Nimi: Matkalla tähtiin
Kirjoittaja: Sokerisiipi
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: romantiikka
Paritus: Heikki/Kalevi
Haasteet: Spurttiraapale V ja Finikesä: Kesäbingo (teksti genrellä romance.)
A/N: Vika teksti mun bingoon, jee!! Toisen rapsun spurttisana: seitsemän.
Matkalla tähtiin
1
”Sulla kun on kohta synttärit”, sanoin Kaleville, kun istuin sen viereen lauteille. ”Millaiset juhlat sä haluaisit?”
Nojasin kuumiin seinäpaneeleihin, kun Kalevi heitti napakasti löylyä. Olin pohdiskellut Kalevin tulevia 27-vuotissynttäreitä jo jonkin aikaa ja yrittänyt keksiä, millaisen pienen spektaakkelin sille järjestäisin. Mun epäonneksi Kalevi rakasti synttärijuhlia, ja tähän ikään mennessä sillä oli ehtinyt olla jo kaikenmoisia pirskeitä laivareissuja ja ulkomaanmatkoja myöten. Siksi hyvät ideat alkoivatkin olla vähissä. Olin katsonut parhaaksi strategiaksi kysyä Kalevilta itseltään, mitkä olivat sen toiveet kivoista synttärikinkereistä.
”Mm, en mä haluu mitään juhlia”, Kalevi vastasi. ”Lähdetään mieluummin kahdestaan jonnekin. Vaikka laskettelemaan. Se olisi kivaa.”
”Ootsä varma?” hämmästyin Kalevin vaatimattomista toiveista, ja mietin, oltiinko mua johdattamassa harhaan. Olin uskonut, että koska miehen kolmekymppiset lähestyivät uhkaavasti, Kalevi tahtoisi bilettää nää viimeiset vuodet koko nuoruutensa edestä. ”Et tahdokaan villejä bileitä, jossa riittää uhkapelejä ja strippareita?”
”Strippareita?” Kalevi tyrskähti. ”Miksi mä niitä haluaisin?”
”Sä halusit strippareita sun 18-vuotissynttäreille. Jos siitä ois vaikka jääny erityisen lämpimät muistot, en mä tiiä?”
”Väitätkö sä, etten mä ole kasvanut henkisesti lainkaan yhdeksän vuoden aikana?”
”Noo…”
”Oopas nyt siinä”, Kalevi sanoi ja tyrkkäsi mua kyynärpäällään. Se heitti taas löylyä ja iholle lyövä kuumuus sai mut kärvistelemään.
”Ei strippareita”, Kalevi sanoi. ”Eikä bileitä.”
”Eli laskettelemaan”, sanoin. ”Sit syömään ja yöksi johonkin kivaan hotelliin?”
”Kuulostaa mahtavalta”, Kalevi sanoi tyytyväisenä.
”Alatko sä tulla vanhaksi?” utelin. ”Vai mistä moinen yksinkertaisuus?”
”Oon ihan ikäloppu”, Kalevi myönsi aivan liian innokkaasti, mistä mä tajusin, ettei se todellakaan ollut oikea syy. Tulin vielä uteliaammaksi. Poistuin miettimään Kalevin kummallisuuksia suihkuun. Mun peseytyessä Kalevi kävi hakemassa meille kokikset ja tunki ryöväämään mun tilan suihkussa.
”Hei, kerro nyt oikeesti”, sanoin. Kalevi vilkaisi mua ja hymyili tuttua hurmurin hymyään, jolla se pääsi aina pois kiipelistä.
”Haluun kerrankin testata iisit synttärit”, Kalevi sanoi ja iski silmää. Tukahdutin huokaisuni pehmeään pyyhkeeseen. Olin vakuuttunut siitä, etten saisi koskaan tietää Kalevin perimmäisiä motiiveja.
2
Rakastin sitä, kun sain Kalevin värisemään nautinnosta. Se huohotti raskaasti mun kaulaan orgasmin hivelevässä otteessa. Hymyilin tyytyväisenä ja kiepsahdin pois Kalevin päältä. Heitin käytetyn kortsun roskiin, join vähän ja palasin sänkyyn, jossa Kalevi yhä kokoili itseään. Mun pää sanoi jo tuutilullaa, ja käännyin kyljelleni valmiina nukkumaan, mutta Kalevilla oli muita suunnitelmia.
”Älä nukahda vielä”, mies kuiskasi ja silitteli mua.
”Sä tulit jo kahdesti”, huokaisin. ”Jopa synttärisankarilta on turhan ahnetta vaatia lisää.”
”En mä sitä”, Kalevi naurahti. ”Oon täysin tyytyväinen. Itse asiassa nää on olleet yks parhaimmista synttäreistä ikinä.”
”Ihanko totta?” sanoin ilahtuneena. ”Tämmöset köykäiset tavissynttärit Ylläksen rinteillä vaatimattomassa seurassa?”
”Et viittis vähätellä itteäs tolleen. Mulle tulee paha mieli”, Kalevi sanoi. ”Muistatko sä, kun viime kuussa kyselit, miksi mä halusin simppelit puitteet vain sun kanssa?”
”Joo.”
”No, mulla oli ihan oikea syykin.”
”Tiedän, mutta sä et sanonut sitä silloin.”
”En mä kehdannut.”
”Mikset?”
Kalevi ei vastannut. Mua nukutti taas Kalevin hyväillessä mua. Pitäkööt salaisuutensa, mietin väsyneenä. Pussasin sitä sokkona huulille, mutta osuinkin poskeen. No, tarpeeks lähellä.
”Öitä”, kuiskasin. Vetäydyin kauemmas ja käänsin sille selkäni. Mun ajatukset hämärtyivät sekaviksi, ja multa melkein meni ohi Kalevin seuraavat sanat.
”Nää on mun ekat synttärit vakituisen kumppanin kanssa”, Kalevi sanoi hiljaa ja jännittyneenä mun selälle. ”Halusin tietää, millaista se on.”
”Ai.” Olin hämilläni Kalevin tunnustuksesta. En ollut osannut edes arvata, että se arvostaisi tällaisia asioita, saati haaveilisi niistä. Kalevihan ei vieläkään myöntänyt kovin mielellään, että me oltiin parisuhteessa. Ei se käytännöstä valittanut, mutta tietyt seurusteluun ja yhdessäoloon liittyvät termit ja tittelit saivat Kalevin paniikkiin. Olin mä sitä aika hyvin kasvattanut ulos niistä peloista meidän kahdeksan kuukauden seurustelun aikana, mutta yhä sai olla varovainen, ettei puhunut liikaa meistä yhtenä yksikkönä tai muuta sellaista. Siksi mua liikutti aika tavalla Kalevin salainen toive viettää synttärinsä yksinomaan mun kanssa.
”Oot aika hellyttävä, Harjula”, sanoin.
”Turpa kiinni.” Kalevi luuli, että mä vittuilin sen kustannuksella, vaikka mä olin ihan vilpitön.
”Eikun oikeesti.” Käännyin ja etsin Kalevin. Suutelin sitä pitkään. ”Oon otettu.”
”Älä ny viitti”, Kalevi mumisi. Se taisi kiemurrella silkasta kiusaantuneisuudesta. Päätin hellittää ennen kuin tällainen nolo romantiikka veisi Kalevilta hengen.
”Oot rakas”, halusi Kalevi vielä sanoa. Hymyilin onnellisena.
”Niin säkin.”
