Prinsessa Diana kuolee (S, Astoria ja Draco, ficlet)

[Rowena]

Nimi: Prinsessa Diana kuolee
Kirjoittaja: Rowena
Ikäraja: S
Tyylilaji: Draama
Henkilöt: Astoria ja Draco
Vastuuvapautus: Hahmot ja maailma ovat Rowlingin.
Yhteenveto: Prinsessa Diana menehtyi auto-onnettomuudessa 31.8.1997.
Kirjoittajan sana: Olipas outoa kirjoittaa Potter-ficci, jossa sivutaan oikeaa historiallista tapahtumaa, jonka vielä itsekin aika hyvin muistan. Keräsin pienenä prinsessa Dianan kuvia ja järkytys oli suuri, kun sitten eräänä aamuna katsellessani tv:tä alkoi ruudussa pyöriä nauhana teksti, joka kertoi Dianan menehtyneen.

Tämä ficci menee kahteen haasteeseen, ensinnäkin alkusanahaasteeseen (eli ficin aloittava lause on minulle arvottu) ja toiseksi pöytälaatikkohaasteeseen. Sieltä saamani haaste on Dumbella Rosebudin käsialaa ja kuuluu näin:
Lukuvuosi 1997-98 (seiskakirjan aika) tai jokin osa siitä Ginnyn, Lunan tai Nevillen näkökulmasta.
Voi olla jonkun muunkin, joka on tuolloin ollut koulussa, tai sitten näkökulma voi vaihdella, jos sellainen sopii kirjoittajalle paremmin.
Jos ficissä kerrotaan kouluun lähdöstä 1. syyskuuta 1997, toivoisin myös, että siinä mainittaisiin, kuinka King's Crossin asemalla näkyi The Sunin sekä muiden iltapäivälehtien lööppejä, jotka kirkuivat prinsessa Dianan kuolemaa. Sehän oli juuri tuona päivänä ykkösuutisena Britanniassa ja koko maailmassa. Kirjassa siitä ei ole mitään mainintaa.


PRINSESSA DIANA KUOLEE

Kova kirkuna riipi tärykalvoja.

Oikeasti kukaan ei kirkunut, paitsi jästilehtien lööpit, mutta Astoriasta tuntui, että ne kirkuivat pahemmin kuin ulvojat, kirkuivat niin, että Astorian korvia repi.

PRINSESSA DIANA ON MENEHTYNYT AUTO-ONNETTOMUUDESSA.
KOKO MAAILMA SUREE: DIANA ON KUOLLUT.
KATSO KUVAT: RAKASTETUN PRINSESSAN VIIMEINEN PÄIVÄ.

King’s Crossin asemalla oli kaikkein pahinta. Ihmiset päivittelivät keskenään, monet itkivät, jollakin oli käsissään kimppu mustia ruusuja. Astoriankin olisi tehnyt mieli viedä kukkia palatsin eteen. Mutta se ei ollut mahdollista, ei, koska äiti ja isä eivät ymmärtäneet, mitä erinomaista jästiprinsessassa oli. Sitä paitsi Tylypahkan juna lähtisi aivan kohta.

”Onhan teillä nyt kaikki varmasti mukana?” äiti sanoi Astorialle ja Daphnelle ja oli kuin ei edes huomaisi oranssinkirkuvia lööppejä.

”On edelleenkin”, Daphne sanoi kyllästyneellä äänellä. Astoria ei jaksanut vastata, hän ajatteli Dianaa. Hän oli ihaillut Dianaa pikkutytöstä lähtien, tarkemmin sanottuna siitä saakka, kun hän oli ollut seitsemänvuotiaana äidin kanssa Lontoossa ja nähnyt Dianan kuvan jästilehden kannessa. Prinsessa oli hänen mielestään maailman kaunein nainen. Vielä viisitoistavuotiaanakin Astoria piti kalleimpana aarteenaan postikorttia, jossa Dianalla oli taivaansininen kotelomekko, valkoiset helmet ja ystävällinen hymy. Astoria oli ostanut kortin salaa eräästä jästikioskista kolme kesää sitten ollessaan Daphnen kanssa ostoksilla. Oli outoa, etteivät ihmiset jästivalokuvissa liikkuneet. Mutta ei se Astoriaa haitannut. Hänestä oli silti ihanaa katsella Dianan ystävällisiä silmiä ja toivoa, että hänkin olisi joskus yhtä tyylikäs. Mutta nyt... nyt Dianaa ei enää ollut. Oli vain hänen ruumiinsa Ranskassa. Kyyneleet pyrkivät Astorian silmiin ja äiti ja isä luulivat, että se johtui junan ensimmäisestä lähtövihellyksestä.

