Auri prkl
Täällä on hirveesti viestejä jotka selailin läpi, mutta tulin nyt ensisijaisesti vaan huutamaan omista kiinnostuksistani ja omista mielipiteistäni. // Tästähän tuli massiivinen. Räkäisen tän nyt tänne kuitenkin.
Auri prkl.
Oletko sinä nähnyt kaikki MCU:n 23 elokuvaa? Mikä niistä on lempparisi?Tarina menee näin: Tutustuin MCU:hun vasta viisi vuotta sitten. Yläasteella yksi kaverini oli eturivin Loki-fani, joka kirjoitti suoraan sanottuna paskaa self-insert-fanficciä, jota sitten betailin, kun en kehdannut sanoa ettei sitä betakaan voinut pelastaa. En tiedä missä tämä kaveri nykyään menee. Kelataan pari vuotta eteenpäin. On joululoma, etsin tekemistä, ja päädyn katsomaan ekan Thor-leffan, jota en yläasteella ikinä saanut katsottua. Vaikutelma on ihan ok, joten googlaan siinä sitten että The Avengers on Thorin tarinalle jatkoa. Pistän leffan pyörimään. Kattelen siinä että keitäs vittuja nämä on. Wow, Kapteeni Amerikka kaipais kunnon panoa. Wow, kuka helvetti tämä rikas dude on, pelkkää surkeeta huulta. Natasha, hot mutta tuntematon. Hei, tää Clint-tyyppi oli Thor-leffassa! Onneksi olin varmaan väsynyt tai jotain, kun en paljoa muista siitä ekasta The Avengers-katsomiskerrasta. Sen jälkeen katsoin vielä Dark Worldin, joka on muuten huono leffa. Ja sitten googlasin, että missä helvetin järjestyksessä nämä pitää katsoa, sillä eihän tässä ole mitään järkeä.
Se yläasteen kaveri oli väittänyt, että niitä muita leffoja ei tarvitse katsoa. En luota enää kehenkään.Kun palasin MCU:n alkuun Dark Worldin jälkeen, ehdin katsoa Hulkin ja meinata että ihan okei, mutta ei mitään erityistä. Annetaan vielä mahdollisuus, kun ei tässä muutakaan tekemistä ole. Etsin piraattina Iron Manin. Katselin ekat 10 minuuttia että wow, onko tää rikas persläpi se päähahmo? Voi vittu, pitäiskö vaan luovuttaa. Ja sitten se iski kranaatilla suoraan sydämeen. Mikään ei oo ollu entisensä enää sen jälkeen. Tony Stark on se Juttu.
Sittemmin oon nähnyt kaikki MCU-leffat, osan monta kertaa. Ihan ykkönen mulle on totta kai Iron Man. Haluan puhua siitä leffasta ja Tony Starkista vielä lisää vähän myöhemmin.
Muita ylimpiä suosikkeja on Captain America: The First Avenger, Ragnarök, The Guardians of the Galaxy 1 ja 2, Doctor Strange sekä Black Panther. Iron Man 2 ja 3 on myös upeita, etenkin kolmonen. MCU:n ulkopuolisista Marvel-leffoista Deadpoolit ja x-menit on kans lähellä sydäntä.
Kaikista MCU-leffoista löytyis nillitettävää ja isoin juttu on se, että kaikki niistä kulkee samaa juonikaavaa. Infinity War ja Endgame kaikkine vikoineen sentään rikkovat tämän vanhan juonikaavan, mikä tekee niistä mulle unohtumattomia. Mutta koska MCU on pääasiassa hauskaa actionia, en ala ruotia enempää.
Kuka tai ketkä ovat sinun lempihahmojasi? Entä keitä shippaat?Saanko levittää ilosanomaa pelastajastamme ja vapahtajastamme Tony Starkista? Eli Tony Stark -rantti:
Mä en tiedä mikä Tonyssa on se Juttu, mutta se vaan on. Mun suhtautuminen Tonyyn vaihtui aika nopeesti välinpitämättömästä tuskastuneisuudesta avoimeen inhoon, yllättyneeseen hyväksyntään ja lopulta pyyteettömään rakkauteen. Luulen, että kyse on Tonyn todellisesta supervoimasta: kyvystä muuttua. Ja sitten tulee tietenkin se, että piikikkään kusipää-kuoren alla Tony Starkilla on sydän. Tieto siitä, että Tonyssa on syvyyttä ja että kaiken ruman alla on (rikkinäinen) sydän täyttä kultaa, antaa luvan tykätä niistä muista piirteistä, joita myönnän aluksi vihanneeni. Teatraalisuudesta, dramaattisuudesta, tahdittomuudesta, huulenheitosta, suoruudesta, ja näytellystä välinpitämättömyydestä. (Tonyn välinpitämättömyys ei tosin ole täysin näyteltyä, vaan Tony yrittää parhaansa mukaan oikeasti olla välittämättä, ainakaan liikaa. Se raukka kun ei osaa käsitellä tunteitaan.) Tony tekee paljon virheitä, eikä aina osaa nähdä niitä virheinä, mikä imo tekee Tonysta hyvin inhimmillisen hahmon, johon minä pystyn samastumaan. Tony kuitenkin epäilee itseään, kyseenalaistaa omatkin mielipiteensä ja yrittää muuttua.
