuttaa. Aamulla se on kuitenkin avattu ja harjattu tiehensä." Kojiro kumartui painamaan suukon Kaorun päälaelle ja nykäisi letistä kevyesti kuin pahanilkinen pikkuvintiö. "Kokeilisit joskus esiintyä edes pienillä laineilla, kun sinulla on niin verraton tukkakin sellaiseen. Tai repäise saman tien jollain oikein villillä lookilla."

"Julkisilla paikoilla olemukseni on syytä olla huoliteltu", Kaoru huomautti ja hipaisi sormenpäillään hänen käsivarttaan. "Edustan kalligrafiaa enkä itseäni ja epäilen, että villiintyneet kiharat tukisivat tätä pyrkimystä."

"Olisihan se melkoinen näky", Kojiro hymähti. "Voisin kyllä maksaa siitä hyvästä, että näkisin sinut kiharalla tukalla ihmisten ilmoilla."

"Sinulla tuskin on kukkarossasi sellaista rahamäärää."

"Äläpä aliarvioi minua, silmälasikäärmeiseni."



2.


Puujakkara kalahti kylpyhuoneen lattiaa vasten, kun Kojiro siirsi sitä jalallaan ja istahti alas. Kaoru istui hänen eteensä kaakelille, eikä Kojiro voinut käsittää, miten tämä luuli polviensa kestävän sellaista asentoa enemmän kuin kymmenen sekuntia.

"Kallistapa sitten päätäsi – ei noin."

"Minähän toimin juuri kuten käskit! Ohjeesi olivat hatarat", Kaoru tuhahti kallistettuaan päätään äkillisessä leikkisyyden puuskassaan niin paljon, että saattoi katsoa häntä ylösalaisin.

Kojiro suikkasi suukon Kaorun otsalle, käänsi tämän pään hyvään asentoon ja pursotti kouraansa shampoota. "Aivosi ovat hatarat, kun et viitsi loppuun kuunnella."

"Tämän siitä saa kun palkkaa sinut hiustenpesijäksi."

"Sinä saamarin hyväkäs ketään ole palkannut..." Kojiro tyrskähti ja alkoi hieroa shampoota Kaorun vaaleaa punaa hohkaaviin hiuksiin. Heille oli ajan mittaan muodostunut muutamia rutiineja, joista Kaorun hiusten peseminen oli yksi Kojiron suosikeista. Kaoru päästi pienen huokaisun, kun hän hieroi sormenpäillään tämän päänahkaa. Se oli samanaikaisesti viatonta ja niin saamarin eroottista.

"Tuntuu kuin nämä olisivat kasvaneet kymmenen senttiä kuukaudessa", Kojiro hymähti puristeltuaan hiuksista enimmät vedet ennen hoitoaineen levittämistä.

"Alkaako latva muistuttaa hiirenhäntää?"

"Luultavasti", Kojiro velmuili ja kaapaisi hiuksia sormiinsa. "Nääh, hyvältä ne näyttävät. Melkein käy kateeksi..."

Heidän hiuksensa todella olivat toistensa vastakohdat, Kojiro tuumi alkaessaan levittää hoitoainetta. Kaoru nojasi kevyesti taaksepäin ja silitteli peukalollaan hänen polveaan. Se taisi olla pieni kiitos päähieronnasta.

"Myönnähän pois, Kaoru, kukaan ei osaa tehdä tätä yhtä taitavasti kuin minä."

"Hmh, melkoinen kerskuri. Vaan ehkä sanoissasi on perääkin..."

"Sitä minäkin", Kojiro myhäili ja kokosi hoitoaineen kuorruttamat hiukset pinnin avulla sykeröksi Kaorun päälaelle. "Sitten vain kylpyyn. Minä menen edeltä."

"Niinpä tietysti..."



3.


"Kaoruuu, alkaa olla jo aika lähteä! Jos vaikka juututaan ruuhkaan..." Kojiro huhuili ja vilkaisi kelloa kolmannen kerran lyhyen ajan sisään. "Saitko jo itsesi kuosiin?"

"Pieni hetki. Auh..."

