Nimi: Hyvää kannattaa odottaa
Kirjoittaja: pihlajanmarja
Summary: Sirius ja Remus yrittävät tehdä läksyjä, mutta se osoittautuu yllättävän vaikeaksi…
Paritus: Sirius/Remus
Ikäraja: S
Genre: fluffy
A/N: Iltasatu ^^Kat^ille. Tehty 25.4.2008 riparin aloitusleirillä. Summary, fandom, paritus, ikäraja ja genre ovat ^^Kat^in päästä, otsikko ja teksti minun kirjoittamani.
Hyvää kannattaa odottaa
Remus ja Sirius istuivat oleskeluhuoneen läksyjentekonurkkauksessa vieri vieressä edessään muodonmuutosten läksykirjat ja pergamenttirullat. Kello oli kaksitoista illalla. He olivat siirtäneet ja siirtäneet läksyjen tekoa aina vain kauemmaksi, koska heillä oli muutakin tekemistä. Tietenkin oli paljon tärkeämpää karkottaa James ja Peter kannoiltaan ja livistää lähimpään luutakomeroon halailemaan, kuin miettiä nenä kirjassa, mikä oli tärkeintä muistaa kun muuttaa marmorikuulaa kuulakärkikynäksi. (Tärkeintä on taikasauvan oikeanlainen pyöräytys ilmassa.)
Myöhäinen ajankohta ei tosiaankaan tehnyt läksyjentekoa yhtään helpommaksi, eikä sekään, että Sirius hivutti pikku hiljaa kättään Remuksen reidelle. Remuksen oli pakko nostaa käsi ystävällisesti pois ja kuiskata, että oleskeluhuoneessa oli muitakin. He nimittäin pitivät suhteensa vielä salassa muilta. Välillä se oli vaikeaa, sillä minkä Sirius sille mahtoi että joskus, keskellä täynnä oppilaita olevaa käytävää, häneen iski suunnaton kiusaus laittaa kätensä Remuksen takataskuun?
Remus pureskeli sulkakynänsä päätä mietteliäänä samalla kun tuijotti muodonmuutosten kirjan tehtäväsivua. Sulkakynän pään pureskeleminen oli tapa, jota Remus ei useimmiten edes huomannut, ja jonka takia hänen suupielensä olivat usein musteessa.
"Näytät söpöltä kun pureksit kynääsi", Sirius sanoi ja hivuttautui vielä lähemmäksi Remusta, jos se edes oli mahdollista. "Tuo muste suupielissäsi aiheuttaa sen, että haluaisin suudella sinua nyt heti, vaikka kaiken maailman neljäsluokkalaiset tuijottavatkin meitä."
Remus käänsi päätään ja hymyili Siriukselle, jonka kasvot olivat hyvin lähellä hänen omiaan. Hän kuitenkin käänsi pian katseensa eteenpäin niin, että heidän naamansa eivät olleet enää vastakkain.
"Läksyt, Sirius. Läksyt."
Siriuksen tuhahdus oli paljonpuhuva, mutta Remus yritti olla kuulematta sitä. Siriusta oli vaikea olla huomioimatta, ainakin Remuksen oli ja luultavasti melko monen tylypahkalaisen tytön. Remus ei kuitenkaan voinut kuvitellakaan mennä nukkumaan tekemättä läksyjään, jos seuraavana päivänä oli koulua. Siriuksenkin olisi ollut hyvä korottaa arvosanojaan. Remuksen yksityisopetus ei ollut auttanut Siriusta läksyissä, mutta sen sijaan saattanut heidät yhteen ja se oli Siriuksen mielestä parempi tulos kuin 15 Upeaa todistuksessa.
"Reeemuus…" Sirius kinusi ja nojasi päätään Remuksen olkapäähän. Remus ravisti Siriuksen pois olkapäältään, mutta Sirius näki hymyn kohoavan hänen suupieliinsä.
"Kuutamo, olet julma", Sirius sanoi tavoitellen loukkaantunutta äänensävyä epäonnistuen surkeasti ja kuulostaen lähinnä rakastuneelta hölmöltä. Remus halusi pysyä päätöksessään ja yritti sulkea Siriuksen pälpätyksen pois korvistaan. Lopulta hän hämmästyksekseen onnistui siinä, ja pystyi keskittymään läksyihinsä Siriuksen sijaan.
Kun Remus vihdoin kääri viimeisen pergamentin rullalle, kello näytti jo puoli kahta ja oleskeluhuone oli tyhjä heitä lukuun ottamatta. Remus kääntyi Siriuksen puoleen ja hän alkoi hymyillä. Sirius nukkui läksykirjojensa päällä suu hymyssä. Remus tönäisi häntä hellästi ja Sirius nosti päänsä pöydältä.
"Oleskeluhuone on jo tyhjä. Haluatko mennä nukkumaan vai tehdä jotain muuta?" Remus kysyi virnuillen. Hän oli melko varma, ettei Sirius valitsisi nukkumista. Sirius mutisikin: "Hyvää kannattaa odottaa, muttei liian pitkään. Nukkumaan, hulluko olet?" Hän veti Remuksen pitkään suudelmaan. Kun he erosivat, Sirius kuiskasi Remuksen korvaan romanttisella äänensävyllä: "Kopioin läksyt huomenna sinulta", ja Remus pyöritteli silmiään. Sirius Musta – mikä romantikko.