”Älä huoli, Astoria, Tylypahka on entisellään ilman Dumbledoreakin”, isä sanoi ja hymyili sillä tavoin kuin tietäisi jotakin, mitä Astoria ei tiennyt.

XXX

Ensimmäiset tunnit pitkästä junamatkasta sujuivat ihan hyvin. Callisto ja Druzilla, Astorian parhaat ystävät, kertoivat kesäkuulumisiaan ja saivat Astorian välillä jopa hymyilemään. Mutta edes heille Astoria ei voinut kertoa, miten surulliseksi prinsessa Dianan kuolema oli hänet tehnyt.

Kun ilta alkoi pimetä, kävi Astorian olo yhä raskaammaksi. Lopulta hänen oli pakko valehdella tytöille, että hänellä on asiaa Daphnelle. Oikeasti Astoria lukittautui viereisen vaunuosaston vessaan ja alkoi itkeä lohduttomasti. Se tuntui helpottavalta. Aamusta asti, heti Dianan kuolemasta kuultuaan, hänen oli tehnyt mieli itkeä, ja nyt se oli vihdoin mahdollista.

”Hei, onko sinut kangistettu sinne? Minun täytyy päästä kuselle!”

Astoria näki peilistä valahtavansa kalpeaksi. Tuon äänen hän tunnistaisi unissaankin. Draco Malfoy! Kaikista maailman velhoista oven takana oli juuri Draco, joka oli Daphnen kanssa samalla vuosikurssilla ja johon Astoria oli ollut ihastunut jo muutaman vuoden.

”Odota hetki!” Astoria vinkaisi ja valeli kasvonsa jääkylmällä vedellä. Valitettavasti se ei auttanut kirkuvanpunaisiin silmiin. Siitä huolimatta Astorian oli avattava ovi ja kohdattava Dracon katse.

”Astoria!” Draco sanoi yllättyneenä.

”Anteeksi, kun kesti”, Astoria sopersi ja yritti Dracon katsetta vältellen ohittaa pojan, mutta Draco tarttui häntä ranteesta.

”Mikä sinun on?”

”Ei mikään. Tai siis… oli vähän riitaa äidin kanssa ennen lähtöä”, Astoria valehteli. Draco katsoi häntä pitkään.

”Okei… no… ota tämä”, Draco sanoi, päästi irti Astorian ranteesta ja kaivoi kaapunsa taskusta avaamattoman rasian Joka maun rakeita.

”Äh, ei tarvitse”, Astoria sanoi, mutta Draco ei antanut periksi.

”Ota nyt. Äiti antoi tämän minulle enkä edes pidä näistä”, Draco sanoi ja työnsi rasian Astorialle. Sitten hän virnisti ja meni vessaan.

Astoria horjahteli nummien yli kiitävässä junassa omaan vaunuunsa ja hymyili. Hymyili melkein yhtä iloisesti kuin postikortin Diana.

[Fiorella]

Nyt oli kyllä niin tyrmäävä otsikko Potterfandomiin, että ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tutkia lähemmin!

Kieltämättä yllättävää, ettei missään ole hoksattu tätä yhteyttä, jos päivämäärä on sama! Se oli nimittäin todellakin sen sortin ykkösuutinen ettei sitä voinut sivuuttaa yksikään elävä sielu kautta Euroopan ja ihme jos ei pitkin maailmaakin... Minullekin se on jäänyt selvästi mieleen, ja olinhan tietysti jo silloin melkein parikymppinen itsekin, niin enemmän ihme jos ei sitä muistaisi.

