Kun olen sinä • Hermione/Regulus, K11 • Ficletjatkis 12/12

[Okakettu]

Your name on myös yksiä omia suosikkejani, ja tykkäsin ihan hirmu paljon siitä, miten se on sinua tässä inspiroinut. Olet siirtänyt mielestäni hienosti leffan alkuasetelman Potter-maailmaan toimivin omin muutoksin, ja etenkin tuo ficin mahdollinen yhteensopivuus canonin kanssa oli jotakin, joka teki vaikutuksen.

En ole hirveästi lukenut Reguluksesta tekstejä, mutta minusta hän on aina ollut kiehtova hahmo, ja pidin siitä että hänen vastinparinaan oli tässä juuri Hermione - heidän persoonissaan ja lähtökohdissaan on hienosti kontrastia, joka vaikuttaa luonnollisesti paljon etenkin Regulukseen. Sekin oli minusta toimivaa ja hyvin oivallettu, että Hermionellahan on todella jo kokemusta aikamatkustamisesta, mikä vaikuttaa hänen suhtautumiseensa myös tämän ficin tapahtumiin. Maininta Jamesista Harryn peilikuvana, jota hän ei voi pelastaa, oli pysäyttävä.

hiddenbenin tavoin pidin paljon etenkin kohdista, joissa kaksikko tarkastelee toistensa kasvoja peilistä, ficin alkuasetelman takia siinä oli aina aivan omanlaistaan intiimiyttä. Reguluksen lentokohtaus oli myös hieno, kuten myös se kuinka selvästi Hermione kykeni sittemmin tuntemaan Reguluksen onnen. Olen tosi nirso soulmate-tekstien suhteen, mutta tässä se oli ajatuksena vaikuttava ja kaunis, vaikkakin myös surullinen: Sielunkumppanuus ei tarkoittanut yhteisiä vuosia. Taikamaailmassa se oli jotain paljon suurempaa, joka muutti historian, kuten hekin olivat muuttaneet. Ihan jo sen takia aaavistuksen katkeransuloinen lopetus toimi tässä tosi hyvin, vaikka yleensä rakastan nimenomaan onnellisia loppuja. Kiitos todella paljon lukukokemuksesta!

[Tikkis]

Hermione/Regulus oli sen verran kiehtova paritus, että oli pakko tarttua tähän ficciin ja nähdä, miten se on saatu toimimaan. Jos jotain odotin, en ainakaan tätä. En ole nähnyt kyseistä leffaa, josta oot ottanut inspiraatiota, mutta kieltämättä siinä tuntuisi olevan aika kutkuttava juoni! Tähän ficciin sen soveltaminen sopi tosi hyvin. Tykkäsin siitä, miten Regulus ja Hermione vaihtoivat ajatuksia kirjoittamalla. Siinä on sellaisella vanhanaikaisella tavalla jotain perin romanttista ja henkilökohtaista. Pidin tässä tarinassa muutenkin tavasta, jolla tarinaa vietiin eteenpäin - Hermionen ja Reguluksen vuoropuhelulla yhdistettynä perinteiseen tapahtumien kuvailuun. Siinä molemmat sai mukavasti äänensä kuuluviin ja molempien motiivit ja tuntemukset tulivat hyvin ja omintakeisemmin ilmi kuin mitä ehkä kaikkitietävän kertojan kertomana.

Mä tykkäsin siitä, miten tuolla kehonvaihdoksella ei ollut oikeastaan mitään logiikkaa, koska taikuudessa nyt ei aina ole logiikkaa tai jos onkin, se ei pitäiskään olla mitenkään yksselitteistä vaan vähän mystistä. Tässä tarinassa oli hyvä tempo ja koukuttavuus. Koko ajan asioita selvisi vähän mutta samalla niitä jätettiin kertomatta, minkä takia teki mieli ahmaista luvut yksi kerrallaan nopeaan tahtiin. Kuhnusarvio, Regulus ja Hermione on mielenkiintoisia hahmoja jokainen, joten oli tosi kiva, että niille oli annettu erityisen suuri rooli ja merkitys tässä. Mä pidin vertauksesta, jossa Kuhnusarvio juo teensä kuin joisi samppanjaa. Jotenkin tosi kuhnusarviomaista!

