Nevermoor: Korppi ja pihlajapuu (S, Morrigan & Pihlaja, ficlet)

[Larjus]

Title: Korppi ja pihlajapuu
Author: Larjus
Chapters: Ficlet
Fandom: Nevermoor
Characters: Morrigan Korppi, Pihlaja Swift
Genre: Drama/general, slice of life
Rating: S
Disclaimer: Hahmot ja niille kuuluvan maailman on luonut Jessica Townsend, ja luonnollisestikin ne siis kuuluvat hänelle. En ole saanut rahaa tai muutakaan palkkiota tämän kirjoittamisesta.
Summary: Odottamattomia vertauksia puistossa.

A/N: Olinkin jo jonkin aikaa halunnut kirjoittaa tästä(kin) sarjasta jotain. Päädyin sitten tämmöisellä lyhyellä raapustuksella hakemaan otettani tästä fandomista.

Osallistuu Multifandomin neloskiekalle.



Korppi ja pihlajapuu


”Katso. Ihan niin kuin me.”

Morrigan ja Pihlaja loikoilivat kesäauringon lämmittämällä nurmella hotelli Deukalionin läheisessä puistossa. Kesän utuinen lämpö oli saanut Morriganin hieman uneliaaksi, ja hetken hän pohtikin, oliko torkahtanut hetkeksi. Pihlaja sen sijaan näytti omalta energiseltä itseltään siinä maassa makoillessaankin. Hän osoitti jotain heidän edessään tai oikeammin yläpuolellaan. Morriganin piti hinata itsensä puoliksi ylös ennen kuin tajusi, mihin Pihlaja oikein sormellaan tähtäsi.

”Niin, nuo, pihlaja ja korppi”, Morrigan totesi.

Puistossa kasvavassa pihlajapuussa oli jo joka oksassa kauniit vihreät lehtirivistöt, jotka keinuivat kevyesti tuulenvireiden tanssituksessa. Se kantaisi varmasti runsaasti marjoja syksyn koittaessa. Puun ympärillä lenteli iloisesti nuori korppi vuorotellen vähän jokaiseen suuntaan. Se oli luultavasti jo väistyneen kevään poikasia ja oppinut lentämään aivan hiljattain ja antautui nyt siipiensä varaan ihan vain puhtaasta lentämisen ilosta. Jokin linnun niinkin viattomassa ja aidossa riemussa sai Morriganin hymyilemään.

”Sinä olet ihan kuin tuo pihlajapuu”, Pihlaja sanoi sitten. ”Seisot varmana ja vakaana, jalat tiukasti maassa, etkä kaadu kumoon pienestä, et vaikka mitkä voimat sinut yrittäisivät kaataa. Mutta oikein kunnon myrskyn noustessa annat kyllä itsellesi luvan riuhtoa oksillasi, et tyydy pysymään aloillasi. Ja minä olen kuin tuo korpinpoikanen. Hosun joka suuntaan innostuen kaikesta pienestäkin ympärilläni enkä pysy paikoillani lainkaan.”

”Entä meidän nimemme?” Morrigan kysyi. Hän oli yllättynyt siitä, ettei Pihlaja ollut vertauksissaan maininnut niitä kertaakaan. Kantoivathan he nimissään juurikin korppia ja pihlajaa. Hänen sukunimensä oli Korppi ja Pihlajan etunimi oli… no, Pihlaja.

”Mitä meidän nimistä?” Pihlaja esitti vastakysymyksen ja näytti olevan yhtä ymmällään kuin Morrigankin.

Morrigan katsoi mietiskellen Pihlajan sinisiä silmiä, joissa kysymys kiilteli yhä. Lopulta hän pudisti itselleen ja ajatuksilleen päätään.

”Ei mitään”, hän sanoi. Pihlajan katse pysyi kysyvänä, mutta tämä tyytyi olemaan ihmettelemättä ääneen.

”Olet oikeassa”, Morrigan lisäsi sitten. ”Sinä olet korppi, ja minä olen pihlajapuu.”