Kaorun hampaiden välistä karannut kivun sähähdys kiinnitti Kojiron huomion, ja tuota pikaa hän ymmärsi mistä kiikasti.

"Hoi, älä turhaan yritä leikkiä sankaria", hän kehotti ja kipaisi lähemmäs. Kaoru katsahti häntä hieman pisteliäästi, muttei kohottanut kipsistä vasta pari päivää sitten vapautunutta käsivarttaan uudestaan. Sen sijaan tämä huokaisi ärtyneenä ja istui tuoliin tökäten samalla kamman ja hiuslenkin hänen ojennettuun kouraansa.

"Olisin minä itsekin sen saanut", Kaoru murahti hänen alkaessaan kammata hiuksia korkealle poninhännälle Cherry Blossomin tavaramerkkityyliin.

"Olisit juu, etenkin jos olisit harkinnut jokaista käsivartesi liikettä vähintään viisi minuuttia."

"Juuri niin."

"Hmh, sehän on vain mukavaa, kun joku toinen tekee työn", Kojiro naurahti. "Saisit laittaa minut tähän hommaan useamminkin."

Viimeinen kommentti oli enemmän tai vähemmän lipsahdus, mutta yhtä lailla se oli totuus. Kojiro tunsi outoa rauhaa käsitellessään Kaorun ihastuttavan tottelevaisia hiuksia, ja ennen kaikkea hänestä oli mukavaa olla avuksi. Kun hän tuota pikaa pujotti hiuslenkin paikoilleen, hänen oli suorastaan pakko juoksuttaa kättään silkinpehmeiden punakultasuortuvien läpi.

"Kojiro..." Kaoru päästi yllättyneen henkäisyn, kun hän painoi huulensa tämän paljaalle niskalle. Hän suukotteli kananlihalle hiipivää ihoa muutaman kiireettömän hetken, kunnes Kaoru sitten työnsi häntä etäämmälle. Tosiaan, S ei odottanut.

"Kiitos avusta." Äänensävy oli ilmeetön, mutta Kaorun kultasilmien katse viipyi hänessä tavallista pidempään.

"Koska tahansa", Kojiro hymähti ja sipaisi Kaorun hiuksia tämän korvan taakse ennen kuin tämä tarttui häntä hartioista ja hoputti kohti ovea.



+ 1


Jokaisella oli oma näkemyksensä taivaasta, ja Kojirolle hänen senhetkinen olotilansa oli lähellä sellaista. Suihkun päätteeksi saman peiton alle oikaiseminen oli ollut varsinainen kuningasidea, ja kun Kaoru oli vielä saanut päähänsä kömpiä makoilemaan hänen päälleen, Kojiro oli ollut yhtä hymyä.

"Tämä on kuin merilevää", hän naurahti puistellen Kaorun kosteita hiuksia suupielestään. "Et viitsisi sukia kutrejasi hiivattiin naamaltani?"

"Älä anna minun häiritä", Kaoru tokaisi ja hulmautti lisää hiuksiaan hänen kasvoilleen.

"Tavallinen kuolevainen olisi hätää kärsimässä", Kojiro murahti hiussotkun alta ja pyristeli sen alta esiin painaakseen Kaorun pään lempeästi vasten rintaansa ja suudellakseen tämän päälakea. "Nyt olet nätisti, senkin pöllerö."

Kaoru rentoutui silitysten myötä ja salli hänen käsiensä vaeltaa vähän alemmaskin, salamyhkäisesti kannustikin siihen keinauttamalla takapuoltaan. Se ei ollut varsinaista esileikkiä, mutta se viihdytti heitä molempia. Kaorun peppu sopi täydellisesti pieneen kourimiseen, ja tämän lämmin hengitys hyväili hänen korvaansa. Se oli niin täydellistä –

Samassa Kojiron sormeen osui jotain lankamaista, ja hänen kätensä pysähtyivät.

"Mitä hemmettiä..."

"Hm?" Kaoru ehti ihmetellä, ja tämän kasvot helahtivat tulipunaisiksi, kun hän samassa hetkessä poimi sormiinsa pienen nipun vaaleanpunertavia suortuvia, jotka olivat jääneet suihkun päätteeksi majailemaan Kaorun pakaroiden väliin.