Tonyn kyky muuttua näkyy oikeastaan imo ehjimpänä hahmokaarena, joka MCU:ssa on nähty. En tiedä eikö muille hahmoille vaan oo annettu tilaa samalla tavalla, vai eikö niitä oo osattu kirjoittaa, vai onko Tony Starkin hahmon taustalla enemmän RDJ kuin käsikirjoittajat, mutta kukaan muu, edes Thor tai Steve, ei nää yhtä hyvää hahmokehitystä. Thorin kehitys näytti hyvältä, mutta sitten Infinity War ja Endgame jotenkin tuntu pyyhkivän pois kaiken Ragnarökissä tapahtuneen ja vievän hahmoa taas johonkin ihan epätyydyttävään suuntaan. Guardians of the Galaxyssa on myös, jännä kyllä, MCU:n parasta hahmokehitystä, ja Loki kehittyi myös Ragnarökissä mielenkiintoiseen suuntaan.
Spoiler: infinity war näytä Ja totta kai tapettiin heti pois.
Tonyn hahmokehitys on lähes aukoton. Kehitys etenee ilman loogisia hyppyjä siitä huolimatta, että se tapahtuu lähes kokonaan off-screen Tonyn korvien välissä ja näkyy valintoina, dialogin pätkinä. Eikä Tony kehityksensä lopussakaan ole täydellinen, vaan taipuvainen samoihin virheisiin kuin tarinansa alussakin. Peter Parkerille Tony on huono isänkorvike, joka ei ymmärrä omaa rooliaan ja auktoriteettiaan (ainakaan alkuun), ja suhtautuu Peteriin puutteellisella ja vähän vastuuttomalla tavalla. Tony tekee samat virheet joista syyttää omaa isäänsä.
Spoiler: in endgame näytä Morganin kanssa Tony tuntuu olleen parempi isukki. Endgamessa Tony tuntuu opetelleen käsittelemään tunteitaan muutenkin kuin alkoholin avulla, mikä näkyy esim. siinä, että tämä sanallisesti antaa anteeksi omalle isälleen. Tony on tullut kauas ensimmäisestä Iron Man-leffasta. Suurilta osin tämä on Pepperin ja Peterin ansiota, joskin näiden kahden vaikutus on hyvin erilainen. Pepper on läsnä. Peter taas on kuollut, ja Tonyn mielessä se on Tonyn vastuuttomuuden syytä, ja monumentti sille, että Tony Stark ei vieläkään ole tarpeeksi, eikä ehkä koskaan voikaan olla. Tällä syyllisyydellä on iso vaikutus Tonyyn. (Syyllisyys on yksi Tonyn motiiveista myös Age of Ultronissa ja Civil Warissa.) Tony on kuitenkin sama vanha Tony, hidas antamaan anteeksi, impulsiivinen, hyväsydäminen, mutta paljon vanhempi kuin ennen.
Lopulta Tony kuolee, koska on yhtä valmis uhraamaan itsensä kuin ensimmäisessä The Avengers-leffassakin. En ole missään määrin katkera Tonyn kuolemasta, sillä honestly? Tämä on tarinallisesti paras päätös. Kipeä, mutta tyydyttävä loppu.
Part of the journey is the end, indeed. "I am... Iron Man." tulee pysymään mun seurana seuraavan ikuisuuden. Loistava callback.
Toivon vain että koko muu juoni olisi ollut yhtä looginen ja tyydyttävä
Ja että Natashan kuolemaa olisi kohdeltu samalla kunnioituksella. Miksi vitussa Natasha ei saanut hautajaisia?
Tony Stark on mulle yhtä kuin MCU, ja siirryn seuraavaan MCU:n vaiheeseen hyvin uudenlaisin tunnelmin.
