Title: Arthedainin tuho
Author: LillaMyy
Rating: S
Fandom: Tolkien, koska viitteitä on niin TSH:n, liitteiden kuin Silmarillioninkin suuntaan
Characters: Angmarin noitakuningas, Eärnur ja sekalainen seurakunta nimettömiä hahmoja
Beta: KARVALA
Genre: drama
Warnings: minimaalinen viittaus kissojen kiduttamiseen
Disclaimer: En omista hahmoja itse keksimiäni lukuun ottamatta, enkä väitä minkään ficcissäni tapahtuvan asian olevan totta. En saa tästä myöskään minkäänlaista rahallista korvausta.
Summary: Angmarin noitakuningas suorittaa Sauronilta saamaansa tehtävää.
Challenges: 12+ virkettä XVI & Fantasiahaaste
A/N: Hups. Mies heitti minulle hahmon TSH:sta tätä haastetta varten, kun pyysin ja pitkän väännön jälkeen sain jotain aikaankin. Ihan vain muutaman sanan kanssa sain kyllä aika lailla jumpata, että sain ne jotenkin istumaan tänne, mutta ehkä tässä on jotain järkeä kuitenkin. :’D
Arthedainin tuho
Evendim-järven veden pinta heijastaa hajanaisten pilvipeitteen seasta paistavien tähtien valoa taistelua ennen. Noitakuningas povaa tästä helppoa taistelua. Gondorin valkealla kruununprinssillä ei ollut mitään mahdollisuuksia voittoon.
Talvi pitää Fornostin tasankoja vielä otteessaan, kun noitakuninkaan joukot asettuvat asemiinsa Gondorin, Arthedainin ja Lindonin yhdistettyjä joukkoja vastaan. Ihmiset ja haltiat muodostivat hyödyttömän taistelurintaman, josta ei olisi mitään iloa örkkien, hukanratsastajien, susien ja vuorenpeikkojen lukumääriä vastaan ilman ratsumiehiä, joita ei näy missään.
Haltioiden torvista kajahtaa rikkinäinen ääni hyökkäyksen merkiksi. Noitakuningas hymyilee rivistöjensä takana, sillä kukaan ei voi nähdä häntä. Tuolla jossain etulinjassa ihmiset ja haltiat voivat tuntea selkäpiissään hiipivän pelon tunteen tietämättä, mistä se kumpuaa.
Joukkojen kohdatessa toisensa taistelukentällä tulee noitakuningaskin esiin levittämään hävitystä ja kauhistusta. Vain ani harva pystyy kestämään sormusaaveista korkeamman läsnäoloa sävähtämättä pelosta, mikä tuo tavallistakin enemmän etua, kun ihmisten ratsujoukot kaartavat kukkuloilta alas noitakuninkaan takajoukkoja vastaan.
Sormusaaveesta kumpuava kirkaisu hyytäisi jopa örkin tai peikon verta, kun se kumpuaa niin syvältä noitakuninkaan sisältä tämän huomatessa tappion kolkuttelevan ovella. Jopa omien joukkojen raadot saavat jäädä noitakuninkaan ratsun kavioiden alle tämän kääntyessä kentältä hävityn taistelun jälkeen.
Sauronin visio Dúnedainin pohjoisten kuningaskuntien tuhoamisesta on kuitenkin saavutettu. Kalpean kuninkaan on siis aika siirtyä takavasemmalle ja palata takaisin itään isäntänsä luokse. Noitakuninkaan ratsu kiitää kuin sen selässä oleva aave ei olisi höyhentä painavampi, niin kova on tämän kiire perääntyä.
***
Vuosia myöhemmin kaikki kortit ovat noitakuninkaan käsissä, kun Gondorin valkea kruununprinssi on noussut valtaistuimelle. Sormusaave istuu korkealla istuimellaan Minas Morgulissa. Hän hymyilee verta hyytävästi, kun Eärnur ottaa tyhmyydessään vastaan kaksintaisteluhaasteen. Kuningatar Berúthielin kissojen kidutuskaan ei voisi nostaa leveämpää hymyä sormusaaveen kasvottomille kasvoille.
***
Sauronin paetessa Dol Guldurista on sormusaaveiden määrä pysytellä Minas Morgulin hiljaisina vartijoina. Taivaan tumman sininen verho leviää Mordorinkin ylle Sauronin huurujen hiipuessa. Noitakuningas siemailee vielä viimeisetkin huurut, ennen kuin ne hiipuvat kokonaan.
Täysikuu kumottaa Morgulin hyytävässä laaksossa. Ohikulkijoiden tietämättä noitakuningas istuu korkealla istuimellaan ja odottaa vuoroaan, kohta hän pääsee taas leikittelemään uhreillaan.
1. vesi 2. helppo 3. valkea 4. talvi 5. hyödytön 6. rikkinäinen + jokerivirke 7. jossain 8. tulla 9. ani 10. tai 11. raato 12. visio 13. kalpea 14. höyhen 15. kortti 16. istua 17. hymyillä 18. kissa 19. määrä 20. sininen 21. siemailla 22. täysikuu 23. leikitellä