"No jopas, kaikkea sinäkin piilottelet!" Kojiro pusersi ulos ja purskahti heti perään aimo hekotukseen, jota ei katkaissut edes Kaorun raivokas yritys nyhtää hiustuppoa hänen hyppysistään.

"Anna tänne se, senkin typerä gorilla!"

"Ällös huoli, saat sen kyllä takaisin, senkin likainen kotka!" Kojiro kellautti protestoivan Kaorun kyljelleen sängylle ja ponkaisi ylös harppoakseen keittiöön. "Se kelluu tuota pikaa teekupissasi!"

"Tee se ja olet tehokkaasti vainaa!"

[Larjus]

Ehdinkin jo vähän huutaa sulle Whatsappissa näitä lukiessa, ja nyt siirrän sit huutoni tänne koko kansan luettavaksi Mut siis voi aaaaaaaa nää on ihania. Hiusten käsittelystä kehkeytyy näille kahdelle oiva intiimi hetki, ja kukaan ei voi muuttaa mun mieltä siitä, että Kojirou tasan rakastaa Kaorun hiuksien hyväilyä ynnä muuta :3 Ja Kojirousta kehkeytyy aina hetkittäin Kaorulle myös henkilökohtainen kampaaja (Kaoru kiharilla hiuksilla on muutes aika kaunis mielikuva.)

Näitä lukiessa oli sellaiset tyypilliset fanityttöfiilikset päällä (koska MatchaBlossom JA koska sun ficit kyseessä), ja nää tarjoskin mulle oivaa piristettä metromatkan ajaksi. Oli ihana lukea tällaista vähän pehmeempään suuntaan taipuvaa MatchaBlossomia, vaikka ei pieneltä leukojen loksuttelulta ja muulta perusmeiningiltä vältyttykään. Ihania spontaaneja suukkoja ja muuta mukavaa kuviossa mukana (voi aaa toi niskan suukottelukohta, tuli ihan mieleen nää (S) ♥♥ nää taisinkin jakaa wappissa joskus). Sellasta arjen hellyyttä ja kauneutta, näyttää miten luontevia hahmot on toistensa seurassa. (Ja sä jo tunnet mut ja tiedät miten paljon mä rakastan kaikkee arkihöttöö niin tällainen teksti kyllä löytää maalitaulunsa mun sydämestä)

"Äläpä aliarvioi minua, silmälasikäärmeiseni."

Tästä ehdinkin jo sulle sanoo, mut sanonpa uudestaan, koska silmälasikäärme on ihan paras nimitys Kaorulle Ku sillä on lasit ja se on vaa niin käärme (jopa enemmän kuin armas SNAKEmme).

"Saisit laittaa minut tähän hommaan useamminkin."

Viimeinen kommentti oli enemmän tai vähemmän lipsahdus, mutta yhtä lailla se oli totuus.

No voi että :3 Tämmöiset lipsauttelut on niin sööttejä ♥ Vaikka musta on somaa sekin, että lipsauttelun jälkeen aletaan ottaa takapakkia ja peruutella puheita, tykkään siitä, että tässä Kojirou ei niin tehnyt ja ettei Kaorukaan alkanut irvailla asiasta mitään. Siitä kehkeytyi ihan puhdas herkkä hetki, varsinkin kun siihen tuli mukaan niskan suukottelua ♥

"Älä anna minun häiritä", Kaoru tokaisi ja hulmautti lisää hiuksiaan hänen kasvoilleen.

Mitään muuta reaktiota Kaorulta en olisi hyväksynytkään Näin sen pitääkin tapahtua!

"Nyt olet nätisti, senkin pöllerö."

