Ikäraja: S
Disclaimer: Lopussa olevat laulun sanat kuuluvat tekijöilleen.
Haaste: Lyrics Wheel 15, sanoina Elias Kaskinen & Päivän sankarit - Kauemmas kuin kaupunkiin. Kiitos haasteesta ja lyriikoista!
Ensimmäinen tulkintani lyriikoista oli niin suoraviivainen, että yhdistettynä mun tylsään kirjoitustapaan se ei olisi käynyt, joten pientä säröä täytyi hakea. Eräs spesiaali tyyppi saattaa tunnistaa hippusia tosielämästä vaikka täyttä fiktiota tämä on.
Karussa
Hulluja päiviä ja muitakin hulluja siellä riittää: puukottajia, takertuvia feissareita, seinien hakkaajia. En ikinä jaksaisi sitä. Sinä elät ja hengität kiivaasti kaupungin pauhun tahtiin, muttet aina jaksaisi olla sinä. Tiedän, kyllä. Ymmärrän sinua. Sinäkin näet minut aivan eri tavalla kuin kukaan muu, vaikka voimme nähdä vain harvoin. Joku kun voi aina nähdä eikä kukaan saa. Näetkö miten nuo katsovat meitä? Näkevätkö he miten katson sinua?
Olet todellinen yllätys. Ylimääräinen palanen, joka voisi tilaisuuden saadessaan loksahtaa paikalleen jo valmiiksi luulemaani palapeliin. Mutta se maksaisi enemmän kuin pystyn antamaan pois. Olen itsekäs, haluan kaiken. Sinähän olet hyväksi minulle, harmiton, kiltti ja hassu. Saan sinulta sanoja, joita kukaan muu ei sano, joita kukaan muu ei taatusti ole minusta ikinä ajatellutkaan.
En tiedä miksi vasta syksyn tullen muistan ukilta jääneen mökin. Se ei ole meillä eikä teillä, se on syrjässä, kuten piilopirtit yleensä ovat. Tunnelma vapautuu, kun löydämme paikalle heinittyneen hiekkatien päähän. On selvää, ettei täällä ole ylimääräisiä, ei häiriöitä, ei mitään uhkaa. Tämä paikka ei ole nähnyt ihmistä vuosiin, täällä ei ole ihmisiä näkemässä.
Takan lämmitys on operaatio, mutta toimimme hyvin yhteen, ja on mukava puuhastella yhdessä. Huomautat jotain nuohouksesta, mutta se jää naurusi alle, kun piirrän leukaasi nokisella sormellani. Kaikki on niin helppoa, niin oikein, niin hyvin. Kosteuden poistuttua nurkista levitämme lattialle vilttejä ja kummankin tuomia eväitä. Tunnit katoavat soljuvaan jutusteluun ja lempeisiin kosketuksiin.
Aamu vieressäsi on pehmeä ja lämmin, aamupäivän mittaan viilenee. Minulla on auto, sinä menet loppumatkan kotiin linja-autolla. Asemalla on hiljaista, samoin meidän välillämme. Tässä me taas olemme. Kunpa olisit jo poissa. Kunpa et ikinä lähtisi. Vilkutat vähän lasin läpi, minä en pysty. Anteeksi.
Tuoksusi on tarttunut vaatteisiini, huomaan, kun en enää näe sinua. Se on kaikki, mitä minulle jää tässä hetkessä. Ja sekin pitää tuulettaa pois. Mutta seuraavassa elämässä, toisessa ulottuvuudessa, siirappisten rakkauslaulujen maassa – siellä me olemme me.
Elias Kaskinen & Päivän sankarit - Kauemmas kuin kaupunkiin
Unohdetaan Helsinki edes täksi illaksi.
Ja paetaan ympärivuorokautista melua hetkeksi.
Matkustetaan linja-autolla halki kaupungin.
Villasukat jalassani, tuli takassa ja punaviinipullokin.
Kaikki kliseiset romanttisen komedian piirteet tässä täyttyykin,
jos vielä sulle teen tämän kappaleen.
Kävellään tällä hiekkaisella maalla.
Täällä maalla on vain sinä, minä ja meidän kuuro koira.
Täällä kukaan ei kuuntele, eikä kukaan meitä ihmettele.
Villasukat jalassani, tuli takassa ja punaviinipullokin.
Kaikki kliseiset romanttisen komedian piirteet tässä täyttyykin,
jos vielä sulle teen tämän kappaleen.
Minä tiedän, täältä lähdetään,
vielä kauas pois.
Kauemmas kuin kaupunkiin,
jonnekin taakse universumin.
Kai sinä tulet sinnekin,
ja pakkaat laukkuun parfyymin,
ja naurusi tietenkin.
Sen verran tästä elämästä minulle riittääkin.
Villasukat jalassani, tuli takassa ja punaviinipullokin.
Kaikki kliseiset romanttisen komedian piirteet tässä täyttyykin,
jos vielä sulle teen tämän kappaleen.