[hiddenben]

Sain juuri luettua loppuun ensimmäisen Nevermoor-kirjan ja siksi ilahduinkin suuresti, kun huomasin sinun kirjoittaneen fandomiin sijoittuvan ficin! Rakastuin Nevermooriin, hotelli Deukalioniin ja sen hahmoihin. Tämä ficci oli ihana pieni paluu takaisin Morriganin ja Pihlajan ystävyyteen. Tykkään heidän ystävyytensä mutkattomuudesta ja tässäkin se tulee jotenkin hauskalla tavalla esiin, vaikka Pihlaja tulkitseekin heidät hassusti Onhan hän toisaalta ihan oikeassa - ja ehkä siksi Morrigan ja Pihlaja tulevat niin hyvin toimeen, koska täydentävät toisiaan!

Tavoittelet mielestäni onnistuneesti myös Nevermoorin maailmaa (vaikka tämä onkin vain ficlet, joten Nevermoorin kummallisuuksiin ei aivan päästä), sillä osaan hyvin kuvitella tuon puiston, jonne Morrigan ja Pihlaja ovat etsiytyneet vain nauttimaan elämästä ja vapaudesta. Tykkäänkin tämän rauhallisuudesta ja siitä, että Morriganin mielessä ei pyöri mitään muuta kuin juuri tuo pieni hetki puistossa. Ihana pieni tunnelmapalanen, kiitos tästä! Jos innostut kirjoittamaan Nevermoorista lisää, tulen mielelläni lukemaan

[Larjus]

Oih, ihanaa hiddenben kun kaivelit tämän esiin (Mä ilahduin kommentistasi taatusti vähintään yhtä paljon kuin sä siitä, että joku on kirjoittanut finiin tästä fandomista ) Kiitos todella paljon!

Pihlajan ja Morriganin ystävyys on jotain, mistä minäkin kirjoissa tykkään (ja lukisin Pihlajan mun lempihahmoksi, ainakin vielä näin kahden kirjankin jälkeen). Siitä oli kiva kirjoittaa, kun tuli mieleen tällainen randomajatus Jotenkin nään että Pihlaja vois hyvinkin nähdä heidät (ja siten myös tehdä vertauksia) tolleen eri tavalla kuin mitä monelle muulle luultavasti tulisi ekana mieleen mutta kuitenkin ihan järkevästi. Kun tässä Pihlaja ei tosiaan edes tajunnut tuota nimijuttua :'3

Päädyin tämmöiseen lyhyeen "tunnelmointipätkään" myös osin senkin takia, etten ihan vielä ja tällä fandomtietämykselläni (ja huonolla muistillani XD) ole uskaltanut ideoida/kirjoittaa mitään isompaa ja syvemmin loreen/kirjan maailmaan sukeltavaa. Ehkä jossain vaiheessa. Jos nyt ylipäätään saisin jonkin idean edes jonkinlaiseen ficiin Ihana kuulla, että lukisit mielelläsi lisää! Pitäis varmaan lukea ne kaksi jo suomennettua kirjaa uusiksi, ties vaikka saisin ideoitakin lisää... ^^

[Fiorella]

Olipa aika sympaattinen pikku ficci. Tavoitti hyvin kirjan tunnelman ja hahmot, ja tässä oli vielä hauskasti tuotu esiin se, miten samaa asiaa voi katsoa kahdelta eri kantilta.

Yllättävää sinänsä, ettei tästä fandomista ole juuri paljon kirjoitettu, tai sitten on vain mennyt minulta ohi. Se on kuitenkin omalla tavallaan veikeä taikamaailmansa sekin, ja antaa aihetta kirjoittamiseen siinä missä moni muukin. Tykkäsin tästä kaikessa lyhykäisyydessään, tämä oli sellainen kevyen herttainen pikku tuokion kuvaus.

