Ei mitään etanoita (Harry/Charlie, söpöstelyä hiplailuilla, S)

[Beelsebutt]

Hänen sanansa hukkuvat Charlien kaulaan.


Nimi: Ei mitään etanoita
Kirjoittaja: Beelsebutt
Oikolukija: sieerra
Päähenkilöt: Harry/Charlie
Lajityyppi: söpöstely hiplailulla
Sanamäärä: < 300
Sarja: Rahiseva gramofoni
Haasteet: FF100 (66. Sade)
Ikäraja: S (sallittu kaikille)


Irkissä rimps antoi sanoja: puurolautanen, kukkalapio (ja jatkoi sitten vehnänjyvällä, mutta en huomannut sitä aikanaan, joten en laske sitä!) Ja sitten oli sanasota. Ja tämä syntyi siitä sanasodasta. Tämän voinee lukea yksinkin, mutta päässäni ajattelen tämän kuuluvan Rahisevan gramofonin verseen, linkkejä tuossa yläpuolella, jos verse kiinnostaa!

Kiitokset taasen sieerralle lukemisesta ja rohkaisusta (ja taustatarinan selittelystä, se ei kuitenkaan ficciin asti yltänyt ) <33

Huom! En omista Pottereita, J.K. Rowling omistaa. Vaikka en hänen henkilökohtaisiin mielipiteisiinsä yhdy, tykkään edelleen hänen kirjasarjastaan. En saa tästä rahaa, elekää haastako oikeuteen!




Ei mitään etanoita

Aamu on tuskin sarastanut, mutta Harry istuu jo puurolautasensa ääressä ja silmäilee Päivän Profeettaa. Hän puhaltaa höyryävää lusikallistaan ja työntää sen hajamielisesti suuhunsa, kiroaa sitten ääneen puuron polttaessa kitalakea.

Eteisestä kuuluu kolinaa, ja Harry nostaa katseensa lehdestä. Charlie vilkaisee oviaukosta keittiöön ja hymyilee niin, että hänen silmäkulmansa katoavat naururyppyihin.

"Jäähtyös?" hän ehdottaa nauraen.

"Siitä jää metallinen maku", Harry vastaa ja laskee katseensa jälleen sekavaan artikkeliin. Hänellä on vielä tunti aikaa. Muutaman sekunnin kuluttua hän tajuaa, mitä oikein näki hetkeä aikaisemmin, ja hän nousee ylös seuraten Charlieta eteiseen.

"Aiotko oikeasti mennä ulos? Siellä sataa!"

Charlie työntää kukkalapion taskuunsa, ennen kuin kurottaa sadeviittaa naulakosta.

"Eipähän tarvi kantaa erikseen kasteluvettä. Enkä mä ole sokerista tehty."

Harry naurahtaa ja astuu askeleen lähemmäs laskien kämmenensä Charlien jykevälle rinnalle.

"Et sokerista, et, ehkä kuitenkin sammakoista."

"Teitkö puuron alumiinikattilassa? Siitä voi liueta kaikenlaista", Charlie kysyy naurahtaen ja vetää Harryn lähemmäs.

"Se on typerä lastenloru jonka kuulin joskus kauan sitten", Harry selittää vaikka ei kerrokaan, missä lorun kuuli. Eikä sillä ole väliäkään, sillä hänen sanansa hukkuvat Charlien kaulaan. "Tässä olisi vielä tunti aikaa, ennen kuin joudun lähtemään."

"Eikös sulla ollut puuronsyönti kesken?" Charlie kysyy, mutta hänen sormensa kulkevat jo pitkin Harryn selkänikamia.

"Sen pitää jäähtyä ensin", Harry selittää ja virnistää tuntiessaan Charlien hymyn vasten poskeaan. "Älä nyt sano että aiot jättää mut tänne yksin ihmettelemään ja painut pihalle kaatosateeseen kaivamaan kukille kuoppia?"

Charlie pudistaa päätään, ja hänen ylikasvanut sänkensä hieraisee Harryn korvanlehteä. Harry värähtää ja pujottaa kätensä Charlien vyötäisille.

"Okei, no mennään sitten katsomaan, montako koiran häntätupsukkaa sun paidan alta paljastuu."