Viehätyn ficeistä, jotka voisi olla osa canonia, ja tämä upposi siihen hyvin. En tosin oo lukenut kutososaa ihan hetkeen, joten en tarkalleen muista, mitä missäkin kohdin tapahtuu. Tässä kuitenkin on tiettyjä elementtejä, mitkä on hyvin sieltä varsinaisesta tarinasta otettu mukaan. Pidin myös siitä, miten Regulus näki heti, miten Ron on ihastunut Hermioneen, kun itselle on jäänyt se mielikuva, ettei Hermione oikein itse välttämättä oo osannut tulkita Ronin kiintymystä muuta kuin kaverilliseksi, tai ainakin se on hyvin hämmentynyt Ronin käytöksestä eikä ole aina ihan varma pojan fiiliksistä. Joskus on hyvä, että on joku toinen antamassa perspektiiviä.

Tää tarina oli kaikessa haikeudessaan älyttömän ihana. Mä pidän tarinoista, joissa on vaikuttava loppu. Tässä ehdottomasti on! Ei lopun tarvitse olla aina onnellinen. Tässä se on kuitenkin sillä tavalla toiveikas, että Hermione luottaa näkevänsä Reguluksen pian, kunhan Hermione on itse elänyt oman elämänsä. Ron ja Hermione ei oo ollu ikinä mun lempparipari canonissa, mutta tän tarinan myötä se sai mulle ihan uuden merkityksen. Sitä vaikuttavat ficit tekee, muokkaa vaivihkaa fiiliksiä alkuperäistarinaa kohtaan ja antaa joillekin kohtauksille ihan uuden näkökulman. Oon tästä tarinasta fiiliksissä varmasti vielä pitkään! Kiitti Odo tästä lukukokemuksesta!

[ruttotohtori]

Okei, löysin tän sattumalta ja oli pakko avata koska voi miten muikea paritus, aikamatkustusficit on aina mielenkiintoisia ja Regulus my darling, joten pitipä tsekata mistä on kyse. Ja OH MY MIKÄ IDEA???? En oo nähnyt Your Namea (shame on me, buu) enkä tiiä kuinka paljon tää sit pohjaa siihen, mut jo tää kehojen vaihto on ihan sika mielenkiintoista! Ja se, mihin tää kaikki johtaa ja mikä tässä on taustalla. En tosiaan oo vielä lukenut ficciä kokonaan, et mul on täs toises välilehdes kommenttikenttä auki ja toisessa ficci että varmasti tulee lainattua kaikki oleellinen, haha.

Tiiät varmaan kuinka sulaa vahaa oon kelmien aikaan kuolonsyöjävinkkelistä, et jo sinänsä tää on mulle ihan puhdasta fanserviceä, mut also tää et Regulus tulevaisuudessa missä sitä ei oo olemassa - hirveen katkeransuloista, mut jotenkin ilahdun et se saa silti ees tätä kautta nähdä tulevaisuuden. Mut voi Hermione raasua, se joutuu hengaan Reguluksen ihan pähkähullujen kavereiden kanssa ja varmaan kuuleen yhtä jos toista mitä se ei tahtoisi. Tai siis, kelaa et oot jästisyntyinen ja yks Voldemortin ykkösvihollisii ja - joo. Tässä ois kyl ihan jonkun mustan komedian ainekset kasassa, oi voi. Ja tajusin just et ai kamala, saakohan Regulus selville et Sirius on kuollu ja miten? AGGFGHghfdgf täytyy mennä lukeen et saan tietää koska voi kamala mikä ajatus, mut joo meen jatkaan tätä nytten ja kirjoitan kommenttia sitä mukaa kun ajatuksia herää.

”Haluatko sinäkin kokeilla?” Regulus naurahti tietäen, että oli lähes yhtä hävytön kuin veljensä.