[Larjus]

Fiorella: Kiitos kommentistasi! ^^ Tämmösiä pieniä palasia hahmojen elämistä on kiva kirjoitella, niissä on ihan oma tunnelmansa kuin pidemmissä teksteissä! Pihlaja ja Morrigan on luonteiltaan ja yleiseltä olemukseltaan niin erilaisia, ettei ihmekään, että asioita tulee katseltua eri näkökulmista.

Nevermoorista ei tosiaan ole pahemmin tekstejä liikkellä, itse asiassa en ole finissä nähnyt muita tämän omani lisäksi. Tässä sarjassa on kuitenkin paljon potentiaalia ja mielenkiintoisia juttuja monenmoisia ficejä varten. Ehkä intoudun itsekin joskus kirjoittamaan lisää, jotain ideanpuolikasta mulla on nyt elokuun puolella alkanut muhia mielessä 🤔

[Kelsier]

Kommenttiarpajaisista hei!

Mun tuntuma fandomiin on se, että olen pitänyt Nevermoor-kirjaa kädessä kirjastossa Pidin kuitenkin kovasti tästä pätkästä. Minusta oli hauskaa, ettei Pihlaja huomioinut heidän nimiään; luultavasti hän ei vain ajatellut asiaa siltä kantilta. Hyvin vedetty kirjoittajalta, ettei vertauksen pointtina ollut `nimi on enne´-meininki tai toisaalta tarkoituksellinen ´meidän nimemme ovat menneet väärin päin´-ajatus. Kivasti myös hahmojen luonteet tulivat esille ensimmäisessä kappaleessa enne dialogin alkamista. Kirjan maailma tuli myös mielikuvitusta kutkuttelevasti hieman esille.

Kiva, kun kirjoitit!

[Larjus]

Kelsier: Onhan sekin jotain, hyvä alku ainakin Ja veikkaisin kyllä, että tämän ymmärtää hyvin ilman fandomtietämystäkin, koska eipä tässä mikään sarjan sisäinen erikoisuus merkityksellistä ole sitten ollenkaan.
Tossa hiddenbenille olinkin jo aiemmin vastannut, että Pihlaja ei tosiaan osannut edes yhdistää pihlajapuuta ja korpinpoikasta heidän nimiinsä, vaan näki ne ja heidän välisen yhteyden ihan eri tavalla kuin olisi eka voinut olettaa. Pihlaja jotenkin näki "pintaa syvemmälle", jotain paljon tärkeämpää kuin pelkät pintapuoliset nimet.

Kiva myös kuulla, että hahmojen luonteet ja kirjan maailmakin tulivat enemmän tai vähemmän esille! Näin lyhyeen tekstiin ei paljoa mahdu, mutta varsinkin Morriganin ja Pihlajan luonteiden erilaisuus on mieleenpainuva seikka kirjoista, joten se piti vähän jo niin kuin väkisinkin ottaa mukaan. Lisäksi se myös nimenomaan selittää sitä, miksi Pihlaja näki korpinpoikasessa itsensä ja pihlajapuussa Morriganin.

Iso kiitos kommentistasi! ^^

[Vendela]

Kommenttikampanjasta hei!

Toivoit, että seuraava kommentoija ottaa listauksestasi itselleen jonkun vieraan fandomin tekstin ja tässä sitä ollaan Todellakin Nevermoor on itselleni aivan tuntematon, enkä myöskään käynyt etukäteen kurkkimassa mitään tästä fandomista vaan ajattelin katsoa mitä saan tästä irti ihan kylmiltään ja aika mielenkiintoinen oli tämä lukukokemus, hyvällä tavalla siis

Tuossa muiden kommentteja puolella silmällä vilkaistessani ymmärsin, että tämä on siis jokin kirjasarja. Uppoudun varmaan Googlen saloihin kunhan saan tämän kommentin kirjoitettua ja tulen luultavasti häpeämään silmät päästäni jos tämä on joku iso juttu minkä kaikki muut tietävät mutta minä en

No joo, mutta sitten itse asiaan.