[Vendela]

*tyytyväistä hyminää*

Sinä ja Harry ja Charlie! Kiitos hei, kun näytit minulle että tämä paritus toimii <3 Tykkään tosi paljon tästä versestä, vaikka tuo puhekieli välillä potkaiseekin. Mutta en anna sen häiritä Ja toisaalta on kiva, että se on pysynyt koko versen ajan, jos en nyt ihan väärin muista.

Tässä pätkässä oli kiva fiilis ja voin niin nähdä nämä kaksi toisiinsa sulautuneina. Tunnin aikana ehtii vaikka mitä Mutta sitä tärkeämpää oli lukea vakaus ja varmuus, mikä näiden kahden välillä on. Minusta on ihanaa lukea tämmöisä pätkisä, missä ollaan jo yhdessä ja kaikki on hyvin. Arkisia hetkiä, joista kuitenkin koostuu koko elämä.

Kiitos tästä, tykkäsin!

Vendela

[zilah]

Enpä minä osaa tähän sen kummemmin kommentoida, koska Vendela vei jalat... siis sanat suustani. Ja toinen juttu on se, että tämä oli niin ihana, että rakentava palaute valui aivojeni mukana viemäriin. <3


zilah

[Elfmaiden]

Oih miten hauska yllätys että tähän on tullut uusi tarina! Luin taas x. kerran Gramofonia ja sen jatkoja ja siitenpä löytyi tämä! Hauska, kiihkeä arkiaamu eikä sadekaan haitannut Viitattu loru on aina jotenkin älyttänyt sanoillaan, mutta nyt siihen viimein sai positiivisemman mielleyhtymän.

[Beelsebutt]

Vendela, puhekieli on tähän verseen kuuluva, kyllä! Muistan kun kirjoitin tätä ficciä (tai oikeastaan kun valmistauduin sanasotaan), niin piti pikkupätkä Rahisevaa gramofonia lukaista, että pääsi puhekielen tunnelmaan kunnolla ja kyllä, arkinen romantiikka on mun mielestä yksi tärkeimmistä asioista parisuhteessa, sitä haluan ja sitä haluan hahmoillenikin <3 Kiitos kommentista

zilah, omg! Äkkiä haavin kanssa kalastamaan sitä takaisin! No eikä, järkevä palaute on yliarvostettua, mukavata kuulla, että ficci sai aivot sulamaan! Kiitoskiitos kommentista

Elfmaiden, hahaa, mua on kans aina mietityttänyt, että onpas pojat rakennettu varsin kummallisista ainesosista ja jeee, joo, joskus sitä saa näitä sarjojakin vähän jatkettua, kun tulee sovelias mielikuva, mistä kirjoittaa! Kiitos kommentista <3

[Hazyel]

Aaah lisää Rahiseva gramofoni -verseä, uuh <3 Tämä on ehdottomasti yksi Finin lemppariverseistäni, ja, no, tiedätkin jo varmaan että rrrrrrrakastan sinun kirjoittamaasi Harry/Charlieta! Toisaalta kukapa ei rakastaisi. Tämän lukemisen jälkeen pitäneekin käydä lukemassa uudestaan nuo aiemmat osat tästä versestä. Älä kysy, miksen suoraan lukenut niitä ensin.

Tämä oli tosi söpö pieni pätkä! Juuri tällaista kaipasin, sillä tätä edeltävä teksti jonka luin, olikin aika raskasta angstia, joten tämä sopi oikein mainiosti tähän hetkeen Sinun Harry/Charliessasi tykkään hurjasti tästä söpöilyaspektista, erityisesti koska Charlie on näissä niin ihana! Ja Harry saa olla sellainen, no, vähän pikkupoika, tai ei ehkä pikkupoika, mutta luvan kanssa se nuorempi ja kokemattomampi ja ehkä vähän hölmömpi.

Voi, tykkäsin tästä tosi hurjasti, vaikka en osaakaan tämmöistä höttöistä söpöstelyfluffia kommentoidakaan! Mutta siis olet yhä idolini ja Harry/Charlie on <3 Jään odottamaan lisää Rahisevaa gramofonia ja sillä välin luen taas uudelleen edelliset!