REGULUS SENKIN PERVERSSI???? Ei mut I love him oh my god I love him so much, just ollaan puhuttu että ollaan varovaisia ja muuta ja tältä sit vaan katoo kaikki ajatukset siitä kun näkee tissit livenä. Hiton teinipojat oikeesti. :---D

Also muuten, jotenkin niin kaunis ajatus et Regulus ja Hermione rakastuu toisiinsa tällee, en tiiä tuleeko ne koskaan varsinaisesti tapaamaan mut ne oppii tuntemaan toistensa kehot hyvinkin intiimisti ja myös ajatuksia ja persoonaa tulee esille sitä mukaa kun ne tutustuu toistensa ystäviin ja puhuu päiväkirjan kautta ja yhyy??? MIKS TÄÄ ON NIIN HYVÄ AJATUS??? Oikeesti voiks tästä tulla joku trope? Tän pitäis olla. Tykkään niin paljon. Also noi Reguluksen ja Hermionen päiväkirjamerkinnät on hyvin IC, ihanaa miten Regulus puhuu (tai kirjoittaa) tuolla tavalla pehmeesti, yhyy my little meow meow, hän on niin hyvä ;__; Ja siis IC ovat nämä muutenkin mutta mutta siis niin.

Mitä sinä tiedät minun tulevaisuudestani, Hermione? Luuletko, että tapaamme joskus?

OKEI MUT MENIN ESIM HAJALLE????? GFGFG voi pientä Regulusta ;__; </3 Also wait tajusin et jos tää sijottuu kutosvuoteen, Hermionekaan ei tiiä mitä Regulukselle kävi OH NO

En tajua, miten olin unohtaa, mutta Regulus Musta paina tämä mieleesi! Se, mitä mielessäsi liikkui aamuna, kun Lavender näki sinut hyväilemässä minun… en halua sanoa sitä.

HFGHGFHG VOI EI :---D Hermione parka, kaikkee sekin joutuu kestään

Se, mistä en pidä, on Malfoyn kaltaiset mäntit. Onneksi olet erilainen. Pidän varhaisista aamuista, pergamentin tuoksusta ja kirjoista. Rakastan vastaleikatun nurmikon tuoksua ja lomia perheeni kanssa kesäisin, kun en ole Tylypahkassa. Mistä sinä pidät, Regulus?

Aaawwws sulan tälle, et nää myös pyrkii tutustumaan toisiinsa muutenkin kuin vaan tän tapauksen kautta ;__; Tai no hyvähän se on tietää näitä yksityiskohtia kun joutuu toista esittämään, mut äää en tiiä, tää oli niin söpöä, ja hehe, taitaa siinä olla ihan oikeaakin mielenkiintoa taustalla (tietysti, kun ficissä on tää paritus, ja siks tää onkin niin söpöö)

En pidä Ronista, enkä ymmärrä teidän yhteyttänne. Ron on ihastunut sinuun, vaikka en haluaisi myöntää sitä. Minä pidän sinusta Hermione. Siitä, kun kerroit enemmän itsestäsi ja siitä, mitä opin joka vaihdoksemme aikana. Pidän siitä, miltä näytät, kun katson aamuvarhaisella peiliin. En ole koskaan ajatellut näin kenestäkään toisesta.

WÄÄÄHHH mustis Reggie niin hyvä!!! ;__; Miks tää mun kommentti on pelkkää Regulus-ihkutusta? En oo lukenu kunnol Potter-ficcei aikoihin, okei, mulla on tunteita, yhyy.

Riitasi vai sittenkin minun riitani (?) sinun aikasi Malfoyn kanssa paljasti, mikä sinä olet. Kuraverinen.

REGULUS SÄ ET JUST SANONUT SITÄ SANAA??????? Ei, mä luotin suhun, mut sit-- yhyy ;__; </3 Okei joo joo ei Regulus ollut mikään puhtoinen hyvis, kyllähän hänellä oli noita ajatuksia koska kasvatus ja sen sellanen, mut come _on_, ei sitä tollee tarvii sanoo! Tosin niin, teinipojat taas ja niiden hienotunteisuus, huoh. Voi Hermione, parhaansa yrittää ja tollast nimittelyy vielä päälle - also siis joutuks Hermione käymään jossain kuolonsyöjien kokouksessa? Ihan hirveetä, ai kamala, käy niin Hermionee sääliksi kyl. Ja okei, näemmä Regulus pyysi anteeks, mikä on hyvä mut... Hei. Dude. Silti.