Hauskaa, että hahmojen nimet olivat juuri tämmöiset ja se on varmasti innostanut kirjoittamaan myös tämän pienen ficletin. Tosin kivasti tuohon tuli myös tuota twistiä kun Pihlaja näkikin asetelman aivan muulla tavoin kuin miten Morrigan olisi sitä lähestynyt. Joskus nimi voi olla liian lähellä tai sitten asioita vain hahmottaa eri tavalla Hauskasti olit kuitenkin leikitellyt tällä idealla nimistä ja niiden merkityksistä. Aika harvoin sattuu näin oivallinen mahdollisuus kohdalle!

Näiden hahmojen välinen suhde jäi kivan avoimeksi. Selvästi nämä ovat läheisiä toisilleen, mutta millä tavoin, se ei aivan lukijalle auennut mutta se ei myöskään haitannut. On mukavampaa miettiä itse hahmojen keksinäisiä suhteita ja pohtia kuinka he elämäänsä elävät Tässäkin nämä kaiksi olivat toistensa vastakohtia, ja sitähän sanotaan että sellaiset täydentävät toisiaan!

Kiitos tästä lukuelämyksestä! Täytyy tutustua tähän fanomiin tarkemminkin jo ihan siksi, että näillä tyypeillä on kivat nimet

Vendela

[Larjus]

No sähän oot Vendela todella napannut itsellesi vieraan fandomin Mut hauska lukea ajatuksiasi siitä, mitä sait kylmilään irti. Kirjasarja tosiaan kyseessä. Suomeksi julkaistu tällä hetkellä kaksi osaa. En ole varma, onko kolmas julkaistu jo englanniksi vai odotetaanko sitäkin vielä, en ole asiaa seurannut, ja aion itse lukea suomennosten tahtiin. Sitä en osaa sanoa, miten "iso" juttu Nevermoor on, mutta muistan kun ekan kirjan aikoihin sitä vähän mainostettiin seuraavaksi Potteriksi...  Mutta ihan niissä mittakaavoissa ei kyllä ole (mutta eipä sitä Potterien kanssa helposti kilpaillakaan suosion suhteen).

Nimenomaan hahmojen nimet johdattivat minut tämän kirjoittamisen pariin. Jotenkin sitä kautta tuli sitten kuin luonnostaan tuo, että Pihlaja ei näe yhteyttä heidän nimiensä ja korpinpoikasen ja pihlajapuun välillä, vaikka sen olettaisi olevan ilmeinen. Jotenkin hän vaikuttaa minusta juuri sellaiselta tyypiltä Morrigan ja Pihlaja ovat keskenään aika erilaisia mutta täydentävät mielestäni toisiaan varsin mukavasti. En tässä avannut sen tarkemmin, millainen heidän suhteensa on, kun oletuksena on että sen kirjojen kautta jo tietää, mutta ovat toisillee läheisiä ystäviä. Ja musta vähän tuntuu, että kun he tuosta vähän kasvavat, varmaan alan kirjasarjan seuraavien osien myötä enemmän tai vähemmän shippaamaan heitä keskenään 🙈 Sen näkee sitten, mutta tässä ollaan ihan ystävyystasolla (ja kun tämän sinne jo julkaistujen kirjojen tapahtumien sekaan mielessäni sijoitin, niin eihän heillä ole ikääkään kuin vasta sen 11-12).

Kiitokset kommentistasi Vendela! Ja hauskaa jos päädy(i)t tutustumaan tähän kirjasarjaan lisää. Siellä on paljon hauskoja ja mielenkiintoisia nimiä hahmoilla, ja kun Kapari-Jatta on kääntäjänä, niin mitäpä muutakaan sitä odottaisi.

