Ikäraja: S
Fandom: Harry Potter
Paritus: Severus/Lily
Pituus: songfic/ oneshot
Haaste: Yhtyeen tuotanto II
Vastuuvapaus: En omista biisiä. Siitä saan kiittää Kallee, Henkkaa ja Lucasta ja Makea. (ja muita jotka biisin tekoon on osallistunut). Enkä omista Pottereitakaan, ne kuuluu Rowlingille. Lainailen vain saamatta rahaa.
_______________________________
Rikkirevitty
Ei ole mitään
Ei ole ketään
Ei kuka lohduttaisi
Sinut pois täältä kantaisi
Huomaatko se miltä tuntuu
Olisitko silloin valmis lähtemään
Me seistiin jälleen Suuren salin ovella. Se oli se päivä, jolloin Kelmi-nelikko oli jälleen kerran ollut kimpussani. Mä en oikeasti ymmärtänyt mitä ihmeen kiksejä ne sai mun kiusaamisesta. Se pahin, oli tietenkin se rillipäinen sotkutukka. Tosin se toinen mustatukka oli lähes yhtä paha. Kaikista pahinta tässä kuitenkin oli se, että me riideltiin parhaillaan. Sä oli uhannut jättäväsi mut Potterin takia. Sä luulit, että mä hyväksyisin sen? Miten sä voisitkaan kuvitella, että muhun ei sattuisi, kun sä kerroit ihastuneesi Potteriin.
Jos kätees tartun
Ethän pois
Ethän pois käännä katsettas
Vierelläsi tahdon kulkea
Kulkea sinun kanssasi
Mä otin sua kädestä kiinni ja kysyin sulta, oliko meidän välillä kaikki niinkuin ennenkin. Sä kysyit, multa mitä mä tarkoitin. Mä katsoin sua ilmeellä, josta pystyi lukemaan mitä mä tarkoitin. Mä päätiin kuitenkin vielä varmistaa, että tajuaisit mitä tarkoitin.
"Siis eihän tää Potter-kuvio muuta mitään meidän välillä? Tai siis, mä haluaisin pysyä kuitenkin sun ystävänä. Siis kaikesta huolimatta."
Sä hymyilit mulle vastaukseksi.
"Sä oot aina mun Sevie"
On asioita
Jotka voi sua auttaa
Huomaatko kuinka sinua katson
Tiedäthän se mitä nyt tarkoittaa
Mä hymyilin takaisin. Mä tiesin pistäväni sut vaikeaan rakoon. Sä seurustelit nyt mun vihamieheni kanssa. Vaikka mä tulisin hyväksymään sut ja sen idiootin, niin se ei tulisi koskaan hyväksymään mua teidän elämään. Silti mä olin iloinen siitä, että me voitiin olla me. Kaikesta huolimatta. Mä katsoin sua ilmeellä, joka kertoi mun tunteistani vähän liikaa. Mun piti vain toivoa, että sä tajuaisit.
Jos kätees tartun
Ethän pois
Ethän pois käännä katsettas
Vierelläsi tahdon kulkea
Kulkea kanssas täältä pois
Sä katsoit muhun. Mä tiesin, että sä tajusit. Mä kirosin itseni ja mua ärsytti, kun mä en osannut olla sun kanssasi normaalisti. Mä olisin vain halunnut olla Potterin paikalla. Mä olisin halunnut ottaa sua kädestä kiinni ja tehdä susta maailman onnellisimman tytön.
Kun kätees tartun
Älä käänny pois
Kun kätees tartun
Niin silloin tiedät
Mä vedin keuhkot täyteen ilmaa ja otin sua kädestä kiinni ja painoin huuleni sun huulillesi. Sä hätkähdit mun elettäni.
Rikkirevittyä
Pientä sydäntä
En koskaan voisi satuttaa
"Mitä vittua sä teet Severus?"
Sä kivahdit vihaisena. Mä katsoin sua järkyttyneenä. Mä en ollut kuullut sun koskaan kiroilevan velhomaailmaan tulemisen jälkeen.
"Mä... anteeks Lily. Mä en tiedä, mikä muhun meni."
"Ja pidäkin huoli siitä, ettei se toistu. Mä en enää ikinä halua kokea mitään noin vastenmielistä"
Tyttö tuijotti minua vihaisena. En ollut ikinä nähnyt Lilyn kasvoilla sellaista ilmettä. Nyt tunsin olevani rikki, niin rikki, että minua ei voisi koskaan korjata ennalleen. Samassa mä tunsin kyyneleen poskellani ja Lily katsoi minua kauhuissaan.
Jos kätees tartun
Nyt kätees tartun
Ethän pois
Ethän pois käännä katsettas
Vierelläsi tahdon kulkea
Kulkea kanssas täältä pois
" Mikä sun tuli? Seve? Sä et ole koskaan ennen itkenyt! Mitä mä tein?"
Lily kysyi hämmästyneenä. Severus katsoi Lilya ja tarttui Lilya kädestä kiinni.
"Älä jätä mua Potterin takia. Mä haluan, että me ollaan aina kuin ennenkin. Mä pelkään, että sä muutut Potterin seurassa samanlaiseksi kusipääksi, kuin se koko Kelmijengi on."
Kun kätees tartun
Älä käänny pois
"Miksi mä muuttuisin? Mä en ole ikinä ymmärtänyt mitä Jamesilla on sua vastaan. Mä oon aina rakastanut sua, kuin veljeä. Sä olet ollut mulle aina se veli, jota mä en koskaan saanut. Se ihana ja turvallinen isoveli. Ja mä en todellakaan käännä sulle selkää, vaikka sä tekisit mitä."
Kun kätees tartun
Ja katson silmiisi
Mä katsoin sua silmiin ja otin sun käteni omaani. Mä hymyilin sulle ja halasin sua. Mä olin onnellinen ja mä tiesin, että mä en ikinä tulisi mokaamaan tätä kuviota. En vaikka mitä tapahtuisi.