[Waulish]

Hyvää iltaa! Minulla on rauhallinen iltavuoro töissä, ja pyysin Fini-kavereita suosittelemaan jotain kevyttä ja suloista luettavaa, ja Lau sitten linkitti tämän tekstin. Ja voi että, tämä osoittautuikin ihan juuri sellaiseksi luettavaksi, mitä tähän hetkeen kaipasin! Harry/Charlie on kiinnostava paritus, ja tällaiset rauhalliset arkihetket ovat suurinta herkkuani, ah. Vielä kun soppaan sekoitetaan sadesää ja luonnonläheisyys, olen aivan myyty, sillä rakastan sadetta!

Minun on niin helppo uskoa, että Charlie kuopsuttaa puutarhaansa säässä kuin säässä ja reippain mielin, heti aamutuimaan. Charlie ei tosiaankaan ole sokerista tehty, vaan hän on todellinen ulkoilmaihminen! Samaten minun on helppo uskoa, että Harry vähän kömpelösti polttaa kitalakensa kuumalla puurolla, koska jäähdytysloitsusta jää puuroon metallinen maku. Minun on myös tosi helppo kuvitella nämä hahmot yhteen, asumaan yhdessä vakiintuneina ja jakamaan arkea keskenään. Näen tämän tilanteen tosi selvästi mielessäni, ja se jos mikä on hyvän tekstin merkki!

Kaksikon välinen sanailu on ihanan luontevaa, ja niin on myös heidän välisensä fyysinen kanssakäyminen. He vaikuttavat tuntevan toisensa hyvin ja sopivan toisilleen. Sulan noista kosketuksista ja etenkin Charlien ylikasvaneesta parransängestä, äää!

Kiitos paljon iltavuoroni piristämisestä, tämä oli aivan ihanaa luettavaa. -Walle

[Beelsebutt]

Ääääh sikavanhoja kommentteja jotka mennyt oikein iloisesti aikanaan ohi yhyy, mutta ovat nyt kovasti lämmittämässä välipäiviäni! <3

Laukku, olet liian kiltti, kiitos <33 Harry on aina se hölmömpi, oon siitä satavarma! No ehkä joskus ihan harvoin Ron voi olla se vähän hölmömpi, mutta vain satunnaisesti saunailtana! Mutta pois Ron tästä, tämä on Harry/Charlieta ja raskastan sitä oikein kovasti! Kiitos kaunis kommentista

Walle, minusta tuntuu myös, että Charlie ei paljoa välitä, mitä taivaalta tippuu, jos saa jotain päähänsä (sen lisäksi mitä sieltä taivaalta tippuu). Jos kastuu niin sitten jälkeenpäin voi kuivatella, jos paahtuu niin sitten jälkeenpäin voi kastella itsensä vaikkapa jorpakossa. Luin just aiemman osan kommenttia ja haluan Renneä lainaillen sanoa, että Charlie on mielessäni melkoinen eräjorma! Oikein paljon kiitoksia kommentista ja ihastuttavaa, että tämä piristi muinaista työvuoroasi <333

[Larjus]

Awwws, olipas tämä suloinen. Arjen siivittämää söpöstelyä on aina mukava lukea, ja tämä toi kyllä hymyn huulille :3 Ihana aamu Harrylla ja Charliella. Itse en ole yhtään aamuihmisiä, niin on se kiva, että edes fiktiivisillä hahmoilla on meno näin mukavaa. Söpöä ja vähän hassuakin.

"Teitkö puuron alumiinikattilassa? Siitä voi liueta kaikenlaista", Charlie kysyy naurahtaen ja vetää Harryn lähemmäs.

Sehän nyt aamusta vielä puuttuiskin, että Harry sais alumiinimyrkytyksen tai jotain Onneksi syynä puheille oli kuitenkin vain vanha lastenloru. Pääsevät sitten yhdessä hoitamaan puutarhaa. Siinäpä onkin myös mukavaa aamupuuhaa! Tottahan se on, että ei pelkkä vesi mitään tee, ja sitten pihahommien jälkeen likomärkinä ja kylminä onkin hyvä (teko)syy jatkaa hiplailua ja muuta! :3c