[Kaarne]

Nonni! Tämän sitten päädyin poimimaan kommenttikampanjakommenttia varten, jahuu!

hiddenben on kärttänyt minua lukemaan Nevermooreja jo pidemmän aikaa, mutta minua on ärsyttänyt se, että osa niistä nimistä on käännetty (kuten vaikka meinioseppä), mutta sitten Nevermooria ei, joten en ole kirjoihin tarttunut. (Kaikkia kummallisia juttuja sitä toisinaan tuleekin tielle, vaikka kuinka olisi kuullut, että joku sarja/kirja/elokuva olisi hyvä. Pitää vaan yrittää päästä eroon niistä omista ennakkoluuloista.) No, onneksi tämän pienen ficin kautta pääsin nyt sitten ensimmäistä kertaa kurkistamaan varovasti Nevermoorin maailmaan, ja ainakin tämän perusteella voisin niihin kirjoihinkin tarttua.

Minusta nuo Pihlajan tulkinnat olivat ihania! ♥ Tosi hauskaa, että hän käänsi nuo nimet päinvastoin ja ei edes tajunnut tuosta Morriganin kysymystä, hihii. Hahmot ovat minulle täysin tuntemattomia, ja silti täällä itsekseni hihittelin heille jo tämän lyhyen pätkän perusteella. Samalla tää oli kuitenkin myös liikkis, koska näki kyllä, että he ovat ystäviä ja se ystävyys on Morriganille tosi tärkeää. ♥

Tässä oli jotenkin sellainen kauniin lempeä ja kesäinen tunnelma. Pystyin hyvin kuvittelemaan heidät loikoilemaan yhdessä vehreän pihjalapuun alle ja se mielikuva sai jotenkin pysähtymään tämän tekstin ääreen ja rauhoittumaan, vaikka lauseita olikin vain – hmm, pitääpä laskea – parisenkymmentä. Siihen nähden tää teksti tuntuu jotenkin syvältä ja upottavalta (siis hyvällä tavalla!), ja tässä on taas kerran sellainen larjusmaisen vahva ja ihanan arkinen tunnelma. ♥ Lisäksi nimet ja niihin liittyvät jutut on mulle itselleni tosi rakas asia, joten tietysti olen aina fiiliksissäni, jos nimiä sivutaan tavalla tai toisella tekstissä. Hienoa siis, että olit saanut tähän tekstiin mukaan juuri niihin liittyvän oivalluksen.

Kiitos, tää oli taas kerran tosi kivaa luettavaa näin lauantai-iltana. (Ja olisi varmaan ollut koska vaan muulloinkin!)

[Larjus]

Kaarne: Lue ihmeessä Nevermooria, se on hyvä! Itse koen, että kääntämispolitiikka on hyvin sama kuin Pottereissa (onhan Kapari-Jatta taas ohjaksissa), joten mua ei oikeastaan häiritse tehdyt valinnat. Esim. Nevermoor on kaupungin nimi, niin musta on ihan ok pitää se alkuperäisenä (mut meinioseppä mm. on ihan oma, merkityksellinen terminsä kirjan maailmassa). Toivottavasti pääset eroon ennakkoluuloista (pitääks mun kirjoittaa lisää ficejä tästä sut käännyttääkseni )

Kiva kun tykkäsit tämän ficin ytimestä ♥ Pihlaja tosiaan näki itsensä ja Morriganin korpissa ja puussa ihan eri tavalla kuin olisi ensin ajatella, ei edes osannut ajatella sitä ilmiselvintä tapaa Mut miksipä keskittyä niin pintapuoliseen asiaan kuin nimet, kun voi valita syvällisemmänkin lähestymistavan. Kertoo jotain Pihlajan hahmostakin.

Lempeää ja kiireetöntä tunnelmaa tähän tavoittelinkin, ihanaa että onnistuin välittämään sen :3 Pitkä tästä ei tosiaan tullut, mutta hienoa kuulla, että niinkin lyhyellä pätkällä sain lukijan syvälle ♥ Nimet on minustakin kiehtovia, ja kun on näin kuvaavia nimiä, niin niistä on suorastaan naurettavan helppoa kirjoittaa jotain.

Kiitokset kommentistasi jälleen!

