Violetu: Hahaa, Steve-ressukka on mustasukkainen ja vihainen itselleen, niin sitten se purkautuu hölmösti :< Lupaan kuitenkin, ettei Steven ja Buckyn välit mee tämän takia
Mutta ymmärrän noi End game -fiilikset, joskin mun silmissä Steven pisteet taas vähän nousi Civil war -sekoilun jälkeen, mutta ne taitaa olla nää shipperierot... :: D
A/N: supportive!Bucky on paras.
7. [100 sanaa]”Lakkaa olemasta lapsellinen”, Bucky jyrähti, lyöden samalla metallisen nyrkkinsä pöytään niin, että kolahti.
Steve ei osannut kuin tuijottaa.
”Mustasukkaisuutesi paistaa kilometrien päähän ja usko minua, se ei näytä hyvältä.”
Steve tunsi punastuvansa, muttei sanonut mitään. Hän halusi vakuuttaa Buckylle että kaikki oli kunnossa, eikä hän ollut vihainen, mutta ei saanut sanoja suustaan.
Eikä hän ollutkaan vihainen Buckylle, saati Tonylle. Hän oli vihainen itselleen, koska ketä muutakaan hän voisi syyttää? Hänellä saattoi olla mahdollisuus Tonyn suhteen aiemmin, mutta se, kuten kaikki muukin heidän välillään, oli mennyttä.
“Teet sitä taas”, Bucky murahti, “jätä ajattelu sille paremmalle puoliskollesi ja keskity tekemään asialle jotain.”
8. [150 sanaa]Bucky vannotti, ettei hänen ja Tonyn välillä ollut mitään muuta, kuin vähintäänkin odottamatonta ystävyyttä ("Stark käytti sanaa
bromance", Bucky kertoi irvistäen) ja Steve tunsi itsensä totaalisen typeräksi. Kun Bucky sitten kymmenettä kertaa sanoi, ettei Stevellä ollut häneltä mitään anteeksipyydettävää, he halasivat toisiaan tiukasti.
“Kiitos.”
“Ääliö”, Bucky vastasi hymyillen, “ja nyt sinä etsit Starkin ja te keskustelette asiat halki.”
Steve huokaisi ja haroi kiusaantuneena hiuksiaan.
“En tiedä, Buck... En usko, että häntä kiinnostaa kuulla mitään, mitä haluan sanoa.”
“Vitsailet varmaan”, Bucky sanoi ja heitti lopulta kätensä ilmaan, kun Steve katsoi häntä hämmentyneenä, “hän on odottanut päivätolkulla, milloin kiemurtelet hänen jalkojensa juureen anteeksiantoa anoen.”
Steve ei edelleenkään näyttänyt vakuuttuneelta.
“Hän ei myöskään puhu muusta, kuin sinusta.
Steve sitä ja
Steve tätä,
voitko kuvitella että Steve... En kestä sitä enää ja minä tiedän, että sinä välität hänestä.”
Steve nyökkäsi.
“Enemmän kuin mistään.”
“Ja minä tiedän myös, hän välittää sinusta paljon enemmän, kuin uskotkaan.”
9. [100 sanaa]Tony istui verstaansa sohvalla ja pyöritteli vanhaa simpukkapuhelinta kädessään. Puhelin oli kulkenut hänen taskussaan vuoden päivät ja vaikka sille ei enää ollutkaan tarvetta, ei hän halunnut heittää sitä pois.
“Stevielläkin on tuollainen”, Barnes oli todennut, “kantaa sitä mukanaan kaikkialle, kuten sinäkin.”
Tony halusi olla vihainen ja olihan hän ollutkin. Mielessään hän oli kironnut Steven alimpaan helvettiin, mutta todellisuudessa hän ymmärsi. Hän oli ollut loukkaantunut ja vihainen, mutta silti hän ymmärsi, miksi Steve oli tehnyt mitä teki. Ja ollakseen täysin rehellinen, ei Tony ollut varma, olisiko hän itse toiminut lainkaan toisin.
Hänellä oli kuitenkin ylpeytensä, eikä hän aikonut pyytää anteeksi ensin.