Tuntuu oikein uskottavalta, että Astoria ihaili sydämellistä, hillittyä ja kansan suuresti rakastamaa prinsessaa. Vaikka sitä ei niin kirjoissa mainitakaan, täytyyhän brittivelhojenkin olla tietoisia kotimaansa monarkiasta eikä pelkästä taikaministeristä. Jästiprinsessaksi mainittu Diana oikeastaan olikin juuri sitä, siinäkin mielessä, että hän ei ollut syntyjään kuninkaallinen vaan ikään kuin hovin ulkopuolinen siinä missä jästit velhojen silmissä. Pidin tästä oivalluksesta.

Dracon yllättävä lohduttajan rooli taisi saada molemmat osapuolet vähän kiusaantuneiksi, mutta Astorian päivää se piristi juuri sopivalla hetkellä. Tosi söpöä vihjata siihen, että jotakin pientä oli ilmassa jo näin kauan sitten... Tykkäsin.

[Fairy tale]

Tykkäsin tästä. Hienoa, että tartuit tällaiseen haasteeseen ja sait otettua tuon jästimaailman suuren uutisen mukaan
tähän. Kaipa se on voinut juuri noin käydäkin eli että suuri osa taikamaailman väestä ei välttämättä uutista noteeraa
ja sitten on niitä, jotka ovat niistä tapahtumista perillä enemmän. Upeaa että valitsit keskiöön juuri Astorian.
Hän on juuri sen tyylinen nuori nainen, jonka voin kuvitella seuraavan tuollaisia tapahtumia ja tulevan niistä
surulliseksi. Pidin myös kovasti siitä, että Draco oli omalla pienellä roolillaan mukana.

Kyllä näitä tositapahtumiin perustuvia asioita saa ujutettua fikkeihin aivan hyvin. Lontoo on niin keskeinen kaupunki
maailman tapahtumissa, joten on kumma ellei taikamaailma muka ollenkaan kiinnostuisi niistä. Muutkin kuin taikaministeri.
Kirjoitin muuten itse aivan äskettäin ensimmäisen sellaisen fikin, jossa oli tositapahtuma mukana ja kesiössä Lontoo.

[Arte]

Awww. Olipa tämä symppis!

Tykkään Astorian hahmosta ja tykkään kirjoittaa hänestä, joten oli kiva lukea jonkun muunkin tulkintaa hänestä! Ja vieläpä tällaisessa konseptissa! Niinpä, Dianan kuolema on ollut niin valtava juttu, että kyllä varmasti velhomaailmassakin on siitä jotain vihiä saatu. Olipas kiva, että sait tämän haasteen itsellesi. (:

Itse olen parittanut Astoriaa ja Dracoa järjestetyn avioliiton kautta, mutta tällainen keveämpi lähestymistapa tuntui myös toimivan! Hauskaa, että Dracolla on taskussa karamelleja, joista ei edes kauheasti välitä - että hänen äitinsä huolehtii hänestä edelleen kuin pienemmästä lapsesta, mikä varmasti helposti tapahtuu, jos on ainoa lapsi ja vielä niin suuren paineen alla kuin mitä Voldermort-Draco-suhteessa nyt tapahtuikin. Jotenkin symppistä ja elämänmakuista.

Tämä oli ihan hirmuisen kiva pätkä. Sun ficcejä on aina niin kiva lukea. Kiitos aamupalasta!

[Rowena]

Kiitos kaikille kommenteista <3!

Fiorella, hihhii, hauskaa, kun poimit tuon jästiprinsessan monimerkityksellisyyden! Jännää kyllä, kun kirjoissa monarkiaan ei viitata sanallakaan. Nyt tekis hirveästi mieli haastaa joku kirjoittamaan jostakin muinaisesta kuninkaallisesta, jolla on taikavoimat...