[jossujb]

Taisin minä myös jutella Nevermoorista juuri hiddenbenin kanssa. Itsehän olen vakaasti sen koulukunnan kannattaja, että kannattaa fikata suomeksikin kaikista fandomeista, vaikka ne olisivat kuinka marginaalisia. Koskaan ei tiedä kuinka paljon faneja on kaapeissa piilossa, ellei kepillä kokeile jäätä 

Tämä oli ihana, pieni tarina. Yksinkertainen metafora, mutta toimiva. Itse rupesin miettimään oikein että pihlajapuuhan oikein ruokkii lintuja, korppejakin. Niin on Morrigan ja Pihlajakin tavallaan toinen toisilleen hyväksi. Sellaista on ystävyys, molemminpuolista, eikä sitä, että molemmat olisi samanlaisia. Puhlajapuu tarvitsee lintuja levittämään siememiään, niinhän se on, ja lintu marjoja elääkseen. Kaunis ajatus.

Tästä tuli niin hyvä mieli, mielellään lukisin fandomia paljon enemmänkin, kun se kerran näin kivasti luonnistuu. Toisaalta, hyväkirjoittaja pätee missä vaan, en minä sinulta mitään huonoa koskaan ole lukenutkaan, kaikissa on aina Larjuksen laatuleimahuolimatta siitä tunnenko alkuteosta vaiko en.

Kiitos tästä <3

jjb

[Larjus]

jossujb: Ollaan selvästi samaa koulukuntaa Oon ehdottoman samaa mieltä siitä, että kaikesta kannattaa ficata ihan kaikilla kielillä, tai muuten eletään jollain saralla yksipuolisesti. Ja jos sattuu samalla ilmiantamaan muitakin faneja, niin se on vain plussaa

Oih, sinäpä oot ihanasti jatkokehittänyt tota pihlajapuun ja korpin symboliikkaa, ja miten se heijastelee Morriganin ja Pihlajan ystävyyttä 🥺❤ Oot aivan oikeessa, ystävyys on molemminpuoleista hyvää, samanlaisuudella ei niinkään väliä. Jokaiselle jotakin. Musta olis, kuten sanottu, kiva kirjoitella tästä fandomista lisää, mutta vielä ei ole oikein ottanut taipuakseen (vaikka jotain orastavaa ideaa onkin). Mutta saa nähdä miten lopulta käy, halu ainakin on kova. Tässä fandomissa olis aineksia vaikka mihin.

en minä sinulta mitään huonoa koskaan ole lukenutkaan, kaikissa on aina Larjuksen laatuleimahuolimatta siitä tunnenko alkuteosta vaiko en.

Awwws, kiitos ❤ Kiitos näistä kauniista sanoista ja koko ihanasta kommentista muutenkin 😊😊

[marieophelia]

Pitipä tulla lukemaan tämäkin ficci, kun sain ekan kirjan luettua loppuun. Tämäkin on mun mielestä hurjan kiva. Kirjassa ihan lempikohtiani on, kun Pihlaja saa näyttää kykynsä lohikäärmeratsastajana ja tässä oli mun mielestäni tavallaan vähän samaa henkeä. Pidän siitä, miten Pihlaja ei ole mikään pelkkä Morriganin häsläävä sidekick, vaan oikeasti taitava, fiksu ja syvällinenkin tyyppi, josta löytyy erilaisia puolia kuin ensivilkaisulla luulisi.

Kirja on aika nopeatempoinen, joten on kiva lukea tällaista viipyilevämpää slice of life -tekstiä -- joka kuitenkin on hyvin fandom-henkinen! Jossujb olikin kauniisti analysoinut pihlajan ja korpin vuorovaikutussuhdetta -- tuli melkein kyynel silmään sitä kommenttia lukiessa! Tosiaan tämä ficci kuvaa kauniisti ystävyyssuhdetta ja varsinkin kun miettii, ettei Morriganilla aiemmin ole ollut ystäviä, tulee tosi lämpöinen olo hänen puolestaan, kun hän nyt on sellaisen saanut. Tässä tulee hienosti esiin, miten he Pihlajan kanssa täydentävät toisiaan. Loppu varsinkin on ihana -- joku muuhan voisi lähteä vinoilemaan Pihlajalle, ettei hän tajua nimijuttua, mutta Morrigan ymmärtää katsoa asiaa myös Pihlajan näkökulmasta.<3

Kiitokset, kiva että olet tästäkin fandomista kirjoittanut!