Se, että pyydät anteeksi. En tiedä, riittääkö se. Älä ole samanlainen, kuten ystäväsi, sillä olet heitä vahvempi. Viisaampi. Tunnen sinut Regulus, mutta sinun aatteesi. Se on vastoin kaikkea, mitä olen tai on minulle tärkeää, enkä voi hyväksyä sitä.

Ok mut Regulus lukemassa tän ja päättämässä et se pettää Voldemortin Hermionen takii on nyt mun uus lempiasia ikinä. Ai kauhee, en tienny et voisin shippaa näitä kahta mutta nyt kyllä. En varmaan ois kovinkaan into this jos Regulus ois vanhempi ja Hermionen omassa ajassa, mut ko ne tutustuu tällei aikaa rikkoen saman ikäisinä ja yhtä epävarmoina ja etenki ku tietää mitä tulee tapahtuun - ääähfjfjfh mä vaan niin rakastan traagisia rakkaustarinoita ;__;

”Et halua tietää, Hermione. Eikä kuolleista sovi puhua pahaa.”

Sydän, joka oli pyrkinyt ulos rinnasta, pysähtyi.

Munki sydän tais just pysähtyy. Moikka, nähään seuraavassa elämässä, I'm out, mä... menin niin rikki

Olet tarpeeksi vahva vastustaaksesi tiedät-kyllä-ketä, jos vain haluat. Usko itseesi, Regulus. 

OKEI MUT HERMIONE JUST BASICALLY PYYSI REGULUSTA TEKEEN JUST NE ASIAT MITKÄ JOHTAA SEN KUOLEMAAN hfjhfhfjsfhjhfk tai siis ois Reggie ehkä kuolonsyöjänäkin kuollut ja niin, mutta tiiät kyllä mitä mä meinaan. Apua. Aaaaaaa tää sattuu niin kovaa en selvii

Kaikki se, mitä Regulus oli piilotellut Hermionelta, esittänyt ettei tietänytkään, oli hän kuullut Harrylta. Satunnaisia tiedonmuruja päivinä, jolloin oli ollut rakastamansa naisen kehossa. Loput hän oli päätellyt itse saatuaan kirjeen, jossa Hermione koetti pelastaa hänet.

EIIIII SE TIESI KOKO AJAN SE T I E S I KOKO AJAN????? luulin ettei tää vois olla enää surullisempaa ja sit! tää! ei! tai siis regulus ei oo tyhmä, totta kai se sai sen selville mut Ghdgg AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

Tää loppu. Aih. Ihanaa että Hermione eli sentään onnellisen elämän Ronin kanssa, sai perustaa perheen ja kokea rakkautta, vaikka se One True Love olikin poissa ja miten Hermione oli iloinen että ne pääsis tapaamaan vihdoin. Niin hirveen katkeransuloista, oikeesti apua, täydellinen lopetus.

Anteeks et tää kommentti on luokaton. Mulla vaan on paljon tunteita. Tää oli varmaan paras ficci mitä oon sulta lukenut, hands down, tää oli upea. Loistava. Niin itkettävä. Varmasti tuun lukemaan joskus toiste jos uskallan, mutta en hetkeen koska nää sydänsurut oli vähän liikaa. Mut siis hyvällä tavalla. Että oli ihanaa löytää tämmöst ja sori et vaan ihkutan kaikkee ja itken täällä. Mut kiitos että kirjotit ja julkaisit, kiitos niin paljon, tää oli vaan niin hyvä. Niin loistava. Kiitos. <3

[mursuhilleri]

No niin! Luin tämän sitten oikeasti viime yönä kokonaan yhdeltä istumalta.