Tästäkin höpötin jo wappissa mut voi ääää, pöllerö ♥ Onpa söpöä :3

Kaoru rentoutui silitysten myötä ja salli hänen käsiensä vaeltaa vähän alemmaskin, salamyhkäisesti kannustikin siihen keinauttamalla takapuoltaan. Se ei ollut varsinaista esileikkiä, mutta se viihdytti heitä molempia. Kaorun peppu sopi täydellisesti pieneen kourimiseen, ja tämän lämmin hengitys hyväili hänen korvaansa. Se oli niin täydellistä –

Tää pätkä oli mun mielestä niin ihana! Just tällaista kiireetöntä ja hellää yhdessäoloa ja läheisyyttä, toisen koskettelua :3 Tämmösestä oikein huokuu se, miten hyvä olo Kaorulla ja Kojiroulla on toistensa seurassa, kuin myös se, ettei tuollaisen hyväilyn tarvitse automaattisesti olla varsinaista esileikkiä ja johtaa seksiin. Tässä kyl kävi niin, ettei varmaan ole toivoakaan päästä yhtään eroottisiin tunnelmiin hetkeen, kun karanneet hiussuortuvat on joutumassa persvaosta teekuppiin... 😂😂 On nää kaks kyllä niin toopeja varsinkin yhdessä, aijai, en koskaan kyllästy.

Voin vain jäädä kuvittelemaan, miten nämä kohtaukset tästä jatkuvat. Varsinkin tuo viimeinen synnyttää mieleeni varsin hilpeitä ideoita. Mihin onkaan Kaorun karanneet hiukset päätymässä... Ehkä ne joutuukin Kojiroun teekuppiin.

Aaaa huomasin kans et oot osallistunut FandomAakkosiin SK8:llä. Se siis meinnannee sitä, että mulle on tulevaisuudessa paljon luettavaa tästä fandomista. Oon jo valmiiksi vähän innoissani ♥

[Grenade]

Jei, lisää MatchaBlossomia! Awws, Kojiro varmasti on jo varsin kehittynyt hiusten letityksessä. Kumpikohan sitä mahtoi alun alkaen ehdottaa ja millainen taistelu se on mahtanut olla. Aloin tässä jo miettiä, miten Kaoru niin rokkaisi kaikkia GoT-lettikampauksia!

"Äläpä aliarvioi minua, silmälasikäärmeiseni."

Awww, silmälasikäärme on niin sopiva!

Ah, tällasia tekstejä, jossa nää kaksi on jo pariskunta (tai ainakin mä ymmärsin, että he on), on niin kiva lukea, kun se heidän kinastelu on edelleen siellä, mutta samalla kuitenkin taustalta paistaa myös välittäminen ja se, että on jo ehtinyt syntyä rutiineja, joissa toista autetaan arjen askereissa. Eikä Kojiroa edes haittaa auttaa, täytyy vaan kiitellä miehen malttia.

"Tämä on kuin merilevää", hän naurahti

Kovia sanoja ukolta, jonka hiukset on värinsä mukana lähempänä merilevää kuin Kaorun. :DD

Voi Kaoru, pitkät hiukset voi totisesti aiheuttaa piinaa välillä, tavalla tai toisella ja niitä voi löytyä ties mistä, lmao. Kiitos, tämä oli oikein mainio iltapala! ^^ <3

[Waulish]

Tämäpä oli todellakin kevyttä ja kivaa luettavaa, juuri jotain mitä kaipasinkin tähän iltaan! Fandomia ja hahmoja en tunne, mutta se ei loppujen lopuksi häirinnyt lukemista millään tavalla. Tällaiseen arkimiljööhön on helppoa ja vaivatonta sujahtaa, varsinkin kun kaikissa ficleteissä on sama kantava teema. Hiukset ovat vieläpä jotain niin arkipäiväistä ja samaistuttavaa, että on hauskaa lukea tekstiä, jonka pääroolissa ja keskiössä ne ovat!