[Larjus]

marieophelia: Kiva kun luit vielä tämänkin ficin ^^ Pihlaja on lempparihahmojani Nevermoorista, enkä missään nimessä haluaisi ajatellakaan häntä vain "häsläävänä sidekickinä". Hänessä todella on paljon enemmänkin. Musta tuntuu jotenkin tosi siistiltä, että tässä on mielestäsi vähän samaa henkeä kuin siinä lohikäärmeratsastuskohdassa, sillä tilanne on niin erilainen Mutta kai se on juuri sitä, että Pihlaja saa tilaisuuden näyttää pienen palan sisintään.

Jossujb olikin kauniisti analysoinut pihlajan ja korpin vuorovaikutussuhdetta -- tuli melkein kyynel silmään sitä kommenttia lukiessa!

Joo niin tuli mullakin 😭 todellakin kaunis analyysi. Se on aina ihanaa, kun löytää hyvän ystävän, ja sellainen "toistensa täydentäminen" on niin antoisaa. Pääsee näkemään asioita toisestakin näkökulmasta, kuten tässäkin, eikä tarvitse jumiutua siihen omaan ensimmäisen ajatukseensa/näkemykseensä ♥

Kiitokset kommentista, ihana kuulla että tykkäsit ♥

[Odo]

Heippa, onnitteluja Arpajaisvoitosta! Onkin ollut jo pitkään lukulistalla tämä Nevermoor-ficci, kun olen ollut ihan innoissani kirjoja lukiessa, mutta ficcejä on yllättävän vähän. (En ole kyllä itsekään kirjoittanut, joten jee hyvä sinä!!!) Tämä oli jotenkin todella oivallinen juuri siksi, että kyse ei ollut nimistä! Kyse oli todella siitä, millaisia he ovat, ei heidän nimistään. Tosi kivasti toit sen myös mukaan ficciin ja se sopi hyvin hahmoille, että Morrigan mietti niitä, mutta Pihlaja ei. Hahmokuvaukset korpin ja pihlajapuun kautta toimivat. Todella ihana ficci, missä oli nevermoorilainen taianomainen tunnelma kuvailussa, ic-hahmot ja kaiken kaikkiaan hurmaava asetelma. Jotenkin olen tänään lyhytsanaisella tuulella, joten, lyhyesti kiitos. <3

[Larjus]

Kiva kun tulit tämän lukemaan ja kommentoimaan, Odo! Eipä ole Finissä paljoakaan Nevermoor-ficejä, oisko tosiaan niin että mun kirjoittamat kaksi ovat ainoat  😅 Ainakin toistaiseksi. Sitä en tiedä, onko niitä paljon jossain muualla, muilla kielilillä kuin suomeksi, tyyliin AO3:ssa. Luultavasti.

En muista, mistä idea tähän lähti, mutta tosi kiva kuulla, että tykkäät tästä asetelmasta ja ideasta. Heidän nimistään voisi tehdä niin helpon (mutta pinnallisen) yhtymäkohdan pihlajapuuhun ja oikeaan korppiin, mutta olikin kiva ajatella asiaa vähän eri tavalla. Jotenkin sellainen vähän syvällisempi pohdintatapa tuntui sopivan Pihlajalle, ja sekin omalla tavallaan näyttää, että Pihlaja ei jää katsomaan Morriganista vain pelkkää pintaa vaan syvemmin sitä, mitä tämä on ihmisenä :3

Lyhytsanaisuus ei haittaa laisinkaan, kiva vain kun tulit jättämään edes pienen kommentin! Ihanaa kuulla, että kuvailut ja tunnelmat toimivat ja hahmot olivat oikean kuuloisia 😍😍 Iso kiitos kommentista ♥