Fairy tale, tämä oli kieltämättä mieluisa haaste, vaikka oioinkin vähän mutkia suoriksi. Aloitin ensin kirjoittamaan ihan erilaista Diana-ficciä Pansy päähenkilönä, mutta lopulta Astoria tuntui tähän paljon kiinnostavammalta vaihtoehdolta. Jästimaailman oikeista tapahtumista en oo ennen tätä HP-ficcejä kirjoittanut, mutta olisi kyllä kiva vastaisuudessa kirjoittaa! (Hetkinen, mun yhdessä HP-ficissä kuunnellaan Spice Girlsiä, toki se bändi lukeutuu ysärin merkittävimpiin asioihin .)

Arte, ihanaa, että viihdyt ficcieni parissa! Tää Draco/Astoria on tosiaan mun uusin hullaannus, aloitin heistä jopa pidemmän ficin – ja nyt on vaikea malttaa olla julkaisematta ekaa lukua, vaikka tiiän, että olis parasta kirjoittaa koko juttu kertaalleen läpi ennen julkaisun aloittamista . Ja hih, muistelin, että Narcissa lähetti VK:ssa Dracolle Tylypahkaan karkkeja joka päivä (!), niin ehkä hän jatkaa niiden antamista vielä Dracon ollessa melkein aikuinenkin X).


Kiitti vielä, tuli hyvä mieli teidän ajatuksianne lukiessa!

[Elfmaiden]

Aww miten sympaattinen tarina! Suloista, miten Astoria on niin pitänyt Dianasta, ja surullista miten yksin hän nyt on surunsa kanssa. Dracon tarjoama lohdutus, ja tarina jokamaunrakeisiin liittyen on myös suloista,  ja se miten tahollaan Narcissa on halunnut ilahduttaa Dracoa... Missä tuvassa Astoria oli?

[Rowena]

Hauska kuulla, että pidit tästä, Elfmaiden ! Astorian tupaa ei ole kerrottu, mutta todennäköisesti hän on luihuinen, kuten sisarensa Daphne. Ainakin Greengrass on puhdasverinen velhosuku.

[Kelsier]

Kommenttiarpajaisista hei!

Minäkin muistan Dianan kuoleman hyvin, vaikka vasta seitsemän vuotias olin. Siksi kiinnostikin millainen ficci otsikon takaa löytyy. Tykkäsin miten Astorian Dracon tuntemista ja poikaan ihastumistakin oli tässä pohjustettu. Kirjoissa hän tulee vähän puskista, kun vain Daphne on aiemmin mainittu. Kivaa oli myös nähdä miten jästimaailman tapahtumat vaikuttivat velhoihin ja vieläpä puhdasverisestä perheestä olevaan. Oli jotenkin aina hassunhauskaa, kun velhot eivät tuntuneet olevan perillä mistään meidän maailman tapahtumista. Minusta oli hyvä huomio, että King´s Crossin asemalla he juuri törmäisivät lööpeihin, myös ne perheet, jotka liikkuvat tiukasti vain velhopiireissä. Astorian omistama kortti oli kiva lisä, itsekin muistan tuon kuvan Dianasta nähneeni.

Kiitos, kun kirjoitit!

[Rowena]

Kelsier, kiitos kommentistasi!

Tämän ficin pohjalla ollut haaste oli kyllä nerokas! Melkein jopa vähän harmittaa, että minä sain sen eikä joku muu. Tai siis kun mua inspaa eniten kirjoittaa ensimmäisen velhosodan tai perustajien ajasta, oon kirjoittanut tosi vähän Harryn ikäluokasta. Niin ehkä joku muu olisi saanut tuosta hienosta haasteesta enemmän irti. Mut kiva, että kommentoit just tätä, tämän lukeminen sai pitkästä aikaa mut muistamaan yhden Astoria/Draco -jatkiksen, joka mulla on ollut vuosikaudet kesken. Ehkä se saa loppunsa!

Ihanaa, että tykkäsit tästä <3.

[kaaos]

Moikku! Onnittelut!