Rakastan Tonya eri hahmokehityksen vaiheissa
hedonistista alkoholin ylikäyttäjää ennen The Avengersia. The Avengersin levotonta ja vielä aika huoletonta Tonya. The Avengersin jälkeistä, PTSD:stä ja painajaisista kärsivää miestä, joka ei ole sotilas tai sankari. Civil Warin syyllisyyden painamaa väsynyttä Tonya. Myöhempien leffojen henkisesti aikuistunutta Tonya.
Jostain syystä tahdon itse kirjoittaa Tonyn eniten ekojen leffojen kaltaisena, tai jopa vähän viedä Iron Man 2 -leffan itsetuhoista epätoivoa pidemmälle. Tykkään angstista, ja Tony on aina hyvä sellaiseen
Tony Stark built MCU from scraps in a cave. Just sayin'.
What he said.
Ja Pepper. Pepper on paras!
Shippaan vähän kaikenlaista. En tiedä onko yhtäkään shippiä jolla ei ole potentiaalia olla hyvä. Tony/kukavaan on rehellisesti mun lempiparitus
Mutta esim Tony/Loki ja Tony/Steve on hyviä jo ihan siksi että niistä löytyy kunnolla ficcejä. Ja molemmissa on hemmetin hyvä kemia. Thor/Loki on mun ihka eka MCU-otp. Steve/Bucky on made in heaven and destined to be. X-meneissä Charles/Erik on täykky. En tiedä oonko vähemmistöä, mutta mä tykkään niiden kemiasta ekoissa leffoissa (eli niissä missä ne on vanhoja) jopa enemmän kuin näissä Mcavoyn ja Fassbenderin tähdittämissä. Ne on aika goals.
Kuinka luonnehtisit suhdettasi Marveliin?
Investoitunut.MCU vs. X-menNostin tän esille, koska suhtaudun näihin hyvin eri tavalla. MCU on kaikkine raskaine aiheineen vain kevyttä supersankari-action-perseilyä (joskin Infinity War ja Endgame onnistu hetken olemaan muutakin), kun taas X-men on yhteiskunnallisesti kantaa ottava vakavampi supersankariperseily-franchise jota katsoessa kyynelehdin varmaan valtameren verran vihasta ja epätoivosta. En oikein osaa edes ajatella näitä kahta sarjaa samassa lauseessa. Viimesimmät leffat, Apocalypse ja Dark Phoenix, on tosin ollu vähän paskaa.
Endgamesta vielä:
Oon vaan vähän suolanen siitä how dirty they did to Steve. Ja Bucky! Ymmärrän mitä sillä sulosella Steve-gets-Peggy-after-all-lopulla haettiin, mutta itse en yhtään näe sitä valintana jonka Steve tekis. Steve on jättäny menneen taakseen (ja säätäny Peggyn siskontytön kanssa. Herrajumala Steve mitä) ja sit se muka jäis menneisyyteen, ja se pitäis lukea silleen että elämä Peggyn kans yhtäkkiä nousee ykkösprioriteetiksi vain koska Steve näkee Peggyn? Bitch please. Mulle se kohtaus, jossa Steve tanssii Peggyn kanssa, vaikutti vaan unelmalta. Jos ne ois ees pedannu tän paremmin niin sen ois voinu ymmärtää paremmin. Tbh Infinity Warin ja Endgamen tahti on isoin ongelma, kun niin paljon aukkoja pitäis täyttää itse. Ehkä se tarina vaan oli turhan massiivinen kerrottavaksi kahdessa leffassa.
Koska Endgamen aikamatkustuksen säännöt on sellaset, että sä voit mennä menneisyyteen ja vaikka valloittaa maailman eikä sillä oo mitään vaikutusta oikeessa elämässä (jos sä et käpälöi ikuisuuskiviä), tahdon kuvitella että tarinan nimi on oikeasti "Steven epic seikkailut halki ajan ja universumin".
En hirveesti lähde ruotimaan tätä leffaa koska oon nähny sen vaan kerran, ja silloinkin Auri huusi korvan vieressä :--D kaikella rakkaudella ja silleen. Pitäis katsoa uudestaan, mutta jostakin syystä en vaan halua.
Endgame on siitä hassu, että se on puoliksi riipaisevaa draamaa menetyksestä ja puoliksi ratkiriemukasta fanserviceä. Nää kaksi puolta ei aina sovi yhteen saumattomasti.
Disney+ review:Hii hoi, all together, hoist the colors high! * kallo ja sääriluut *