Tämä raapalesarja oli ihan huippu! Muistaakseni ensimmäinen lukemani Myrtti-ficci – ja eihän Myrtti ole yhtään niin tylsä hahmo kuin mitä ehkä olen aina ajatellut. Minusta erityisen hienoa tässä tarinassa on se, että Myrtti saa hahmona jonkinlaista syvyyttä ja kontekstia, minkä avulla aaveesta tulee... elävä
Mutta
samalla (ja tämä tässä on se hieno juttu) Myrtin elämä on kovin yksinkertaista, mitäänsanomatonta ja vailla seurauksia, että hän onkin hahmona erittäin tyypillinen Myrtti. Toisin sanoen teet hahmosta elävän, mutta kovin aavemaisella ja myrttimäisellä tavalla.
Erityisen paljon nautin Myrtin elämästä kertovista yksityiskohdista. Putkenmutkasta, järvivierailuista, kuinka tyttöjen vessa todella on Myrtin koti ja tämä tietää siitä kaiken. Kuinka tässä tarinassa ollaan selkeästi Myrtin kotona, niin hassulta kuin se tuntuukin, ja Draco on siellä vierailulla uudelleen ja uudelleen (tietämättä olevansa vieras) – olen todella iloinen, että löysin tämän tarinan!
Ja jos vielä vähän Myrtistä: pidän siitä, miten aaveen ihastus Dracoon on niin teinimäistä, niin sokeaa, ja tuntuu perustuvan vain siihen, että
joku kuka tahansa viettää aikaa tytön vessassa. Kunhan Draco vain jatkaa vessassa vierailua, Myrtin ihastus miehenalkuun on ikuista, aivan sama, mitä Draco tekee, sanoo tai tuntee.
En tiedä, antaako tämä kommentti kauheasti mitään
Tiivistäen voisin kai sanoa, että olet onnistunut todella hyvin Myrtin hahmon kuvailemisessa ja tilanteen luomisessa. Valitsemasi yksityiskohdat, jotka kertovat Myrtin elämästä, ovat todella onnistuneita ja tätä ficciä oli juuri siksi mukava lukea. Kiitos oikein paljon tästä