Tää oli i h a n a fikki! Upea historiaan sijoittelu, mikä teki tähän heti alkuun tosi kiinnittävän ja kivan fiiliksen. Vaikka oon pesunkestävä drarry-fani ennen kaikkea, on musta ihana ajatus, et Astoria ja Draco voisivat olla ainakin ystäviä, ellei enemmänkin. Ja just tällä tavalla jo lapsista asti, tuntuu mielenkiintoisemmalta kuin pakkoavioliitto tms. Sitä paitsi oon kehitellyt astoriasta ihan yhden lempparihahmon fikkien ja headcanonien kautta. Sun Astoriasi ei ollut poikkeus. Liikkis pieni. Haha ja ronski repla Dracolta vessaan pyrkiessään oli myös tosi hauska yksityiskohta. Sopi sille!

Kiitos tästä, olipa piristävä aina huomiota herättävästä otsikosta alkaen!

kaaos

[Vendela]

Onnea kommenttiarpajaisten voitosta!

Tämän mielenkiintoinen nimi veti puoleensa ja kylläpä tämä oli kiva teksti Dianan kuolema pysäytti koko maailman, paitsi tietenkin Britannian velhoyhteiskunnan Aika loistavaa! Diana on kyllä ikoninen hahmo joten kivaa että kirjoitit hänestä ja Astoria oli jotenkin tosi osuva hahmo tähän.

Voi Astoria pieni kun tuolla tavalla otti koville tuo Dianan kuolema. Ihastus Dracoon oli suloista ja tuo loppu oli jotenkin tosi herttainen kun Draco tarjoili noita makeisia Tämä pohjusti myös omalla tavallaan kivasti heidän tulevaa avioliittoaan.

Kiitos tästä, olipa ihana

Vendela

[Violetu]

Voi ei, olipa tämä jotenkin ihana <3
Itsellekin tuli Astorian surusta melkein tippa linssiin, mutta onneksi lopun Draco selvästi pelasti tytön loppupäivän.

Oli jotenkin kiintoisaa lukea hahmosta, josta ei ole pahemmin lukenut, ja kun ei tiedä myöskään virallista stooria kaksikon yhteen päätymisen taustalla. 

Pysäyttävä otsikko ja hieno lopetus. Kiitos tästä!

~ Violet

[hiddenben]

No niin, minä tulin nyt sitten lukemaan tämän, kun päättelin, että olisi hyvä olla perillä tästä parituksesta tulevia kuukausia ajatellen Ja olen itse asiassa silmäillyt tätä otsikkoa muutenkin, sillä tällä, kuten lukuisilla muillakin teksteilläsi, on todella huomiota ja uteliaisuutta herättävä nimi. En itse muista Dianan kuolemaa, mutta se on ollut tapahtuma, josta muistan etenkin äitini ja isoäitini puhuneen melko usein lapsuudessani. Ja katselinpa myös isovanhempien vitriinissä olevaa Diana ja Charles -kahvimukia ja mietin, että nyt ei tuota Dianaa enää ole. Joten hauska päästä lukemaan tästä ficci

Kuten muut tätä kommentoineet, minustakin on jotenkin samanaikaisesti luonnollista että huvittavaa, että Dianan kuolema ei vaikuttanut velhoyhteisöön mitenkään. Erityisesti tuo ”Onhan teillä nyt kaikki varmasti mukana?” äiti sanoi Astorialle ja Daphnelle ja oli kuin ei edes huomaisi oranssinkirkuvia lööppejä korosti jotenkin tuota, miten Astoria ei voi olla näkemättä otsikoita ja miten suuren vaikutuksen ne häneen tekevät, mikä on vastakohdassa kaikkiin muihin ystäviin ja perheenjäseniin. Tässä käsitellään muutenkin mielenkiintoista asiaa, eli sitä, miten taikayhteisössä on ehkä suhtauduttu siihen, että velho tai noita ihailee jästimaailman henkilöä. Se ei ehkä ollut asia, mistä monet pitivät kovaa ääntä. Kiusattiinhan Deaniäkin Rohkelikkojen makuusalissa siitä jästijulisteesta, joka ei liikkunut Tykkäsin siis siitä, että tässä avautuu uusi näkökulma velhomaailmaan!

