Nimi: Kiinni jäit
Fandom: Boku no Hero Academia
Ikäraja: K-11
Kirjoittaja: Röhkö
Paritus: Izuku Midoriya/Katsuki Bakugo
Disclaimer: Kōhei Horikoshi
Genre: Romance, slice of Life
Summary: Bakugo ja Midoriya ovat kotiarestissa, koska he tappelivat luvatta keskenään. Pojat siivoavat asuntolaa sillä aikaa, kun muut ovat koulussa.
Oneshot
Muuta: Idean sain My Hero Academia – School Briefs Vol. Kolmosesta ja luvusta I am a rabbit, jossa Bakugo ja Midoriya jahtaavat Kojin karannutta pupua.
Myöhäinen joululahja Aurinkolapselle ja Avaruuspiraatille<3
Valkoinen kaniini rynnisti pakokauhun vallassa pitkin käytävää.
Kaksi teini-ikäistä poikaa juoksi sen perässä – tai oikeastaan toinen heistä lensi.
”Kacchan, älä käytä voimiasi!” Vihreätukkainen poika parahti. ”Saatat tappaa sen!”
”Turpa kiinni!” Huudahti kiukkuisen näköinen blondi poika, jonka käsistä sinkoili isoja kipinöitä ja lieskoja.
Kaniini juoksi yhteen käytävän huoneista.
”Ovet pitää sulkea lähtiessään!” Kacchaniksi kutsuttu poika, oikealta nimeltään Bakugo, sylki suustaan, ”hemmetti näitä extroja.”
Hän paiskasi oven kunnolla auki ja marssi etsimään pupua hämärästä huoneesta.
”Deku, sulje ovi!” Kacchan komensi.
Deku eli Midoriya sulki huoneen oven, jotta pupu ei karkaisi taas käytävään. Samalla hän napsautti valot päälle.
”Hyi helvetti”, Bakugo älähti.
Huoneen kaikilla seinillä oli julisteita alastomista naisista. Hyllyt pursuivat aikuisviihteen erilaisia olomuotoja.
”Tämä on… öh, Minetan huone”, Midoriya sopersi naama punaisena.
”Kun se saamarin jänis on löydetty, mä räjäytän tämän huoneen”, Bakugo mutisi ja kumartui katsomaan sängyn alle. ”Bingo!”
Kojin lemmikki oli käpertynyt tärisemään nurkkaan.
Bakugo ryömi lähemmäs ja sieppasi otuksen käteensä. Hän kampesi takaisin ylös ja piteli kania varovaisesti itseään vasten molemmin käsin.
”Viedään se takaisin Kojin huoneeseen”, Midoriya sanoi ja ihmetteli samalla, miten hellästi Bakugo osasi loppujen lopuksi käsitellä eläintä. Olisi voinut luulla, että kaiken vaivan jälkeen Bakugo olisi roikottanut kania korvista.
Kun pupu oli taas turvallisesti omassa häkissään, pojat palasivat alakerran oleskelutilaan.
Midoriya pyyhki pölyjä, ja Bakugo hinkkasi keittiötasoa. Samalla Midoriya ei voinut olla ajattelematta häiritseviä kuvia, jotka oli nähnyt Minetan huoneessa.
”Kacchan”, Midoriya aloitti varovaisesti, ”pitäisikö Minetan huoneesta kertoa Iidalle? Hän on luokan vastuu–”
”Turpa kiinni”, Bakugo ärähti ja paiskoi rättiä, ”mä en ole tekemisissä sellaisen ryönän kanssa mitenkään.”
”Mm.. joo”, Midoriya tuumi. Ehkä oli parempi, etteivät he sorkkisi asuntolan rauhaa. Sitä paitsi Mineta saattaisi keksiä jotain typerää.
Midoriyasta ainakin olisi ollut hirveää, jos joku kieltäisi häneltä kaikki All Might –tavarat.
”Kacchan”, Midoriya jatkoi, ”oletko sinä koskaan ennen… nähnyt sellaisia kuvia?”
Vastaukseksi hän sai lentävän lautasen, joka rikkoutui vasten seinää.
”Lopeta kyseleminen ja jatka hommia, koska mä en niitä sun puolesta tee”, Bakugo jupisi.
Midoriya tulkitsi, että vastaus oli ei. He jatkoivat siivoamista seuraavat kymmenen minuuttia hiljaisuuden vallitessa. Midoriya lakaisi lautasen palaset roskakoriin.
”Kacchan.”
”NO MITÄ?”
”Oletko sä ikinä seurustellut?”
