Oon joskus katsellut listaustasi ja silmiini on osunut sana
noitajumppa. Nyt kun pyysit Kommenttikampanjassa kommenttia johonkin ficciin listaltasi, mulle tuli heti mieleen, että haluan lukea sen noitajumppa-ficin!
Tykkään hirveästi lukea kaikenlaisista velhoharrastuksista ja ammateista -- tai ehkä vaan ylipäätään ihmisistä, joilla on joku elämä
-- ja siksi parasta tässä ficissä olikin, ettei ollut pelkkä noitajumppa, vaan myös Susiseurat, Lavenderin baari, Harryn sauvapuoti, Thestralintori ja Dracon opinnot! En edes tiedä, mistä aloittaisin, kun tässä oli niin paljon kaikkea valloittavaa!
Yllätyin vähän, että Harrylla on sauvapuoti
Mutta ihan hyvällä tavalla -- tykkään siitä, että Harry on hylännyt ihmistenpelastamisvaiheensa ja tekee jotain ihan muuta.
Ja tuo canoniin sidottu kuvio, että Harry on säilyttänyt Dracon sauvaa kaikki vuodet loi tähän tarinaan tosi hienot kehykset. Vaikken ole mikään H/D-shipperi, tässä oli aivan harvinaisen kaunis tarina! Varsinkin tämä kohta lopusta:
Draco ei ollut varma, missä vaiheessa hän oli rakastunut Harryyn. Hän oli ihastunut tummaan, rohkeaan ja ärsyttävään poikaan varmasti suurinpiirtein puolivälissä kolmivelhoturnajaisia, mutta rakkaus miestä kohtaan oli eksynyt häneen helposti ja vahingossa. Ehkäpä Draco rakastui Harryyn vasta siinä ja nyt?
Ehkä Draco rakastui mieheen tämän heilutellessa pitkiä hiuksiaan puolelta toiselle luukuttaessaan yhdeksänkymmentäluvun rokkia. Ehkä Draco oli rakastunut, kun Harry oli istunut Dracon keittiössä hiljaa ja rapsuttellut sulkakynällä nenäänsä. Ehkä hän oli rakastunut mieheen saadessaan häneltä typeriä tekstiviestejä keskellä yötä. Ehkä Draco rakastui, kuin sitriineistä muodostui tähdistö maailman parhaan taikasauvan kahvaan.
teki muhun todella suuren vaikutuksen. Samalla haikeasti ja pakahduttavasti kerrottu rakastumisen kuvaus, ehkä hienoimpia, joihin oon ficeissä törmännyt. Jotenkin mietin, mitä kaikkea olisi voinut olla, jos he olisivat puhuneet toisilleen aiemmin ja sitten kuitenkin tuntuu, että kaikki meni aivan oikein juuri niin kuin se meni.<3
Luulin jostain syystä alussa, että Draco seurustelee Astorian ja Harry Ginnyn kanssa. Harryn tilanne selitettiinkin, mutta kun sitten tuli tieto, että Draco oli käynyt treffeillä "komistuksen" kanssa olin ihan, että mitä ihmettä, ai juu, käsitin väärin!
Ehkä ei vaan näin turvaetäisyyksien päästä tajua, että jos ihmiset halailee baarissa, niillä ei tarvitse olla juttua keskenään.
Nauroin tuota, että Ginny on saanut ulkonäköönsä
iän tuomaa arvokkuutta. Ja Ronin
kolmenkympin karismaa!
(Katsoin peiliin, eikä mulla näy olevan kumpaakaan..) Sulla on kivoja tapoja kuvailla hahmojasi ja tykkäsin siitä, miten hyvät välit kaikilla tässä oli. Silti, kun Draco tuolla alkupuolella jotain kuittaili Weasleyiden köyhyydestä, se oli ihan tervetullutta. Samoin Narcissan liian
jästimäinen tapa kuolla. Eihän tuolle saisi nauraa, mutta nauran silti. On hyvä, ettei Draco ole ihan pullanpehmoinen kuitenkaan.
Ja tuo loppu, jossa Dracosta tuli PÄTEVÄ juomamestari oli musta myös todella onnistunut. Ihan huippujuttu, että Tylypahkaa uudistetaan! Tuokin oli hyvin kuvattu, miten on ollut vaikea palata kouluun, joka on toiminut taistelupaikkana. Siinä mielessä musta oli hienoa, miten Draco sai tässä itselleen uuden alun monellakin tavalla. Ai niin -- ihonaluskasvillisuus! En arvannut aluksi yhtään, mihin sillä viitataan, mutta kun selvisi, että se kuvaa Dracon muodonmuutosta, olin ihan riemuissani, miten hyvä vertaus! Keksit ihan huikeita juttuja! (Sitä paitsi luulen, että unohdin varmaan ainakin kymmenen asiaa, mitä piti tästä vielä sanoa.
)
Kaiken kaikkiaan tämä oli ihan huippuviihdyttävä ja samalla riipaiseva ficci, josta pidin hurjan paljon!<3 Mulla olisi myös spinoff-idea, nimittäin kirjoita Pansy pitämään kunnon noitaHIIT-tunti! Voin sitten lueskella ja jumpata samaan tahtiin.