Tämä teksti imaisee minut sellaiseen rauhalliseen, kiireettömään olotilaan. Okei, kolmannessa ficletissä on ilmeisesti vähän kiire jonnekin, mutta yleisvaikutelma ja -tunnelma on silti sellainen tyyni ja kaikessa tyyneydessään kutsuva! Se fiilis muodostuu varmaan siitä, miten vakaalla ja hedelmällisellä pohjalla hahmojen suhde vaikuttaa olevan. Heidän välinsä vaikuttavat ihailtavan mutkattomilta, läheisiltä ja lämpimiltä, ja heidän vuorovaikutuksestaan lukeminen aiheuttaa kotoisan olon, aivan kuin olisi itsekin jossain nurkassa seuraamassa päivittäisiä hiusjuttuja. Kojiro ja Kaoru tuntuvat olevan aivan samalla aaltopituudella ja jakavan samanlaisen huumorintajun, ja se heijastuu heidän vuoropuheluunsa kauniisti. Rakastan sitä, kun suhteessa voi vitsailla ja kiusoitella hyvässä hengessä niin, että molemmat ovat siinä mukana ja ymmärtävät sen päälle! ♥ Etenkin Kojiron kekseliäät nimitykset naurattavat minua. Silmälasikäärmeinen, saamarin hyväkäs, pöllerö... Siis eikä miten ihania! Ne näyttäytyvät hupsuina hellittelyniminä, kun Kaorukaan ei niistä ota nokkiinsa vaan tietää, mistä ne kumpuavat.

Hiuksiin yhdistyy tässä paljon kaikenlaista positiivista. Hiustenlaitto- ja hiustenhoitohetket tarjoavat Kojirolle tyydyttävää hipelöintiä, käsillä tekemistä ja silmäniloakin, ja Kaorulle puolestaan ainakin päähierontaa ja yön ajaksi aisoissa pysyvän kampauksen! Minusta on hauskaa, miten niihin liittyy myös ripaus erotiikkaa. Viimeisestä ficletistä tulee sellainen kutina, että Kaorukin tiedostaa nyt jo Kojiron mieltymykset paremmin ja ehkä siksi kiehnää niin avoimesti hiukset Kojiron kasvoilla. Ihanaa leikkisyyttä ja vallattomuutta!

Kiitoksia tästä piristysruiskeesta, pidin tästä paljon! -Walle

[Maissinaksu]

Voi, kiitoksia kaikille kommenteista! <3<3

Larjus: En tiedä miksi, mutta jotenkin minulla on sellainen ajatus, että Kojiro lämpenee paljon kaikille hiustenlaittoon liittyville jutuille. Onhan sekin taidetta ja käsillä tekemistä siinä missä ruoanlaittokin! Mikäs siinä sitten kuin tarjoitua Kaorun hovihiustenlaittajaksi, -pesijäksi ja -kampaajaksi harva se päivä. <3 Arkihötön krjoittaminen oli vaihteeksi oikein mukavaa ja kivaa oli sekin, kun teksti jopa valmistuikin. Kaikki pönttöilyt ja lempinimet kuuluvat asiaan, ja lisäksi tässä oli minun mittapuullani ehkä yllättävänkin (?) fluffinen meininki. Ainakin tuntuu siltä. Siirappiin kykenen mahdottoman harvoin jos ollenkaan, mutta kevyet pusut ja lämmin läsnäolo tekevät paljon. :3 Ajattelin joo kokeilla tuota Aakkoshaastetta, kun oletettavasti tämä fandom inspiroi vielä pitkän hetken.

Grenade: Haa, sellainen khaleesi-kampaus olisi kyllä melkoinen Kaorulla! En maininnut tekstissä sen kummemmin, kenen idea tuo letitys oli alun perin ollut, mutta veikkaan että se on lähtöisin Kaorulta itseltään. Ehkä hän on selannut joitain hiustenhoito-oppaita ja saanut sieltä vinkkiä hiuksia suojeleviin kampauksiin ynnä muuta. Ja totta, kyllähän ne Kojiron hiukset enemmän merilevää muistuttavat! Siinä olisi hieno uusi hiuksiin liittyvä lempinimi Kojirolle...

Waulish: Hii, niin mukavaa, että hyppäsit tämän pariin! ^^ Meinasin todeta siellä ryhmässä, että fandomtuntemusta ei tarvita (muuta kuin että S on eräänlainen skeittauskilpailutapahtuma), mutta jotenkin unohdin ihan kokonaan. Arkimiljöö tosiaan kuitenkin onneksi on sellainen helposti lähestyttävä, eikä tämä teemaltaankaan mikään vakavin ollut. Läheisiä ovat kyllä toistensa kanssa nämä kaksi tomppelia, eikä se Kaorun märistä hiuksista purnaaminenkaan varmasti koko sielulla tapahtunut. <3

- Mai