Melkein jo toivoin, että Astoria olisi löytänyt yhteyden Dracon kanssa juuri prinsessa Dianan kautta, mutta tässä olikin jaetun kokemuksen sijaan vain karkkiaski, joka vaihtoi omistajaa Eipä se oikeastaan haitannut vaan olikin mukava alkusoitto jollekin suuremmalle ja ennen kaikkea se onnistui piristämään Astorian päivään ja muistuttamaan, että elämä jatkuu, vaikka prinsessa Diana kuolikin. Minuakin nauratti tuo Dracon repliikki varatusta vessasta, se oli jotenkin sopivan ronski rikkomaan Astorian surullisen tunnelman

Tämä oli tosi mainio ja olen hurjan iloinen, että päädyin lukemaan tämän! Kiitos tästä ♥

[Meldis]

Älyttömän nerokas idea! Tässä on tavallaan crossover fiilis ilman crossoveria kuitenkaan, mutta kuin olisi yhdistynyt kaksi täysin eri maailmaa ja olit yhdistänytkin ne erinomaisesti. ^^ Minua ei ole hirveästi koskaan kiinnostanut Astorian hahmo, mutta hän kyllä sopi ehdottomasti tähän päähenkilöksi, koska oli jännää miten puhdasverisen perheen lapsi on kiinnostunut tällä tavalla jästimaailmasta. Tuosta hänen ihailustaan ja salailusta olisi voinut olla jännää lukea enemmänkin ja vielä tuohon aikaan, kun sota riehuu pahimmillaan.

Kuulsi tosi hyvin myös oma suhteesi Dianaan ja välittyi Astorian ihailu häntä kohtaan. Olen ollut liian pieni Dianan eläessä ja kuollessa, enkä ole koskaan pitänyt häntä muuna kuin historiallisena hahmona, joten olit onnistunut hienosti kuvailemaan, miten tavallisesta ihmisestä kuninkaalliseksi noussut ihminen voi kiehtoa niin paljon ja nimenomaan vain ystävällisyydellään ja tyylikkyydellään. Etenkin, että Astoria oli kiinnittänyt Dianaan, jästiin, niin paljon huomiota oli hyvin kerrottu, että mikä saa puhdasverisen lapsen kiinnostumaan jästikuninkaallisista. Joku tosi kiva teini-ikäisen tytön fanitus aspektikin tässä oli läsnä, mistä pidin tosi paljon.

Ai ja miten söpö lopetuskin oli. Pidin paljon, että Astorialle itku oli helpottavaa, vaikka halusikin peitellä sitä Dracolta. Inhottavaa, jos ei salli antaa itsensä itkeä, jos on sellainen tunne ja on tapahtunut jotain, mikä vain nyt vaatii itkemistä. ^^ Dracon reaktio oli tosi kiva. Vähän odotin, että hänessä olisi näkynyt jotenkin maailman tilanne, sota ja Voldemortin visiitit Malfoyn kartanolla, mutta oikeastaan piristävää, että ei se sota ihan kaikkea hänen elämässään hallitse. Jos näkee koulukaverin itkevän, hän haluaa edes jotenkin lohduttaa. Ihanasti hän oli alkuun halukas tietämään, mikä oli vialla, mutta sitten epävarma taas, eikä tarkalleen tiennyt, mitä tehdä, söpöä.

Kiitos tästä, oli erittäin onnistuneesti yhdistetty meidän maailmaa ja Potter-maailmaa.

[Rowena]

Nolostuttavan myöhäinen kiitos teille kaikille kommenteista <3!

Mulla on ollu vuosikausia kesken Draco/Astoria -joulujatkis, mutta aina joulunaikaan on ollut inspis kirjoittaa jostain muusta kuin heistä, joten heidän tarinansa on aina jäänyt jalkoihin, vaikka päässäni ihan valmis onkin. Ehkä tämän vuoden joulu on sit se heidän joulunsa.

Mut ei vielä mennä jouluun . Ihanaa alkavaa kevättä kaikille <3!