En ole nähnyt tuota elokuvaa, mistä tämä on saanut inspiraation, joten en tiennyt yhtään mitä ficiltä odottaa. En olekaan koskaan lukenut kehonvaihtoficcejä, enkä yhtäkään tekstiä Reguluksesta, enkä myöskään sen myötä paritusta Hermione/Regulus. Mutta aloin mielelläni tätä lukemaan, ensinnäkin koska rare on rakkaus, ja toisekseen, koska uskon, että Hermionen voi parittaa kenelle vaan ja se toimii Tämä oli hirveän jännittävä ja koukuttava teksti, en malttanut lopettaa lukemista ennen kuin se loppui! Eikä silloinkaan olisi tehnyt mieli lopettaa

Musta on hirveän kutkuttava ajatus, että sielunkumppanuus voi ilmetä tällä tavoin. Ja ihanan hämmentävää se, että Hermione ja Regulus eivät alkuun yhtään ymmärtäneet mitä tapahtuu, kyllä sitä itsekin olisi ihan hämillään jos heräisi jonkun toisen kehosta, ihan eri aikana vielä.

”Haluatko sinäkin kokeilla?” Regulus naurahti tietäen, että oli lähes yhtä hävytön kuin veljensä.

Tää oli ihan loistava Mietin hetken, että mitä jos Lavender olisikin halunnut kokeilla! Miten tarina sitten olisi päättynyt

Odotin koko ficin ajan, että Hermionen ja Reguluksen on pakko tavata ja tämän täytyy päättyä onnellisesti heidän osaltaan, mutta tämä oli itse asiassa paljon parempi lopetus kuin osasin kuvitellakaan. Sait hyvin tarinan kytkettyä canoniin ja musta on kiehtovaa, että Hermionen takia Regulus lopulta petti Voldemortin. Vau, ihan loistavaa!

Tämä tosiaan antaa Ron/Hermione-paritukselle ihan uudenlaisen näkökulman, kun ajattelee sitä, että Hermione olisi aina halunnut olla Reguluksen kanssa, mutta ei häntä koskaan saanut, joten päätyi yksiin Ronin kanssa. Ihanaa kuitenkin, että Hermione sai lopulta onnellisen elämän, ja todella hellyyttävää, että hän odottaa tapaavansa Reguluksen kuoleman jälkeen. Mulla tuli vähän itku tuota loppua lukiessa, se oli tosi koskettava.

Nyt minun on aika tulla, odotathan minua siellä. Rakkaudella,

Hermione Granger-Weasley

Tämä!

Kiitos kun kirjoitit tämän, ja kiitos, että linkkasit sen mulle! Oli ihana lukea ficciä tosi pitkästä aikaa <3

[Odo]

Okakettu, Tikkis, ruttopoika ja mursuhilleri, luin teidän kommentteja (uudelleen) ajatuksen kanssa pitkästä aikaa. Hyvinkin pitkästä, kun jopa mursiksen kommentista on aikaa. Kiitän niistä ihan valtavasti lyhytsanaisesti, vaikka olitte niin pitkästi antaneet tälle arvoa, pohtineet ja tykänneet. Minä oon ihan tippa linssissä, jos totta puhutaan. Varsinkin ruttopojan fiilsit iski, mutta myös kaikkien teidän muidenkin. Teidän kautta (vaikka itse sanonkin!) oli ihana palata tämän tunnelmiin ja näihin ajatuksiin. Kirjoitin tämän ehkä nopeasti, silloin, kun kirjoitin mutta luettuani tätä jossain kohtaa uudestaan on tämä ehkä paras potterini. Oikeesti. Regulus on mulle one true character ja ruttis veti niin tunteisiin kommenttinsa kanssa, vaikka puhutaan mun omasta ficistä. <3 En oikeasti tiedä, mitä sanoisin teille kaikille, kun olette nähneet, lukeneet ja pitäneet tästä ja jättäneet upeat kommentit. Tää on saanut ihanan vastaanoton aikanaan, nyt ja ehkä vielä tulevaisuudessakin tämän pariin löydetään. Kiitoskiitoskiitos. <3