Bakugo tuijotti häntä pari sekuntia. Sitten hän nappasi imurin lattialta, tyrkkäsi sen Midoriyan käsiin ja tönäisi tätä selkään.
”Deku! Imuroi käytävät, samperin vikisijä!”
Midoriya tulkitsi, että vastaus oli jälleen ei.
Hän veti imurin yläkertaan ja liikutteli sitä hiljaa edestakaisin kerroksesta toiseen. Samalla hän pohti, millaista olisi seurustella. Ainakin se olisi kiireistä, koska supersankarin homma vei paljon aikaa. Ilmeisesti Mineta korvasi seurustelun niillä julisteilla. Midoriya ei ollut vielä koskaan tuntenut tarvetta pohtia asiaa, mutta nyt aihe tuntui jotenkin ajankohtaiselta.
Midoriya huomasi olevansa Bakugon huoneen ovella. Hän päätti piristää ystäväänsä ja imuroida tämän huoneen, koska ovi ei ollut lukossa.
Bakugon huone oli askeettinen. Siellä ei ollut yhtäkään julistetta eikä All Might -figuureita.
Koska lattialla ei ollut juuri tavaraa, huone oli helppo imuroida. Hän peruutti ja osui vahingossa kirjahyllyyn. Iso kirja tipahti lattialle ja sen välistä leijaili maahan valokuva. Midoriya kyykistyi.
Iso kirja osoittautui valokuva-albumiksi. Midoriya poimi irronneen valokuvan ja tajusi, että siinä oli lapsuuskuva hänestä ja Kacchanista. Molemmat hymyilivät leveästi. Tämä kuva oli ajalta, jolloin Kacchanin supervoima ei ollut vielä ilmaantunut.
”Mä odotin vuosia, että sun supervoima heräisi”, karhea ääni totesi Midoriyan takaa.
Midoriya hätkähti ja käännähti. Bakugo seisoi ovella ja nojasi karmiin kädet puuskassa.
”Mä olin varma, että mun parhaasta kaverista olisi mulle vastusta”, Bakugo puhui ja käveli hitaasti Midoriyaa kohti, ”mutta mä sain odottaa vähän kauemmin kuin kuvittelin.”
Bakugo laski kätensä Midoriyan olalle, mikä sai hänet hätkähtämään.
He olivat lähellä sitä puheenaihetta, jonka vuoksi osittain he olivat kotiarestissa.
”Kacchan”, Midoriya sanoi tuskin kuiskausta kuuluvammin, ”musta tuntuu… että välillä mä ihailin sua yhtä paljon kuin All Mightia.”
Bakugo naksautti kieltään.
”Se mua juuri vituttaakin. Mä en ole lähelläkään sitä vielä. Mutta sä… Äh. Mä haluaisin kai, että me oltaisiin… vertaisia.”
Midoriyan silmät revähtivät ammolleen.
”Täh?”
”Jos sä et olisi saanut One for Allia, sä et olisi päässyt tänne kouluun”, Bakugo sanoi, ”eikä me oltaisi täällä yhdessä.”
”Niin…”
Yhtäkkiä, varoittamatta, Bakugo suuteli häntä suulle. Midoriya säikähti, muttei vetäytynyt.
Kun Bakugo vetäytyi, tämän posket punoittivat hieman.
”Mi-mi-mi-mi-mi-mi-”
Bakugo läimäytti kätensä Midoriyan änkyttävän suun eteen.
”Turpa kiinni, Deku.”
”Mmmhhmm.”
”Sä saat mut suuttumaan enemmän kuin kukaan muu, koska mä en ymmärrä itseäni sun kanssa”, Bakugo selitti vaivautuneena. "Ja tuon sun äskeisen kyselemisen jälkeen mä en mitään muuta voinut ajatellakaan kuin sua. ARGH!"
Bakugo paukautti vapaalla nyrkillään lattiaa.
Midoriya räpytti silmiään häkeltyneenä. Bakugo veti kätensä pois, nousi ja käveli huoneensa ovelle kädet syvällä taskuissa.
"Nyt se on sanottu. Sä voit juosta pakoon. Me voidaan pysyä ennallaan."
Midoriya nousi myös takaisin seisomaan. Häntä pyörrytti, joten kesti hetken tajuta tilanne.
Midoriya käveli Bakugon luokse ja tarrasi tämän paidan helmaan.
"Kiinni jäit."
"Täh?"
Midoriya suuteli Bakugoa poskelle ja punastui entistä syvemmin.
"Totta kai mä haluan, että sä pysyt ennallasi", Midoriya sanoi hymyillen, "ethän sä muuten olisi Kacchan."
